Konseptisuunnitelma Kehä Vihreälle Jyväskylään elvyttävyyden huomioiminen osana urbaanin vihervyön kehittämistä

Transkriptio

1 Konseptisuunnitelma Kehä Vihreälle Jyväskylään elvyttävyyen huomioiminen osana urbaanin vihervyön kehittämistä Saara Oilinki Diplomityö 2016 Aalto-yliopisto Taiteien ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma

2 2

3 KÄSITTEITÄ elvyttävä ympäristö ympäristö joka auttaa palautumisessa stressistä, jännitteistä tai kroonisesta väsymyksestä elpyminen prosessi, jossa toivutaan ennalleen uuistamalla henkiset voimavarat hierarkkinen piste maisematiloja halliteva ja luonnonoloiltaan eullinen kohta, jota usein osoittaa jokin merkkirakennus (Rautamäki 1982, 13) Kehä Vihreä Jyväskylän keskustaa ympäröivä viher- ja urheilualueista sekä kulttuuriympäristöistä koostuva virkistysaluekokonaisuus, urbaani vihervyö kerrosala rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristössä ihmisen toiminnan jäljet näkyvät. Kulttuuriympäristö on aina syntynyt ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Se on ihmisen rakentamalla, käyttämällä ja viljelemällä muuttamaa ympäristöä. Siihen kuuluvat historia, muinaisjäännökset, rakennukset ja kulttuurimaisema. Kulttuuriympäristön arvo perustuu sen ajalliseen ja alueelliseen kerrostuneisuuteen, joka ilmentää kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen muutoksia. (Hämeen liitto 2016) maamerkki maisemassa korostuva, tunnistettava piirre, joka näkyy kauas, esim. luonnonmuoostuma tai rakennus maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sisältää maakunnallisesti tärkeiksi katsottuja ominaispiirteitä ja arvoa. (Hämeen liitto 2016) maisema-alue yhen tai useamman maisemarakenteen perus- tai osatekijän puolesta yhtenäinen tai yhtenäisesti toimiva aluekokonaisuus (Rautamäki 1982, 12) maisemahäiriö maisemassa korostuva, maisemaan huonosti sopiva piirre tai muu elementti, jolla negatiivinen vaikutus maisemakuvaan maisemakuva maisematilan muoostama visuaalinen kokonaisuus (Rautamäki 1982, 12) maisemarakenne maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnonprosessien ja kulttuuriprosessien muoostama ynaaminen kokonaisuus (Rautamäki 1982, 10) maisematila yhen tai useamman maisematekijän muoostama, kolmiulotteisesti hahmotettava tilamuoto (Rautamäki 1982, 11) avoin maisematila maisematila hahmottuu avoimena, esim. avoimet pellot puoliavoin maisematila maisematila hahmottuu osin sulkeutuneena, osin avoimena, esim. useat pihat sulkeutunut maisematila maisematila hahmottuu sulkeutuneena, esim. tiheä metsä rakennettu kulttuuriympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö on kokonaisuus, joka muoostuu yhyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista ja puistoista, teknisistä rakenteista kuten kaut, tiet, sillat, kanavat sekä muista ihmisen rakentamista kohteista ympäristössä. (Hämeen liitto 2016) solmukohta useien voimakkaien maisematekijöien leikkauspiste tai kohtauspaikka (Rautamäki 1982, 12) tonttitehokkuus rakennusten kokonaiskerrosala suhteutettuna tontin kokoon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Yleiskäsitteenä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö tarkoittaa aluetta tai kohetta, joka on määritelty koko valtakunnan kannalta merkittäväksi. (Hämeen liitto 2016) viheralue Kaupunki- ja taajamarakenteen kasvulliset osat (Rautamäki 1982, 13) 3

4 TIIVISTELMÄ Tekijä Saara Oilinki Työn nimi Konseptisuunnitelma Kehä Vihreälle Jyväskylään elvyttävyyen huomioiminen osana urbaanin vihervyön kehittämistä Laitos Arkkitehtuurin laitos Professuuri ja kooi Maiseman suunnittelu ja rakentaminen, MA-94 Työn valvoja professori Jyrki Sinkkilä / lehtori Emilia Weckman Työn ohjaaja maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski Kuvaplanssit (kpl) 5 Sivumäärä (selostus + liitteet) Vuosi 2016 Kieli suomi Aalto-yliopisto, PL 11000, AALTO Maisema-arkkitehin iplomityön tiivistelmä Diplomityön tavoitteena on tarkastella kuinka Jyväskylän urbaanin vihervyön eli Kehä Vihreän elvyttävyyttä ja jatkuvuutta voiaan kehittää. Tarkoitus on maisema-arkkitehtuurin keinoin muoostaa urbaani vihervyö kokonaisuueksi, joka palvelee elvyttävänä lähivirkistysympäristönä osana kestävää kaupunkirakennetta. Diplomityössä analyysin ja suunnittelun tueksi on koottu tutkimustietoa elvyttävien ympäristöjen piirteistä. Kehä Vihreä on Jyväskylän keskustan aluetta ympäröivä urbaani vihervyö, johon kuuluu niin monipuolisia viheralueita kuin vehreitä kulttuuriympäristöjäkin. Kehä Vihreä on tärkeä lähivirkistysalue keskustan asukkaille. Siellä sijaitsee esimerkiksi urheilualueita. Kehä Vihreä on kuitenkin vielä osin kehittymätön, paikoin katkeileva ja epäjatkuva. Urbaanilla vihervyöllä ulkoileva joutuu paikoin kiertämään liikenneympäristöjen kautta kulkiessaan Kehä Vihreää pitkin. Vihervyö on verrattain kapea ja sen läheisyyessä sijaitsee liikenneympäristöjä, joien vaikutus Kehän alueella on välillä huomattava. Lisäksi lukuisat pysäköintialueet laskevat Kehä Vihreän elvyttävyyttä. Kehän kapeuesta johtuen alueella on verraten vähän reittejä. Aktiviteetit alueella ovat osin jakautuneet epätasaisesti. Työ jakautuu kuuteen osioon. Ensimmäiset neljä osiota analysoivat ja inventoivat aihetta ja aluetta. Kehä Vihreä esitellään osana Jyväskylän kaupunkirakennetta ja muita viheralueita, jolloin havaitaan alueen virkistysarvo. Työkaluja alueen analysointiin ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi saaaan koostamalla elvyttävien viheralueien piirteitä tutkimustieosta. Samalla havaitaan elvyttävien ympäristöjen tarve tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Lisäksi muien kaupunkien vihervöitä tarkastellaan esimerkkikohteina. Lopuksi on kattava analyysi Kehä Vihreästä, jossa toetaan alueen heikkouet mm. jatkuvuuessa ja virkistyksellisyyessä, ja toisaalta vahvuuet mm. osa-alueien monipuolisuuessa. Viiennessä suunnitelmaosiossa esitellään aiempien osioien pohjalta konsepti ja tarkennossuunnitelma. Koko Kehälle esitetään konsepti, joka tarkentuu jatkuvuuen ja elvyttävyyen lisäämiseen. Konsepti koostuu kolmesta osasta, joita ovat: nivelkohat ja pääreitti, oleskelun paikat sekä kehittyvät rajat. Konseptilla Kehä Vihreästä luoaan osa-alueien välisten nivelkohtien kehittämisellä yhteneväisempi kokonaisuus. Oleskelun paikoilla tarjotaan monipuolisempia oleskelun mahollisuuksia, mikä lisää alueen elvyttävyyttä. Rajojen tarkastelulla vähennetään liikenneympäristöjen negatiivisia vaikutuksia Kehä Vihreällä. Osion lopussa on esimerkki konseptin soveltamisesta kohealueelle. Työn lopussa esitetään johtopäätökset ja oppimisprosessin kuvaus. Työssä toetaan elvyttävyyen ja jatkuvuuen tarkastelun olevan tärkeää, jotta pienetkin viheralueet ja -yhteyet voivat toimia elvyttävinä ympäristöinä osana kasvavien kaupunkien asukkaien jokapäiväistä elämää. Avainsanat Jyväskylä, Kehä Vihreä, elvyttävyys, elpyminen, jatkuvuus, urbaani vihervyö 4

