Kainuun maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhteistyö

Transkriptio

1 Kainuun ohjausryhmä Kainuun maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhteistyö 85/10/100/2010 KAIOHRY 8 Alueiden kehittämistehtäviä selvittävä alatyöryhmä Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä asetti alatyöryhmän selvittämään Kai nuun maakuntahallinnon alueiden kehitystehtävien hoitamista ja vertailemaan järjestelmää muiden maakuntien toimintaan. Alatyöryhmän tavoitteena oli tuottaa seurantaryhmän työn ja muun päätöksenteon pohjaksi tietoa ja arvioita maakuntahallinnon roolin järjestämisestä alueiden kehittämisessä. Puheenjohtajana toimi maakuntajohtaja Alpo Jokelainen. Työryhmä on kuvannut Kainuun maakunnan kehitystä tilastoaineiston avulla. Indikaattoreina on käytetty bruttokansantuotetta, työpaikkoja, yritysten lukumäärää, työttömyysastetta, työlli syysastetta, muuttoliikettä ja väestön kehitystä ikäryhmittäin. Tarkastelussa ei ole käytetty ennusteita. Vertailualueina toimivat Pohjois-Karjalan maakunta, Lapin maakunta, Itä-Lapin seutukunta, Ylä-Savon seutukunta sekä koko Suomi. Lisäksi tiedot on kerätty Kajaanin- ja Kehys-Kainuun seutukuntien osalta. Keskeisiä havaintoja tilastoaineiston perusteella Kainuun väestönkehitys on ollut vertailualueita heikom paa. Bruttokansantuotteen osalta Kainuu on kuronut eroa kiinni Pohjois-Karjalan ja Lapin maa kuntiin. Kainuussa on ollut yritysten toimipaikkoja, asukaslu kuun suh teutet tuna, vähem män kuin ver tailualueilla. Kainuun työllisyyskehitys on ollut vertailualueita suotui sam paa. Valtion aluehallinnon uudistus Uudistettu valtion aluehallinnon uudistus otettiin käyttöön lukien. Kainuun maakunta kuuluu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueeseen, johon kuuluu myös Poh jois-pohjanmaan maakunta. Viraston päätoimipaikka on Oulussa. Kainuun maakunta muo dostaa Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen. Kainuun ELYn päätoimipaikka on Kajaanissa. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue hoitaa vastuualu eensa tehtäviä myös Kainuun maakunnassa. Pohjois-Pohjanmaan ELY hoitaa myös julkisen liikenteen hankinnat, jotka rahoitetaan Kainuun kehittämisrahasta. Pohjois-Pohjanmaan ELYn päätoimipaikka on Oulussa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY hoitaa Kainuun maakun nassa opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen, ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen sekä kir jastoihin, liikunta- ja nuorisoasioihin ja liittyviä tehtäviä. Keski-Pohjanmaan liittyminen Poh jois-pohjanmaan ELY alueeseen ratkeaa vuoden 2010 aikana.

