TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

Transkriptio

1 Tarkastuslautakunta LIITE 1 Tarkastuslautakunta LIITE 3a TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

2 2(18) SISÄLTÖ 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoitteet Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 6 Lapin Ammattikorkeakoulu Oy... 7 Lapin ammattiopisto... 7 Lapin matkailuopisto... 9 Lapin oppisopimuskeskus... 9 Hallinto- ja yhteiset palvelut...10 Tietohallinto...11 Kiinteistöpalvelu...11 Lapin Urheiluopisto -liikelaitos Henkilöstön määrä, työsuhteet ja hyvinvointi Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Muut havainnot arviointivuoden ajalta...16 Hanketoiminta Yhteenveto...17

3 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely 3(18) Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava, ovatko valtuuston kuntayhtymän talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntalain 71 säädettyjen tehtävien lisäksi kuntayhtymän tarkastussääntöön on kirjattu tarkastuslautakunnalle seuraavat tehtävät: Lautakunnan on: seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntalain 75 :n mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä yhtymähallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Kuntayhtymävaltuusto on kokouksessaan valinnut kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet valtuustokaudelle seuraavasti: Jäsen Antti Paananen, puheenjohtaja Jaakko Huttunen, varapuheenjohtaja Ulla Karttunen Sari Arponen Pirita Nenonen Sakari Karkkola Varajäsen Seija Karvo Eini Marja Tennilä Pentti Rytisalo Sarita Helttunen Rauno Jaakola Antti Laukkanen Kuntayhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuustokauden tilintarkastusyhteisöksi Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n. Samassa kokouksessa 30 valtuusto merkitsi tiedoksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n ilmoituksen osakekaupasta, jolla se oli ostanut Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n koko osakekannan. Samalla merkittiin tiedoksi vastuunalaisen tilintarkastajan vaihtuminen BDO Audiator Oy:n esityksen mukaisesti.

4 4(18) Tarkastuslautakunnan sihteerinä ja valmistelijana on toiminut vastuunalainen tilintarkastaja JHTT, HTM Antero Hyvärinen BDO Audiator Oy:stä. Samasta yhtiöstä on toiminut avustavana tilintarkastajana JHTT Petteri Pasula ja JHTT, HTM Hilkka Ojala. Tarkastuslautakunta on kokoontunut tilikauteen 2014 liittyen kolme kertaa vuonna 2014 ja neljä kertaa vuonna Valtuustokauden toisena vuonna tarkastuslautakunta on laatinut arviointisuunnitelman ja hyväksynyt tilintarkastajan tarkastussuunnitelman ja työohjelman valtuustokaudelle ja vuodelle 2014, tutustunut kuntayhtymän tiloihin ja toimintaan sekä luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatioon. Arviointisuunnitelmansa mukaan tarkastuslautakunta on perehtynyt yhtymävaltuuston ja -hallituksen päätöksiin, talousarvioon ja -suunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen, henkilöstöraporttiin, tilintarkastajan havaintoihin sekä kuullut kuntayhtymän viranhaltijoita. BDO Audiator Oy suoritti 30 tilintarkastuspäivää vuoden 2014 työohjelman mukaisesti. 2. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi 2.1 Tavoitteet Kuntayhtymän hallituksen on kuntalain 69 :n perusteella esitettävä toimintakertomuksessa selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus laaditaan osaltaan toimintakertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Toimintakertomus ja arviointikertomus muodostavat kuntalaissa tarkoitetun kokonaisuuden. Arviointikertomuksen pääsisältö koostuu kuntalaissa säänneltyjen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnista (sitovat tavoitteet). Vuoden 2014 talousarvion sitovuustasot: Valtuuston sitovuustasot Käyttötalousosan kokonaismenojen ja -tulojen erotus eli toimintakate, jolla yhteiset kustannukset ja yksikkökohtaiset kalusto- ja laiteinvestointien suunnitelmapoistot katetaan Toiminnalliset tavoitteet sekä mittarit, jotka talousarvioon on merkitty sitoviksi Tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto Rahoitusosassa antolainojen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset Rakentamisinvestoinnit hankkeittain Korjaussuunnitelman mukaiset investoinnit kokonaiskustannustasolla Kalusto- ja laitehankinnat tulosaluetasolla Lapin Urheiluopisto -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä ennen varauksia.

