63 MÄNTSÄLÄN KUNTA, TEKNINEN TOIMI, YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:684 / MÄNTSÄLÄN KUNTA, TEKNINEN TOIMI, YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ KU-YK 63/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Mäntsälän kunnan tiloilla Yli-peltola M602, Ali-Ollila ja Suonsivu Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Mäntsälän kunnan tekninen toimi Heikinkuja 4, MÄTSÄLÄ y-tunnus Yhteyshenkilö Pekka Savolainen puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemusalue sijoittuu Mäntsälän kylään ns. Kapuli II -työpaikkaalueelle. Sijaintikartta liitteenä. Liite nro 63 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL) 28 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 1.1 kohdat 7 c ja 7 e LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 7 perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty ympäristökeskuksen pyynnöstä

2 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 2020:ssa (hyväksytty vuonna 2004) ympäristölupahakemusta koskeva louhinta-alue on osoitettu maaja metsätalousalueeksi (M). Lupahakemusalueen länsiosassa ei ole osayleiskaavaa. Alueen eteläpuolella (kortteli 2313) sijaitsee asemakaava, joka on hyväksytty Mäntsälän kunnanhallituksessa (Kapuli IIb-vaiheen asemakaava ja asemakaavan muutos). Kortteli 2313 on osoitettu asemakaavassa merkinnällä T-4 (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Lupahakemusta koskevalle alueelle on vireillä maa-aineslain 4 :n mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lähin pohjavesialue sijaitsee suunnittelualueelta noin 1,4 km pohjoiseen ( Ojala). Suunnittelualueelta pohjoiseen, noin 300 metrin etäisyydellä sijaitsee lähin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kohde Hilkka ja Antti Seppälän aarnimetsä (YSA202684). Suojelupäätöksen mukaan alue on lehtomaista ja tuoretta kangasmetsää, jossa pääpuulajina on kuusi. Sekapuuna kasvaa haapoja, mäntyjä sekä hies- ja rauduskoivuja. Puusto on eri-ikäistä ja alueella on runsaasti lahopuita sekä pysty- että maapuina. Ympäristölupahakemusta koskevalla alueella ei ole havaittu suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja (Luontoselvitys Kapuli III, , FCG). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 650 metriä etäisyydellä pohjoisessa. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Mäntsälä-Hyvinkääntie. Kohdealueen itäpuolella noin 500 m etäisyydellä sijaitsee Tokmannin liikekeskus. LUPAHAKEMUS Haettu louhinta liittyy alueen esirakentamiseen. Alueelta irrotettu louhe tullaan pääosin käyttämään alueen eteläpuolella olevan alueen täyttöihin (ns. Kapuli IIb:n mukaisella asemakaava-alueella). Yritysaluetta on mahdollista laajentaa pohjoiseen (asemakaavoitetaan myöhemmin). Louhittavaksi esitetty alue sijaitsee suunnittelualueen pohjoisosassa, maasto laskee louhittavan alueen keskiosasta sekä itään että länteen. Maa-ainesluvassa louhintatasoksi on esitetty +92. Suunnittelualueen eteläosassa on aiemmin suoritettu louhintaa tasoon noin Ympäristölupaa haetaan myös murskauslaitoksen sijoittamiseksi suunnittelualueen eteläosaan kiinteistölle Suonsivu (alueelta louhittavalle kivelle). Ennakkoarvion mukaan murskaustarve on vähäinen, sillä irrotettu louhe sijoitetaan pääsääntöisesti sellaisenaan painanteiden täyttömateriaaliksi louhinta-alueen eteläpuolella.