2 Alueiden kehittämislain uudistus Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä maakunnan liittojen aseman ja tehtävien uudistami seksi muutettiin alueiden kehittämislakia. Oleellisia muutoksia olivat maakunnan liittojen aseman vahvistaminen (maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman vaikuttavuuden lisääminen) ja maakunnan liittojen yhteistoiminta-alu eet ylimaakunnal listen asioiden käsittele mistä varten. Käytännössä ELYjen laa jim mat toimialueet (ELY 9) muodostuvat myös maakun nan liitto jen yh teistoiminta-alueiksi. Kainuu kuuluu Pohjois-Pohjanmaan kanssa sa maan yh teistoiminta-alueeseen. Maakunnan liittojen yhteistoimintaan liittyen hallintovaliokunta toteaa mietinnössään (22/2009 vp), että säädettävä laki alueiden kehittämisestä koskee myös Kainuun maakuntaa. Laki Kai nuun hallintokokeilusta on kuitenkin Kainuun maakunnan osalta erityislaki, joka yleisten lain tulkintaperiaatteiden mukaan tulee sovellettavaksi ennen alueiden kehittämislakia siltä osin kuin kyseisten lakien välillä on ristiriitaa. Yhteistoiminnassa voidaan käsitellä näistä tehtävistä vain niitä, jotka koskevat yhteistoimin ta-aluetta yhteisesti. Kainuun hallintokokeilulain määrittelemiin tehtäviin - toisin sanoen Kai nuun kehittämisrahan piirissä oleviin asioihin - yhteistoimintavelvoite ei ulotu, vaikka nämä asiat koskisivat maakunnan yleistä kehittämistä ja olisivat maakuntaohjelmassa tai sen to teuttamissuunnitelmassa määriteltyjä. Käytännössä Kainuusta yhteistoimintamenettelyyn voisi mennä asioita, jotka eivät ole maa kunnan omassa päätösvallassa Kainuun kehittämisrahan tai hallintokokeilulaissa mainitun EU-rahoituksen kautta ja jotka koskevat pitkäjänteisesti myös Pohjois-Pohjanmaata. Tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi liikenneinvestoinnit, joita ei rahoiteta Kainuun kehittämisra hasta. Kainuun kehittämisraha ja siitä päättäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallintoon kuuluu kolme eri kokoonpanoissa toimivaa maakuntahallitusta. Maakuntahallitus I on perushallitus, johon kuuluu jäseninä 10 poliitik koa, puheenjohtajana ja esittelijänä on maakuntajohtaja. Tehtävät ovat laajemmat kuin taval lisen maakuntahallituksen muissa maakunnissa. Maakuntahallitus II koostuu I-hallituksen jä senistä sekä viidestä valtion viranhaltijasta Tehtävänä on tehdä esitykset maakuntavaltuus tolle Kainuun kehittämisrahasta sekä sen käytön seurannasta. Maakuntahallitus III on samal la maakunnan yhteistyöryhmä eli MYR. Yksi keskeisimmistä kokeiluun liittyvistä uusista kehittämisen välineistä on valtion talousar viossa oleva Kainuun kehittämisraha, momentti Se muodostettiin alun perin seu raavista momenteista/kohteista, joita vastaavaan käyttöön Kainuun kehittämisraha vuosittain maakuntavaltuuston päätöksellä kohdennetaan: 1. maakunnan kehittämisrahasta;

