PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Hyväksytty lautakunnassa Muutokset hyväksytty Elisenvaaran koulun osalta päivitetty syyskuussa 2011 (muutokset/lisäykset punaisella) 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuksen rakenne Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa op.suunnitelmassa Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka

3 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Luova ilmaisu ja media Tietotekniikka Tietotekniikan käyttötaito Elektroniikka ja sähkö Yrittäjyys Tekstiilityö A Tekstiilityö B Tietotaito, tekstiilityö (TSC) Tekninen työ, kisällikurssi Tekninen työ, mestarikurssi Tietotaito, tekninen työ (TNC) Kotitalous A Kotitalous B Musiikki Laulukurssi (MLA) Liikunta / palloilu, pojat Valinnaisliikunta, tytöt Liikunta / kuntoilukurssi, tytöt ja pojat Liikunta / palloilu, tytöt Ranska Saksa Venäjä Kuvaamataito A Kuvaamataito B Kuvien muokkaus ja kuvasisällön tuottaminen Käytännön lakitieto Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Käyttäytymisen arviointi Maahanmuuttajien äidinkielen opetus Oppilashuolto Tuntijako Tieto- ja viestintätekniikka Pöytyän kunnan esiopetussuunnitelma 3

4 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 Starttiluokka Erityisluokka (EMU) Tunne-elämältään häiriintyneiden ja/tai sosiaalisesti sopeutumattomien oppilaiden erityisopetuksen ryhmä (ESY) Pöytyän koulujen arvopohjat 4

5 PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin. Kuntien yhteinen osio täsmentää opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita kuntien koulutuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Tässä asiakirjassa Pöytyän kunnan osiot on kirjattu Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden jälkeen kursiivilla. Pöytyän ja Yläneen kuntaliitoksen jälkeen ( ) noudatetaan kummassakin kunnassa liitoshetkellä olleita opetussuunnitelmia saakka. Kunnan esiopetusta, starttiluokkaa ja erityisopetusta (EMU,ESY) koskevat erilliset opetussuunnitelmat ovat opetussuunnitelman liitteinä. Kuntien yhteistä opetussuunnitelmaa päivitetään vuosittain, jolloin se toimii tärkeänä koulutuksen kehittämisen välineenä. Opetussuunnitelman laadinnassa on tehty yhteistyötä yli koulu- ja luokkarajojen. Näin opetus muodostaa yhtenäisen opetussuunnitelmallisen kokonaisuuden esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheen. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön

6 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta ilmenevät seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 6

7 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuriidentiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Perusopetuksen yhteiset arvot laadittiin yhdessä oppilaiden huoltajien kanssa. Huoltajien mielipiteen selvittämiseksi laadittiin asiasta kysely tai keskustelutilaisuus. Arvokeskustelun tuloksena Pöytyän perusopetuksen keskeisimmät arvot ovat: - Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen - Työn tekemisen ja elinympäristön arvostaminen - Terveet elämäntavat ja hyvä itsetunto Koulukohtaiset arvopohjat ovat opetussuunnitelman liitteenä Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatkoopintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Perusopetuksen keskeinen tehtävä on perustietojen ja taitojen välittäminen oppilailla. Oppilaille välitetään myös oppimisen taitoja, oppimaan oppimista. Tärkeää on myös työn tekeminen ja vastuuseen kasvaminen. Oppilaista pyritään kasvattamaan toiset huomioon ottavia ja hyvät käytöstavat omaavia ihmisiä. 7

8 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tehdään monipuolista yhteistyötä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 2 Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen turvataan yhteisessä koulussa 4. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisö on turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivä luo rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006 Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatkoopintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien_toimijoiden_kanssa. 8

9 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä. Pöytyän sivistyslautakunta on hyväksynyt perusopetuksen tuntijaon vuosiluokille 1-9. (liite) Koulutusta arvioidaan kunkin koulun arviointisuunnitelman mukaan vuosittain. Oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (perusopetusasetus 11. :n 3. momentti). Pöytyän perusopetuksessa noudatetaan seuraavan suunnitelman mukaista kieliohjelmaa: A1-kieli, englanti alkaa 3. vuosiluokalla B1-kieli, ruotsi alkaa 7. vuosiluokalla B2-kieli, valinnainen ranska, saksa tai venäjä alkaa 8. vuosiluokalla 3 Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat 9