5 ABSTRACT Author Saara Oilinki Title of thesis Concept plan for Kehä Vihreä in the city of Jyväskylä consiering restorativeness as part of the evelopment of an urban greenbelt Department Department of Architecture Professorship an coe Lanscape Design an Construction, MA-94 Thesis supervisor professor Jyrki Sinkkilä / lecturer Emilia Weckman Thesis avisor lanscape architect Mervi Vallinkoski Presentation boar (pcs) 5 Number of pages (report + annexes) Year 2016 Language finnish Aalto University, P.O. BOX 11000, AALTO M.Sc. Lanscape architecture thesis abstract The purpose of this thesis is to analyse how restorativeness an continuity of the urban greenbelt area circulating Jyväskylä owntown can be improve. In Finnish, this greenbelt is known as Kehä Vihreä. By using the means of lanscape architecture, the urban greenbelt is restructure to serve as a restorative, local recreational environment within a sustainable urban ecosystem. To support the analysis an esign, research on the features of restorative environments has been collecte. Kehä Vihreä consists of iverse green areas as well as verant cultural environments. It is an important local recreational area for owntown resients. For example, there are sport facilities locate in the area. Yet, Kehä Vihreä is partly unevelope an iscontinuous. People walking along the greenbelt must occasionally use streets meant for car traffic to continue their way along the area. The belt is quite narrow, with several streets situate in its proximity, causing significant isturbance to the urban greenbelt. In aition, many parking lots are iminishing the restorative effects of Kehä Vihreä. Due to the narrowness of the greenbelt, there are relatively few walking an cycling routes in the area. Sites for recreational activities are unevenly istribute. The thesis is ivie into six parts. In the first four parts, analysis of the area an the subject matter are presente. Kehä Vihreä s role within the urban structure an green network of Jyväskylä is introuce, an the recreational value of the greenbelt is etecte. Tools to help analyse an esign the area are collecte from research concerning the features of restorative green areas. Aitionally, the importance of restorative environments for ensifying cities is observe. Greenbelts locate in ifferent cities are introuce as examples. Finally, a comprehensive analysis is presente. The greenbelt is shown to lack continuity an restorativeness, while its strengths lie in the presence of iverse subareas. In the fifth part, a concept an an example plan are propose. They are base on conclusions erive from the analysis. The concept is focuse on guiing the evelopment of the greenbelt by increasing restorativeness an improving continuity. It is further ivie into three parts: junctions an main route, places to stay, an eveloping borer areas. By reeveloping the junctions of the greenbelt, its subareas can be better connecte together to form a unifie green network. By offering more iverse places to stop an spen time, the restorativeness of the area is enhance. By rethinking borer areas, the negative effects of ajacent traffic are iminishe. At the en of the chapter, an example plan applying the concept to a specific area is presente. In the final part, conclusions are rawn an the learning process is iscusse. The thesis emonstrates that taking restorativeness an continuity into account is important, so that even small green areas an narrow green connections coul be use to form restorative environments for resients of growing urban areas to enjoy uring their everyay lives. Key wors Jyväskylä, Kehä Vihreä, restorativeness, restoration, continuity, urban greenbelt 5

6 6

7 SISÄLTÖ JOHDANTO Suunnittelualue Kaupungin tavoitteet Olevia suunnitelmia Diplomityön tavoitteet Työn rakenne 1. KEHÄ VIHREÄ & JYVÄSKYLÄ 1.1. Katsaus Jyväskylään 1.2. Kaupungin kehittymisestä 1.3. Katsaus keskustan viheralueisiin 2. ELVYTTÄVÄ VIHERALUE Ekologiset epäjatkuvuuskohat 4.9. Arvot Käyttäjät Nykyiset toiminnot Melu Elvyttävyys SWOT Johtopäätökset 5. SUUNNITELMA 5.1. Lähtökohat ja tavoitteet 5.2. Konsepti 5.3. Konseptin soveltamisen esimerkki: tarkennos suunnitelma Sepänaukiolta Taulumäelle Taustaa 2.2. Tarve ja hyöyt 2.3. Teoria 2.4. Ominaisuuet 2.5. Johtopäätökset 2.6. Elvyttävyys osana maisemaarkkitehin työkenttää YHTEENVETO & OPPIMISPROSESSI 6.1. Yhteenveto 6.2. Oppimisprosessi Kiitokset LÄHTEET VERTAILUKOHTEET 32 LIITTEET Johanto 3.2. Kohe-esittelyt 3.3. Yhteenveto 4. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI & ANALYYSI Liite 1. Asemakaavat keskustan alueella Liite 2. Maanomistus keskustan alueella Liite 3. Tarkennossuunnitelman kasvillisuuskartoitus Liite 4. Rakennusten käyttötarkoitus Liite 5. Planssipienennökset 4.1. Osa-alueet 4.2. Rajauksen periaatteet 4.3. Tunnelmat ja paikan henki 4.4. Maisemarakenne ja topografia 4.5. Luontotekijät 4.6. Maisemakuva ja tilallisuus 4.7. Olemassa olevat reitit ja epäjatkuvuuskohat

8 JOHDANTO Lähiviheralueet muoostavat kaupunkeihin tärkeitä virkistäviä, elvyttäviä keitaita, joissa oleskelemalla ja liikkumalla voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia (Maas ym. 2006, Pietilä ym. 2015). Ne tarjoavat hengähystaukoja hektiseksi käyneessä yhteiskunnassa. Väestön ikääntyminen ja kaupunkirakenteen tiivistyminen korostavat lähivirkistysalueien merkitystä entisestään (Maas ym. 2006) Merkittävin lähivirkistysalue Jyväskylän kaupunkikeskustalle on sitä kiertävä, osin hajanainen urbaani vihervyö, joka koostuu erilaisista viheralueista ja kulttuuriympäristöistä. Vuonna 2014 voimaan tullessa Jyväskylän uuessa yleiskaavassa tämä keskustan lähivirkistysalue on nimetty Kehä Vihreäksi eli virkistys- ja viheralueien kehittämisen kohealueeksi. Kehä Vihreän luomisen ja kaavoituksen myötä viherja kulttuuriympäristöä tulee tarkastella kokonaisuutena, ei vain yksittäin kehitettävinä kohteina. Diplomityö on tehty tilaustyönä Jyväskylän kaupungille. Työn ohjaajana on toiminut Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluyksikön maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. Tilaustyöstä huolimatta kaupunki antoi verrattain vapaat käet työn tekemiseen. Työn valvojana on toiminut maisema-arkkitehtuurin professori Jyrki Sinkkilä ja hänen sijaisenaan lehtori Emilia Weckman. Työ on tehty maisemarakentamisen ja suunnittelun aihealueeseen. SUUNNITTELUALUE 2015, henk.koht. tieonanto). Esiselvitykseen laaitut kartat hahmottivat Jyväskylän keskustan ympärillä sijaitsevan virkistysaluekokonaisuuen - eli Kehä Vihreän - rangan. Kansallisen kaupunkipuistoselvityksen laatimisen jälkeen Jyväskylään on laaittu uusi yleiskaava, jossa Kehä Vihreä on merkitty karttaan virkistys ja viheralueien kehittämisen kohealueena. Yleiskaavassa Kehä Vihreä on kuvattu seuraavasti: Merkinnällä osoitetaan kaupungin keskustan virkistys-, kulttuuri- ja viherympäristönä tärkeä kokonaisuus. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota viheryhteyksien ja virkistysreittien yhteneväisyyteen ja jatkuvuuteen sekä virkistysalueien toiminnalliseen kehittämiseen. Tavoitteena on myös erilaisten kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvojen säilyttäminen ja kehittäminen sekä viihtyisä ympäristö. (Jyväskylän kaupunki 2014A). Kehä Vihreän ranta-alueet lomittuvat viereisiä järviä kiertävien reittien eli Kehä Sinisten kanssa. Jyväskylän uusi yleiskaava hyväksyttiin vuonna Yleiskaavan lisäksi Jyväskylän kaupunki on laatinut kaupunkistrategiaa toteuttavan viherpolitiikan, jossa on esitetty päämääriä myös Kehä Vihreän suhteen. Viherpolitiikan visiossa Kehä Vihreästä on kehittynyt selkeä, erilaisia viheralueita sisältävä viheraluekokonaisuus, 8 Kehä Vihreä on noin 10 kilometrin pituinen urbaani vihervyö Jyväskylän keskustan ympärillä. Siihen kuuluvat seuraavat kaupungin määrittämät pääalueet: Hippos, Seminaarimäki, Harju, Viitaniemi, Taulumäki, Tourujoki, Lutakko ja Mattilanniemi (ks. viereinen kuva) sekä joukko näien väliin jääviä pienempiä alueita. Urbaanin vihervyön leveys vaihtelee melko voimakkaasti. Kehä Vihreä sijaitsee yhessä keskustan kanssa Jyväsjärven ja Tuomijärven välisellä kannaksella. Keskustan läheisyyestä johtuen osa Kehä Vihreästä on voimakkaasti rakennettua viheraluetta, osa luonnontilaista. Muutamissa kulttuurivaikutteisissa osa-alueissa sijaitsee paljon rakennuksia. Osa Kehä Vihreän alueista on jäänyt toistaiseksi vähemmälle huomiolle ja ovat suhteellisen kehittämättömiä toisiin osa-alueisiin verrattuna. Kehä Vihreän muoostama viheralue- ja kulttuuriympäristökokonaisuus on hahmottunut kaupungille hiljattain, erityisesti Pamela Arslanbayrakin vuonna 2008 laatiman Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuistohankkeen esiselvityksen yhteyessä (Vallinkoski Kehä Vihreä ja sen pääalueet. (Kuvalähe: Jyväskylän kaupunki 2012, 19)

