DESTIA OY, YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ, JUSSILAN KALLIOALUE

Transkriptio

1 DESTIA OY, YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ, JUSSILAN KALLIOALUE KU-YK 70/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan muuttamista. Hakemus koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta tilalla Jussila Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 :n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Destia Oy Kiviaines PL 206, Vantaa y-tunnus Yhteyshenkilö Maarit Salonoja, puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemusta koskeva tila Jussila sijaitsee Mäntsälän kunnan Levannon kylässä. Hakijalla on kiinteistön omistajan valtakirja. Liite nro 70 Sijaintikartta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014) 27 ja liite 1 taulukko 2 kohta 7c ja 7e (kiven louhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja kiinteä murskaamo ja sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää). Ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 713/2014) 2 :n kohdan 6 mukaan lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO

2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Destia Oy:llä on tilalla Jussila Mäntsälän ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa kallion louhinnalle, murskaukselle, päällysteen valmistukselle sekä päällystejätteen välivarastoinnille ja hyödyntämiselle. Kalliomurskeen tuotanto on lupapäätöksen mukaan keskimäärin t/v ja enintään t/v. Päällystemassoja tuotetaan keskimäärin t/v ja enintään t/v. Päällystemursketta ja päällysteen kappaleita saa varastoida alueella alle t/v. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Päätöksen mukaan luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Jussilan kallioalueen pohjaveden tarkkailusuunnitelmaa on muutettu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa Destia Oy:llä on tilalla Jussila Mäntsälän ympäristölautakunnan myöntämä maa-aineslupa. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien. Uudenmaan maakuntakaavan mukaan lupahakemusta koskevalla alueella sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Kiviainesten ottoa suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon maakuntakaavassa tai muussa oikeusvaikutteisessa suunnitelmassa osoitettu alueen varsinainen käyttötarkoitus. Lupahakemusta koskevalla alueelle ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. Alueella ei ole toimenpiderajoitusta kaavan laatimista varten. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin viiden kilometrin etäisyydellä kaakossa (Iilimäki lk. II, nro ). Lähimmät luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut alueet ovat suunnittelualueelta länteen noin 7 km etäisyydellä (Rauhalan luonnonsuojelualue). Lähin Natura alue sijaitsee noin 6 km etäisyydellä kaakossa (Metsäkulma). Suunnittelualue rajautuu lännessä Helsinki-Lahti moottoritiehen. Ympäröivän alueen on maa- ja metsätaloutta. Lähimpiä häiriintyviä kohteita ovat noin 350 metriä lounaaseen sijoittuva lomarakennus ja noin 360 metriä luoteeseen sijoittuva asuinrakennus. LUPAHAKEMUS Vireillä oleva hakemus koskee toistaiseksi voimassa olevan luvan lupamääräysten tarkistamista. Alueella louhitaan ja murskataan jatkossakin kalliokiviainesta tie- ja muuhun maarakentamiseen. Tuotantomääriin haetaan muutosta, koska tämänhetkiset luvan sallimat määrät eivät vastaa nykyisiä tuotantotarpeita.