5 2.2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 5(18) Vuodelta 2014 voidaan todeta merkittävimpinä tapahtumina Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut yhdistyminen alkaen Lapin ammattikorkeakoulu osakeyhtiöksi, toimintaan ja talouteen vaikuttaneet opiskelijapaikkojen ja yksikköhintojen leikkaukset ja indeksikorotusten jäädyttäminen ja niiden seurauksena käynnistetyt yt-neuvottelut pääsopijajärjestöjen kanssa. Elokuun valtuustossa uudistettiin kuntayhtymän strategia Strategia nimisenä ja hyväksyttiin pitkään valmisteltu kiinteistöstrategia Levin koulutus- ja virkistyskeskus Wellevi valmistui ja otettiin käyttöön alkuvuonna. Henkilöstö käyttää Welleviä vapaa-ajan viettoon ja koulutus- sekä seminaaritapahtumien järjestämisessä. Kohde oli rakentamisvaiheessa opiskelijoille työssäoppimispaikka. Koulutustoiminnassa uuden tutkintojärjestelmän (TUTKE 2) toimeenpano ja osaamispisteitten (ECVET) käyttöönoton valmistelu ovat olleet tärkeimpiä tehtäviä. Kemijärven ammatillisen koulutuksen siirtämisen valmistelu koulutuskuntayhtymän hoidettavaksi oli organisaatioon liittyvä merkittävä valmistelutehtävä. Loppuvuodesta käynnistettiin Kolarin kunnan aloitteesta selvitystyö kunnan liittymisestä koulutuskuntayhtymän jäsenkunnaksi ja pääasiassa nuorille tarkoitetun ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Kolarissa. Urheiluopiston liiketoiminnan yhtiöittämisen valmistelun tuloksena noin puolet urheiluopiston henkilöstöstä ja taloudesta siirtyi kuntayhtymän täysin omistamaan Santasport Finland Oy:öön. Jatkossa kuntayhtymä tytäryhtiöineen muodostaa konsernin. Talousarvioon on merkitty valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet, joista osa on mittaritavoitteita (lukuja) ja osa on sanallisia tavoitteita. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2013 arviointikertomuksessa huomiota siihen, että toimintakertomuksessa olevien tavoitteiden toteutumisen raportoinnin tulisi vastata yhtymävaltuuston talousarviossa asettamia tavoitteita. Arviointikertomukseen annetussa vastineessa hallitus on tarkastuslautakunnan pyytämänä lisäselvityksenä esittänyt seuraavaa: Vuoden 2015 talousarviossa on esitetty strategian 2025 mukaiset kriittiset menestystekijät kohdassa Kuntayhtymän laadulliset ja määrälliset tavoitteet ovat talousarvion kohdassa 2. Laadulliset tavoitteet on lueteltu kohdassa 2.1. Jokaisen tavoitteen kohdalle on merkitty erikseen sitovat tavoitteet. Toimintakertomukseen vuodelta 2015 kootaan samalla rakenteella vastaukset talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin. Esittämistapa poikkeaa aikaisemmasta siten, että nyt tavoitteet on koottu yhteen koko kuntayhtymän osalta, kun aikaisemmin ne on esitetty erikseen jokaisen tulosalueen toimintakertomuksessa. Aikaisemmin toimintakertomuksen rakenne ei ole kaikilta osin noudattanut talousarvion tavoitteiden mukaista esitystapaa ja toimintakertomuksen ja talousarvion vertailtavuus ei ole ollut selkeä.