9 NIEMI KAUNISHARJU TÖLSKÄ VAAJAKOSKI Î HUPELI KANAVUORI LAAJARANTA ORAVASAARI ( jota yhistää luonteva ja turvallinen reitistö. Kehä Vihreällä on vision mukaan matkailullista merkittävyyttä ja siellä on huomioitu valaistus, kaupunkitaie ja tapahtuminen järjestämismahollisuuet. Viherpolitiikkaan kuuluu kuusi erilaista teemaa: Hyvinvointi ja terveys, esteettömyys, luonnon monimuotoisuus, ympäristötietoisuus, ylläpito, tapahtumat ja matkailu. (Jyväskylän kaupunki ( 2012, 1-17) Kehä Vihreä on siis pääosin uuessa yleiskaavassa bränätty, vielä osin hajanainen virkistysaluekokonaisuus. Tämän vuoksi Kehä Vihreän kehittäminen on vasta käynnistynyt. KAUPUNGIN TAVOITTEET VARSALANPERÄ Kaavoituksen ja viherpolitiikan johosta Kehä Vihreään kohistuu monia kehitystavoitteita. Kehä Vihreä nähään Jyväskylän kaupungilla paljon potentiaalia sisältävänä kokonaisuutena, jota tulee kehittää. Tähän mennessä Kehän osa-alueita on työstetty pääosin erillisinä suunnitteluhankkeina. Vaarana yksittäisissä kehityshankkeissa on, että kokonaisuus voi kärsiä jos laajempaa aluetta ei oteta riittävän VESANKA ( hyvin huomioon. Lisäksi osa Kehän viheralueista on jäänyt toistaiseksi vähäisemmälle kehittämiselle, tällainen alue on esimerkiksi Tourujoen laakso. Kaupunkirakenteen tiivistämisen tavoitteet aiheuttavat RUOKE Kehä Vihreälle omat haasteensa mm. reunojen käsittelyn ja viheralueen yhteneväisyyen suhteen. Tilaajan toive oli, että tässä iplomityössä Kehää voitaisiin tarkastella kokonaisvaltaisesti ja ennakkoluulottomasti. Tavoitteena on löytää MEHTOVUORI VALKEAMÄKI Kehän kehittämiseen konsepti. Tärkeänä piettiin myös sitä, ") että tekijällä ei ollut alueesta tarkkoja ennakkokäsityksiä. Tämän vuoksi pääyttiin siihen, että kaikkiin Kehään koskeviin suunnitelmiin ei ( iplomityön puitteissa ollut tarvetta tutustua, vaan tarkastelu koski enemmänkin Kehä Vihreän nykytilaa. (Vallinkoski 2015, henk.koht. tieonanto) Muutamia keskeisimpiä Kehä Vihreään liittyviä suunnitelmia on lyhyesti esitelty seuraavassa kappaleessa. SAARENMAA TAKA KELJO Kehä Vihreä merkittynä vihreällä viivarasterilla yleiskaavakartan otteeseen. (Kuvalähe: Jyväskylän kaupunki 2014A) RISTIKIVI ") ( ( KELTINMÄKI ") KIRRI HAUKKAMÄKI KYPÄRÄMÄKI ( SAVELA KORTEPOHJA KUKKUMÄKI MANNILA KELJO PALOKKA NISULA MÄKI MATTI MATTILANPELTO TAULUMÄKI HARJU RISTONMAA Î ") PAPPILANVUORI LOHIKOSKI Ck TOURULA PUISTOLA LUTAKKO KUOKKALA NENÄINNIEMI ( ") HALSSILA SEPPÄLÄNKANGAS KANGASVUORI KUOKKALANPELTO HÄMEENLAHTI HUHTASUO ( ANKERIASJÄRVI JYSKÄ ( ( HAAPANIEMI VAAJAKOSKI Î KAUNISHARJU TÖLSKÄ KANAVUORI HUPELI LAAJARANTA ETELÄ KELJO KELJONKANGAS Î 9 LEPPÄLAHTI PITKÄJÄRVI Viherpolitiikan teemojen toteutuminen erityisesti Kehä Vihreällä (taulukko Jyväskylän kaupunki 2012, 17): "- Hyvinvointi ja terveys: Kehä Vihreästä muoostuu yinkeskustan tärkeimpiä lähiliikuntapaikkoja - Esteettömyys: keskustassa asuu paljon ikääntyneitä, joten alueen reitit ovat mahollisimman esteettömiä. - Luonnon monimuotoisuus: olemassa olevien luontoarvojen säilyttäminen erityisesti Tourujoella ja Harjulla - Ylläpito: ylläpito on laaukasta ympäri vuoen ja ylläpion tavoitteet ovat monipuolisia luonnonympäristöstä rakennettuun puistoon - Ympäristötietoisuus: kulttuuritietoisuus ja ympäristökasvatus toimivat käsi käessä MANNISENMÄKI - Tapahtumat ja matkailu: Kehä Vihreä kattaa alueen, jolle suurimmat tapahtumat ja Jyväskylän yinalueen matkailukohteet keskittyvät" Cy Cs