10 kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimisja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja - välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Opetussuunnitelmaa täsmentää koulukohtaisesti koulujen työsuunnitelmat. Niissä esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista ja toiminnan painopistealueista vuosittain. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohja- 10

11 taan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentely edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmät ja työtavat antavat mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne: virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille tuotetaan sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. 11

12 Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja muokataan esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus otetaan huomioon. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 12

13 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä otetaan huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 5. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että oppilaan oikeus tukeen toteutuu käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita arvioidaan jatkuvasti ja aloitetaan tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. 5 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia 6. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saama tuki on joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen 13

14 siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista 7. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista 8. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta 9. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 7 Perusopetuslaki 4 3 mom. 8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 1, 2, ja 4 mom. 9 Perusopetuslaki 4 1 mom. (1288/1999) 10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjä ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. 11 Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 14

15 4.1 Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista hyödynnetään ja oppilaiden erilaisuus kohdataan mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. 11 Perusopetuslaki 17 5 mom. (642/2010) Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi käytetään myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tue tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon vaikutetaan myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää lisätään myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. 15

16 4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti 12. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana käytetään kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen 12 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea 16

17 Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä hyödynnetään huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään 13. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista 14. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen päätöksen, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä 15. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti 16. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen 17. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuenpäätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psyko- 17

18 logisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten 18. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, se perustuu oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 14 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 15 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642 /2010) 16 Hallintolaki (434/2003) 17 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 18 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys19. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. 20 Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja 18

19 välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi hankitaan tarvittaessa muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä hyödynnetään huoltajan luvalla. 19 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös tuen lopettamisesta. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Pöytyän kunnassa Pöytyän kunnassa jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä. Tuki jaetaan kolmeen eri osa-alueeseen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tuki on hierarkkista ja vaiheittain etenevää, mutta samalla oppilaan mukaan joustavaa. Tuen rakenne on kuvattu kaaviossa: 19

20 Moniammatillinen pedagoginen keskustelu ja havainnointi, testit: havaitaan Pedagoginen keskustelu ja havainnointi,oppiaineiden kokeet, erityisopettajan testit: havaitaan ERITYINEN TUKI, HOJKS määräaikainen erityisen tuen päätös pedagoginen selvitys, opettajat yhdessä, moniammatillinen konsultaatio: OHR, tarvittaessa psykologinen arvio, testit: tehostettu tuki ei riitä oppilaalle, vaikka suunniteltu hyvin ja riittävän pitkäkestoista TEHOSTETTU TUKI, oppimissuunnitelma päätetään aloittaa tehostettu tuki pedagoginen arvio, opettajat, erityisopettaja konsulttina, OHR: yleinen tuki ei riitä joillekin oppilaille Tehdään intensiivisesti toisin niin kauan kuin on tarve, joustavaa, yksilöllistä, tiivis (riittävän pitkäkestoinen) seuranta ja arvio: tehoaako ja mikä? Tehdään enemmän toisin: vielä joustavampaa, yksilöllisempää; tiivis seuranta ja arvio: tehoaako ja mikä? Kaikissa vaiheissa luokan-,aineen-, erityisopettajat yhdessä, painotus vaihtelee erikseen ja jakaen: joustavat järjestelyt Pedagoginen keskustelu oppilaiden ja opettajien kesken YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) ja havainnointi, oppiaineiden kokeet, seulat : havaitaan pedagogiikan yleinen kehittämistarve eriyttämistarve Tehdään jotakin toisin: vähän joustavampaa, yksilöllisempää; tiivis seuranta ja arvio: tehoaako ja mikä? enemmistö tarvitsee muuta kuin saa / yksi tai useampi oppilas tarvitsee jotain lisää tai eri tavalla hyvin toimiva PERUSOPETUS avoin, yhteisöllinen, psyykkisiä perustarpeita tukeva varhaiskasvatus esiopetus perusopetus lisäopetus 10. toinen aste vanhemmat: kaikki toiminta yhteistyössä vanhempien kanssa oppilashuoltoryhmä: suunnittelu, organisaatio, seuranta Kaiken opetuksen yhteydessä opettaja antaa oppilaiden tarpeiden mukaan oppimisen ja koulunkäynnin yleistä tukea. Yleinen tuki on kaikille oppilaille kuuluvaa tukea ja sen tavoite on tukea oppilasta riittävässä määrin heti ongelmien ilmettyä niin, ettei tehostetulle tuelle ole tarvetta. Opettaja muokkaa yleisessä tuessa omaa opetustaan niin, että tukea tarvitsevat hyötyvät opetuksesta tehokkaammin. Yleistä tukea on esimerkiksi: tukiopetus, opetuksen eriyttäminen, oppilaanohjaus, oppilashuollollinen tuki, oppilaan yksilöllisten taipumusten huomioiminen oppimistyylin ja -tekniikan suhteen, oppisisältöjen eriyttäminen, tehtäviin käytettävän ajan vaihteleminen, eri opetusmenetelmien käyttäminen, koulunkäyntiavustajan tuki oppimisessa ja koulunkäynnissä, tai osa-aikainen erityisopetus Yleistä tukea on myös kodin, oppilashuollon tai muun tahon kanssa tehtävä yhteistyö. Opettaja voi hyödyntää muun opetushenkilöstön apua yleisen tuen toteuttamisessa. Yleistä tukea voi antaa myös erityisopettaja ja opettajan ohjauksen pohjalta koulunkäyntiavustaja. 20

