HAKALA VEIJO, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS, SORAN MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ, HAMMARSLOTT

Transkriptio

1 HAKALA VEIJO, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS, SORAN MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ, HAMMARSLOTT KU-YK 50/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee soran murskausta Mäntsälässä tilalla Hammarslott LUVAN HAKIJA Hakala Veijo Hämeentie 330, MÄNTÄLÄ puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemusta koskeva kiinteistö sijaitsee Mäntsälän kunnan Levanon kylässä. Liite nro 50 Sijaintikartta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 28, ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1.1 kohta 7 e (kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää) ja ympäristönsuojeluasetus 1.2 (toiminnan sijoittuminen tärkeälle pohjavesialueelle). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 7 perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi ja pohjavesialueeksi. Kaavamerkinnällä arvokas geologinen muodostuma osoitetaan maakuntakaavassa valtakunnallisesta ja maakunnallisesti merkittävät geologiset muodostuvat, jotka ovat maisemallisesti tai geologisesti (luonnontieteellisesti)

2 merkittäviä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon kauniin maisemakuvan, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien säilyttäminen ja turvattava luontoa laajalle ulottuvilta vahingollisilta ominaisuuksilta. Niillä alueilla, joilla päätarkoitus on osoitettu aluevarausmerkinnällä, ko. merkintä määrittelee ensisijaisesti maankäyttömuodon. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee arvioida ja sovittaa yhteen käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Kaavamerkinnällä pohjavesialue osoitetaan maakuntakaavassa yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita sekä vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tehtävät toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Suunnittelualueella ei ole osayleiskaavaa tai asemakaavaa eikä toimenpiderajoitusta kaavan laatimiseksi. Kiinteistöllä on ollut Mäntsälän ympäristölautakunnan myöntämä maa-aineslupa. Lupa on ollut voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa on vireillä ko. kiinteistöä koskeva maa-aineslupahakemus. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Soranottoalue rajautuu lännessä ja pohjoisessa Nummentaustantiehen ja idässä Hämeentiehen (maantie 295). Kärkölän kunnan raja sijaitsee lännessä noin 200 metrin etäisyydellä. Ottoalueen ympäristö on metsätalouskäytössä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat ottoalueen pohjoispuolella noin 140 metrin ja 300 metrin etäisyydellä ottoalueen rajasta. Lounaassa lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 metrin ja lännessä noin 630 metrin etäisyydellä ottoalueen rajasta. Lupahakemusta koskeva alue sijaitsee Levanto Vasaraisennummi vedenhankintaa varten tärkeällä luokan I pohjavesialueella (nro ) ja pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Pohjavesialueen maa-aines on kerroksellista, jossa vaihtelevat kiviset sora- ja hiekkakerrokset. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä. Levannon vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee etelässä noin kilometrin etäisyydellä ottoalueelta. Soranottoalueelta 200 metriä länteen sijaitsee erittäin runsastuottoinen lähde (pinnankorkeus +77,70). Lähin talousvesikaivo on hakijan omistuksessa. Maa-aineslupahakemuksen mukaan suunnittelualueen kalliopinta on tarkastettu vuonna Selvityksen mukaan kalliopinnan taso vaihtelee välillä +91, ,31. Koko soranottoalueella kallion pinta on korkeammalla kuin pohjaveden pinta. Pohjavesiselvityksen mukaan pohjavedet virtaavat alueen länsipuolella olevaan lähteeseen paitsi soranottoalueelta myös laajalti sen pohjois- ja eteläpuolelta. Soranottoalueen pohjavedet eivät siten virtaa vesiosuuskunnan vedenottamolle päin. Lupahakemuksen mukaan pohjaveden pinta on keskimäärin tasolla +85,99 (hakijan kaivo). LUPAHAKEMUS Yleiskuvaus