3 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Louhittavan alueen eteläpuolella olevan painanteen kautta virtaa pieneltä alueelta pintavesiä lännestä Isolammin lammen suuntaan. Suunnittelualueen pintavedet ohjautuvat ojaa pitkin Isolamminsuon kautta Isolammiin ja edelleen ojastoja pitkin Hietastenojaan, joka sijaitsee noin 2 km suunnittelualueen koillispuolella. Louhinta ei muuta valuma-alueita. Alueen pohjaveden pinnan arvioitu taso on noin , eli lähellä maanpintaa suunnittelualueen ja sen lähistön muilla soistuvilla alueilla. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Louhittava alue on pinta-alaltaan noin 2,8 ha ja siinä louhitaan kalliota noin m 3 ktr, noin tn (maksimissaan m 3 ktr, tn). Louhinta-alue yhtyy ympäröivään maastoon paitsi pohjoisosassa, jossa muodostuu enimmillään noin 9 m korkea pystysuora kallioseinämä. Muodostuva seinämä toimii samalla melusuojana pohjoisen suuntaan tulevaa logistiikkatoimintaa ajatellen. Kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Kallion louhinta- ja murskaustyössä käytetään mm. poravaunua, kompressoreita sekä kuormaus- ja kuljetuskalustoa. Ylisuuret lohkareet rikotaan hydraulisella iskuvasaralla. Alueella tehdään louhintaa vuoden ympäri. Arvion mukaan alue saadaan louhittua kahdessa vuodessa. Lupaa haetaan kuitenkin viideksi vuodeksi. Kallion porausta tehdään arkisin klo välisenä aikana ja rikotusta klo välisenä aikana. Räjäytyksiä on arkisin klo välisenä aikana arviolta kaksi kertaa viikossa. Mahdollinen murskaus tehdään arkisin klo välisenä aikana. Päästöt ilmaan Kiviaineksen murskaamiseen käytetään siirrettävää ns. Locotrac -tyyppistä murskainta. Laite täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein). Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelu -ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m 3, 2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 m etäisyydellä. Mahdollinen murskaus on urakkaluontainen, arviolta murskausta olisi enimmillään noin 25 päivänä vuodessa. Varasto- ja tuotekasojen sijoittelulla voidaan tehokkaasti vähentää murskauslaitoksen pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Varastokasat ovat pääosin korkeudeltaan noin m. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kasoja kastelemalla.

4 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Raaka-aineiden, tuotteiden ja polttoaineiden varastointi Tukitoiminta-alue rakennetaan suunnittelualueen eteläosaan aiemmin louhitulle ja tasatulle alueelle. Tukitoiminta-alueella varastoidaan toimintaan tarvittavia poltto- ja voiteluaineita ja alueella suoritetaan työkoneiden tankkaukset. Alueella välivarastoidaan tarvittaessa myös laitteiden huoltojen ja ylläpitojen yhteydessä syntyviä jäteöljyjä lukitussa kontissa. Tukitoiminta-alue rakennetaan siten, että se on asetuksen 800/2010 (ns. Muraus -asetus) määräysten mukainen. Poltto- ja voiteluaineiden säilytyspaikalle asennetaan tiivis HDPE-kalvo, jonka päälle levitetään noin 30 cm paksu hiekkakerros. Kalvosuojattu alue ulotetaan vähintään viisi metriä polttoainesäiliöiden ja tankkausalueen ulkopuolelle. Suojatun alueen reunat korotetaan. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimillä ja lukittavalla sulkuventiilillä. Voitelu- ja hydrauliikkaöljyt varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa varastossa tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alueelle varataan imeytysmateriaalia vähintään mahdollisten öljy- tai polttoainevahinkojen varalta. Tukitoiminta-alueella varastoidaan kerralla enimmillään noin 9000 l kevyttä polttoöljyä. Laitteistojen huoltoon ja ylläpitoon käytettäviä öljytuotteita alueella varastoidaan kerrallaan enimmillään noin 500 litraa. Liikenne Suunniteltu louhinta ei juuri aiheuta raskasta liikennettä alueen ulkopuolelle, sillä irrotettu louhe tullaan pääosin käyttämään suunnittelualueen täyttöihin. Kuljetukset voivat ohjautua Hyvinkääntietä sekä itään että länteen. Hakemuksen mukainen toiminta aiheuttaa arviolta enimmillään noin 5 raskaan ajoneuvon käyntiä vuorokaudessa. Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuu melua porauksesta, räjäytyksistä, louheen rikotuksesta, kuormauksesta, murskauksesta ja työmaan sisäisestä liikenteestä. Mahdollisen murskauksen melupäästöjä vähennetään ensisijaisesti sijoittamalla raakaaineiden ja murskaustuotteiden varastokasat laitoksen ympärille siten, että ne samalla vaimentavat murskausmelun leviämistä ympäristöön. Kallion porauksessa käytetään tarvittaessa vaimennettua poravaunua kun toimitaan kallion päällä (ensimmäinen louhintakerros) lähinnä alueen pohjoisosassa. Näin meluarvot jäävät alle 45 db:n pohjoispuolella olevalla luonnonsuojelualueella. Lisäksi louhittavan alueen pohjoispuolelle rakennetaan pintamaista noin 5 m korkea valli, joka vähentää melun kantautumista pohjoiseen merkittävästi. Toiminnasta aiheutuvan melun leviäminen on esitetty melumallinnuksessa. Mallinnuksessa ei ole huomioitu murskausta, mutta laitos sijoittuu yli 700 m etäisyydelle suojelualueesta ja asutuksesta, joten meluraja-arvot eivät tule ylittymään häiriintyvissä kohteissa. Ennen louhintatöiden aloittamista tehdään louhintatöiden ympäristöselvitys. Siinä selvitetään louhintatärinän haittavaikutusalueella sijaitsevat rakennuk-