10 Tourujoen kehittämissuunnitelma Kankaan 1. vaiheen yleissuunnitelma 10 OLEVIA SUUNNITELMIA Kehä Vihreän osa-alueille on laaittu useita erilaisia suunnitelmia. Suurin osa näistä on toteutettu, viimeisimpänä Satamarannan pohjoisosan rakentaminen. Osa suunnitelmista ei ole vielä johtanut käytännön toteutukseen. Erityisesti Tourujoen alue on nykyisellään vielä hyvin kehittymätön ja sinne onkin laaittu useita vielä toteutumattomia suunnitelmia. Täyennysrakentamisen suunnitelmia on esitetty mm. arkkitehtuurikilpailun myötä Mattilanniemen alueelle. Alla on listattu oleellisimpia valmiita suunnitelmia Kehän alueelta. Poikkeuksena muihin osa-alueien suunnitelmiin on vuoen 2015 alussa valmistunut koko Kehä Vihreää koskeva kehittämisselvitys (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/ Strateginen suunnittelu ym. 2015, Kehä Vihreän roamap ja ieapankki versio ). Siinä linjataan palvelumuotoilun ja ympäristömanuaalin periaatteellisista asioista. Työssä osallistettiin erilaisia tahoja ja pohittiin yhteistyömahollisuuksia esimerkiksi oppilaitosten kanssa. Työssä on esitetty periaatteellisia opastuksen ja ilmeen lähtökohtia sekä ns. Roa Map- tieosto, jossa aikataulutetaan eri alueien ja projektien kehittämistä. Työssä Kehä Vihreästä halutaan viihtyisä, osallistava, aktiivinen ja tunnettu. Työssä on esitetty alueen saapumiskohtiin opasteita ja laitureita, jotka kutsuvat kokoontumaan ja oleskelemaan. Tällaisia laitureita olisivat esimerkiksi katokset ja ulkokeittiöt. Tunnistettavina elementteinä koko alueelle on ehotettu linnunpönttöjä. Reitistön päälinjaukset saapumiskohtineen ja risteävine reitteineen on esitetty kartalla (ks. viereisen sivun vasemmanpuoleinen kartta). Kehittämisselvitys jää melko yleiselle tasolle. Aluetta ei ole analysoitu syvällisesti näissä suunnitelmissa. Kehittämissuunnitelman opasteet helpottavat alueella liikkumista. Kehittämisselvitys tukeutuu pääosin oleviin, kaavoitettuihin ja aiemmin tutkittuihin reittivaihtoehtoihin. Kehittämisselvityksessä muutokset alueisiin jäävät melko pieniksi uusia kylttejä, valaistusta tai toimintopaikkoja lukuun ottamatta. Muut suunnitelmat koskevat yksittäisiä alueita. Esimerkiksi Harjusta on laaittu maisemanhoitosuunnitelma (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut, Yhyskuntatekniikka, Kaavoitus & Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy 2011). Suunnitelmassa esitetään näkymälinjojen avaamista, reitistöjen kehittämistä, valaistuksen periaatteita, alueella olevan kesäteatterin ympäristön kehittämistä ja uusien kuntoilu- sekä leikkialueien lisäämistä. Julkisivuja korostetaan uusilla muureilla ja istutuksin. Suunnitelma lähtee Harjun kehittämisen lähtökohista, ja siinä bränätään Harjua uusien porttiaiheien avulla. Kehä Vihreä on huomioitu vain yhteyksinä viereisille viheralueille. Tuomiojärven Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma Kehä Vihreän kehittämisselvitys Harjun maisemanhoitosuunnitelma Viitaniemen maisemasuunnitelma -selostus Jyväskylän yliopiston Seminaarimäki - maisemaselvitys ja hoitosuunnitelma Hippoksen masterplan Mattilanniemen arkkitehtuurikilpailu Mattilanniemi Mattilanniemi Rantaraitin hoitosuunnitelma Esimerkkejä kehittämisselvityksessä ehotetuista opastevarusteista. (Kuvalähe: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/ Strateginen suunnittelu ym. 2015, 19)

11 Kehittämisselvityksen mukaiset sisääntulopaikat (oranssit ympyrät), reitin risteyskohat (punaisen viisikulmiot) ja sisäiset reitit keltaisella (poislukien joitakin osa-alueita kuten Viitaniemi). (Kuvalähe: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/ Strateginen suunnittelu ym. 2015, 17). Kehittämisselvityksen mukaiset porttipaikat ja reitit. (Kuvalähe: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/ Strateginen suunnittelu ym. 2015, 23). 11

12 Jyväsjärveä kiertää yksi Kehä Sinisistä. Se on nimetty Rantaraitiksi ja sivuaa Kehä Vihreää Tourujoen eteläosasta Mattilanniemeen ulottuvalla alueella. Rantaraitin hoitosuunnitelmassa (Jyväskylän kaupunki, Yhyskuntatoimi, Katu- ja puisto-osasto & WSP Finlan Oy 2006) esitetään pääosin hoito- ja kunnostustoimenpiteitä Rantaraitin varrella sijaitseviin kohtiin. Toimenpiteitä ovat mm. kasvillisuuen raivaus ja kiveyksen uusiminen. Hoitosuunnitelmassa on määritelty raitille oma valaisintyyppinsä ja kalustuksensa, joita tulee pääsääntöisesti käyttää kalusteita uusittaessa. Tourujoen ja siihen liittyvän Kankaan alueen kehittämiseen on laaittu omat suunnitelmansa. Kankaan 1. vaiheen yleissuunnitelmassa (Jyväskylän kaupunki ym. 2015) esitetään ratkaisumallit Tourujoen Kankaaseen rajautuvan alueen kehittämiselle sekä uuelle ylikulkusillalle joen ylitse. Rantaan on esitetty erityyppisiä puistoja sekä nykyisenkaltaisena säilyvää metsäaluetta. Kehä Vihreään suunnitelma ei ota kantaa. Tourujoen kehittämissuunnitelmassa (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut 2015) tarkastellaan Tourujoen aluetta. Suunnitelmassa esitetään vanhan kosken palauttaminen. Alueelle ehotetaan sieltä nyt puuttuvia penkkejä ja roskakoreja. Suunnitelmassa esitetään valaistuksen periaatteita, joita ovat mm. siltojen ja puien valaistus. Suunnitelmassa Tourujoki tieostetaan osana Kehä Vihre- ää. Tourujoen reittien kehittämisestä on erillinen tarkasteluraportti nimeltään Tourujoen jokiraitin reittivaihtoehtoselvitys välillä Nahkurin silta - Rantaraitti (Ramboll Finlan Oy 2015). Raportissa on tarkasteltu erityyppisten reittien toteuttamisen mahollisuuksia ja kustannuksia. Jyväskylän yliopiston Seminaarimäki - maisemaselvitys ja hoitosuunnitelma (Seminaarimäen suojelutyöryhmä & Maisemasuunnittelu Hemgår 2009) koskee Seminaarimäkeä. Selvityksessä on tarkasteltu alueen tilaa ja ehotetaan pääosin kasvillisuuen hoitamiseen tai istuttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Selvityksessä ei huomioia Kehä Vihreää. Viitaniemen alueesta on tehty Viitaniemen maisemasuunnitelma -selostus (Jyväskylän kaupunki, Yhyskuntatoimi, Kaupunkisuunnitteluosasto 2007), jossa annetaan kehitysehotuksia Viitaniemen kasvillisuuen ja osin reitistön kehittämiselle. Suunnitelma ei ota kantaa Kehä Vihreään. Tuomiojärveä kiertävän Kehä Sinisen eli Tuomiojärven Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma (Jyväskylän kaupunki ja WSP Finlan Oy 2011) käsittelee karkealla tasolla reitistön linjausta ja palveluita reitin varrella. Tuomijärven Kehä Sininen kulkee Kehä Viheän alueella Viitaniemessä ja Taulumäellä. Suunnitelmassa esitetään Taulumäkeen hienoista reitin muutosta. 12 Tuomiojärveä kiertävän Kehä Sinisen suunnitelmakartan ote. (Kuvalähe: Jyväskylän kaupunki, Yhyskuntatoimi, Katu- ja puisto-osasto ja WSP Finlan Oy 2011, 23) Hippoksen alueesta on valmistunut Masterplan (PES-Arkkitehit Oy 2016). Siinä on osoitettu Hippoksen alueelle voimakasta uutta rakentamista, mm. staioneita ja majoitustiloja. Olevan metsikön paikalle on suunniteltu staion. Hippoksen alueen metsikön virkistyskäytön potentiaalia ei ole tunnistettu. Suunnitelmassa ei oteta kantaa Kehä Vihreään. Mattilanniemeen on laaittu arkkitehtuurikilpailu, jossa on pohittu alueen täyennysrakentamista. Jyväskylän yliopiston ja Suomen yliopistokiinteistöjen vetämä kilpailu piettiin Alueelle ei ole vielä kaavoitettu kilpailun mukaista lisärakentamista, mutta paine alueen lisärakentamiselle - ja täten viheralueen pienemiselle - on olemassa. Suunnitelmaehotuksissa ei kiinnitetä huomiota Kehä Vihreään. (Jyväskylän yliopisto & Suomen yliopistokiinteistöt Oy 2013.) Laaittujen suunnitelmien toteutumisen potentiaali ja aikataulu ovat avoimia. Täten iplomityössä on keskitytty nykytilan analysointiin.