21 Kun huoli oppilaan oppimisesta tai koulunkäynnistä herää, opettaja ottaa yhteyttä ensisijaisesti oppilaan huoltajiin oppilaan tukemiseen tarvittavan yhteistyön aloittamiseksi. Tarvittaessa opettaja ohjaa oppilaan asian oppilashuoltoryhmän pohdittavaksi. Opettajan työkaluna toimii myös pedagogisen arvion lomake, jonka avulla opettaja voi pohtia mahdollisia käytännön keinoja oppilaan avuksi ja saada ideoita opetuksen järjestämiseen. Tehostettu tuki Jos yleinen tuki ei riitä ja oppilas tarvitsee säännöllisesti tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja, harkitaan tehostetun tuen aloittamista. Arvioitaessa tehostetun tuen tarvetta opettaja tekee oppilaasta pedagogisen arvion yhdessä erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien tai asiantuntijoiden kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu aina pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet, arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai oppilaalle on tehty tutkimuksia, myös niitä hyödynnetään huoltajan luvalla. Huoltajalle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi pedagogisen arvion laatimisen aikana tai viimeistään oppilashuoltoryhmässä, joka Pöytyällä käsittelee asian ja päättää rehtorin johdolla tehostettuun tukeen siirtymisestä. Tehostettua tukea varten oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilasta opettavien opettajien kesken. Laatimiseen voivat osallistua kaikki oppilaan opetukseen ja koulunkäynnin tukemiseen osallistuvat tahot. Luokanopettaja ja yläluokilla luokanvalvoja on vastuussa oppimissuunnitelman kokoamisesta. Tehostettu tuki tarkoittaa tukitoimien määrällistä ja laadullista tehostamista. Tehostetussa tuessa tukitoimina korostuvat : oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus, mahdolliset avustajapalvelut, oppilaalle annetaan tukiopetusta, oppilaan oppimistyyliä ja -tekniikoita huomioidaan, tehdään joustavia opetusjärjestelyitä ja eriytetään opetusta oppimateriaalin, oppiaineksen ja opiskeluun käytettävän ajan suhteen. Tehostetun tuen aikana myös osa-aikaisen erityisopetuksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön rooli korostuu. 21