5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta set, rakenteet ja tärinäherkät laitteet sekä sellaiset toiminnot, jotka oleellisesti saattavat rajoittaa louhinnan toteutusta ja jotka tulisi huomioida räjäytysten suunnittelussa ja toteutuksessa. Saatujen tietojen pohjalta määritetään rakennuksille ja herkille laitteille tärinän raja-arvot. Vaikutus pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukainen toiminta on suhteellisen lyhytaikaista eikä toiminta aiheuta merkittäviä pohjavesivaikutuksia, sillä louhintaa ei tehdä pohjavedenpinnan alapuolelta. Louhinnan ei arvioida vaarantavan pintavesien tilaa. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Alueelta saatavista pintamaista rakennetaan suojavalli suunnittelualueen pohjois- ja luoteisosaan. Loput alueella syntyvistä pintamaista kuljetetaan pois alueelta. Myös kannot ja hakkuujätteet kuljetetaan alueelta pois. Toiminnassa syntyy sekajätettä noin 500 kg/v, rautaromua 5 tn/v ja jäteöljyä 500 kg/v. Mahdolliset ongelmajätteet varastoidaan tukitoiminta-alueella tynnyreissä tiiviissä ja lukitussa kontissa siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen (Ekokem Oy) tai muuhun vastaavaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Ongelmajätteitä pyritään välivarastoimaan tukitoiminta-alueella mahdollisimman lyhyitä aikoja. Ongelmajätteistä pidetään omaa kirjanpitoa josta selviää mm. niiden laatu ja määrät. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Toimintaan liittyvät riskit ja häiriötilanteet tunnetaan hyvin ja niihin pystytään varautumaan. Myös häiriötilanteiden ehkäisemiseksi toteutetut ja suunnitellut toimet tunnetaan. Alueella kerrallaan varastoitavat polttoainemäärät ja muut kemikaalimäärät ovat suhteellisen vähäiset eivätkä ne siten aiheuta merkittävää riskiä maaperälle tai vesille. Louhinnan ja murskauksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Riskit minimoidaan asianmukaisen tukitoiminta-alueen rakentamisella ja ylläpidolla. Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden kuntoa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi kunnan pelastusja ympäristöviranomaisille. Louhintatyössä voi riskejä muodostua räjäytyksistä. Kallion louhintaan liittyvät räjäytykset aiheuttavat paineaallon, jonka mukana voi sinkoutua kallion kappaleita työskentelyalueen ulkopuolelle. Tällaiset riskit minimoidaan huolellisilla valmistelutoimenpiteillä ennen jokaista räjäytystä. Alueelle muodostuu työnaikaisia jyrkkiä kalliorintauksia. Putoamisriskiä vähennetään asianmukaisilla lippusiimoilla ja varoituskylteillä sekä tarvittavin osin aitauksilla.

6 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Tarkkailu- ja kirjanpito Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista, ongelmajätetiedot sekä maininnat mahdollisista toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Häiriön sattuessa toiminta pysäytetään ja häiriö korjataan ennen työn jatkamista. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita, joten pölypäästöjä ei seurata mittauksin. Toiminnasta aiheutuva pölyäminen seurataan aistinvaraisesti ja jos aihetta on, ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Läheisiin liikekiinteistöihin asennetaan tärinämittarit tarpeen mukaan. Tehdyn melumallinnuksen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä ohjetai raja-arvoja asutuksen kohdalla eikä myöskään luonnonsuojelualueella. Melupäästöjä ei ole suunniteltu tarkkailtavaksi mittauksin. Melupäästöjä seurataan ensisijaisesti aistinvaraisesti. Tarvittaessa voidaan tehdä kertaluontainen melumittaus kun ottotoiminta on vakiintunut, mikäli aihetta siihen on. Alueella ei ole pohjaveden havaintoputkia, eikä niiden asentamista ole katsottu tarpeelliseksi. Hakemuksen mukainen toiminta on suhteellisen lyhytaikaista eikä toiminta aiheuta merkittäviä pohjavesivaikutuksia, sillä louhintaa ei tehdä pohjavedenpinnan alapuolelta. Pohjavesiseurantaa ei näin ollen esitetä tehtäväksi. Louhinnan ei arvioida vaarantavan pintavesien tilaa. Pintavesien tarkkailua ei siten esitetä tehtäväksi. Toiminnan aloittaminen Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 ). Suunniteltu louhinta on tärkeää, jotta tontin 2313 (Kapuli IIb -alueella) täyttöihin saadaan materiaalia (louhetta) ja tontti myyntikuntoon mahdollisimman pian. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälä lehdessä Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Ympäristökeskus on pyytänyt Mäntsälän kunnanhallitukselta ja Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa lupahakemuksen johdosta. Lupahakemuksen johdosta ei ole määräaikaan mennessä jätetty lausuntoja. Lupahakemuksen johdosta jätettiin yksi muistutus. Mäntsälän Sähkö Oy on muistutuksessaan antanut työohjeita ja varoetäisyyksistä yhtiön omistamien ja lupahakemusalueen läheisyydessä sijaitsevien 110 kv ja 20 kv ilmajohtojen johdosta. Hakija on antanut vastineen muistutukseen Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh

7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Ehdotus Yvp VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Mäntsälän kunnan tekniselle toimelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen Mäntsälän kunnan tiloille Yli-peltola M602, Ali-Ollila ja Suonsivu Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Lupamääräykset Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Tämä ympäristölupa koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Mäntsälän kunnan tiloilla Yli-peltola M602, Ali- Ollila ja Suonsivu Ympäristölupa ei mahdollista muualta tuotavan kiviaineksen murskaamista ko. alueella. (YSL 28, YSA 1 ja 7 ) 2. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja: murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana; ja alueella ei saa harjoittaa ympäristölupaa edellyttävää toimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä. (YSL 43, VNp 800/2010) 3. Louhintaräjäytyksistä tulee ennen räjäyttämistä antaa varoitussignaali. Luvan haltijan on muutoinkin huolehdittava, ettei louhinta-alueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa. (YSL 43 ) Melu, tärinä ja pöly 4. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta paras-

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (YSL 43, VNp 800/2010). 5. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi (YSL 43, VNp 800/2010). 6. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä edellyttää melutason mittausta toiminnan aikana. (YSL 43, VNp 800/2010, VNp 993/1992). 7. Ennen toiminnan aloittamista on arvioitava toiminnan aiheuttaman tärinän vaikutukset ja määritettävä ne toimenpiteet, jotka tarvitaan tärinän aiheuttaman vahinkojen välttämiseksi. Tärinään liittyvässä riskianalyysissä tulee ottaa huomioon käytettävä räjähdysainemäärä, maaja kallioperän tärinänjohtavuus sekä räjäytyskohteen ja arvioitavien rakennusten (tai muiden tärinälle herkkien laitteiden) välinen etäisyys sekä muut mahdolliset tärinän leviämiseen vaikuttavat tekijät. Riskianalyysin tuloksen perusteella on tehtävä tarvittavat kiinteistökatselmukset ja tärinänmittaussuunnitelmat. Toiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös alueella olevat ilmajohdot ja niihin liittyvät varoetäisyydet. Tiedot tärinään liittyvästä riskianalyysista ja toimenpiteet tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi sekä kiinteistökatselmustiedot ja tärinänmittaussuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen louhinnan aloittamista. Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä antaa räjäytystyötä ja tärinää koskevia lisämääräyksiä. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen 8. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

9 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Jätehuolto Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 43, VNp 800/2010). 9. Maa-ainesten ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvät jätteet) tulee hyödyntää ensisijaisesti alueen rakentamisessa ja maisemoinnissa. Mikäli alueen maa-aineslain mukaisiin jälkihoitotöihin (maa-aineslupapäätöksen mukaisiin) ei ole riittävästi alueella jo olevia pintamaita, voidaan ko. käyttötarkoituksiin soveltuvia maita tuoda alueen ulkopuolelta. Maa-aineksen tulee olla puhdasta, eikä se saa sisältää haitallisia aineita. Ulkopuolelta tuotavien maiden alkuperä on aina selvitettävä ja kirjattava ylös. (YSL 45a ) 10. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä eikä aluetta saa käyttää maankaatopaikkatoimintaan. Toiminnassa syntyneet jätteet on lajiteltava. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 :n mukaiselle vastaanottajalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta varten. (YSL 45, JL 118) 11. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. (YSL 45, JL 16, 17, ja VNp 659/1996).