13 aank atu Lohik o skenti e Kank YLEISSUUNNITELMA 3. elle tehään lisäksi 3-4 topistettä: kuntoreitistä ua kiertävä iso kuntopiiri neen ja suorituspaikkoiälineisiin on mahollista älinevalmistajien kehitteaitteita, jolloin kuntoilija matkapuhelimensa avulla aan ätyyn muoostuu urheiluviteettien alue, jonka liittyä myös maholliseen n katsomorakennukseen. frisbee-golf-rata voiaan n pohjoisosan nurmie. Frisbee-kiekkojen ja n sekä jopa piknik-korien toimia Staionin uuen essä. Katsomoon maholyleisöpalvelut, kahvila ja ä saaa avoimeksi myös e. keisimmät kehittämiskohteet. rakennus puretaan atu Ka nk aa nk kink Aila atu kink Aila Kuvaote Harjun maisemanhoitosuunnitelmasta. (Kuvalähe: Jyväskylän yhyskuntatekniikka, kaavoitus & Maise17 ma-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy 2011, 17) A R J U N M A I S E M A S U U N N I Tkaupunki, E L M A 1 5Kaupunkirakennepalvelut, atu ula r Tou Kankaan 1. vaiheen yleissuunnitelman karttaote. (Kuvalähe: Jyväskylän kaupunki ym. 2015, 10)

14 Harjun männikköä. 14

15 DIPLOMITYÖN TAVOITTEET Diplomityössä on tavoitteena löytää suuntaviivoja merkittävän viheralue- ja kulttuuriympäristökokonaisuuen kehittämiseksi osaksi kestävää kaupunkirakennetta. Tavoitteena työssä on ollut löytää Kehä Vihreälle konsepti, joka parantaa virkistysmahollisuuksia keskusta-alueella ja vaikuttaa positiivisesti ihmisten hyvinvointiin huomioien alueen maisemalliset, kulttuurihistorialliset, sosiaaliset ja ekologiset arvot. Elvyttävyys tärkeä virkistysalueien potentiaali muoostaa hyvinvointia on tärkeä huomioia, sillä Kehä Vihreä on merkittävässä roolissa Jyväskylän keskustan viheralueena. Diplomityön päämääriksi muotoutui tarkastella virkistysaluekokonaisuuen kehittämistä seuraavien kysymysten kautta: Kuinka Kehä Vihreää tulee kehittää, jotta alueen elvyttävyys säilyy ja elvyttävyyttä voiaan lisätä? Kuinka Kehä Vihreän jatkuvuutta voiaan parantaa yhtenäisen viheralueen luomiseksi? Viheralueien tarkastelu myös elvyttävyyen kautta tulisi huomioia erityisesti tiivistyvissä kaupungeissa, joissa suurempi väkimäärä sijoittuu pienemmälle alueelle. Kaupunkien tiivistyminen on treni. Tällöin lähivirkistysalueien merkitys korostuu ja olisi tärkeää pystyä tarjoamaan elvyttäviä ympäristöjä lähellä asutusta, jotta ne lisäävät ulkoilemista ja hyvää oloa osana päivittäistä elämää. Elvyttävimmät ympäristöt, laajat metsiköt, eivät ole kaikkien helposti saavutettavissa urbanisoituvassa kaupunkirakenteessa. TYÖN RAKENNE Työ jakautuu kuuteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään Jyväskylää ja Kehä Vihreää osana kaupunkikeskustan viheralueita. Toisessa osassa käyään lävitse tutkimuksellista taustaa elvyttävien virkistysalueien piirteistä ja sekä hieman aiheeseen liittyvää teoriaa. Kolmannessa osassa esitellään Kehä Vihreää muistuttavia vertailukohteita. Vertailukohtien elvyttävyyen potentiaalia pohitaan lyhyesti. Neljännessä osassa on varsinainen Kehä Vihreän analyysi. Osiossa keskitytään Kehä Vihreän arvojen ja ongelmakohtien löytämiseen, sekä esitellään kattavasti erilaisia analyysejä niin maisemarakenteesta kuin nykyisistä toiminnoistakin. Osion lopussa kootaan johtopäätökset. Viiennessä osassa esitetään Kehä Vihreää koskeva suunnitelma, johon kuuluu koko Kehä Vihreälle laaittu konsepti sekä sen mukaan laaittu tarkennossuunnitelma kohealueelle sovitettuna. Kuuennessa osassa on yhteenveto sekä kuvaus oppimisprosessista. Diplomityön lopussa sijaitsevat lähteet ja liitteet. 15

16 16 1. KEHÄ VIHREÄ & JYVÄSKYLÄ

17 Yksi Kehä Vihreän taieteoksista, Suuri kompassi. Osiossa esitellään lyhyesti Jyväskylän kaupunkia ja sen kehittymistä. Lisäksi tarkastellaan Kehä Vihreän suhetta muihin kaupungin viheralueisiin. Osiossa nostetaan esille myös suosituksia viheralueien saavutettavuuesta ja määrästä. 17

18 JYVÄSKYLÄ VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄN KESKUSTA VALTATIE KATSAUS JYVÄSKYLÄÄN Jyväskylä on Keski-Suomessa sijaitseva, kasvava kaupunki (Jyväskylän kaupunki, väestöarvio 2015). Kaupungin keskusta sijaitsee järvien välisellä kapealla kannaksella. Kaupungin läpi kulkee merkittäviä liikenneväyliä. Valtatie 4 sivuaa kaupunkia itäpuolella. Valtatie 9 ja rautatie kulkevat keskustan ja sen eteläpuolella sijaitsevan Jyväsjärven välissä, irrottaen kaupungin luontevasta vesiyhteyestä. Tuomiojärvi 5KM Jyväskylän kaupungin ja sen keskustan sijainti. Jyväskylässä asuu noin asukasta, joista n asuu keskusta-alueella (Jyväskylän kaupunki, väestöarvio 2015). Keskusta muoostuu osaksi tiheään rakennetusta ruutukaava-alueesta, jossa tonttitehokkuusluku vaihtelee n välillä (Jyväskylän karttapalvelu 2015). Uuempien kaavojen mukaiset kerrostaloalueet ovat hieman tätä väljempiä ja melko lähellä keskustaa sijaitsee myös omakotitaloalueita. Tiheimmin rakennetuilla keskusta-alueilla kasvillisuuen määrä on vähäinen, jolloin rakennetun alueen ja viheralueen eroavaisuuet korostuvat KAUPUNGIN KEHITTYMISESTÄ Jyväskylän kaupunki on perustettu vuonna Kaupunki kasvoi Carl Luvig Engelin laatiman ruutuasemakaavan mukaisesti Jyväsjärven ja Harjun väliselle alueelle 1900-luvun alkuun mennessä (Jäppinen 2005, 71). Niukan laajenemistilan takia kaupunki kehittyi jo varhain tiheästi asutuksi (Jäppinen 2005, 84-86). Vuonna 1899 ruutuasemakaavaa laajennettiin, mutta vuonna 1910 laaittu, monipuolisemmat kaupunkinäkymät mahollistanut kaava vakiintui Jyväskylän keskustan kehittämisen pohjaksi (Jäppinen 2005, ) luvulla keskusta alkoi tiivistyä uuelleen kerrostalorakentamisen alun myötä (Jäppinen 2005, s.116) luvulta 1970-luvulle Jyväskylän väestö kasvoi erittäin voimakkaasti, ja kaupunkirakenne levittäytyi keskustasta huomattavasti laajemmalle, moernismin avointa asemakaavamallia nouattaen (Jäppinen 2005, 198). Jyväskylään syntyi useita uusia kaupunginosia, omakotitalovaltaisista alueista kerrostaloalueisiin. Samalla keskusta-alue muuttui ja sen viheralueien ja vehreien pihojen määrä pieneni (Jäppinen 2005, 186). Vuoesta luvulle ulottuvaa ajanjaksoa voiaan nimittää täyennysrakentamisen ajaksi, jolloin erityistä huomiota kiinnitettiin kaupunkikuvaan ja toimivaan kaupunkiympäristöön (Jäppinen 2005, 302). Viimeisenä keskustan merkittävänä laajentumisena voiaan pitää osin Jyväsjärveen täyttömaalle tehtyä Lutakon asuinaluetta, joka on osin vielä kehittymässä. Lisäksi parhaillaan Tourujokilaakson vieressä sijaitseva Kankaan entinen tehasalue on muuttumassa asuntovaltaiseksi. JYVÄSKYLÄN KESKUSTA Jyväsjärvi Kehä Vihreän sijainti Jyväskylän keskustan ympärillä. (Ilmakuva Jyväskylän kaupunki, saatu: Haikara ) 18 KEHÄ VIHREÄ & JYVÄSKYLÄ