6 6(18) Määrällisten tavoitteiden taulukot on myös koottu talousarviossa yhteen lukuun. Toimintakertomuksessa taulukoita voidaan laajentaa lisäämällä niihin toteutumat, jolloin yhteys talousarvioon säilyy ja vertailtavuus on helposti nähtävissä. Talousarviossa laadullisten tavoitteiden kohdalle on lisätty värillisiä nuolimerkkejä. Vastaavat nuolimerkit on lisätty myös kriittisten menestystekijöiden kohdalle. Nuolimerkkien värikoodien mukaan voidaan talousarviossa nopeammin yhdistää, että mihin kriittisiin menestystekijöihin kukin laadullinen tavoite liittyy. Värikoodimerkintää voidaan hyödyntää myös toimintakertomuksessa tavoitteiden toteutumisen esittämisessä. Tarkastuslautakunta pitää yhtymähallituksen edellä esittämiä talousarvioin ja toimintakertomuksen esitystapaan ja tekniikkaan liittyviä toimenpiteitä hyvinä ja kuntayhtymän valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen seurantaa, arviointia sekä toiminnan kehittämistä merkittävästi edistävinä. Tarkastuslautakunta toteaa, että toiminnalliset sitovat tavoitteet saavutettiin pääosin. Toisena vuonna peräkkäin ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä jäi vajaaksi 53 opiskelijaa (edv. 33). Uuden hakujärjestelmän myötä ammatilliseen perukoulutukseen ei voinut enää hakea edellisten vuosien tapaan ne henkilöt, joilla oli jo aimeemmin suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Tämä vähensi merkittävästi hakijoiden määrää, mikä näkyi vetovoimaisuusluvuissa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa kuvaava hakijamäärä/aloituspaikka oli 1,07 talousarviossa 1,42. Tulostavoite alittui kaikissa oppilaitoksissa. Edellisenä vuonna vetovoimaisuus oli vielä hyvä vastaavien lukujen ollessa ensisijaiset hakijat 1,5 hakijaa aloituspaikkaa kohti; tavoite 1,37. Negatiivisen eroamisen määrä alittui talousarvioon ja edellisvuoteen verrattuna ollen 5,3 % (ta 6,1 % ja edv. 7,5 %). Negatiivisesti eronneita ovat ne opintonsa päättäneet opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan muualle tai työelämään. Tulosalueista Lapin urheiluopisto onnistui vähentämään eronneiden osuutta peräti 5,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Läpäisy, eli ammatillisen perustutkinnon suorittaminen normiajassa eli kolmessa vuodessa, oli 53,2 % parani 0,6 prosenttiyksikköä tavoitteen ollessa 59,7 % (edv. tot. 52,6 % ja tavoite 60,5 %). Sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin 65,8 % (edv. 71,5 %; tavoite 68,6 %). Toiminnan tuloksellisuuden mittareiden analysointia on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan esitelty kattavasti toimintakertomuksen sivuilla Mittareiden analysointi ja perustelut ovat hyvää tasoa, mutta toteutumattomien tavoitteiden osalta perustelut ovat osittain jääneet esittämättä esim. negatiivisen eroamisen perustelut. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vuoden 2014 aikana on aloitettu systemaattinen riskien analysointi, jonka yhtymähallitus toteaa toimintakertomuksessa olevan edelleen merkittävä kehittämiskohde. Tarkastuslautakunta on tutustunut tilapäisen työryhmän valmistelemaan arvioon merkittävimmistä strategi-

7 7(18) sista, taloudellisista, operatiivisista ja vahinkoriskeistä. Työryhmän arviossa on useissa kohdin vastuuhenkilöksi nimetty hallintojohtaja. Hallintojohtajan viran täyttämisestä tehty oikaisuvaatimus on siirtänyt keskeisessä roolissa olevan tehtävän hoitamista liki kahdella vuodella, kesästä Tarkastuslautakunnan mielestä asia itsessään muodostaa operatiivisenriskin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaiselle hoitamiselle. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös, sisäisen tarkastajan tehtävän jatkuvuuteen ja riittävään resurssointiin. Tehtävä käynnistettiin , minkä jälkeen toiminta muuttui lukien osa-aikaiseksi. Nykyinen viranhaltija on jäämässä eläkkeelle vuoden 2016 alkupuolella. Lapin Ammattikorkeakoulu Oy Rovaniemen koulutuskuntayhtymä omistaa 5% toimintansa aloittaneesta Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n osakepääomasta. Yhtiön hallituksessa toimii koulutuskuntayhtymän edustajana johtaja Arto Ylitalo (varajäsenen kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen). Yhtymähallitus on nimennyt yhtiökokousedustajaksi yhtymähallituksen puheenjohtajan Kai Väistön (varajäsen yhtymähallituksen varapj. Eila Kivioja). Yhtymähallitus voi antaa edustajille tarvittaessa ohjeita kuntayhtymän kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin. Yhtiön osakassopimuksen mukaan kullakin osapuolella tai tämän valtuuttamalla edustajalla on oikeus pyynnöstä tutustua yhtiön kirjanpitoon ja tositemateriaaliin sekä saada nähtäväkseen yhtiökokouksen ja yhtiön hallituksen pöytäkirjat, yhtiön päätöksentekoon liittyvä taustamateriaali sekä yhtiön tekemät sopimukset ja sitoumukset, ellei tästä yksittäistapauksessa aiheudu yhtiölle olennaista haittaa. Lapin ammattiopisto Lapin ammattiopiston toimintayksiköt Rovaniemellä, Sodankylässä ja Kittilässä sitoutuivat toteuttamaan kansallista ammattiopistostrategiaa ja kuntayhtymän strategioita toiminta-alueellaan. Yksikköhinnan jäädyttämis- ja leikkausratkaisut kohdistuivat pääosin valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin. Kaikkia uusia nuorten koulutuspaikkoja ei saatu täytettyä. Toiminnalliset mittarit jäivät toimintavuonna alle tavoitteen mm. seuraavissa mittareissa: vetovoimaisuus, opiskelijamäärät, perustutkinto-opiskelijat, sijoittuminen työelämään ja henkilöstön kehittäminen. Lisäksi läpäisy jäi 4,5 prosenttiyksikköä alle tavoitteen, toteuman ollessa 55,5 %. Tavoitteiden ylityksiä tapahtui seuraavasti: Muu ammatillinen peruskoulutus opiskelijat 85 tav. 70. Asiakastyytyväisyys 91,3 % tav. 80 %. Aikuiskoulutuksessa opiskelijatyövuodet 585,8 tav. 485, suoritetut näyttötutkinnot 411 tav. 400, asiakastyytyväisyys 83,4 % tav. 80 % ja hanketoiminta 20,2 tav. 20.