3 Kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla irrotettu harjukiviaines siirretään seulontaan tai murskaukseen. Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain murskainten, seulojen ja kuljettimien avulla. Osa kiviaineksesta voidaan vain välpätä ja/tai seuloa. Murskausprosessissa on erilaisia murskaimia, syöttimiä, seuloja ja kuljettimia. Kiviaines murskataan yleensä kolmivaiheisella murskaamolla, joka sisältää esi-, väli- ja jälkimurskaimen, seulat ja kuljettimet. Murskauslaitteistossa on vakiovarusteena pölyntorjuntaan tarkoitettu järjestelmä. Murske sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista kiviaines kuljetetaan hyödynnys- ja rakennuskohteisiin täysperävaunullisilla kuorma-autoilla. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työkoneet tuodaan paikalle ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä. Alueelle ei tuoda kiviainesta murskattavaksi muilta sora-alueilta, joten tarve murskata kiviainesta päättyy alueelta hyödynnettävän kiviaineksen loppuessa. Kivi- ja soramursketta tuotetaan alueella vuosittain keskimäärin t ja enintään t. Seulottua soraa tuotetaan vuodessa keskimäärin t ja enintään t. Murskauspäiviä on vuodessa noin 30. Toiminta-ajat Alueella toimitaan ympäri vuoden. Toiminta voi olla jaksoittaista. Toiminta keskittyy rakentamisen tarpeista johtuen pääasiassa aikajaksolle keväästä syksyyn, mutta alueella toimitaan myös talvisin. Alueella ei toimita kansallisina juhlapäivinä, eikä arkipyhinä. Maa-ainesta otetaan ja kiviainesta murskataan ja seulotaan arkisin maanantaista perjantaihin kello 7:00 22:00. Kiviainesta kuljetetaan varastokasoista rakentamisen tarpeisiin maanantaista sunnuntaihin kello 6:00 22:00 ympäri vuoden. Kiviaineksen oton ja jalostuksen aikataulu ja kesto riippuvat kiviaineksen menekistä. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi siten, että lupamääräysten tarkistamista haetaan kymmenen vuoden päähän lupapäätöksen täytäntöönpanosta. Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Alueella säilytetään työkoneita ja käsitellään vähäisiä määriä poltto- ja voiteluaineita. Alueella työskennellessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Työkoneita ei pestä ottoalueella, eikä siellä tehdä sellaisia huoltotoimenpiteitä, joissa öljyä voisi päästä maaperään. Murskaamon käyttövoima tuotetaan dieselgeneraattorilla, joka sijoitetaan polttoainesäiliöineen merikonttiin. Polttoainesäiliön ja generaattorin (aggregaatin) alusta on rakennettu tiiviiksi kaukaloksi. Alueella säilytetään kevyttä polttoöljyä alueella toimivien työkoneiden käyttöön. Kevyen polttoaineen vuosikulutus on keskimäärin 31 t ja enintään 51 t. Polttoaine varastoidaan allastetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. Säiliöt toimivat sähköpumpuilla, ne on varustettu ylitäytönestimillä ja ne ovat lukittavia. Tankkauslaitteisto on varustettu sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Polttoainetta säilytetään tukitoiminta-alueella. Polttoainesäiliön ja tankkauspaikan alusta tiivistetään HDPE -kalvolla, bentoniittimatolla tai vastaavalla öljyä kestävällä ja läpäisemättömällä kalvolla. Eristeen päälle täytetään vähintään 30 senttimetriä kivetöntä hiekkaa rikkoutumisen estämiseksi. Kalvo estää