3 2. metsäluonnon hoidon edistämisestä; 3. alueellisen joukkoliikenteen ostoista; 4. alueellisesta kuljetustuesta; 5. yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemi sesta; 6. työvoimapoliittista koulutushankinnoista sekä palkka tuesta; 7. työllisyysperusteisista investoinneista, työllisyystyöoh jel masta ja työl lisyyspoliit tisesta avus tuksesta; 8. ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisis tä ehdoista annetun val tioneuvoston päätök sen mukai sista avus tuk sista; tämä kohta ei ole erillisenä käy tössä 9. yhdyskuntien vesihuoltotöistä; 10. ympäristötöistä; sekä 11. perustienpidosta ja tieverkon kehittämisestä. Rahoituksellisesti kohdat 11 ja 6 eli tienpito ja työvoimapoliittiset toimet muodostavat Kai nuun kehittämisrahasta noin kolme neljäsosaa. Kokeilulaissa on määritelty suorilla vaaleilla valittavan Kainuun maakuntavaltuuston kehittämiseen ja taloudelliseen ohjaukseen liittyvät tehtävät. Aitoon kehittämiseen maakuntavaltuustolla on käytettävissä arviointitavasta riip puen vuosittain 1,7 miljoonasta eurosta runsaaseen 5 miljoonaan euroon. Ennen hallintoko keilua vallinneeseen käytäntöön nähden parannusta on tapahtunut tierahoituksessa Kainuun kannalta siinä mielessä, että kaikki rahoitus käytetään nimenmaan Kainuussa, ns. ylijäämä rahoitus on kohdennettu Kainuuseen. Vaihtoehtoja alueiden kehittämistehtävien järjestämiseksi Kainuussa Kainuun kehittämisen päärahoitusinstrumentteja ovat EU:n rakennerahastot (EAKR ja ESR) sekä maaseutu- ja kalatalousrahasto ml. Leader-toiminta ja Kainuun kehittämisraha. Lisäksi on käytettävissä EU:n naapuruusohjelman ENPI-rahoitus sekä erikseen haettavat muut EU-ohjelmarahoitukset ja useita pieniä ja erillisiä Valtion talousarvion rahoitusmomentteja. Seuraavassa tarkastellaan päärahoitusinstrumentteihin EU-rahoitukseen (20-25 m /v) ja Kai nuun kehittämisrahaan (45-60 m /v) liittyvien kehittämistehtävien järjestämisvaihtoehtoja tu levaisuudessa. Nykyinen tilanne Hallintokokeilulain perusteella maakuntavaltuusto päättää Kainuun kehittämisrahan ja EU-ra hoituksen suuntaamisesta eri toimijoille sekä asettaa tavoitteet. Rakennerahastojen osalta Kainuu saa käyttöönsä vuosittain koko maakunnan kiintiön, mistä on yhteistyöneuvotteluissa Itä-Suomen maakuntien kesken ohjelmakauden osalta sovittu, reservimenettelyäkään ei Kai nuun osalta toteuteta. Koska Kainuun TE-keskuksen rahoitus on valtaosaltaan Kainuun ke hittämisrahoituksen ja EU-rahoituksen varassa, TEM ei ole tehnyt TE-keskuksen kanssa var sinaista tulossopimusta, vaan "yhteisen näkemyksen tulostavoitteista".

4 Ongelmallinen tilanne on tienpidon rahoituksen ohjaamisessa. Rahoitus hoidetaan Kainuun kehittämisrahasta ja maakuntahallitus II:n esittämässä ja maakuntavaltuuston hyväksymässä sopimuksessa on suunnitelma rahojen käytön jakautumisesta ja yleisiä tavoitteita tienpidon tasosta. Maakuntahallitus III:n käsittelemässä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) on sovitettu yhteen kaikki maakunnan kehittämisresurssit ja tavoitteet, myös tienpi don osalta. Pohjois-Pohjanmaan ELY tekee strategisen tulossopimukset myös TEM:n kans sa sekä toiminnallisen tulossopimuksen LVM/Liikenneviraston kanssa. Toiminnallisessa tu lossopimuksessa Kainuulla ei ole omia tavoitteita, vaan yhteiset tavoitteet koko Pohjois-Pohjanmaan ELYn liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen tasolla. Kainuun tienpidon kannalta tulisi määritellä ja selkeyttää kolmen eri tulossopimuksen