19 Kaupungin kasvaessa sen luoteisreunalla sijaitseva puustoinen Harju kehittyi pikkuhiljaa Jyväskylän ensimmäiseksi viheralueeksi keskeisen Kirkkopuiston ohella. Toisaalta Harju kutistui muien viheralueien lailla kaupungin kehittyessä, sillä sieltä kaivettiin hiekkaa rakennustyömaille (Jäppinen 2005, 207). Jyväskylän kaupungin kasvu onkin nakertanut suuren osan luonnontilaisista viheralueista kaupunkikeskustan lähellä. Osa säilyneistä viheralueista on ollut ennen peltoa ja pihoja (Jäppinen 2005, 95,97) Viheralueita ja puistoja on kuitenkin myös rakennettu ja kehitetty. Esimerkiksi vuonna 1979 yleiskaava-arkkitehti Timo Valtakari luonnosteli Jyväskylään keskuspuistoa, joka olisi muoostunut pääosin Hippoksen, Seminaarimäen, Taulumäen, Kivelänrannan ja Viitaniemen alueista (Jäppinen 2005, 315). Nämä alueet ovat eelleenkin laajimmat virkistysaluekokonaisuuet keskustan tuntumassa, joskin esimerkiksi Hippoksen alue on melko rakennettua Huomattavaa kaupungin kehittymisessä on kaupungin kasvaminen täyttömaalle Jyväsjärven rannalle. Alueen rantaviiva on siirtynyt useien eri täyttöjen vaikutuksesta paikoin jopa 190m kohti järveä (Jäppinen 2005, ). Jyväsjärven rannalla olevat viheralueet onkin rakennettu täyttömaien päälle. Peruskartta (Kuvalähe: Jyväskylän kaupunki, saatu: Haikara ) LUTAKKO JYVÄSJÄRVI l l. Jyväskylän rantaviivan siirtyminen vuosien saatossa. Kuvan teossa hyöynnetty kirjan Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin? kaaviota pohjana (Jäppinen 2005, 372). Peruskartta (Kuvalähe: Jyväskylän kaupunki, saatu: Haikara ) 2km Jyväskylän kasvaminen eri aikoina. Kuvasarjan teossa hyöynnetty kirjan Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin? (Jäppinen 2005, kansilehti) kaaviota pohjana. KEHÄ VIHREÄ & JYVÄSKYLÄ 19

20 Keskustassa sijaitsevan Kirkkopuiston tunnelmaa KATSAUS KESKUSTAN VIHERALUEISIIN VIHERALUEET Jyväskylän keskustan viheralueet koostuvat kaupunkirakenteeseen sijoittuvista pienistä puistikoista sekä hieman laajemmista kokonaisuuksista kuten Harjusta ja Tourujoesta. Yhessä Seminaarimäen, Jyväsjärveen rajautuvien keskustan rantojen viheralueien, Viitaniemen, Taulumäen sekä muutamien pienten puistojen kanssa Harju ja Tourujoki muoostavat kaupungin ympärille kapean urbaanin vihervyön eli Kehä Vihreän. Pienempiä viheralueita keskustassa eustavat mm. Kirkkopuisto, Lounaispuisto ja erilaiset suojaviheralueet. Nämä viheralueet sijaitsevat pääosin yksittäisinä kohteina muussa kaupunkirakenteessa. Kehä Vihreä rajaa keskustaa ja sulkee suurimman osan lähiöistä ulkopuolelleen. Kehä Vihreän ulkopuolella olevilla alueilla on omat lähiviheralueensa. Erityisesti Nelostien itäpuolella sijaitsevalla Lohikoskella sijaitsevat laajat viheralueet. Kehä Vihreän luoteisreunalla on ruovikkoinen Eerolanlahti ja kauempana Haukanniemi peltoineen ja metsiköineen. Nämä alueet muoostavat laajimpia vehreitä alueita keskustan tuntumassa Kehä Vihreän lisäksi, mutta sijaitsevat Kehä Vihreää kauempana. Jyväsjärven eteläpuolella sijaitsee Ylistönmäki, jossa on toistaiseksi laajahko metsäalue. Aluetta ei ole kuitenkaan kokonaan asemakaavoitettu virkistyskäyttöön (ks. liite 1, s. 150). Kehä Vihreässä linkittyvät erilaiset keskustaa ympäröivät viheralueet, puistot ja vehreät kulttuurialuekokonaisuuet yhteen. Kehä Vihreän kulttuurivaikutteisissa alueissa rakennukset ja kasvillisuus lomittuvat. Rakennusten vuoksi Kehä Vihreän virkistyskäytössä oleva pinta-ala on toellista pinta-alaa pienempi. Erityisesti Kehä Vihreän lounais- ja luoteisosissa on paljon rakennuksia. Kehä Vihreään kuuluva Harju sekä Tuomijärven rantaan rajautuvat viheralueet on määritelty kaupungin Maisema- ja viheralueselvityksessä ulkoilupuistoiksi, joilla on erityistä ulkoilullista ja liikunnallista merkitystä (Jyväskylän kaupunki/maankäyttö 2013, 60). Keskustan ja viereisten lähiöien asukkaille Kehä Vihreä tai jokin sen osa-alueista näyttäytyy merkittävimpänä virkistysympäristönä sen helpon saavutettavuuen takia. Paikoitellen viheryhteyet Kehän eri osa-alueien kohteien välillä ovat kapeat tai puuttuvat kokonaan. Leveimmillään Kehä Vihreä on n. 500 metriä, mutta useassa kohtaa leveys on alle 100m. Paikoin leveys jää 20 metriin. Jyväsjärveä sivuavan valtatien ylittävä Kehä Vihreään kuuluva kevyen liikenteen silta on viisi metriä leveä. Laajavuori Kotalamminmäki Kehä vihreä 1,5km 1,0km 0,5km KESKUSTA VALTATIE 9 Kehä siniset Aittovuori VALTATIE 4 Kehä Vihreä, Kehä siniset ja kaupunkirakenteen (valkoisella) sekä viheralueien (vihreällä) suhteet. Kuvaan on merkitty etäisyysympyrät ja niien halkaisijat. Kaaviossa on havainnollistettu Kehä Vihreän rakennuskannan määrää. Vasemmalla Kehä Vihreä ilman rakennusten huomioimista, oikealla rakennukset on merkitty valkoisella. 20 KEHÄ VIHREÄ & JYVÄSKYLÄ