3 Asfaltintuotannon osalta Destia Oy pyytää irrottamaan asfalttiasematoiminnan sekä puretun päällysteen välivarastoinnin ympäristöluvasta. Destia rekisteröi asfalttiasematoiminnan ja siihen liittyvän puretun päällysteen välivarastoinnin ja hyötykäytön myöhemmin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tuotteet ja tuotanto Kalliomursketta tuotetaan vuosittain keskimäärin tonnia, maksimissaan tonnia vuodessa. Louhintaa ja murskausta on arviolta 1 3 vuoden välein. Tuotantojaksoja voi olla vuosittain 1 3 riippuen tuotantomäärästä. Yhden toimintajakson kesto on 0,5 4 kuukautta eli tuotantoajoissa ei ole muutoksia ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin. Murskauslaitoksen käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla tai laitos voi koostua polttomoottorikäyttöisistä ns. Lokotrack -yksiköistä. Laitokset eroavat toisistaan ainoastaan energiantuotannoltaan. Murskauslaitoksen sijainti vaihtelee kulloisenkin louhintakohdan mukaan. Murskauslaitoksen sijainnin vaikutus melun leviämiseen on mallinnettu laskennallisesti ja esitetty kartoilla kolmessa eri tilanteessa. Toiminnan ajankohta Työajoiksi luvanhaltija esittää kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (MURAUS, 800/2010) 8 mukaisia toiminta-aikoja siten, että porauksen ja räjäytysten työajat ovat asetuksessa esitettyjä lyhyempiä. Lupahakemuksen mukaan päivittäiset toiminta-ajat ovat (arkisin ma-pe): poraus klo 7 18; louhintaräjäytykset klo 8 16; rikotus klo 8 18; murskaus klo 7 22; kuormaus klo 7 22 ja murskeen kuljetukset klo Tiedot maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista Työkoneiden säilytykselle varataan erillinen ns. varikkoalue. Alueen pohja suojataan muovieristeellä tai vastaavalla nesteitä läpäisemättömällä materiaalilla öljytippojen keräämiseksi. Alueen läheisyyteen varataan öljynimeytysmateriaalia ja suojauksen kunto tarkistetaan säännöllisesti. Luvanhaltijan tarkoitus ei ole perustaa alueelle ympärivuotista murskeen myyntipistettä eikä siksi mitään pysyviä rakenteita tai rakennuksia. Murskeentuotannon aikana, jolloin kalustoa ja öljytuotteita on alueella enemmän, työmaa on aina valvottu. Muuna aikana alueella ei säilytetä polttoaineita. Tallöin alueella voi satunnaisesti olla murskeita lastaava myyntikuormaaja, joka tankataan kaupallisilla jakeluasemilla tai alueelle tankkauksen ajaksi tuotavasta kuljetettavasta säiliöstä. Varkauksien ja ilkivallan estämiseksi työkoneet ja polttoainesäiliöt lukitaan aina yön ajaksi. Luvanhaltija pyytää muuttamaan ympäristöluvan lupaehtoa 9 siten, että työkoneita voidaan säilyttää alueella edellä esitetyllä tavalla (ilman kattamista). Alueella ei pestä koneita, ajoneuvoja tai laitteita. Huolloista alueella tehdään ainoastaan tuotannon kannalta väittämättömät ja samalla vahinkoja ja laiterikkoja estävät toimenpiteet. Alueelle ei siksi ole tarvetta perustaa erityisiä huoltotiloja.