suhde. Kainuun maakunnalla on mahdollisuus määritellä Kainuun kehittämisrahan tavoitteet myös tienpidossa, maakunta osallistuu Pohjois-Pohjanmaan ELYn tulosneuvotteluun TEM:n ja LVM:n kanssa, mutta maakunta ei ole missään tekemisissä Liikenneviraston toiminnallisessa tulosneuvotteluprosessissa. Alueellinen liikenteen palvelujen osto siirtyy lääninhallitukselta Pohjois-Pohjanmaan ELYn lii kennevastuualueen hoidettavaksi. Sen merkitys on lähinnä palvelujen volyymin määrittelys sä. Metsäkeskuksen ja Kainuun ELYn ympäristövastuualueen osuudet Kainuun kehittämisra hasta ovat myös lähinnä volyymien määrittelyä. Niiden mitoitus ja tavoitemääritys tapahtuu luontevasti kokonaisrahoituksen kohdentamista valmisteltaessa, mutta periaatteellisesti nii hinkin liittyy samanlainen ohjauksen problematiikka kuin tienpidon rahoitukseenkin. Tavoit teen tulee olla, että niihinkin liittyvä tulossopimusprosessi on selkeä ja yksikäsitteinen. Kainuun hallintokokeiluun liittyvän byrokratiavaaran ja yhteensovitustarpeen vuoksi kehittä mistehtävien kokoamiseksi maakuntaan on luotu yhteinen koordinaatio- ja yhteistyöjärjestel mä. Kolmen erilaisen hallituskokoonpanon lisäksi maakunnassa on yhteinen strategiaryhmä ohjelmien valmistelua ja yh teistyö kysymyk siä varten yhteinen maaseuturyhmä strategiaryhmän alaisuudes sa, kor vaa mm. MYR:n maaseutu jaoston yhteinen rahoitusryhmä hankevalmistelua ja kaikkien hankkei den käsittelyä var ten yhteinen ennakointi- ja seurantaryhmä tarvemäärittely jä ja vaikutta vuusseuran taa varten toimialakohtainen foorumitoiminta erillissuunnittelua varten Yhteenveto nykytilanteesta 1. Alueiden kehitystehtävien kannalta alueellisen päätösvallan li säämi nen on ol lut on nis tunut kokeilu. Hallintokokeilu on yhtenäis tänyt elin keinopoliittista linjaa ja toimia alu eel la. Kainuun kehittä misraha on ollut keskeinen tekijä mallin elinkeino poliittisen iden ti teetin kannalta.

5 2. Hallintokokeilusta on saatu jo riittävästi kokemuksia. Kokeilu toi mii tienä mallin vaki naista miselle. Tavoitteena on pysyvä status Laki Kainuun maakunnasta. 3. Vaikka hallintokokeilun aikana tietyt indikaattorit, kuten työlli syys ja bruttokan san tuote, ovat kehittyneet Kainuussa tässä selvi tyksessä käytettyjä vertailu aluei ta parem min, ei tällä hetkel lä käy tettävissä olevasta tilastoai neistosta löydy sel keitä merkkejä hallin to kokeilun vai kutta vuuden puolesta tai vastaan. 4. Kainuun kehittämisraha on ollut vuosittain noin 50 milj. euroa, josta on ollut va paasti koh den nettavissa noin 5 milj. euroa. Tällä ei ole ol lut vaikutusta makro in dikaattorien kehitykseen. Muutosvaiku tukset edellyttävät lisäre sursseja Kai nuun kehittämisrahaan. Tulevaisuuden vaihtoehdot 1. Hallintokokeilu ei jatku Jos uutta hallintolakia ei säädetä, Kainuun on jatkettava PARAS-lakien puitteissa kuntien vä lisin sopimuksin mahdollisesti normaalien kuntayhtymien normituksin. Tällöin ei ole maakun tavaaleja eikä Kainuun kehittämisrahaa. Kainuun liiton valtuuston tavoitemäärittely tapah tuu maakuntaohjelmien kautta eikä sillä ole mahdollista ohjata muuta rahoitusta kuin omaa maakunnalle irrotuspäätöksissä osoitettua