10 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (1072/1993) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 7 8, 43, VNp 800/2010, JL 72 ). Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyn räjähdysaineen määristä, tarkkailutuloksista, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpidon tulee olla ympäristönsuojeluviranomaisen saatavilla. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.3. mennessä (YSL 43 ja 46 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 14. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. (YSA 30, YSL 43 ja 81 ) Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 15. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristötai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

11 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.(ysl 76, VNp 800/2010) Toiminnan vastuuhenkilö 16. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tiedoksi ennen toiminnan aloittamista valvontaviranomaiselle. (YSL 43 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7 9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto); 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei tiloilla Yli-peltola M602, Ali-Ollila ja Suonsivu tapahtuvasta kivenlouhinnasta ja murskauksesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Lähin asutus sijaitsee noin 650 m etäisyydellä. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lupahakemuksessa esitetyn selvityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain tarkoittamaa haittaa lähimmällään noin 300 metrin etäisyydellä olevalla luonnonsuojelulain nojalla rahoitetun alueen suojeluarvoille. Lupa on haettu ja se on annettu määräaikaisena. Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Toiminta ei sijoitu asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 4 :ssä säädetään mm. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukainen parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat muodostuvien päästöjen laatua, määrää ja vaikusta sekä toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisyä (YSA 37.1 kohdat 4 ja 7). Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 28.1 :n mukaan hakemuksessa esitetty toiminta (louhinta ja murskaus) tarvitsee ympäristöluvan. Tämä lupapäätös ei mahdollista muualta tuotavan kiviaineksen murskaamista alueella (määräys 1) Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Toiminta-aikarajoitukset ovat ympäristölupahakemuksen sekä kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston päätöksen 800/2010 mukaiset. Alueen läheisyydessä liikkuvien turvallisuuden lisäämiseksi päätöksessä on annettu varoitusmerkinantoa

13 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta koskeva määräys. Muusta alueen suojaamisesta, merkitsemisestä ja varoittamisesta on määrätty toiminnan maa-ainesluvassa. (määräykset 2 3) Toiminnalle on annettu päätöksessä em. valtioneuvoston päätöksen 800/2010 mukaiset pöly- ja melupäästöjä koskevat määräykset. Ulkomelu enimmäismelutaso on myös melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen. Kohteessa tehtyjen meluselvitysten mukaan toiminta ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melutasojen ohjearvojen ylityksiä. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt meluntorjuntatoimenpiteitä pohjoiseen leviävän melun vähentämiseksi. Meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyyden varmistamiseksi on valvontaviranomaisella mahdollisuus edellyttää melumittauksen suorittamista. (määräykset 4 6) Päätöksessä on annettu räjäytystöiden aiheuttamaa tärinää koskeva ennakkoselvitysvelvoite. Määräyksen tarkoituksena on ehkäistä toimenpiteestä aiheutuvan tärinä haitat lähimmissä ja tärinäherkimmissä kohteissa. Räjäytystyössä tulee lisäksi noudattaa työturvallisuuslakia (738/2002) ja räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta (644/2011). Päätöksessä on varattu mahdollisuus antaa räjäytystyöhön ja tärinään liittyviä lisämääräyksiä. (määräys 7) Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi päätöksessä on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä ja työkoneiden huoltamisesta. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista. (määräykset 8 ja 15) Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Päätöksessä on annettu myös YSL 45a :n mukainen kaivannaisjätteitä koskeva määräys. Koska kaikki kiviaineksen ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (so. pintamaat) on tarkoitus käyttää alueen maisemoinnissa, ei erillisiä kaivannaisjätealuetta koskevia määräyksiä ole ollut tarpeen antaa. Jotta maa-ainesta ottoluvassa esitetyt maisemointivelvoitteet voidaan toteuttaa, on päätöksessä hyväksytty tarvittavien maisemointimassojen vastaanottaminen alueelle. Aluetta ei saa kuitenkaan käyttää maankaatopaikkatoimintaan. (määräykset 9 12) Tarkkailua, raportointia, kirjanpitoa ja erilaisia ilmoituksia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun tehokkaaksi toteuttamiseksi. (määräykset 13, 14 ja 16) LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa saakka. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28 ).

14 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Koska lupahakemuksessa esitetty toiminta liittyy lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen, päättää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta myöntää toiminnanharjoittajalle ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen luvan aloittaa luvanvarainen toiminta lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Aloitusluvan myöntäminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi (YSL 101 ). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000): 4 8, 28, 35 38, 41 43, 45, 45a, 46, 56, 76, 81, 90, 100 ja 101 ; Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000): 1, 7, 19, ; Jätelaki (JL 646/2011): 16, 17, 72, 118 ; Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920): 17 ; Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkauksesta ja merkitsemisestä (659/1996); Valtioneuvoston päätös kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010); Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ( ) perusteella 3020,00. Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n, 9.1 :n ja taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 7.1 mukaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

15 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Mäntsälän kunta, tekninen toimi Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Mäntsälän kunnanhallitus Lausunnon tai muistutuksen jättäneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Mäntsälä lehti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöskuulutus Mäntsälän ja Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on