4 Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet Murskauksen kevyen polttoöljyn kulutus on keskimääräisellä tuotantomäärällä n. 84 t/v ja maksimituotantomäärällä n. 210 t/v. Mikäli alueella toimii sähköä energianlähteenään käyttävä murskauslaitos, sen aggregaattia varten polttoöljyä varastoidaan enintään 10 tonnia kerrallaan kaksoisvaippasäiliöissä. Säiliö on sijoitettu sitä varten valmistettuun, valuma-altaalliseen katettuun varastokonttiin. Kontin pohja on suojattu nesteitä läpäisemättömäksi. Polttoöljyä varastoidaan alueella vain murskausurakan aikana. Säiliö täytetään suoraan alueella käyvästä säiliöautosta. Liikennejärjestelyt Liikennettä on arkisin ma pe klo Liikenteen määrä vaihtelee huomattavasti aktiivisista murskeentoimituskausista ajanjaksoihin, jolloin liikennettä ei ole lainkaan. Aktiivisina kausina raskasta liikennettä voi olla käyntiä/työpäivä. Muina aikoina liikennettä on vähemmän, 0 15 käyntiä/työpäivä. Kulkureitti on nykyisessä ympäristöluvassa esitetyn mukainen. Päästöt vesistöön ja viemäriin Alueelle ei tähänastisen louhinnan aikana ole kerääntynyt merkittäviä määriä pintavesiä, sade- ja sulamisvedet imeytyvät luontaisesti maaperään. Tästä syystä erityisiä johdettavia pintavesiä ei ole ollut eikä pintavesien käsittelylle ole ollut siksi tarvetta. Louhinta suunnitellaan siten, että louhos pysyy kuivana. Näistä syistä nykyisen ympäristöluvan lupaehdon 12 mukaista johtamissuunnitelmaa ei vielä ole esitetty. Luvanhaltija esittää, että johtamissuunnitelma voitaisiin esittää tarvittaessa siinä tapauksessa, että louhokseen alkaa kerääntyä hulevesiä. Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta Toiminnan aiheuttamat keskimääräiset päästöt ilmaan ovat (t/v): CO 2 262,038; S0 2 0,001; NO x 0,179; CO 0,042 ja hiukkaset 0,025. Päästöihin on laskettu murskauslaitos ja työkoneet. Louhinnan ja murskauksen vaikutusten osalta ei ole muutoksia nykyisessä ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin. Tiedot melusta, pölystä ja tärinästä Porauksen ja murskauksen osalta pölyntorjunta on nykyisen ympäristöluvan mukaista. Meluvaikutukset on arvioitu laskennallisesti meluselvityksessä. Melutarkastelut on tehty toiminnan alku- ja välivaiheissa sekä loppuvaiheessa kun toiminta on vielä käynnissä. Melulaskelmien tulosten perusteella Jussilan kallioalueen toiminnot aiheuttavat alkuvaiheessa yhdellä asuinkiinteistöillä toiminta-alueesta lounaaseen yli 55 db keskiäänitason (L Aeq klo 7-22 ) ylityksen. Kiviaineksen oton edetessä melutasojen ylityksiä ei enää tapahdu. Mallinnetut tilanteet esittävät pahinta mahdollista tilannetta, jolloin mm. rikotus ja murskaustoimintatapahtuvat samanaikaisesti. Alueen välittömässä läheisyydessä on Vt4 Helsinki Lahti moottoritie, jonka aiheuttama taustamelutaso yksin ylittää ohjearvot lähes kaikkien Jussilan kallioalueen vaikutusalueella olevien asuinrakennusten kohdalla. Louhinta-

5 alueen lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueella moottoritie aiheuttaa n. 61,4 db (L Aeq klo 7-22 ) melutason. Kun tarkastellaan taustamelutason ja kiviainesottotoiminnan yhteisvaikutusta, laskennallisesti kiviaineksen ottotoiminta heikentää melutasoa enimmillään noin 0,7 db lähimpien asuinrakennusten kohdalla. Laskentatuloksen tarkkuus on arvioitu olevan noin ±3 db. Hankealueen länsipuolen rinteet vaimentavat tehokkaasti melun leviämistä alueen länsipuolelle. Alueen eteläpuolella ei ole rinteitä, vaan maasto on avointa, mikä edistää melun leviämistä toiminta-alueelta lounaispuolella olevan asutuksen suuntaan. Melua voidaan vähentää tekemällä kiviaineksen rikotus eri aikaan kuin murskaustoiminta ja sijoittamalla melua aiheuttavat toiminnot mahdollisimman matalalle tasolle lähelle ottorintausta ja varastokasoja. Pintamaita ja murskeen varastokasoja pyritään sijoittamaan niin, että ne vähentävät melun leviämistä lähimmän asutuksen suuntaan. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty meluvallin (mp + 3,0 m) sijoittaminen toiminta-alueelle siten, että toiminnan aiheuttama melutaso (55 db) ei ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Tarkkailusuunnitelma Lupahakemuksen liitteenä on esitetty ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma. Tärinävaikutusten tarkkailu Jokaisesta louhinnasta tehdään räjäytyssuunnitelma, jonka yhteydessä arvioidaan tärinän vaikutusalue sekä kiinteistökatselmointien ja tärinämittausten tarve. Ennen ensimmäistä louhintakertaa tärinän arvioidulla vaikutusalueella sijaitsevilla kiinteistöillä tehdään kiinteistökatselmukset. Tärinää mitataan vaikutusalueella sijaitsevilla 1 2 lähimmällä kiinteistöllä. Mittauskohteille määritetään tärinän heilahdusnopeuden suurimmat sallitut ohjearvot ohjeen RIL tai vastaavan mukaisesti. Tarvittaessa kiinteistökatselmus toistetaan louhinnan jälkeen tai ennen seuraavaa louhintakertaa. Pölyvaikutusten tarkkailu Murskauksessa syntyvän pölyn pitoisuuksia mitataan kertaluontoisella mittauksella. Mittaus tehdään louhosalueella ja sen läheisyydessä maaston sallimien mahdollisuuksien mukaan, vallitsevan tuulen suuntaan edeten. Mittauksilla on tavoitteena selvittää pölypitoisuuden muutos etäisyyden kasvaessa. Mittauksessa selvitetään mittaustekniikasta riippuen hengitettävien hiukkasten (PM1O) hetkellisiä pitoisuuksia tai pitoisuuksia yhdestä mutamaan tuntiin kestävällä mittausjaksoilla. Koska murskausjaksot ovat tavallisesti lyhytaikaisia ja louhoksen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, lyhytaikaiset mittaukset antavat riittävän kuvan kivipölyn leviämisestä ja mahdollisista vaikutuksista. Meluvaikutusten tarkkailu Meluselvityksen perusteella voidaan arvioida, että melu leviää eniten lounaan-etelän suuntaan. Lisäksi selvityksen perusteella voidaan arvioida, että moottoritien aiheuttama laskennallinen taustamelutaso lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla on suurempi kuin kiviaineksen otto- ja jalostustoimintojen aiheuttama melutaso. Lähimmän kiinteistön (Rajala ) on todettu olevan tyhjillään suurimman osan vuodesta. Lisaksi voidaan arvioida, että erityisesti murskausmelun leviämistä voidaan vähentää tekemällä lounaan