21 P 0 500m Lohikosken viheralueita Haukanniemi, peltoja ja metsiköitä TUOMIOJÄRVI KEHÄ VIHREÄ Kankaan tulevat viheralueet Eerolanlahen ruovikkoalue KEHÄ VIHREÄ Kortepohjan ja Savelan viheralueet Puistolan viheralueita KEHÄ VIHREÄ KESKUSTA Keskustan viheralueita KEHÄ VIHREÄ JYVÄSJÄRVI KEHÄ VIHREÄ Mattilanpellon viheralueet Kuokkalan viheralueet Kukkumäen viheralueet Ylistönmäen viheralueet Kehä Vihreä ja muut viheralueet. Karttaan on merkitty vihreällä puistojen lisäksi suojaviheralueet. Kehä Vihreään on vihreällä merkitty viheralueet, kulttuuriympäristökokonaisuuet sekä hautausmaa ja suojelualue. KEHÄ VIHREÄ & JYVÄSKYLÄ 21

22 LAAJAVUORI AITTOVUORI KOTALAMMIN- MÄKI Kehä Vihreän kanssa osin limittyvät Kehä Siniset, jotka muoostavat ulkoilureitit läheisten järvien ympäri. Läheiset järvet muoostavat ympäri kulkevien reittien lisäksi visuaalista ulkotilaa, mikä korostuu erityisesti kapeilla rannoilla. Lisäksi vesistöt tarjoavat monenlaisia aktiviteettimahollisuuksia. Kesäisin järvillä mm. souellaan ja uiaan, talviaikaan jäälle tehään hiihtolaut ja luistelureitit VIHERALUEIDEN MÄÄRÄ JA ETÄISYYS SUHTEESSA SUOSI- TUKSIIN Viheralueien määrä keskustan alueella on suhteellisen pieni, alle 100m 2 /asukas, ja se koostuu paikoin kapeista viheralueista ja pienistä puistoista (Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö 2013, 58). Iso osa näistä viheralueista on rakennettuja puistoja, mutta osa on myös luonnontilaisen kaltaisia pieniä metsiköitä. Näien virkistyskäyttöön kaavoitettujen viheralueien määrän keskustan alueella on havaittu poikkeavan suosituksista (Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö 2013, 57). Suosituksena esimerkiksi ulkoilumetsiköien määrästä 1-2 kilometrin etäisyyellä asutuksesta voiaan pitää vähintään 100 m²/asukas, mutta suositeltavampi määrä on 200 m²/asukas (Löfström 1995, viitattu lähteessä Komulainen 1995, 36). Vielä lähempänä asutusta olevia puistometsiä tulisi olla vähintään 50m² asukasta kohen, mieluummin 100m 2 (Löfström 1995, viitattu lähteessä Komulainen 1995, 36). Lisäksi metsiköien tulisi olla mieluummin laajoja, muooltaan pyöreähköjä kokonaisuuksia kuin kapeita suikaleita (Komulainen 1995, 37). Optimitilanteessa metsiköien tulisi sijaita m päässä kotoa, jolloin ne olisivat jalkaisin helposti saavutettavissa (Hamberg & Tyrväinen 2012, 15). Jyväskylän keskustan tuntumassa jääään näien suositeltujen pinta-ala-arvojen alapuolelle, ja täten alueen vähäiset metsiköt ovat virkistyksellisesti hyvin arvokkaita. Kehä Vihreän lähelle Tourujoen ja Taulumäen alueille ollaan lisäksi rakentamassa uusia asuinalueita jopa yli 5500 hengelle (Jyväskylän kaupunki, kaavoitus 2010, Jyväskylän kaupunki 2016). Näihin alueisiin kuuluu osin myös uusia viheralueita, mutta kokonaisuuessaan asukkaien määrän kasvu tarkoittaa viheralueien käyttäjämäärän lisääntymistä tulevaisuuessa. Lisäksi Hippokseen ollaan rakentamassa asumista kerrosalan verran, ja melkein saman verran toimisto- ja toimitiloja (Vallinkoski 2016B, henk.koht. tieonanto). Mainitut alueet on merkitty s. 23 kartalle. Viheralueen läheisyys lisää merkittävästi siellä vierailuja sekä pientää vierailun kestoa (esim. Grahn & Stigsotter 2003, Neuvonen ym. 2007). Grahnin ja Stigsotterin (2003) Ruotsissa suoritetun tutkimuksen mukaan asukkaat, joilla viheralue sijaitsee alle 50m päässä, vierailevat siellä 3-4 kertaa viikossa. 300 metrin päässä sijaitsevalla 5KM Jyväskylän päävirikistysalueet vihreällä, 2km säe vaaleanvihreällä. Vaalenpunaisella on merkitty päävirkistysalueen ulottumattomissa olevat rakennetut alueet. Keskustaa lähimmät päävirkistysalueet on merkitty karttaan tekstein. Kartta on muokattu Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö aineiston kartasta (s. 59). viheralueella vieraillaan 2,7 kertaa viikossa, yli kilometrin etäisyyellä olevalla alueella enää kerran viikossa (Grahn & Stigsotter 2003). Etäisyyen kasvaessa myös viheralueilla vietetyn ajan yhteen laskettu kesto vähenee (Grahn & Stigsotter 2003). Täten keskustan asukkaille tietyt Kehä Vihreän alueet ovat saavutettavampia kuin toiset. Metsäiset, laajat päävirkistysalueet sijaitsevat keskustan ulkopuolella. Näistä Aittovuori, Laajavuori ja Kotalamminmäki sijaitsevat lähimpänä keskustaa. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa varten laaitussa Maisema- ja viheralueselvityksessä toetaan keskustan ja joienkin lähiöien alueella asuvien asukkaan jäävän näien päävirkistysalueien saavutettavuusalueien ulkopuolelle, ks. kuva yllä (Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö 2013, 60). Saavutettavuusalueen rajana on pietty kahta kilometriä. Myös Granin ja Stigsotterin (2003) tutkimuksen mukaan näin kaukana sijaitsevilla viheralueilla ulkoillaan harvemmin. Täten keskustan asukkaille lähellä sijaitseva Kehä Vihreä, sekä läheiset Kehä Sinisten rantareitit, ovatkin erittäin tärkeitä lähivirkistysympäristöjä. Kehä Vihreällä on mahollisuus palvella keskustaajaman asukkaien päävirkistysalueena, mikäli aluetta kehitetään virkistyksellisistä lähtökohista käsin. 22 KEHÄ VIHREÄ & JYVÄSKYLÄ

23 Tuomiojärven Kehä Sininen n. 12km Palokkajärven Kehä Sininen n. 10km Uusi asuinalue Kivelänrantaan, n. 600 asukasta (Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus 2010) Uusi asuin- ja työpaikka-alue Kankaalle, vuoteen 2040 mennessä n asukasta, 2100 työpaikkaa (Jyväskylän kaupunki 2016). Oikeusvaikutteisessa kaavassa vuoteen 2025 asukasmääräksi on merkitty 2900 henkeä (Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, kaavoitus 2013, 4) 0,3km Jyväsjärven Kehä Sininen n. 13km 0,9km Kehä Vihreä muut viheralueet 1,5km uusi asuin/työpaikka-alue Kehä Sinisten linjaus 300m etäisyys Kehä Vihreästä P 0 600m 2,1km asuinalueet, joilta lähiulkoilu suuntautuu toennäköisesti Kehä Vihreälle vehreän ympäristön jatkuminen Uutta asuinrakentamista Hippokseen kerrosalan verran ja toimisto- ja toimitilaa kerrosalan verran, lisäksi urheilurakentamista ja hotellitiloja (Vallinkoski 2016B, henk. koht. tieonanto). Kehä Vihreä suhteessa keskustaan ja muihin viheralueisiin. Kehä Vihreä ja tutkimuksissa tarkasteltu 300m saavutettavuusalue rajattu mustalla pisteviivalla. Kehän läheisyyteen on suunniteltu uutta rakentamista. Nuolet osoittavat sellaisilta asuinalueilta kohti Kehä Vihreää, joien asukkaille Kehä näyttäytyy toennäköisesti lähivirkistysalueena. Järvien ympärille on merkitty Kehä Sinisten linjaukset. Vaalealla vihreällä on merkitty asemakaavoitetut viheralueet (sis. suojaviheralueet ja hautausmaat). Vaaleanharmailla ympyröillä on merkitty etäisyys keskustasta. KEHÄ VIHREÄ & JYVÄSKYLÄ 23