pientä osuutta. Ratkaisun etuja Valtion toiminta Kainuussa yhtenäistyy muun maan kanssa. Muodollinen hallinnointi vähenee nykyisestä sekä alue- että keskus hallinnossa, Vaalan erityiskohtelu ja lisäbyrokratia loppuisi, mikä voi ta pahtua myös Vaalan liittyessä maa kuntahallinnon piiriin. Kainuun kehittämisrahan siirtomäärärahaluonteesta jousto pois tuisi. Ratkaisun haittoja Horisontaaliyhteistyö vähenee, vertikaaliohjaus lisään tyy Kainuun yhteistyö ja koordinaatio voisi jatkua nykyisel lään, mutta enemmän va paaehtoi suuteen perustuen. Eniten eriyty mispaineita liittyisi rahoitusryhmän toi mintaan ja rahoitus koordi naatioon. Kokonaisvaltainen yhteistyö kuntayhtymän koulutus- sekä so siaali- ja terveystoi mialojen kanssa erillistyisi. Lyhytjänteisyys lisääntyy Muuta huomioon otettavaa Vaikutukset henkilö- ja yritysasiakkaisiin eivät muutu, koska asiakas rajapintaa säätelevä lain säädäntö on sama hal lintoko keilussakin Kuntien asema rahoituksen ja operatiivisen toiminnan suh teen on

6 sama hallinto kokeilusta riippumatta. 2. Hallintokokeilu jatkuu pysyvästi nykymuotoisena Tunnusmerkkinä ovat suorat maakuntavaalit ja Kainuun kehittämisraha. Aluehallinnon kokoamiskehityksen mahdollisesti jatkuessa Kainuun hallintolaki mutkistaa maakunnan integroimista muihin konteksteihin - ja päinvastoin. Vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet voidaan esittää kääntäen edellisessä kohdassa esitettyi hin (kohta 1. Hallintokokeilu ei jatku). Suurimmat hallintokokeilun hyödyt liittyvät resurssien joustavaan sekä tarve- ja vaikuttavuus lähtöiseen kohdentamiseen yhteistoimintaympäristössä. Nykyinen hallintokokeilu on laadittu aluehallintoviranomaisten yleisen säädöspohjan varaan, mistä seuraa ylimääräistä hallinto byrokratiaa kokeilusäädösten verran, koska keskushallinnon ohjausmenettelyjä ei ole kokei lun vuoksi vähennetty eikä muutettu. Aluehallinnon muuttunut rooli ei näy yksittäisessä asia kastilanteessa, koska sitä koskeva säädöspohja on myös muuttumaton Kainuus sa. Kehittämistehtävien järjestämistä voisi kehittää seuraavasti: Resursseista, päätoimenpiteistä ja tavoitteista tehdään maa kun tahallinnon ja toi mijoiden väli set määrämuotoiset sito vat tu losso pimuk set, joita seurataan. Em. tulossopimuksiin synkronoidaan aluehallintoviran omaisten sekä ministeriöi den ja vi ras tojen väliset tulossopi mukset. Kainuun maakunta neuvottelee TEM:n kanssa Kai nuulle sopi van uu den yleis käyttöisen toi mintaympäristön ja/tai yritys ten kehittämisen rahoitusinstrumentin, joka notifioidaan EU:ssa. Harkitaan maakuntahallitus II:n lakkauttamista ja Kai nuun ELY:n joh tajalle, Poh jois-poh jan maan ELYn liikennevas tuualu een johtajalle ja Metsäkeskuksen johta jalle osallistumis oikeus MKH I:n kokouksiin Kainuun kehittämisrahaa koskevien asioi den osalta. Menettely olisi sama kuin Vaalan kunnan edustajal la MKH I:ssä nykyisin vain Vaa laa koskevissa asiois sa. Harkitaan kuljetustuen (ja Metsäkeskuksen rahoituk sen) pois tamis ta Kainuun ke hittämis ra hasta. Harkitaan maaseuturahoituksen mukaan ottamista Kainuun ke hittä misrahaan Hankitaan aluehallinnoille ja maakuntahallinnolle koko nais jär jestel miin yhteenso pivat tie to järjestelmät kehittämisra hoi tusta, hankehal lintoa kokonaisohjausta var ten. Pohjaksi laa ditaan toi minto jen koko naisvaltainen kehittämisohjelma byro kra tian vähen tämisek si. 3. Hallintokokeilua laajennetaan aluehallintoviranomaistoimintoihin