4 esimerkiksi tankkauksen yhteydessä syntyvien pienten roiskeiden pääsyn maaperään. Alueella tarvittavat moottorikemikaalit (hydrauliikkaöljyt tms.) säilytetään omissa astioissaan lukittavassa varastokontissa tai vastaavassa suojassa, joka sijoitetaan tukitoiminta-alueelle. Melu- ja pölypäästöt sekä päästöt ilmaan Toiminnan ympäristövaikutuksista merkittävimmät ovat melu ja leijuva pöly. Kiviaineksen ottamisesta ja jalostamisesta muodostuu myös päästöjä ilmaan. Kiviainestuotannossa muodostuva kiviainespöly on partikkelikooltaan suurta (pääosin yli 30 µm). Hengitettävän hiukkaskoon (PM 10 ) osuus tavanomaisessa kiviainestuotannossa muodostuvasta pölystä on murto-osa hiukkasten kokonaispitoisuudesta. Kivimurskaamojen merkittävimmät ilmanlaatuvaikutukset ulottuvat noin 300 metrin etäisyydelle toiminta-alueesta, jolloin hengitettävien hiukkasten ohje- tai raja-arvo voi ylittyä. Mitattavia arvoja on vielä noin metrin etäisyydellä, mutta tällöin raja-arvot eivät enää ylity. Haitta-alueen laajuuteen vaikuttavat merkittävästi erilaiset leviämisolosuhteet sekä pölyn torjuntakeinot, kuten pölynsidonta. Sora-alueiden maakosteus estää itsessään pölyämistä. Kiviainesten ottaminen ja jalostaminen aiheuttavat melua. Soranottoalueen keskiäänitaso laskee alle 55 db(a) noin viiden sadan metrin etäisyydellä murskauksen lähtömelutasolla melun etäisyysvaimennuksesta johtuen. Melun leviämiseen vaikuttavat käytettävä kalusto, melun geometrinen etäisyysvaimennus, maaston muodot ja laatu, rakenteelliset meluesteet, kasvillisuus, säätila, tuulen suunta ja voimakkuus sekä mm. louhinta- ja murskaustyön suorituspaikan korkeusasema yleisen maaston korkeuteen nähden. Melua ja pölyä torjutaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Murskauksen aiheuttamien meluhaittojen estämiseksi kiviaineskasoista rakennetaan meluesteitä ja tuulisuojia, ja pölyämisen estämiseksi kiviainesta, prosesseja ja aluetta kastellaan. Murskauslaitos täyttää vähintään ns. B-luokan vaatimukset, jolloin murskaamon kuljettimet ovat koteloituja ja murskaamo on varustettu kastelujärjestelmällä. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä estetään säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi sekä käyttämällä tarvittaessa kastelua. Merkittävimmät pölyä ja melua aiheuttavat toiminnot sijoittuvat alueen sisäosiin mahdollisimman kauas lähimmistä asuin- tai vapaa-ajanrakennuksista. Ottoalueen pohjataso laskee alle alueen luontaisen maanpinnan, joten ottoalueen reunat toimivat meluesteinä. Kivenmurskaamon ympärille sijoitetaan lisäksi kiviainesten varastokasoja niin, että murskauksesta aiheutuvat melu- ja pölyhaitat jäävät mahdollisimman pieneksi. Melun- ja pölyn torjuntakeinoista johtuen toiminnasta aiheutuvan pölyleijuman (PM 10 ) ja melutason (L Aeq db) voidaan arvioida lähimmillä asuinkiinteistöillä jäävän alle valtioneuvoston asetuksissa 711/2011 ja 993/1992 määritettyjen raja- sekä ohjearvojen. Tärinä