8 8(18) Opettajien kelpoisuus parani edelleen ollen 86,5 % tav. 82,0 %. Negatiivinen eroaminen 5,2 % tav. 6,0 %; edv. 7,0 %ä. Läpäisyn tehostamiseen ja eroamisen vähentämiseen on kohdistettu kehittämistoimenpiteitä mm. LÄPSY-hankkeen myötä. Kansainvälistymistyössä on jatkettu kv-strategia mukaisesti. ConEct-hankeessa on ollut mukana Suomi-Ruotsi-Norja ja Venäjä kehittämässä kansainvälistä opiskelijavaihtotoimintaa eritoten rakennus- ja maanrakennusalan koulutuksissa. Hanke on saanut huomiota tuloksellisuudesta ja onnistumisesta. Kansainvälinen liikkuvuus opiskelu-/harjoitteluvaihdossa on ollut kokonaisuudessaan aktiivista. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä kuntayhtymässä valmisteltua koulutuksen järjestäjän hyvinvointisuunnitelmaa, joka kokoaa yhteen hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat ja palautejärjestelmän sekä opiskelija- että henkilöstönäkökulmasta. Suunnitelmaan kuuluvien toimintamallien valmistelu on jatkuva prosessi, joka edellyttää johdon sitoutumista ja riittävää henkilöstöresurssointia. Kuva 1 Hyvinvoivan oppimisympäristön osatekijät Toimintakertomuksen mukaan toimipistekohtaiset esimiesvastuut lähinnä tiimivastaavien osalta ovat edelleen sopimatta koko ammattiopiston tasolla ja tiimityöskentelyn kehittämiseksi tarvitaan edelleen lisätoimenpiteitä. Lapin ammattiopiston taloudellinen toimintakatetavoite ylittyi 771 t eli 40,7 %, vaikka valtuusto vielä joulukuussa päätti lisätalousarviosta ennustetun talousarviotavoitteen alittavan tilikauden tuloksen perusteella. Tarkastuslautakunta esittää, että maksullisen palvelutoiminnan talouden seurantaan kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota, koska vastaava tilanne esiintyi myös 2013 tilikauden lopulla.