6 suuntaan meluvalli. Näistä syistä hakija esittää, että laskennallinen selvitys antaa riittävän kuvan kiviainestoiminnan aiheuttaman melun leviämisestä ja häiritsevyydestä ja että erillistä mittausta ei enää tarvita. Tarvittaessa melutilanne käydään arvioimassa toteamassa ensimmäisen murskauksen aikana valvontaviranomaisen kanssa. Pintavesivaikutusten tarkkailu Louhosalueelle ei ole kerääntynyt merkittäviä määriä sade- tai sulamisvesiä, vaan hulevedet ovat imeytyneet luontaisesti maaperään. Alueella tai sen läheisyydessä ei myöskään ole luontaista, ympäri vuoden kosteana pysyvää ojaa tai muuta pintavesiallasta. ( ) Luvanhaltija esittää, että pintavesivaikutuksia ei tässä toiminnan vaiheessa tarkkailtaisi. Pintavesivaikutusten tarkkailu liitetään tarkkailuohjelmaan siinä vaiheessa, mikäli louhosalueelle alkaa kertyä selkeytysallasta edellyttävä määrä pintavettä, jolloin selkeytysallas voisi toimia edustavana tarkkailupisteenä. Pohjavesivaikutusten tarkkailu Luvanhaltija esittää, että Jussilan kallioalueen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan havaintopisteistä kastelukaivo ja HP1. Kastelukaivo on edustava ja rakenteellisesti toimiva havaintopiste. Itäpuolisen louhinnan vaikutusten selvittämiseksi uusi havaintopiste HP1 asennetaan viimeistään kiviainesten oton tai asfaltinvalmistuksen siirtyessä ottoalueen muulle osalle; sisäänajotiestä etelään, kaakkoon ja itään, pääosin nyt varastokenttänä olevalle alueelle. Tarkempi paikka sovitaan valvontaviranomaisen kanssa ja käydään määrittämässä maastossa ennen asentamista. Länsi- ja pohjoispuolella maa-ainesluvan mukainen louhinta-alue on suunniteltu siten, että sade- ja sulamisvedet valuvat louhosalueen pohjaa ja siinä olevaa murskekerrosta pitkin kohti etelää, kohti kastelukaivoa. Louhinnan pohjataso on +82 (N60), mikä on alueen pohjois- ja länsiosassa ympäröivää maanpintaa ( ) alempana. Näin ollen louhosalueelta ei missään vaiheessa tule suoria valumia pohjoisen tai lännen suuntaan, vaan pääasiallinen valumasuunta on kohti etelää. Louhitun alueen pohja tasossa +82 on pysynyt kuivana. Vain louhinta-alueen ulkopuoliset vedet valuvat luontaisen maan- ja kallionpinnan mukaan ja valumista tapahtuu myös moottoritien suuntaan. Moottoritien varressa veden laadussa näkyy todennäköisesti tien ja mm. talvisuolauksen vaikutus. Kastelukaivoa voidaan pitää edustavana tarkkailupisteenä koko louhinta-alueen länsi- ja pohjoispuoliselle alueelle ja sen avulla voidaan arvioida pohjavesivaikutuksia jo otetulta ja siitä pohjoiseen suuntautuvalta ottoalueelta (sisäänajotiestä pohjoiseen). Luvanhaltija esittää, että kastelukaivoa voitaisiin käyttää havaintopisteenä em. alueella ja että se korvaisi toisen vaadituista havaintopisteistä (HP2). Kaikkien havaintopisteiden veden korkeus mitataan neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Kaikista havaintopisteistä otetaan vesinäyte kerran vuodessa keväällä. Näytteestä analysoidaan ennen ottamisen aloittamista ja sen jälkeen kolmen vuoden välein: ph, kokonaiskovuus, sameus, sähkönjohtavuus, happipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoainehiilivedyt, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani ja bakteerit.