5 Alueella ei louhita, eikä alueella synny työkoneiden (murskaamo, pyöräkuormaaja) ulkopuolelle tai välitöntä läheisyyttä kauemmaksi kantautuvaa tärinää. Päästöt maaperään Päästöriskit liittyvät toiminnan vahinko- ja onnettomuustilanteisiin. Päästöriskit ehkäistään suojaamalla maaperän tukitoiminta-alue, missä säilytetään toiminnassa tarvittavaa kevyttä polttoöljyä. Alue tiivistetään roiskeiden ja ylitäyttöjen varalta öljynkestävällä eristeellä. Polttoainesäiliöt varustetaan suoja-altailla tai säiliöinä käytetään kaksoisvaippasäiliöitä. Pohja ja pintavesivaikutukset Toiminnalla ei ole vaikutusta pohjaveden virtaussuuntiin, purkautumisalueisiin, laatuun tai määrään, kunhan huolehditaan suojakerrospaksuuden riittävyydestä ja toimitaan ottosuunnitelman mukaisesti. Mahdollisen riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat ainoastaan toiminnan vahinko- ja onnettomuustilanteet. Alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää eikä alueelta johdeta pintavesiä keskitetysti pois. Alueelle ei ole tarvetta rakentaa selkeytysallasta tai muuta pintavesien viivytysratkaisua. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei ole riskiä lähialueen järvien tai muiden vesistöjen laadulle. Jätehuolto Alueen tavanomaisesta toiminnassa syntyy pääasiassa ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä. Alueelle varataan talousjäteastia, jonka tyhjennys hoidetaan asianmukaisesti. Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn. Öljyiset ratit, jäteöljyt tms. säilytetään omissa merkityissä astioissaan lukittavassa kontissa ja ne toimitetaan asianmukaisesti vaarallisten jätteiden keräilyyn. Varastokontti sijoitetaan tukitoiminta-alueelle. Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. Liikenne Hankkeen kiviaineskuljetukset ohjautuvat hankealueelta hyväkuntoiselle ajotielle, josta matkaa maantielle nro 295 on noin 560 metriä. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen aiheuttama vuorokautinen liikennesuorite vaihtelee muun muassa kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyyksistä johtuen. Liikennöitävä tiestö pidetään siistinä ja kunnossa luvan saajan kustannuksella. Tarpeeton kulku alueelle on estetty puomilla tai kiviesteellä. Kaivualueen jyrkät reunat on merkitty lippusiimoilla ja varoituskylteillä. Vaikutusten tarkkailu ja tarkkailun raportointi Alueella valvotaan toimintaa ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin muun muassa pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Alueella tarkkaillaan lisäksi pohjaveden laatua ja korkeutta. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty erillinen pohjaveden tarkkailusuunnitelma. Vesinäyte otetaan kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja loppukesästä. Tallöin näytteistä analysoidaan: ph, sähkön-

6 johtokyky, sameus, COD Mn, mangaani, rauta, nitraatit, koliformiset bakteerit ja E. coli-bakteerit. Joka toinen vuosi otetaan tarkempi ja laajempi tutkimus. Tällöin näytteistä analysoidaan: haju ja maku, lämpötila, ph, sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset bakteerit ja E.coli-bakteerit. Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan havaintopisteistä kaksi kertaa vuodessa aina vesinäytteiden oton yhteydessä. Näytteenotto toteutetaan tarvittaessa sertifioidun näytteenottajan toimesta. Näytteet analysoidaan aina akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimustulokset ja pohjaveden pinnankorkeuden mittausten tulokset toimitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle tulosten valmistuttua. Ottoalueen toiminnasta pidetään jatkuvasti kirjaa ja siitä raportoidaan valvontaviranomaiselle jokaisen vuoden tammikuussa. Toimintaraporttiin sisällytetään seuraavat tiedot: 1) kaivettujen alueiden rajojen ja tasojen muuttumiset karttana, 2) otettujen maa-ainesten määrät, laadut ja käyttökohteet, 3) ympäristöonnettomuustilanteet, 4) lupamääräysten poikkeamiset, 5) tehdyt jälkitoimenpiteet ja 6) vesitutkimustulokset. Toiminta poikkeustilanteessa Alueen työntekijöitä ohjeistetaan toimimaan nopeasti kemikaalivahingon sattuessa. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet poistetaan. Alueella on riittävät työkoneet kemikaalipäästöjen poistamiseen. Maata poistetaan, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se lastataan ja toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Lisäksi ilmoitus tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jolle asia raportoidaan myös vuosiraportoinnin yhteydessä. Vahinkopaikka rajataan ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein, esimerkiksi polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Poikkeustilanteista pidetään kirjaa ja tehdyistä kunnostustoimenpiteistä laaditaan raportti. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän, Tuusulan ja Kärkölän kunnan ilmoitustauluilla Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälän Uutiset -lehdessä Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Ympäristökeskus on pyytänyt Mäntsälän kunnanhallitukselta, Uudenmaan ELY -keskukselta ja Levannon vesiosuuskunnalta lausuntoa lupahakemuksen johdosta. Lupahakemuksen vireilläolosta on lisäksi annettu tieto Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutukset Lupahakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta.