9 9(18) Toimintakertomuksen talousarvion toteutumavertailuissa on alkuperäinen talousarvio ja siihen tehty muutos suositeltavaa esittää myös erillisinä ja yhteenlaskettuina lukuina. Lapin matkailuopisto Lapin matkailuopisto saavutti Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin sekä koulutuskuntayhtymän strategioiden mukaiset, yhteisesti sovitut tavoitteet. Ammatillisen peruskouluopetuksen opiskelijamäärätavoitetta ei saavutettu tav. 510 tot Eroamisprosentti aleni edelleen ollen 6,1 % tav. 7,0 % (tot ,3 % ja ,0 %). Alenema vuoden toteutumasta on erittäin merkittävä, 5,9 %-yksikköä eli 49,1 %. Läpäisy ja vetovoimaisuus sen sijaan alittuivat edelleen, joten toimintaa niiden osalta toimintaa tulisi kehittää tavoitetasojen saavuttamiseksi. Asiakastyytyväisyys oli 91,2 % (tav. 80,0 %, tot. edv. 92,6 %). Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelijatyövuodet alenivat merkittävästi edellisestä vuodesta tav. 79,0 tot. 74,7 tot.edv. 109,0. Asiakastyytyväisyys oli 79,0 % (tav. 80,0 %, tot. edv. 83,6 %). Opettajien kelpoisuus oli alenemastaan huolimatta korkea 94,9 % (tav. 97,6 %, tot. edv. 97,7 %). Lapin matkailuopisto on ollut mukana valmistelemassa edellä mainittua koulutuksen järjestäjän hyvinvointisuunnitelmaa. Koulutus- ja hyvinvointikeskus Wellevin mahdollisuuksia ja hyvinvointipalveluja on hyödynnetty ja sen palveluista on tiedotettu koulutuskuntayhtymän henkilöstön vapaa-ajan ja lomien vietossa hyödynnettäväksi. Tarkastuslautakunnan mielestä toimintakertomuksessa olisi ollut aiheellista esittää tiedot käyttöasteesta ja talousarvion toteutumisesta, sekä kiinteistön hyödyntämisestä kylmä- ja radontutkimuksiin, joilla investoinnin tarpeellisuutta perusteltiin päätöksentekijöille. Oppilaitoksen toiminta ja MTI saivat näkyvyyttä myös kansainvälisissä alan ammattijulkaisuissa. Henkilöstön kansainvälistymistä ja kulttuurituntemuksen vahvistamista lisättiin mm. aktivoitumalla hanketoimijana. Lapin matkailuopiston käyttötalouden sitova katetavoite ylittyi 94 t eli 87,0 %. Lapin oppisopimuskeskus Toimintavuonna sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat osin. Tavoitteiden alittumisia ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärissä, vetovoimaisuudessa, läpäisyssä ja sijoittumisessa työelämään tai jatko-opintoihin. Ammatillisen aikuiskoulutuksen puolella asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin.

10 10(18) Uusien erikoisammattitutkintojen ryhmiä ja yrityskohtaisia henkilöstön kehittämiskoulutuksia käynnistettiin C&Q Education -ohjelmiston avulla saatujen osaamistarvekartoitusten perusteella. Kansainvälistymiseen liittyvää verkostoyhteistyötä on jatkettu koulutuksenjärjestäjän kansainvälisyyystiimissä sekä oppisopimuskoulutuksenjärjestäjien yhteistyönä. Toiminta-alueen yritysten kansainvälisyyttä tuettiin alalle liittyvien koulutusten kautta mm. ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto. Toimintakatetavoite ylittyi edelleen merkittävästi, tavoite 111 t ja toteutuma 218 t. Hallinto- ja yhteiset palvelut Strategia 2025 valmisteltiin vuoden 2014 aikana laajalla yhteistyöllä. Strategian työn perustana oli dialoginen työskentely, johon eri tulosalueiden henkilöstö eri aloilta osallistui. Kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston edustajat ovat osallistuneet viestintätiimin ja johtoryhmän yhteiseen hallitusseminaariin ja työpajaan. Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta puolsivat strategian hyväksymistä pitäen hyvänä yhteistoiminnallista ja vuorovaikutteista prosessia työnantajan ja henkilöstön välillä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti laaditun strategian kuntayhtymän päätöksenteon ja kehittämistyön perustaksi. Hallinnon ja johtamisen muutosstrategian ja muutoksenjohtamisen vaiheittainen toteuttaminen ja organisoituminen Koulutuksen opiskelijamäärien ja valtion rahoituksen tulevien muutosten ennakointi Kemijärven kaupungin ammatillisen koulutuksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhdistämisneuvottelut käytiin Kemijärven kaupungin ja kuntayhtymän omistajakuntien välillä vuonna Lupahakemusten hyväksymisen myötä Kemijärven kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat siirtyivät Rovaniemen koulutuskuntayhtymään. Osa koulutuskuntayhtymän liiketoimintana toteutetusta toiminnasta siirrettiin kuntayhtymän täysin omistamalle Santasport Finland Oy:lle alkaen. Jatkossa syntyy konserni, joka edellyttää hallinnollisten ohjeistusten päivityksiä ja mm. uuden konserniohjeen laatimisen. Yhtiöittämisen yhteydessä muodostettiin uusi Lapin urheiluopiston tulosalue aikaisemmin kunnallisena liikelaitoksena toimineen ja lakkautetun tilalle. Kuntayhtymän tilojen käytön tehostaminen kiinteistöstrategian mukaisesti Kiinteistöstrategia 2020 hyväksyttiin valtuustossa ja yhtymähallituksen hyväksymän strategian toteutussuunnitelman täytäntöönpano on aloitettu. Taloudellisen tehokkuuden parantaminen ja tukitoimintojen tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti. Tulosalueet ovat sitoutuneet noudattamaan talousarvion sitovuustasoja siten, että toimintakatetavoite on tasapainossa ja toiminnassa on pystytty huomioimaan valtionosuus tulorahoituksen pieneneminen. Kuntayhtymässä on käyty vuoden 2014 aikana