7 Tunnusmerkkinä ovat suorat maakuntavaalit, mahdollisesti laajennettu Kainuun kehittämisra ha ja mahdollisesti rahoitusmuotona sovellettu maakuntavero. Ratkaisuna olisi Kainuun ELYn ja mahdollisesti viranomaistyyppisten tehtävien osalta Kai nuun metsäkeskuksen "fuusioituminen" maakun tahallinnon kanssa, jolloin se olisi Sosiaalija terveystoimialan, kou lutustoimialan ja Suunnittelu- ja kehittäminen (SUKE)-tulosalueen li säk si neljäs tulosalue tai yhdessä SUKEn kanssa kolmas toimiala. Laissa tai asetuksessa sää dettäisiin ELYlle itsenäinen toimivalta vi ranomaistehtävissään. Fuusioituneen uuden maakuntahallinnon kehittämisrahoituspohja laajenisi merkittävästi kos kemaan kaikki ko. virastojen määrärahat. Erillistä Kainuun kehittämisrahan kierrätystä maa kuntavaltuustosta ministeriöallokaation kautta eri toimijoille ei tarvittaisi vaan talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelmaesitys toimisi suoran neuvottelun pohjana. Kainuun uusi maakuntahallinto solmisi ELY-vastuualueensa valmistelemat tulossopimukset suoraan vastuuministeriön ja kyseisten virastojen (Liikennevirasto, MAVI, ) kanssa. Hallinto yksinkertaistuisi keskushallinnon suuntaan ja ratkaisevasti alueella sisäisesti. Kaikkien Kainuun asiakkaiden asiointi yksinkertaistuisi keskittyen sijainnillisesti ja asiantunti juuden suhteen. Yhden luukun periaate toteutuisi pitkälle myös kehittäjäorganisaatioiden asioinnissa. Kuntien tehtävistä on esitetty maakuntahallintoon liitettäväksi jätehuolto, pelastustoimi, viljeli jätukihallinto, maatalouslomitus sekä kiinteistö- ja ruokahuoltotehtäviä. Lisätehtävät ovat luonteeltaan operatiivisia perustehtäviä, jotka sopisivat muutenkin tilaaja-tuottaja-periaatteel la toteutettaviksi. Kriteerinä toteuttajasta on volyymiperusteinen laatu/hinta-suhde. Muutos ei vaikuta valta/vastuu-suhteeseen eikä muutenkaan kuntien ja maakunnan välillä. Kuntien asema suhteessa laajennettuun maakuntahallintoon ei oleellisesti muuttuisi nykyi sestä, kun lähtökohdaksi otetaan, että maakunta ei lähde toteuttamaan kuntien nyt osara hoittamia hankkeita. Hallintokokeilun laajentaminen kuntien elinkeinohallinnon integroinnin suuntaan muilta kuin jo esitetyiltä osin on vaikea yhteen sovittaa aluehallintointegraation kanssa samanaikaisesti. Perinteinen elinkeinoasiamiestoiminta, toimitilahallinto, elinkeino markkinointi ja muut samankaltaiset toiminnot eivät sovi yhteen rahoituksen ja yleisen kehit tämisen neutraliteetin kanssa. Aluehallinnon suhtautuminen esitykseen on ristiriitainen ja riippuu myös siitä, miten ko. minis teriöt vaihtoehtoon suhtautuvat. Vaikeita kohtia on muuttaa yhden pienen maakunnan takia muuten yhtenäisiä toimintatapoja sekä useita lakeja ja asetuksia. Valtionhallinnon ja kunnal lishallinnon yhteensovittamisessa voi ilmetä juridisten vaikeuksien lisäksi myös muita periaat teellisia esteitä.