7 H.H. toteaa muistutuksessaan , että tilan Hammarslott ja soranottoalueen halki on tieoikeus Paulamäki RN:o 8:l tilalla. Em. tieoikeustie on pidettävä kulkukelpoisena ja huolehdittava sen kunnossapidosta. Lisäksi vaaditaan, ettei soranottoalueen raja tule vaarallisen lähelle Nummentaustantietä sekä huolehdittava siitä, että Nummentaustantietä on turvallista kulkea. Soranottoalueen raja tulee merkitä selkeästi maastoon ja kaivanto on aidattava. Toiminnassa olisi huomioitava, ettei pohjavesi pilaannu eikä pohjaveden korkeus alene naapuritilojen Paulamäki RN:o 8:1 ja Veikkola RN:o 9:2 kaivoissa. Samoin myös huolehdittava ettei kyseisille tiloille aiheudu pöly- ja meluhaittaa. H.H. ja J.H. ovat jättäneet edellä esitetyn kanssa samansisältöisen tilaa Kerttula RN:o 9:2 koskevan muistutuksen. Lausunnot Lupahakemuksen johdosta on jätetty yksi lausunto: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa lausuntonaan mm. seuraavaa: ELY-keskus viittaa antamaansa lausuntoon (UUDELY/6807/07.01 /2014) ja esittää lisäksi seuraavan: Hakemukseen ei ole liitetty asemapiirrosta, joten ennen luvan myöntämistä hakemusta on täydennettävä yksityiskohtaisemmalla asemapiirroksella, josta ilmenee murskaamon ja tukitoiminta-alueen sekä varastokastojen sijoittuminen alueelle. ( ) Lähin asutus sijaitsee alle 300 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Hakemuksessa ei ole riittävän yksityiskohtaisesti kuvattu niitä toimenpiteitä, joiden avulla estetään melu- ja pölyhaitan muodostuminen lähiasutukselle. Hakemusta on täydennettävä näiltä osin. Hakemukseen ei ole myöskään liitetty luotettavaa yksilöityä melu- ja pölyselvitystä, joten tarkkailusta on annettava määräykset ympäristöluvassa. Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 8 :n 1 momentissa säädetään melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajoista ( ). Pölyntorjuntaan ei saa käyttää suolaa. Hakijan vastine Hakija on jättänyt vastineen annettujen muistutusten ja lausunnon johdosta. Vastineen mukaan tukitoiminta-alueen suojauksen tarkoitus on estää roiskeiden ja vuotojen tms. poikkeuksellisten tapahtumien johdosta maahan pääsevät polttoaineet ja moottorikemikaalit sekä vähintään hidastaa kemikaalien leviämistä. Murskausalueelta on yli 300 metriä lähimmän asuinrakennuksen pihapiiriin, joten suojaetäisyys on riittävä melun ja pölyn leviämisen kannalta. Vesinäytteistä voidaan tutkia myös liukoinen rauta ja mangaani. Hakemusten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadun pilaantumista tai määrän vähenemistä, merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteisiin tai melu-, pöly- tai muuta kohtuutonta haittaa. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh Ehdotus Yvp VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää: myöntää Veijo Hakalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan soran murskaukseen tilalle Hammarslott Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin; LUPAMÄÄRÄYKSET Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Tämä ympäristölupa koskee soran murskausta kiinteistöllä Hammarslott Ympäristölupa ei mahdollista muualta tuotavan kiviaineksen murskaamista ko. alueella. Murskauslaitteisto tulee sijoittaa siten, että laitteiston etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on yli 300 metriä. (YSL 28, VNa 800/2010). 2. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja: murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana; ja alueella ei saa harjoittaa ympäristölupaa edellyttävää toimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä. (YSL 43, VNa 800/2010) Melu, tärinä ja pöly 3. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toimintaalueen ulkopuolelle on estettävä. Kastelua varten alueelle on varattava riittävästi kasteluvettä. (YSL 43, VNa 800/2010). 4. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. (YSL 42, VNa 800/2010).