7 Muina vuosina vesinäytteistä tutkitaan: ph, kokonaiskovuus, sameus, happipitoisuus, sähkönjohtavuus, mineraaliöljyt ja polttoainehiilivedyt, nitraatti, nitriitti, ammonium. Näytteiden otto ja analysointi tehdään standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa esitetään käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. Tarkkailua muutetaan tarvittaessa valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Mikäli haitallisia vaikutuksia havaitaan, tehdään lisäanalyysit viranomaisten ohjeiden mukaan. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija esittää poistettavaksi nykyisessä ympäristöluvassa kaikki asfalttiasemaa ja puretun päällysteen välivarastointia koskevat lupamääräykset. Hakija pyytää, että lupamääräykset 1, 7 12, ja 25 päivitetään ympäristölupahakemuksen mukaisesti ja että lupaa myönnettäessä otetaan huomioon tähänastisen toiminnan aikana todetut havainnot toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Toiminnan aloittaminen Destia Oy hakee lupaa aloittaa lupahakemuksen mukainen toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Toiminta jatkaa Jussilan kallioalueen toimintaa eikä hakemuksessa ole esitetty oleellisia muutoksia voimassa olevaan lupaan nähden. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälän Uutiset -lehdessä Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Mäntsälän kunnanhallitukselle, kaavoitukselle ja terveydensuojeluviranomaiselle on annettu mahdollisuus lausunnon antamiseen lupahakemuksen johdosta. Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai lausuntoja. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh Ehdotus Yvp VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää: myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen tilalle Jus-

8 sila Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin; myöntää Destia Oy:lle tilalle Jussila ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisen aloitusluvan. LUPAMÄÄRÄYKSET Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Tämä ympäristölupa koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta tilalla Jussila Ympäristölupa ei mahdollista muualta tuotavan kiviaineksen murskaamista ko. alueella. Murskauslaitteisto tulee sijoittaa siten, että laitteiston etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on yli 300 metriä. (YSL 27 ). 2. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja: murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; kuormaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana. (YSL 52, VNa 800/2010) 3. Louhintaräjäytyksistä tulee ennen räjäyttämistä antaa varoitussignaali. Luvan haltijan on muutoinkin huolehdittava, ettei louhinta-alueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa. (YSL 52 ) Melu, tärinä ja pöly 4. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn leviämistä ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn le-

