Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA YLEISTÄ

Transkriptio

1 Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA Päivämäärä 3/7/2014 Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F YLEISTÄ Destia Oy ja Lemminkäinen Infra Oy ovat hakeneet maa-ainesten otto- ja ympäristölupia Vuohimäen alueelle Kirkkonummella. Alue sijaitsee Jorvaksentien (kantatie 51) ja junaradan välissä Kirkkonummen länsiosassa. Alueen länsipuolella kulkee Kirkkonummen ja Siuntion kuntaraja ja itäpuolella Isonsuontie. Destian ottotoiminta kohdistuu kiinteistöön RN:o ja Lemminkäisen kiinteistöön RN:o Destialla on ollut toimintaa alueella 1990 luvun alkupuolelta lähtien, Lemminkäisen alueella toimintaa ei ole aikaisemmin ollut. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen, jossa se palautti ympäristöluvat kunnan ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Ennen asian uudelleen ratkaisemista oli luvanhakijoille varattava tilaisuus täydentää hakemustaan, mm. ympäristövaikutusten seurantaohjelmalla. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, ettei hallinto-oikeuden päätöstä muuteta. Tässä raportissa esitetään vaadittu seurantaohjelma. Työ on tehty Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n toimeksiannosta. Muut vaaditut täydennykset on esitetty eri raporteissa. ALUEEN TOIMINNOT Destian ja Lemminkäisen ottoalueet, eli alueet joissa suoritetaan kallion louhintaa, ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 10,5 ha. Varastokenttäalueet ja muut tukitoiminnot sijoittuvat louhittavien alueiden itäpuolelle. Louhinta etenee idästä länteen ja louhintataso laskee lännestä itään. Murskauslaitokset sekä asfalttiasemat sijoittuvat alkuvaiheessa varastokenttäalueille, myöhemmin ne siirtyvät ottotoiminnan edettyä lännemmäksi. Ottoalueet ja muut toiminnot on esitetty kuvassa 1. 1/7 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

2 Kuva 1. Ottoalueet ja toiminnot PINTAVEDEN SEURANTA Seurantapisteet Sekä Destian että Lemminkäisen toiminta-alueiden hulevedet ohjautuvat alueen eteläosaan, josta vedet alittavat Jorvaksentien ja jatkuvat edelleen etelään. Alueiden länsipuolella olevaan ojaan vesiä ei ohjaudu, sillä louhintataso viettää itään. Pintavesiä ehdotetaan seurattavaksi kahdesta seurantapisteestä ojasta, johon hankealueen kaikki vedet ohjautuvat. Seurantapiste 1 sijoittuu Jorvaksentien pohjoispuolelle, johon alueen pintavedet kerääntyy. Seurantapiste 2 sijaitsee etelämpänä noin 300 m etäisyydellä seurantapisteestä 1. Näistä kahdesta seurantapisteistä toiminnan mahdolliset vaikutukset pintavesiin saadaan parhaiten seurattua. Seuranta pisteet on esitetty kuvassa 2. Destia ja Lemminkäinen sopivat keskenään yhteisestä pintavedentarkkailusta. 2/7

3 Kuva 2. Pintaveden seurantapisteet Pintaveden laaduntarkkailu Seurantapisteistä otetaan vesinäyte kerran vuodessa syys-lokakuussa. Vesinäytteestä analysoidaan seuraavat parametrit: ph kemiallinen hapenkulutus (CODMn) sähkönjohtavuus sameus kiintoaine ammoniumtyppi nitriittityppi nitraattityppi kloridi rauta mangaani happipitoisuus öljyhiilivetyjakeet (C10-C20, C21-C40 ja C10-C40) 3/7

4 Raportointi Näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja. Vesinäytteet toimitetaan tutkittavaksi akkreditoituun laboratorioon. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain lyhyt yhteenvetoraportti, jossa esitetään tarkkailun tuloksia ja verrataan niitä aikaisempien vuosien tarkkailutuloksiin sanallisesti sekä graafeilla. Vuosittainen tarkkailuraportti toimitetaan kunnan valvontaviranomaiselle tammikuun loppuun mennessä. Mikäli tarkkailutuloksissa ilmenee jotain poikkeavaa, toimitetaan ne välittömästi kunnan valvontaviranomaiselle. POHJAVEDEN SEURANTA Pohjaveden tarkkailua ei esitetä tehtäväksi. Alueella ei tehdä louhintaa pohjavedenpinnan eikä ympäröivän maanpinnan alapuolelta, joten vaikutuksia pohjavedelle ei oletettavasti muodostu louhinnan seurauksena. Pohjavesiputkien asentaminen tämän hankkeen mukaiselle kallioalueelle ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kalliopohjavesiputkista ei saada luotettavaa tietoa pohjaveden pinnasta eikä veden laadusta. Parhaiten louhinnan mahdollisia vaikutuksia saadaan seurattua pintavedestä. Lähimmät mahdolliset talousvesikaivot sijaitsevat Jorvaksentien eteläpuolella lähemmäs 400 m etäisyydellä louhittavasta alueesta (Destia). Muihin mahdollisiin kaivoihin (itä-/koillispuolella) on etäisyyttä yli 600 m. Suuren etäisyyden takia kaivojen seuranta ei ole katsottu tarpeelliseksi. MELUSEURANTA Mittauspisteet Melua esitetään mitattavaksi hankealueen ympäristössä lähimpien asuintalojen pihaalueilla kolmessa mittauspisteessä. Esitettyjen mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 3. Mittauspisteet on valittu karttatarkastelun sekä alueen kiviaineksen ottohankkeista laaditun melumallinnuksen tulosten perusteella siten, että esitetyt pisteet ovat mallinnuksen perusteella eniten melulle altistuvia kohteita. Esitetyt pisteet ovat myös hankealuetta lähimpänä sijaitsevia asuinkiinteistöjä. Mittauspisteiden sijainti tarkennetaan mittauskäynnin alussa, kun murskausmelun kuuluminen ja ympäristön taustaäänet (mm. tien 51 liikenne) havainnoidaan paikan päällä. Kiinteistönomistajia tiedotetaan mittausten järjestämisestä ennen mittauksia. 4/7