9 5. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä edellyttää melutason mittausta toiminnan aikana. (YSL 43, VNa 800/2010, VNp 993/1992). Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen 6. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 43, VNa 800/2010). 7. Toiminnanharjoittajan tulee varautua pintavesien johtamiseen ja käsittelyyn mikäli suunnittelualueelle ohjautuvat vedet lammikoituvat alueelle. (YSL 43 ) Jätehuolto 8. Maa-ainesten ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvät jätteet) tulee hyödyntää ensisijaisesti alueen rakentamisessa ja maisemoinnissa. Alueelle ei saa sijoittaa muualta tuotavia ylijäämämaita. (YSL 45a ) 9. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä eikä aluetta saa käyttää maankaatopaikkatoimintaan. Toiminnassa syntyvät jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 :n mukaiselle vastaanottajalle. (YSL 7 8, 45, VNa 800/2010, JL 29 ja 72 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset

10 10. Murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuvien hiukkaspäästöjen vaikutus lähialueen ilmanlaatuun on selvitettävä. Hiukkasmittaus tulee järjestää ensimmäisessä yli 10 päivää kestävässä yhtäjaksoisessa murskausjaksossa luvan myöntämisen jälkeen. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuusmittaus on tehtävä standardin ISO 10473:2000 mukaisella tai muulla sitä vastaavalla mittausmenetelmällä, jonka tarkkuus on em. standardia vastaava. Mittauspaikka tulee valita siten, että se kuvaa läheisille häiriintyville kohteille murskauslaitoksen pölyämisestä aiheutuvaa pölyhaittaa. (YSL 46, VNa 711/2001, VNa 800/2010) 11. Kiviaineksen jalostustoiminnan pohjavesivaikutuksia tulee tarkkailla ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteenoton on tapahduttava sertifioidun näytteenottajan toimesta. Laaduntarkkailusta saadun tiedon perusteella tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa. (YSL 46 ) 12. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, tarkkailutuloksista, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Jätteisiin liittyvät tiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta varten. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto em. kirjanpidosta ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain 1.3. mennessä. (YSL 43 ja 46, JL 118 ja 120 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 13. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan päätyttyä alueelta tulee purkaa ja poistaa murskaustoimintaan liittyvät laitteet ja rakenteet. Maaperän puhtaus on selvitettävä tarvittaessa. (YSA 30, YSL 43, 81 ja 90 ) Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 14. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristötai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Polttoaine- tai öljyvuodoista tu-

11 lee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.(ysl 76, VNa 800/2010) Toiminnan vastuuhenkilö ja ilmoitukset 15. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö. (YSL 43 ) 16. Toiminnanharjoittajan tulee pyytää alueelle tarkastusta ennen luvanvaraisen toiminnan aloittamista ympäristölupamääräyksessä 6 edellytettyjen suojarakenteiden tarkastamiseksi. Toiminnan loputtua tulee pyytää lopputarkastus. Murskausajankohdat tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen murskauksen aloittamista valvontaviranomaiselle.(ysl 43 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kalliokiviaineksen murskaus toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7 9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto); 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei tilalla Hammarslott tapahtuvasta soran murskauksesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Murskauslaitteisto on sijoitettavissa kiinteistölle siten, että etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen täyttää kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (MURAUS) mukaiset vähimmäisetäisyydet. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta. Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Toiminta ei sijoitu asemakaavan vastaisesti. Luvan voimassaolo on annettu määräaikaisena murskattavan soran ottamista koskevan maa-aineslupapäätöksen kanssa. Ympäristönsuojelulain 4 :ssä säädetään mm. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukainen parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat muodostuvien päästöjen laatua, määrää ja vaikusta sekä toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisyä (YSA 37.1 kohdat 4 ja 7). Muistutuksesta ja lausunnosta Päätöksessä on annettu melun- ja pölyntorjuntaa koskevat lupamääräyksiä. Määräyksiä on annettu myös pohjaveden suojelusta sekä pohjaveden ja ilmanlaadun tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan murskauslaitteiston sijoittamisella alueelle ja antanut vastineensa kuljetusaikoja koskevaan rajaukseen. Lupamääräyksillä on rajoitettu vuorokautisia toiminta-aikoja MURAUS -asetuksen mukaisesti. Maa-ainesten otto ei vaikeuta ottoalueen länsi- ja pohjoispuolella kulkevan Nummentaustantien käyttämistä. Toimenpiteellä ei ole vaikutusta naapuritiloilla olevien kaivojen vedenkorkeuteen. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