22 Tehostetun tuen vaikutuksia arvioidaan ja oppimissuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Suunnitelman arviointiväli määritellään oppimissuunnitelmassa. Jos oppilas ei enää tarvitse tehostettua tukea, hän voi palata yleisen tuen piiriin. Huoltajien mielipidettä tuen tarpeesta ja sen päättymisestä kuunnellaan suunnitelmaa tarkistettaessa. Esityksen tehostetun tuen lopettamisesta tekee oppilashuoltoryhmä pedagogisen arvion pohjalta. Päätöksen asiasta tekee koulun rehtori. Erityiseen tukeen siirtyminen Jos tehostettu tuki ei riitä oppilaan tukemiseksi, tehdään pedagoginen selvitys erityiseen tukeen siirtymistä varten. Selvityksen laatii erityisopettaja tehden yhteistyötä oppilaan, huoltajien, oppilasta opettavien opettajien ja muun opetushenkilöstön kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan koulukuraattoria, -psykologia tai lääkäriä. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Oppilashuoltoryhmä käsittelee pedagogisen selvityksen ja tekee arvion erityisen tuen tarpeesta. Oppilashuollon esityksen pohjalta Pöytyän kunnassa koulun rehtori tekee hallinnollisen päätöksen oppilaan siirtymisestä erityisen tuen piiriin. Erityisen tuen päätös Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan koulupaikasta tai muusta opetuksen järjestämispaikasta sekä resursseista, kuten avustaja- tai muista oppilashuolto-palveluista ja tarvittaessa myös yksilöllisestä oppimäärästä yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Erityisen tuen päätös annetaan tiedoksi huoltajille, ja siihen liitetään valitusosoitus. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli hojks. Suunnitelmasta ilmenee oppilaan erityisen tuen päätöksen mukainen opetuksen ja tuen antaminen. Hojks tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kerran lukuvuodessa tai oppilaan tarpeiden mukaiseksi useamminkin. Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tapahtuu 2.luokan jälkeen ja ennen 7.luokkaa. Erityisen tuen päätöksen tarkistamista varten tehdään uudelleen pedagoginen selvitys. Jos oppilas ei tarvitse enää erityistä tukea, puretaan erityisen tuen päätös ja oppilas siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin. Erityisen tuen lopettamisesta tehdään hallintopäätös. Jos muussa vaiheessa todetaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään moniammatillisena yhteistyönä uusi 22

23 pedagoginen selvitys, jonka oppilashuoltoryhmä käsittelee. Erityisen tuen päätöksen purkamista varten kuullaan myös huoltajia. Rehtori tekee hallintopäätöksen erityisen tuen lopettamisesta pedagogisen selvityksen ja oppilashuoltoryhmän esityksen pohjalta. Erityisen tuen päätös tehdään pääsääntöisesti vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin ne oppilaat, joilla lääketieteellisen tai psykologisen arvion mukaan on ilmeinen tarve erityiseen tukeen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä tällöin ilman sitä edeltävää tehostettua tukea ja pedagogista selvitystä jo ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana. Tavoitteena on oikea-aikainen ja oikein mitoitettu tuki. Erityisen tuen järjestäminen Erityisessä tuessa korostuvat oppilashuollon tuki, erityisopetus, apuvälineet sekä avustajapalvelut. Opetus järjestetään oppilaan tarpeiden mukaisesti joko yleisopetuksen ryhmässä, osittain pienryhmässä, tai kokonaan pienryhmässä. Erityistä tukea on esimerkiksi se, että oppilas saa erityisopettajan tukea, oppilas saa koulunkäyntiavustajan tukea, oppiaineita yksilöllistetään, työtapoja, materiaaleja tai oppimisympäristöä muokataan oppilaan tarpeiden mukaisesti. Kaikissa tuen järjestämisen vaiheissa erityisen tärkeää on kodin ja koulun yhteistyö. Tuen järjestämisen muotoja ovat muun muassa joustavat ryhmittelyt ja samanaikaisopetus sekä tuki osana kerhotoimintaa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa. Erityistä tukea on: oppilaalle laadittava hojks joka pohjautuu erityisen tuen päätökseen, oppilaalle annetaan tukea hojksin mukaisesti, oppiaineita yksilöllistetään, oppilaalla on pidennetty oppivelvollisuus, oppilas saa kokoaikaista tai osa-aikaista erityisopetusta, oppilaan oppimistyyliä ja tekniikoita huomioidaan, opetusmenetelmiä ja materiaaleja muokataan, eriytetään opetusta, käytetään kuvia toiminnanohjauksen tukena, oppilas saa kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea, käytetään tarvittaessa avustajan tukea. Erityisessä tuessa pyritään tekemään jatkuvaa yhteistyötä yleisopetuksen ja erityisopettajan kanssa niin, että oppilaan integroituminen yleiseen opetusryhmään mahdollistuu. 23

24 21 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 22 Kuntalaki (365/1995) Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä on mahdollista tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä käytetään tehostetun tuen aikana. 23 Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki 24