8 Myös tässä pysyvässä vaihtoehdossa voisi kehittämistyön osuvuutta tehostaa notifioimalla edellisessä kohdassa mainittu uusi rahoitusinstrumentti. Myös tietohallinto tulisi luoda uutta ministeriöyhteyttä varten. Kehittämisajatuksia: Maakuntahallituksen II-kokoonpano lakkaisi ELYn neuvottelukuntana toimisi MKH III (MYR)-ko koonpano Maakuntahallituksen III (MYR)-kokoonpanosta voisi jättää val tion edustuksen pois, koska edustajat ovat tällä het kellä pää osin tulevan ELYn edustajia TAI kor vata MKH III stra te gia ryh mällä sovittamalla sen kokoonpanoa. Nykyisinkin Kai nuun MYR on lukumäärältään poik keava muuhun maahan ver rat tuna. Edut nykyiseen verrattuna: Kaikki yhteensovitustehtävät, ulkoiset neuvottelut ja lausunnot tien pitoa lukuun ottamatta muuttuisivat sisäiseksi valmis teluksi. Erillisiä tulossopimuksia ei tarvittaisi Neuvottelut ja budjetointi TEM:n kanssa yksinkertaistuisi Lisätietoja antaa työvaliokunnan puheenjohtaja, maakuntajohtaja Alpo Jokelainen puh tai sähköpostitse osoitteella Työvaliokunnan esitys: Jatkovalmistelun lähtökohdaksi suositellaan vaihtoehtoa 2. Hallintokokeilu jatkuu pysyvästi nykymuotoisena. Tavoitteena on pysyvä status Laki Kainuun maakunnasta. Jatkovalmistelussa on otettava huomioon: 1)Kokeilun vakinaistamisen yhteydessä on ratkaistava perus kun tien asema suh teessa maa kuntaan ja hallintomallin vaiku tuk set kuntien itsehallintoon. 2)Kokeiluun pohjautuva malli toimisi parhaiten, jos Kai nuun elin keino-, liikenne- ja ympäris tö keskuksessa olisi kaikki kolme vas tuualuetta. Tämä selkeyttäisi tulos sopimiskäytäntöjä sekä vältyt täisiin ylimaa kunnallisilta prosesseilta. 3)Kainuun kehittämisraha on ollut vuosittain noin 50 milj. eu roa, josta on ollut va paasti koh dennettavissa noin 5 milj. eu roa. Tällä ei ole ol lut vaikutusta makroin dikaattorien kehityk seen. Muutosvaikutukset edellyttävät lisäresursseja Kainuun kehittä misra haan. 4)Hallintomallin jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huo miota myös seu raaviin yksi tyiskohtiin: Byrokratian vähentäminen: esim. harkittava MKH II lakkauttamista sekä kehittä mällä viran omaisten tietojärjestel miä. Tulossopimusjärjestelmien kehittäminen. Tienpidon aseman selkiyttäminen tulosohjauksen kan nalta. Uusi toimintaympäristön ja yritysten kehittämisen ra hoitus inst rumentti Kainuu seen. Harkitaan maaseuturahoituksen mukaan ottamista Kainuun kehit tä misrahaan

9 Mahdollisesti poistettavaksi Kainuun kehittämisrahas ta: yritys ten alueellinen kul je tustuki ja metsäkeskuksen rahoi tus. Tiehallinto on esittänyt perustienpidon rahoituksen poistamis ta ke hit tämisra hasta, investointi rahoitus säilyisi. Kai nuu ei kan nata esitys tä vaan päinvastoin haluaa liit tää mm. tei den lak kauttamista koske van päätöksenteon hallintolain pii riin. Esitetään erikseen selvitettäväksi mitä käyttökohteita ja momentte ja Kainuun ke hit tämisra haan voisi sisällyttää. Hankitaan aluehallinnoille ja maakuntahallinnolle koko nais järjestel miin yhteenso pi vat tietojär jestelmät kehittämisra hoi tusta, hankehal lintoa kokonaisohjausta var ten. Pohjaksi laa ditaan toiminto jen koko naisvaltainen kehittämisohjelma byro kra tian vähentämi seksi. Riippuen lopullisesta tulevaisuuden vaihtoehdosta, eh dote taan sel vi tettäväksi tu le vai suus-/elinkeinovaliokunnan pe rusta mista. Ohjausryhmä: Hyväksyi.