9 viäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. (YSL 52, VNa 800/2010). 5. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. (YSL 52, VNa 800/2010). 6. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 52, VNa 800/2010, VNp 993/1992). 7. Ennen toiminnan aloittamista on arvioitava toiminnan aiheuttaman tärinän vaikutukset ja määritettävä ne toimenpiteet, jotka tarvitaan tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. Louhintatyöhön liittyvässä riskianalyysissä tulee ottaa huomioon käytettävä räjähdysainemäärä, maa- ja kallioperän tärinänjohtavuus sekä räjäytyskohteen ja arvioitavien rakennusten (tai muiden tärinälle herkkien laitteiden) välinen etäisyys sekä muut mahdolliset tärinän leviämiseen vaikuttavat tekijät. Riskianalyysin tuloksen perusteella on tehtävä tarvittavat kiinteistökatselmukset ja tärinänmittaussuunnitelmat. Tiedot tärinään liittyvästä riskianalyysista ja toimenpiteet tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi sekä kiinteistökatselmustiedot ja tärinänmittaussuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen louhinnan aloittamista. Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä antaa räjäytystyötä ja tärinää koskevia lisämääräyksiä. (YSL 52 ) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen 8. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen eh-

10 käisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 52 ja 66, VNa 800/2010). 9. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien pilaantumista. Toiminnanharjoittajan tulee varautua kuivatus- ja pintavesien käsittelyyn kiintoaineksen erottamiseksi (laskeutusaltailla tms. järjestelyillä). (YSL 52, VNa 800/2010). Jätehuolto 10. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä eikä aluetta saa käyttää maankaatopaikkatoimintaan. Toiminnassa syntyvät jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 :n mukaiselle vastaanottajalle. (YSL 58, VNa 800/2010, JL 29 ja 72 ) 11. Maa-ainesten ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvät jätteet) tulee hyödyntää ensisijaisesti alueen rakentamisessa ja maisemoinnissa. Mikäli alueen maa-aineslain mukaisiin jälkihoitotöihin (maa-aineslupapäätöksen mukaisiin) ei ole riittävästi alueella jo olevia pintamaita, voidaan ko. käyttötarkoituksiin soveltuvia maita tuoda alueen ulkopuolelta. Maa-aineksen tulee olla puhdasta, eikä se saa sisältää haitallisia aineita. Ulkopuolelta tuotavien maiden alkuperä on aina selvitettävä ja kirjattava ylös. (YSL 113 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen (pinnankorkeus ja veden laatu) tulee tarkkailla lupahakemuksessa esitetyistä tarkkailupisteistä HP1, HP2 ja kastelukaivo. Tarkkailun aikataulun ja analysoitavien parametrien tulee olla lupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaiset. Tarkkailu tulee aloittaa heti tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Toiminnan vaikutuksia pintaveteen tulee tarkkailla tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa perustelluista syistä edellyttää muutoksia tarkkailusuunnitelmaan. (YSL 62 ) 13. Toiminnasta aiheutuvien hiukkaspäästöjen vaikutus lähialueen ilmanlaatuun on selvitettävä. Hiukkasmittaus tulee järjestää ensimmäisessä murskausjaksossa luvan myöntämisen jälkeen. Hengitettävien hiuk-