11 11(18) koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Tilojen käytön tehostamisessa edetään kiinteistöstrategian mukaisesti. Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja sen vaikutukset kuntayhtymän toimintaan ja talouteen Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n toiminta alkoi Kuntayhtymän apporttina sijoittaman pääomituksen nettoarvo oli 1,2 M. Hallinto- ja yhteisten palvelujen kustannukset olivat toimintavuonna 6,3 % kuntayhtymän kokonaistuloista talousarvion ollessa 5,9 %. Edellisenä vuonna toteutuma oli 4,3 %. Toimintakatetavoite tavoite t ja toteutuma t. Tietohallinto IT-palvelukeskuksen henkilöt ovat työskennelleet organisaatiorajojen yli. Tarkastuslautakunta pitää tätä hyvänä ja tarpeellisena toimintatapana. Edelleen on aiheellista selvittää, onko tietohallintoyksikön yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa. Tarkastuslautakunnan tutustuessa oppilashuoltoon ja oppisopimustoimintaan, on tullut esille, etteivät opiskelijahallintojärjestelmät ole keskenään yhteensopivia. Esimerkiksi Winha-Pro ohjelma ei mahdollista sähköistä yksilöllisen opiskelijahuoltokertomuksen arkistointia. Arkistointi on jouduttu ratkaisemaan fyysisesti. Tietoarkkitehtuuri edellyttää uudelleen suunnittelua. Kiinteistöpalvelu Kiinteistöpalvelun vuoden 2014 sitovat toiminnalliset tavoitteet olivat: Kiinteistöstrategian täytäntöönpano Energiatehokkuussopimuksen mukaiset energiakulutusseuranta ja raportointi Kiinteistöstrategian ja siihen liittyvän toteutussuunnitelman täytäntöönpano on aloitettu. Osana kiinteistöstrategiaan on kiinteistöpalvelun esimies- ja asiantuntijaorganisaatiossa toteutettu laadittua kiinteistöpalvelun toiminnan strategiaa. Energiansäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2014 aikana lämpö- ja sähköenergian osalta. Kiinteistöpalvelun sitova talouden toimintakatetavoite t alittui (toteuma oli t ). Toimintatulot ja -menot ylittyivät. Toimintatulojen kasvu johtui ulosvuokrattujen ja asuntotilojen vuokratuloista, myös ravitsemispalveluiden tulot ylittyivät. Toimintamenoissa ylittyivät kiinteistöjen kunnossapito- ja korjauskustannukset.