25 23 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä hyödynnetään huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti 24. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu järjestetään erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä 25. Erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan 26, minkä jälkeen hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osaalueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. 24 Perusopetusasetus (852/1998) 11 3 mom. 25 Perusopetuslaki 18 1 mom. 26 Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009). 25

26 Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle on mahdollista laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua myös syvennetään ja laajennetaan oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää esimerkiksi osana oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä jokaisen oppilaan kohdalla. Sen avulla oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia korostetaan ja suunnitellaan yleisen tuen keinoja niille osa-alueille, joissa oppilas tarvitsee tukea tai esimerkiksi erityisten osaamisalueiden huomioimista. Oppiainekohtaisesti asetetaan yksilöllisiä tavoitteita tukemaan opiskelua, ja huomioida oppilaan yksilöllisiä tapoja oppia ja omaksua asioita. Yleiseen tukeen liittyvästä oppimissuunnitelmasta vastaa alaluokilla luokanopettaja ja yläluokilla luokanvalvoja. Suunnitelman laatimisessa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa ja tarvittaessa mukaan otetaan myös muita asiantuntijoita, kuten erityisopettaja tai muut oppilasta opettavat opettajat. Oppimissuunnitelman laatimisessa huomioidaan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanne. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. 27 Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa 28. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa toimii yksilöllisten tukimuotojen ja opetuksen suunnittelun välineenä. Se antaa tärkeää tietoa oppilaalle ja huoltajalle oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta sekä auttaa oppilasta hahmottamaan koulunkäyntiinsä liittyviä asioita. Se on myös väline opettajan oman työn suunnittelulle. Oppimissuunnitelma ei mahdollista oppiaineiden yksilöllistämistä vaan sitä varten tarvitaan aina erityisen tuen päätös. Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppimisuunnitelman laadinta, yhteistyö, vastuut ja työnjaon periaatteet Pöytyän kunnassa Oppimissuunnitelman toteutumista ja tukimuotoja arvioidaan ja suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa. Oppimissuunnitelma laaditaan lisäksi maahanmuuttajaoppilaille ja oman opinto-ohjelman mukaisesti opiskeleville oppilaille (vuosi- 26

27 luokkiin sitomaton opetus). Oppilaan opiskelu järjestetään erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Alakoulussa päävastuu suunnitelman laatimisesta on luokanopettajalla ja erityisopettajalla. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa ja huomioon otetaan myös muiden oppilasta opettavien opettajien näkemykset. Yläkoulussa oppimissuunnitelma laaditaan opettajien yhteistyönä. Sen laadintaan osallistuvat tapauskohtaisesti tarvittavat henkilöt. Oppimissuunnitelman laatimisessa huomioidaan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanne. Oppimissuunnitelman kirjallisesta laatimisesta vastaa luokanvalvoja. Hän kokoaa oppilasta opettavilta opettajilta tarvittavat tiedot ja kutsuu tarvittaessa koolle yhteisen palaverin oppimissuunnitelman laatimiseksi. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa oppimissuunnitelman laatimiseen. Usein tehostetun tuen vaiheessa erityisopettaja osallistuu oppilaan tukitoimiin. Tällöin hänen näkemystään tarvitaan myös oppimissuunnitelman laatimisessa. Myös muita asiantuntijoita hyödynnetään suunnitelmaa laadittaessa. Tehostetun tuen vaiheessa oppimissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä hyödynnetään huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle. Oppimissuunnitelman sisältö Yleisen tuen osalta oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja sisältöjä kuin oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma sisältää valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa ja edellä mainitut tiedot. Sekä yleisen tuen että tehostetun tuen osalta Pöytyän kunnassa on käytössä oppimissuunnitelmalomake. 27

28 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta ilmenee oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen Perusopetuslaki 16 a (642/2010) 28 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) 29 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut 28

29 erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä hyödynnetään huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan liitetään huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJK- Siin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. 29