5 Kuva 3. Suunnitellut melumittauspisteet Mittausten kesto ja mittausmenetelmät Mittaukset tehdään soveltaen ympäristömelun mittausohjetta (Ympäristöministeriön julkaisu 1/1995). Mittaus tehdään yhdellä mittauskerralla, kun kallion poraus ja murskaus on käynnissä. Mittausjakso kestää yhtäjaksoisesti 1-3 tuntia/mittauspiste, riippuen melun kuulumisesta sekä alueen yleisestä taustamelusta. Mittaus toteutetaan valvottuna eli mittaaja havainnoi melua koko mittausjakson ajan. Havaintojen perusteella mittaustuloksista pyritään poistamaan mittaukseen kuulumattomien häiriöäänten vaikutus. Mittaukset pyritään ajoittamaan siten, että tuulen suunta on ±45 sektorissa murskausalueelta mittauspisteiden suuntaan. Mittaukset voidaan tehdä myös tuulen ollessa tyyntä. Koska mittauspisteet sijaitsevat eri puolilla louhinta-aluetta, kaikissa mittaus- 5/7

6 pisteissä ei todennäköisesti päästä mittausohjeen vaatimusten mukaisiin tuuliolosuhteisiin. Raportointia varten mittauksen aikaiset sääolosuhteet (mm. tuulen suunta ja nopeus sekä ilman lämpötila) tallennetaan mittauskohteen läheisyyteen sijoitettavalla siirrettävällä sääasemalla tai hankitaan lähimmästä olemassa olevasta sääasemasta (esim. tiesääasema tai vastaava). Mittauksissa käytetään integroivaa tarkkuusluokan 1 vaatimukset täyttävää äänitasomittaria. Mittauksen ajalta tallennetaan 1 sekunnin perättäisiä ekvivalenttimelutasoja mittarin muistiin. Aikataulu ja raportointi Ensimmäinen melumittaus ehdotetaan tehtäväksi noin kuukauden kuluessa siitä kun murskaustoiminta alueella on alkanut. Mittauspäivänä tulee alueella olla käynnissä sekä kallion porausta, louheen rikotusta että murskausta, jotta saadaan luotettavia mittaustuloksia. Olisi suositeltavaa, että sekä Lemminkäisellä että Destialla on toiminta käynnissä mittausajankohtana, jotta yhteismeluvaikutukset saadaan selvitettyä. Käytännössä on kuitenkin todennäköistä, ettei toiminnanharjoittajilla ole koko ajan toiminta käynnissä samanaikaisesti. Toiminta on urakkaluonteista eikä niiden aikatauluista ole tietoa etukäteen. Melumittauksista tehdään raportti, joka toimitetaan Kirkkonummen kunnan ympäristöviranomaiselle noin kuukauden kuluessa mittauksista. Raportissa esitetään mm. seuraavat asiat: menetelmät, mittalaitteet ja sääolosuhteet mittauspisteiden sijainti (valokuva ja sijainti kartalla) kuvaus murskauslaitoksen toiminnasta ja sekä muista kiviainesottoalueen toiminnoista mittauksen aikana mittausaikana tehdyt havainnot louhinnan ja murskauksen melusta ja ympäristön häiriöäänistä mittausjakson keskiäänitaso (L Aeq ) sekä kuvaaja äänitason vaihtelusta impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuusarvio mittausepävarmuus ja mittaustuloksen vertailu lupaehtoihin arvio tuloksiin vaikuttaneista tekijöistä Melumittaukset ehdotetaan uusittavaksi esimerkiksi kolme vuotta ensimmäisen mittauksen jälkeen. Jatkuvalle tai tiheämmälle mittausvälille ei ole perusteita. PÖLYTARKKAILU Pölytarkkailua ei ehdoteta tehtäväksi. Alueella käytetään nykyaikaisia murskauslaitoksia, joissa on tehokkaat pölyntorjuntajärjestelmät (mm. kastelu ja koteloinnit). Etäisyys murskauslaitoksista lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on joka tilanteessa vähintään noin 450 m, ja vastaavissa kohteissa pölyvaikutusten on tällä etäisyydellä todettu olevan erittäin vähäisiä tai merkityksettömiä. 6/7

7 Ramboll Finland Oy Oscar Lindfors FM, geologi Janne Ristolainen insinööri (AMK) 7/7