12 Lapin Urheiluopisto -liikelaitos 12(18) Ammatillisen peruskoulutuksen osalta mittaritavoitteet toteutuivat opiskelijamäärissä, suoritetuissa tutkinnoissa, eroamisessa, vetovoimaisuudessa ja asiakastyytyväisyydessä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen mittaritavoitteista alittuivat opiskelijatyövuodet ja ylittyivät suoritetut näyttötutkinnot ja asiakastyytyväisyys. Opettajien kelpoisuus oli korkea 93,3 % tav. 92,3 % edv. tot. 91,7 %. Seuraavat toiminnalliset sitovat tavoitteet toteutuivat: Uuden 2022 strategian jalkauttaminen. Turvallisuusosaamisen ja koulutuksen vahvistaminen erityisosaamisena Santasport yritysverkoston rakentaminen lyhytkurssi- liikunnan palvelutoiminnan lisäämiseksi ja verkostoituminen yritystuotteissa muiden urheiluopistojen kanssa Valtakunnallisen huippu-urheilun erityistehtävän mukaiset toimet strategisen kumppanuuden vahvistamiseksi lumilajeissa ja valmennuskeskusverkostossa Lapin Kesäyliopiston toiminnan integrointi ja organisointi Lapin Urheiluopiston toimintaan Uusien toimintamuotojen organisointi ja vakioiminen sekä investointien vahva hyödyntäminen (Lappi Areen, voimavalmennustila, ravintolatoiminta) Liikuntapalveluiden yhtiöittämistarpeen selvittäminen ja mahdollinen yhtiöittäminen vuoden 2015 alusta Uusi organisaatiomalli edellyttää startegian päivittämistä liikelaitoksen lakkauttamisen myötä toimintaa jatkaville oppilaitokselle Lapin Urheiluopistolle ja palveluita tuottavalle Santasport Finland Oy:lle. Talouden sitova ylijäämätavoitte 50 t ennen varauksia ei saavutettu, toteuma oli alijäämäinen 589 t. Alijäämää kertyi muutettua talousarviota enemmän 289 t. 2.3 Henkilöstön määrä, työsuhteet ja hyvinvointi Henkilöstöraportti täydentää toimintakertomusta ja on osa kuntayhtymän itsearviointia. Päätoimisen henkilöstön määrä vuoden 2014 lopussa oli 666, joista sijaisia 29 henkilöä. Vakinaisia oli 499 eli 75 % henkilöstöstä. Henkilöstön määrä laski edellisestä vuodesta 31 henkilöllä (vuoden 2013 lukumäärästä pois lukien Rovaniemen ammattikorkeakoulun henkilöstö). Määräaikaisten osuus laski edellisvuodesta selvästi ollen 25 %. Henkilöstömääriltään suurin yksikkö on Lapin ammattiopisto, jossa on 53 % koko henkilöstöstä eli 351 työntekijää, määrä väheni 27 työntekijällä (n. 7 %) edellisestä vuodesta.

13 13(18) Koko henkilöstön määrä Määrä Kuva 2 Henkilöstömäärän kehitys vuosina Henkilöstömäärässä on ollut kasvua vuoteen 2010 saakka ja tämän jälkeen suunta on ollut jonkin verran laskeva. Vuosittaiset henkilöstömäärämuutokset ovat olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä vuoteen 2013 saakka. Rovaniemen Ammattikorkeakoulun henkilöstön siirtyminen Lapin Korkeakoulu Oy:öön näkyy taulukossa. Terveysperusteisten poissaolojen määrä oli vuoden 2014 aikana yhteensä kalenteripäivää. Tilinpäätöshetken henkilöstömäärällä jaettuna terveysperusteisten poissaolojen määrä on n. 10,0 kalenteripäivää työntekijää kohden. Edellisvuoden vastaava määrä oli noin 7,7 pv työntekijää kohden. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat 398 t, jossa on nousua edellisvuoteen verrattuna 15,5 %. Kustannukset henkilöä kohti olivat n Kelpoisten opettajien osuus 87,8 % edv. 87,6 %, tavoite oli 84,3 %. Tulosalueista Lapin Urheiluopisto paransi opettajien kelpoisuutta ja ylitti myös tulostavoitteensa. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin toimintavuonna 2,8 % edv. 2,8 %, tavoite oli 3,0 % henkilöstömenoista. Tuloslaskelman mukaiset henkilöstökulut kuntayhtymä ja liikelaitos yhteensä olivat 34,2 M edellisenä vuonna (ammattikorkeakoulu vähennettynä) vastaava summa oli 35,5 M (vähennys 1,4 M eli n. 3,9 %).

14 14(18) Tarkastuslautakunnan mielestä henkilöstön palkkatasa-arvoon on kiinnitettävä huomiota ja selvitettävä syyt palkkausten eroavaisuuteen. Koulutuskuntayhtymässä on lisäksi syytä kiinnittää huomiota tasa-arvon toteutumiseen niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin osalta esim. tasa-arvosuunnitelman muodossa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä velvoitettiin käräjäoikeuden päätöksellä korvaamaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä irtisanomalleen työntekijälle irtisanomisajan palkkana, korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluista yhteensä ,80 euroa korkolaissa säädettyine viivästyskorkoineen. Tapaus on saanut huomiota myös julkisuudessa ja heikentää kuntayhtymän kuvaa alueen merkittävänä työnantajana. Kuntayhtymän taholta ei ole julkisuudessa esitetty, mihin jatkotoimenpiteisiin asian johdosta on ryhdytty. 2.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalous Alla olevassa taulukossa on talousarvion toteutuminen vuonna 2014 tulosalueittain: Toimintakate = käyttötalouden tulojen ja menojen erotus Alla olevassa taulukossa on talousarvion toteutuminen vuonna 2014 tulosalueittain: Toimintakate = käyttötalouden tulojen ja menojen erotus Tulosalue/yksikkö TA + muutokset toimintakate Toteutuminen toimintakate Lapin ammattiopisto ,36 Lapin matkailuopisto ,29 Lapin oppisopimuskeskus ,89 Kiinteistöpalvelu ,23 Hallinto ja yhteiset palvelut ,43 Yhteensä ,34 Liikelaitos Yli-/alijäämä ennen varauksia Lapin Urheiluopisto ,45