30 Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi 30. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista kirjataan HOJKSiin, ja hyödynnetään tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Hojks Pöytyän kunnassa Suunnitelman laatimisen ja seurannan periaatteet Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks) laaditaan oppilaalle erityisen tuen päätöksen jälkeen. Hojks tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa ja aina oppilaan tuen tarpeen tai tukitoimien muuttuessa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia. Hojks on pedagoginen asiakirja, opetusta sekä tukitoimia ohjaava asiakirja. Tiedonsiirrosta määritellään yksilökohtaisesti hojks:ssa. Hojksista ei voi valittaa, koska se ei ole hallinnollinen päätös. Toimintatavat Hojks laaditaan erityisen tuen päätöksen tekemisen jälkeen. Hojks:n laatimista varten on oma lomake. Erityisopettaja kutsuu huoltajat ja oppilaan sekä muut tarvittavat henkilöt hojks-palaveriin. Hojks:n laatimiseen osallistuvat tapauskohtaisesti erityisopettajan lisäksi esimerkiksi luokanopettaja, aineenopettajat, luokanvalvoja, terapeutti, koulunkäyntiavustaja, rehtori, lääkäri tai opinto-ohjaaja. Myös oppilas osallistuu hojks-palaveriin oman ikänsä edellyttämällä tavalla. Opettajan harkinnan mukaan vanhemmille voidaan lähettää kysely, jossa vanhemmat voivat pohtia lapsen koulunkäyntiä ja tuen järjestämistä etukäteen. Palaverissa sovitaan käytännön järjestelyistä, tavoitteista ja oppisisällöistä (mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet) sekä arvioinnista. Erityisopettaja kirjaa hojks:n sovitut asiat ja tekee suunnitelman opetuksen järjestämiseksi. Erityisopettaja pyytää asiakirjaan huoltajien ja muiden asianosaisten allekirjoitukset. Hojks asiakirjasta toimitetaan kopiot huoltajille ja palaverissa sovituille muille tahoille. Alkuperäinen asiakirja arkistoidaan kouluun Pöytyän kunnan arkistointiohjeen mukaisesti. Yhteistyö Hojks:n laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa. Näitä tahoja voivat olla muun muassa koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori, sosiaalitoimen työntekijä, terveydenhoitaja, terapeutti, opintoohjaaja ja lääkäri. Vastuut ja työnjako 30

31 Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Alakoulussa päävastuu hojks:n laatimisesta on erityisopettajalla ja erityisluokassa opiskeltaessa erityisluokanopettajalla. Yläkoulussa päävastuu hojks:n kokoamisesta yleisopetuksen ryhmässä opiskelevan oppilaan osalta on erityisopettajalla yhteistyössä aineenopettajien ja muiden tarvittavien henkilöiden kanssa. Aineenopettaja vastaa esim. oppiaineen yksilöllistämisen kohdalla oman aineensa sisällöistä ja tavoitteista hojks:ssa. Erityisopettaja huolehtii, että yleisopetuksessa opiskelevien osalta hojks laaditaan ja päivitetään asianmukaisesti. Erityisopettaja vastaa siitä, että hojks:t tulevat päivitettyä vähintään kerran lukuvuodessa ja myös aina oppilaan tuen järjestämisen muuttuessa. Koulun johtaja huolehtii hojks-asiakirjojen arkistoinnin järjestämisestä Pöytyän kunnan arkistointiohjeen mukaisesti. Johtaja osallistuu tarvittaessa hojks-palavereihin esimerkiksi silloin, kun päätetään asioista joilla on vaikutusta koulun resurssehin. Menettelytavat oppilaan ja huoltajan kuulemiseksi Harkittaessa erityisen tuen päätöstä, ollaan huoltajiin yhteydessä ja kuullaan heidän näkemyksiään tuen järjestämisestä. Huoltajille on selvitettävä tehtyjen ratkaisujen mahdolliset vaikutuksen esimerkiksi jatko-opintojen osalta. 30 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan osuuden. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta 31. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella ehkäistään vaikeuksia myös ennakolta. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta on mahdollista antaa tuen kaikilla tasoilla. 31

32 Koulutyö suunnitellaan siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä saa antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä on lupa käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä käytetään monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla löydetään uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. 31 Perusopetuslaki 16 1 mom. (642/2010) Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella vastataan esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella vastataan esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetuksen keskeiset tavoitteet Tukiopetus on ensisijainen tukimuoto silloin, kun oppilaalla havaitaan vaikeuksia oppimisen ja koulunkäynnin suhteen. Se on osa varhaista tukea. Tukiopetus voi olla lyhytaikaista tukea tai sitä tarjotaan oppilaalle esimerkiksi jaksoittaisesti. Sitä on mahdollista järjestää kerralla yhdelle oppilaalle tai pienelle ryhmälle. Tukiopetuksen muotoja voivat olla 32