13 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan hakemuksessa esitetty toiminta on ympäristöluvanvaraista. Tämä lupapäätös ei mahdollista muualta tuotavan kiviaineksen murskaamista alueella. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Toiminta-aikarajoitukset ja murskauslaitteiston etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ovat MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaisia. (määräykset 1 2) Toiminnalle on annettu päätöksessä MURAUS-asetuksen mukaiset pöly- ja melupäästöjä koskevat määräykset. Ulkomelu enimmäismelutaso on melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen. Murskauslaitteiston sijaitsee ottoalueen pohjalla, jolloin maanleikkausluiskat suojaavat tehokkaasti melun leviämistä ympäristöön. Meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyyden varmistamiseksi on valvontaviranomaisella mahdollisuus edellyttää melumittauksen suorittamista lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. (määräykset 3 5) Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi päätöksessä on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä ja työkoneiden huoltamisesta. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista. (määräykset 6, 7, 13 ja 14) Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Päätöksessä on annettu myös kaivannaisjätteitä koskeva määräys. Koska kaikki kiviaineksen ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (so. pintamaat) on tarkoitus käyttää alueen maisemoinnissa, ei erillisiä kaivannaisjätealuetta koskevia määräyksiä ole ollut tarpeen antaa. Aluetta ei saa käyttää maankaatopaikkatoimintaan. (määräykset 8 9) Tarkkailua, raportointia, kirjanpitoa ja erilaisia ilmoituksia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun tehokkaaksi toteuttamiseksi. Koska etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on alle 500 metriä, on MU- RAUS-asetuksen mukaan päätöksessä määrättävä ilman laadun tarkkailusta. Ilmalaadun mittauksista saatavien tulosten luotettava vertaaminen ilmalaadun ohjearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen (711/2001) raja-arvoihin edellyttää riittävän kattavaa aineistoa. Asetuksessa annettu terveysperusteinen raja-arvo hiukkasille on 50 μg/m 3 (24 h). Asetuksen mukaan em. hiukkaspitoisuus saa ylittyä kalenterivuodessa 35 kertaa. Koska lupahakemuksen mukaan vuosittainen murskaus kestää vain noin 30 päivää, on ympäristölupamääräyksellä pyritty määrittämään sellainen murskausjakson vähimmäispituus, jonka aikana saataisiin riittävästi aineistoa tulosten arviointia varten. (määräykset 10, 11, 12, 15 ja 16) LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

14 Tämä päätös on voimassa 10 vuotta luvan antopäivästä. Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28 ). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) :t: 4 8, 28, 35 38, 41 43, 45, 45a, 46, 56, 76, 81, 90, 100 ja 101; Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) :t: 1, 7, 19, 30 37; Jätelaki (JL 646/2011) :t: 16, 17, 72, 118; Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012; Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010); Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992); Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ( ) perusteella 3020,00. Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n, 9.1 :n ja taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 7.1 mukaan. Päätös LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / hakija Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Mäntsälän kunnanhallitus Lausunnon tai muistutuksen jättäneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Mäntsälän Uutiset -lehti

15 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöskuulutus Mäntsälän, Kärkölän ja Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on