15 15(18) Kuva 3 Tulosalueiden toimintakate (1000 ) Talousarviovuonna käyttötalouden muutetun sitovan toimintakatetavoitteen saavuttivat muut tulosalueet lukuun ottamatta Kiinteistöpalvelua. Koko kuntayhtymän sitova toimintakatetavoite (ilman liikelaitosta) talousarviomuutosten jälkeen oli 3,5 M ja toteuma oli 4,2 M, joten sitova toimintakatetavoite saavutettiin hyvin toteumaprosentin ollessa 117,6 %. Hallinnon henkilöstön kustannusten pienentämisessä on onnistuttu hyvin, mutta toisaalta se on aiheuttanut ainakin väliaikaista työmäärän kuormittumista. Hallintojohtajan virkaa ei saatu edelleenkään valitusprosessin vuoksi täytettyä. Investoinnit Kuntayhtymä on vuosittain investoinut mittavasti ja oppimisympäristöt on saatu hyvään kuntoon. Investoinneissa on laskeva trendi ja tulevina vuosina investointihankkeet tulee edelleen laskemaan toimintavolyymien muuttuessa. Rakennushankkeet ja maa-alueet kuntayhtymä Koneet ja laitteet kuntayhtymä Investoinnit yhteensä Urheiluopisto Kuntayhtymä yhteensä v v v.2013 v

16 16(18) Kuntayhtymän tuottojen ja kulujen kehitys Kuva 4 Kuntayhtymän tuottojen ja kulujen kehitys Kuvion mukaan voidaan havaita, että toimintakulut vuosittain ovat olleet linjassa tuottoihin nähden. Toimintatulot ovat pienentyneet toimintakuluja enemmän vuonna Muut havainnot arviointivuoden ajalta Hanketoiminta Kuntayhtymän hanketoiminnan hankkeiden toteutuma oli 3,3 M. Hanketulot ovat n. 5,4 % koko kuntayhtymän ulkoisista toimintatuotoista. Toimintakertomuksessa on hanketoimintaa käsitelty niukasti.

17 Hanketoiminnan kehitys vuosina M 17(18) , ,034 7,878 7,62 II-aste 6 5,471 Ramk 4 3,47 3,138 4,02 3,439 4,063 3,762 3,453 2,738 3,305 Muut Yhteensä 2 0 0,426 0,419 0,287 0,405 0, Kuva 5 Hanketoiminnan kehitys vuosina Tarkastuslautakunta tutustui tilikauden 2014 osalta kuntayhtymän hanketoimintaan. Hanketoiminnan osalta tarkastuslautakunta suosittelee uusien hanketoimintaohjeiden myötä hankkeiden päätyttyä suoritettavaa itsearviointia, jossa hankkeiden vaikutuksia verrataan myös kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin, joita myös hankkeiden käynnistys vaiheessa on suunniteltu hankkeella saavutettavan. Arvioinnin ei tarvitse välttämättä olla laaja vaan sen tulisi olla tiivis, informatiivinen ja luottamushenkilöiden tietotarpeita sekä päätöksentekoa tukevaa. 4. Yhteenveto Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kuntayhtymän hallinnolliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelta 2014 pääosin saavutettiin. Kuntayhtymän asiakastyytyväisyys on säilynyt hyvänä siitä huolimatta, että tuloksellisuus seurannan mittareissa on tapahtunut osittaista heikkenemistä. Tarkastuslautakunta esittää yhteenvetona ja johtopäätöksenä seuraavat asiat: * tilikauden aikana valmistuneet strategiat luovat pohjaa toiminnan pitkäjänteisemmälle kehittämiselle * sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseen on aiheellista järjestää riittävät operatiiviset henkilöresurssit

18