11 kasten (PM10) pitoisuusmittaus on tehtävä standardin ISO 10473:2000 mukaisella tai muulla sitä vastaavalla mittausmenetelmällä, jonka tarkkuus on em. standardia vastaava. Mittauspaikka tulee valita siten, että se kuvaa läheisille häiriintyville kohteille murskauslaitoksen pölyämisestä aiheutuvaa pölyhaittaa. Mittausjakson pituuden tulee olla riittävä, jotta pitoisuusmittauksen tuloksia voidaan verrata ilmanlaadusta annettuun valtioneuvoston asetukseen (38/2011). Hiukkaspitoisuuden mittaussuunnitelma on esitettävä Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle vähintään 14 vuorokautta ennen suunnitellun mittauksen aloittamista. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen asetuksen 38/2011 raja-arvoihin) on toimitettava mittausten jälkeen Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ensimmäisen mittaustuloksen perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää uusintamittauksia. (YSL 62, VNa 711/2001, VNa 800/2010) 14. Toiminnasta aiheutuvat melutasot tulee selvittää melumittauksilla vähintään kahdessa, etukäteen arvioiden melulle eniten altistuvassa kohteessa. Mittaus tulee järjestää ensimmäisessä murskausjaksossa luvan myöntämisen jälkeen. Mittaus tulee järjestää myös toiminnan siirryttyä uudelle alueelle (aikaisemmin pääosin varastokenttänä käytetylle alueelle). Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Mittaukset tulee suorittaa aikana, jolloin poraus, murskaus ja rikotus ovat käynnissä. Melunmittaussuunnitelma on esitettävä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään 14 vrk ennen suunnitellun mittauksen aloittamista. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen lupamääräyksen 6 mukaisiin raja-arvoihin) on toimitettava tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Mittaustuloksen perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää uusintamittauksia. (YSL 62, VNa 800/2010, VNp 993/1992). 15. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyn räjähdysaineen määristä, tarkkailutuloksista, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Jätteiden kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto em. kirjanpidosta valvontaviranomaiselle vuosittain 1.3. mennessä (YSL 43 ja 62, JL 118 ja 120 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

12 16. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan päätyttyä alueelta tulee purkaa ja poistaa louhinta- ja murskaustoimintaan liittyvät laitteet ja rakenteet. Maaperän puhtaus on selvitettävä tarvittaessa. (YSL 52, 94 ja 170 ) Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 17. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristötai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.(ysl 52 ja 134, VNa 800/2010) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

13 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 49.n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5.1 :n 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) ympäristönsuojelulain :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta;( ). Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei lupahakemusta koskevalla tilalla tapahtuvasta kivenlouhinnasta ja murskauksesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Alueella on harjoitettu kalliokiviaineksen ottoa vuosikymmenten ajan. Kiviainesten oton ei ole havaittu aiheuttaneen ottoalueen ympäristössä sellaisia ympäristönsuojelulain tarkoittamia haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden perusteella ympäristölupaa ei voisi myöntää. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 350 metrin etäisyydellä lupahakemusalueelta. Lähimpiä häiriintyviä kohteista rasittaa Helsinki Lahti moottoritien liikennemelu, joka aiheuttaa piha-alueille n. 61,4 db (L Aeq 7-22 ) melutason. Laskennallisesti kiviaineksen ottotoiminta heikentää alueen melutasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa n. 0,7 db. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia, eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Lupahakemusta koskevalla alueelle ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. Alueella ei ole toimenpiderajoitusta kaavan laatimista varten. Uudenmaan maakuntakaavan mukaan lupahakemusta koskevalla alueella sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Lupahakemusalueella on lainvoimainen maa-aineslupa kalliokiviaineksen ottamiseksi. Tämä lupapäätös ei koske asfalttiasematoimintaa (ml. jäteasfaltin vastaanotto), joka voidaan sijoittaa alueelle myöhemmin ympäristönsuojelulain 116 :n mukaisella rekisteröintimenettelyllä. Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan luvassa on annettava ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista,