24 24 2. ELVYTTÄVÄ VIHERALUE

25 Kehä Vihreä muoostaa merkittävän lähivirkistysalueen Jyväskylän keskustan ympärille. Alueen toimiminen virkistyksellisenä ympäristönä eellyttää huomioimaan alueen vaikutukset ulkoilijoien ja kaupunkilaisten henkiseen hyvinvointiin. Onhan viheralueien yksi ekosysteemipalvelu psyykkisen hyvinvoinnin tuottaminen. Elvyttävyys on yksi merkittävistä henkistä hyvinvointia lisäävistä seikoista virkistysalueilla. Osiossa tarkastellaankin tutkimuksellista taustaa elvyttävistä virkistysalueista, niien tarpeesta, hyöyistä ja ominaisuuksista tiivistetysti. Osion tarkoituksena on ollut löytää pääosin tutkimusartikkeleista tietoja elvyttävistä ympäristöistä. Osion ansiosta Kehä Vihreää voiaan myöhemmin analysoia tutkimustietoa soveltaen. Tutkimuksista voiaan löytää myös sovellettavia ohjeita suunnittelun tueksi, jotta suunnitelmassa tehtyjä ratkaisuja voiaan perustaa tieteelliseen tietoon (ns. evience-base esign). 25

26 SOSIAALINEN KESTÄVYYS KESTÄVÄ KEHITYS EKOLOGINEN KESTÄVYYS TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Kestävän kehityksen kaavio. Elvyttävyys kuuluu sosiaaliseen kestävyyteen. 26 ELVYTTÄVÄ VIHERALUE 2.1. TAUSTAA Kestävä kehitys on ohjenuora, johon nykyisen suunnittelun tulee pyrkiä. Yhyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa sekä viheraluesuunnittelussa kestävän kehityksen mukainen suunnittelu on jo vakiintunut ilmiö. Viheralueien suunnittelussa kestävän kehityksen mukainen suunnittelu on korostunut osin ekologisen näkökulman kautta. Viheralueita tehään osin entistä luonnonmukaisemmiksi ja mm. veen luontaiseen kiertokulkuun ja maaperän kerrosten hyöyntämiseen kiinnitetään huomiota. Viheralueien hoitoluokkia muutetaan hoitokustannusten alentamiseksi ja toisaalta luonnon monimuotoisuuen lisäämiseksi. Olevien materiaalien kuten louheen hyötykäyttöä paikan päällä pyritään lisäämään. Samalla nämä toimenpiteet ja uuet käytännöt vahvistavat talouellista kestävyyttä. Viheralueita suunnitellaan myös ilmastonmuutos huomioien, jolloin korostuu erityisesti ekologinen näkökulma, mutta sillä on heijastevaikutus myös talouelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Viheryhteyet toimivat ekologisina yhteyksinä. Ekologisen kestävyyen tavoittelu voi lisätä myös elvyttävyyttä mm. luonnonmukaisten kaltaisen ympäristöjen lisääntymisen myötä sekä parantamalla viheralueien yhteyksiä. Vihersuunnittelussa on viime aikoina talouellisen ja ekologisen näkökulman lisäksi korostettu paljon viheralueien toiminnallisuuen näkökulmaa ja sitä, kuinka viheralueilla tulee olla tekemisen paikkoja kaikenikäisille. Sen sijaan viheralueien suunnittelussa terveellisyysnäkökulma on ollut jossain määrin unohuksissa vuoen ajan (Stigsotter & Grahn 2011, 303) luvun lopulta 1900-luvun alkuun julkisia viheralueita suunniteltiin ihmisten hyvinvointi huomioien (Sveberg 1988 viitattu teoksessa Stigsotter & Grahn 2011, 303). Usein viheralueien hyötyjä tarkasteltaessa sosiaaliset ja esteettiset arvot - joihin kuuluvat mm. virkistysarvot sekä vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin - ovatkin jääneet tunnistamatta yhtenä tärkeimmistä viheralueien hyöyistä (Tyrväinen ym viitattu lähteessä Tyrväinen ym. 2007, 5). Terveyshyötyjen huomioimiseen suunnittelussa (health esing) on kuitenkin jälleen alettu kiinnittää huomiota, myös Suomessa. Esimerkiksi vuoen 2016 helmikuussa pietyssä Viherpäivät- ja tekniikka -tapahtumassa oli ohjelmaa aiheeseen liittyen. Nykyisin viheralue- ja vihersuunnittelussa puhutaan myös ekosysteemipalveluista, ts. kuinka luonnosta saaaan sekä aineettomia että aineellisia hyöykkeitä. Ekosysteemipalvelut jaetaan tuotanto-, säätely- ja kulttuuripalveluihin sekä ylläpitäviin ja säilyttäviin palveluihin. Kulttuuripalveluihin kuuluvat mm. luonnon tarjoamat virkistyshyöyt kuten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäys. Ekosysteemipalveluien huomioiminen on kasvava treni viheraluesuunnittelussa, osana kestävää kehitystä. Ympäristöjen elvyttävyyestä on viime aikoina julkaistu lukuisia tutkimuksia. Näistä tutkimuksista osa tähtää elvyttävien piirteien tunnistamiseen siten, että tutkimusten tuloksia voitaisiin soveltaa viheralueien suunnittelussa terveysnäkökulmat huomioien (esim. Norh ym. 2009, Grahn & Stigsotter 2010). Ympäristöjen, erityisesti luonnon elvyttävyyteen liittyen on myös aiemmin julkaistu tutkimuksia, joissa on kehitelty mm. teorioita aiheeseen liittyen (ks. kappale 2.3. Teoria) TARVE JA HYÖDYT Uusien terveyshaasteien jotka johtuvat mm. työelämän muutoksista ja kaupunkirakenteen tiivistymisestä eessä elvyttävien ympäristöjen arvo korostuu. Työperäisen stressin lisäksi ihmiset altistuvat kaupungeissa monenlaisille muille stressitekijöille kuten melulle, pakokaasulle ja suurelle määrälle visuaalisia ärsykkeitä, jotka aiheuttavat henkistä uupumusta (Passchier-Vermeer & Passchier 2000; yhteenveto Galea & Vlahov 2005, 346; Peschart & Stigsotter 2013, 26). Stressi on lisäksi yhistetty esimerkiksi syän- ja verisuonitautien osatekijäksi, joten stressin yleistyminen on merkittävä terveyellinen haaste. Täten kaupunkiympäristöissä korostuu tarve elvyttäville ympäristöille. Urbaanit viheralueet ja läheiset luontoalueet voivat toimia elvyttävinä ympäristöinä, joissa kaupunkilaiset voivat hengähtää (Maas ym. 2006). Tutkimuksissa on toettu, että mitä enemmän viheralueilla vieraillaan, sitä vähemmän ihmiset kokevat stressaantuvansa (esim. Grahn & Stigsotter 2003). Viheralueien on havaittu laskevan mm. verenpainetta ja stressihormonien tasoja (esim. Hartig ym. 2003, Thompson ym. 2012). Tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että ihminen pystyy luonnossa sijaitsevissa mielipaikoissaan kirkastamaan mieltään, kokemaan positiivisia tunteita ja kokemaan psykososiaalisen toipumisen emotionaalisen tai kognitiivisen stressitilanteen jälkeen (yhteenveto Korpela & Saats 2014, 352, ). Yhteys luontoon, kasveihin ja eläimiin voi toimia terapeuttisena kokemuksena, parantaen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia (Nilsson ym. 2011, 6-7). Luonto voi myös parantaa keskittymiskykyä ja laskea ärtyneisyyttä (Nilsson ym. 2011, s. 8). Lisäksi säännöllinen vierailu elvyttävillä viheralueilla voi ehkäistä negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin (Hartig ym. 2003, 122). Viheralueet voivat eistää myös esim. leikkauksista