14 päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; ja 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.( ) Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. ( ) Ympäristönsuojelulain 70 :n mukaan lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi, jos se on tarpeen:1) luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi; 2) valtioneuvoston asetuksella säädetyn ympäristönlaatuvaatimuksen turvaamiseksi; tai 3) parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 27 :n mukaan hakemuksessa esitetty toiminta on ympäristöluvanvaraista. Tämä lupapäätös ei mahdollista muualta tuotavan kiviaineksen murskaamista alueella. Murskauslaitteiston etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on määrätty MURAUS -asetuksen mukaisena. Maaainesluvassa esitetty louhinta-alueen raja on yli 300 metrin etäisyydellä lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Lupapäätös ei koske asfalttiasematoimintaa. (määräys 1) Lupapäätöksessä esitetyt toiminta-aikarajoitukset ovat MURAUS -asetuksen mukaiset. Asetuksesta poikkeavat toiminta-ajat on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Alueen läheisyydessä liikkuvien turvallisuuden lisäämiseksi päätöksessä on annettu varoitusmerkinantoa koskeva määräys. Muusta alueen suojaamisesta, merkitsemisestä ja varoittamisesta on määrätty toiminnan maa-ainesluvassa. (määräykset 2 3) Toiminnalle on annettu päätöksessä MURAUS -asetuksen mukaiset pöly- ja melupäästöjä koskevat määräykset. Ulkomelu enimmäismelutaso on myös melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen. Kohteessa tehtyjen meluselvitysten mukaan melutason ohjearvoissa pysyminen edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluntorjuntatoimenpiteillä pystytään varmistamaan louhinta ja murskaus siten, että toiminta ei aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa olennaista melun lisääntymistä alueen muuhun melutasoon verrattuna. (määräykset 4 6) Päätöksessä on annettu räjäytystöiden aiheuttamaa tärinää koskeva ennakkoselvitysvelvoite. Määräyksen tarkoituksena on ehkäistä toimenpiteestä aiheutuvan tärinä haitat lähimmissä ja tärinäherkimmissä kohteissa. Räjäytystyössä tulee lisäksi noudattaa työturvallisuuslakia (738/2002) ja räjäytys- ja

15 louhintatyön turvallisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta (644/2011). Päätöksessä on varattu mahdollisuus antaa räjäytystyöhön ja tärinään liittyviä lisämääräyksiä. (määräys 7) Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi päätöksessä on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä ja työkoneiden huoltamisesta. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista. (määräykset 8, 9 ja 17) Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Päätöksessä on annettu myös kaivannaisjätteitä koskeva määräys. Aluetta ei saa käyttää maankaatopaikkatoimintaan. (määräykset 10 ja 11) Tarkkailua, raportointia, kirjanpitoa ja erilaisia ilmoituksia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun tehokkaaksi toteuttamiseksi. Päätöksessä on määrätty pohjaveden tarkkailu lupahakemuksessa esitettyä tiukempana. Ottoalueelle ei ole asennettu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan tarkkailusuunnitelmaan koskevassa päätöksessä edellytettyä tarkkailupistettä (HP2). Havaintopisteen HP1 vaikutusalueella on ollut kivenjalostustoimintaa jo vuosien ajan (kiviaineksen varastointialueet), joten pohjaveden laadun selvittäminen tulee tältäkin osin aloittaa heti. Koska lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat n. 400 metrin päässä toimintaalueelta, on ilman hiukkaspitoisuuden ja melunpäästön mittausvelvoitteet määrätty MURAUS -asetuksen edellyttämällä tavalla. (määräykset 12-16) LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan an saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 ). Asetuksen noudattaminen Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Koska lupahakemuksessa esitetty toiminta liittyy olemassa olevaan kalliokiviaineksen ottamiseen, päättää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta myöntää toiminnanharjoittajalle ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisen luvan aloittaa luvanvarainen toiminta lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan tulee asettaa lupaviranomaiselle 5 000,00 suuruinen aloitusvakuus. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Aloitusluvan myöntäminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi. (YSL 199 ).

16 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) :t: 6, 7, 8, 11, 14 17, 49, 52, 58, 62, 66, 70, 83, 84, 85, 113, 134, 170, 190, 191, 199 ja 205 ; Ympäristönsuojeluasetus (YSA /2000) :t: 1, 7, 19, 30 37; Jätelaki (JL 646/2011) :t: 29, 72, 118; Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012); Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010); Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992); Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ( ) perusteella 3020,00. Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n, 9.1 :n ja taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 7.1 mukaan. Päätös LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / hakija Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Mäntsälän kunnanhallitus Kari Kaukanen, Jussilantie 65, Kaukalampi Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Mäntsälän Uutiset -lehti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöskuulutus Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyk-

17 sessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on