33 muun muassa läksyparkki, keskitetty tukiopetus, yksilöopetus, ennakoiva tukiopetus tai samanaikaisopetus. Olennaista on oppilaan yksilöllinen ohjaaminen ja opetuksen eriyttäminen. Tukiopetus voi sisältää sekä oppiainetta koskevaa tukemista että koulunkäynnin ohjaamista (esimerkiksi läksyjentekoa, lukutekniikkaa, oppimisstrategioita ja opiskelutaitoja). Tukiopetus on mahdollista järjestää myös samanaikaisopetuksena, jolloin oppilas saa tarvitsemansa tuen oppituntien aikana. Erityistä huomiota kiinnitetään työtapoihin ja oppimateriaaleihin. Tukiopetuksen järjestämiseen ja huoltajille tiedottamiseen liittyvät toimintatavat Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee oppilas, opettaja tai huoltaja. Huoltajalle ilmoitetaan etukäteen oppilaan tukiopetuksen tarpeesta ja sen järjestämisestä. Tietoa annetaan tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Mikäli oppilas kieltäytyy tukiopetuksesta, pyritään selventämään oppilaalle ja huoltajille, miksi tukiopetus on tarpeellista ja miten tarjotun tuen vastaaottamatta jättäminen saattaa vaikuttaa opintomenestykseen. Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma opettaja, toinen opettaja tai erityisopettaja. Sitä järjestetään varsinaisen kouluajan ulkopuolella tai koulupäivän aikana. Opettaja kirjaa tukiopetuksen antamisajankohdan, sisällön ja osallistujat. Tukiopetusta voidaan koulun mahdollisuuksien mukaan järjestää myös keskitetysti. Tällöin koulun lukujärjestykseen on määritelty tukiopetusajankohdat eri oppiaineille. Esimerkiksi matematiikan tukiopetustunnille voi osallistua oppilaita eri luokilta. Tukiopetuksen järjestämisen mahdollisuus pyritään huomioimaan jo lukujärjestystä laadittaessa. Näin varmistetaan, että tukiopetusta on käytännössä mahdollista järjestää riittävän usein Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa 32. Osa-aikaisella erityisopetuksella parannetaan oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistään oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta on mahdollista antaa kaikilla tuen tasoilla. 32 Perusopetuslaki 16 2 mom. ( 642/2010) 33

34 Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla vahvistetaan oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja oppilas saa tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta. Osaaikaisen erityisopetuksen avulla pyritään turvaamaan oppilaalle mahdollisemman varhainen ja oikein mitoitettu tuki. Osa-aikaista erityisopetusta voi olla muun muassa lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus, puheopetus, kieltenoppimisen erityisopetus, matemaattisten vaikeuksien erityisopetus tai sosiaalisten- tai motoristen taitojen tukeminen erityisopetuksen avulla. Osa-aikaista erityisopetusta on mahdollista Pöytyällä järjestää yksilöopetuksena, erilaisina ryhminä, pienryhmäopetuksena tai samanaikaisopetuksena. Osa-aikainen erityisopetus on osa sekä yleistä, tehostettua että erityistä tukea. Erityisopettajan tehtäviin kuuluu oppimisvaikeuksien kartoittaminen seulovien testien ja arviointien avulla. Myös näistä testeistä ja seulonnoista nousee esille erityisopetuksellisen tuen tarpeita oppilailla. Osa-aikainen erityisopetus voi sisältää myös opettajan konsultointia ja yhteistä suunnittelua oppilaan tukemiseen liittyen. Luokan- ja aineenopettaja tekevät yhteistyötä erityisopettajan kanssa tuen tarpeiden tunnistamiseen ja tuen järjestämiseen liittyen. Yhteistyössä kartoitetaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta luokassa ja käytännön järjestelyjä erityisopetuksen järjestämiseksi. 34

35 Yhteistyö, vastuut ja työnjaon periaatteet eri toimijoiden kesken Aloitteen osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä oppilaan kohdalla voi tehdä esimerkiksi luokan- tai aineenopettaja, luokanvalvoja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja tai oppilashuoltoryhmä. Huoli oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä on tärkeää nostaa esiin ja ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin tuen järjestämiseksi. Huoli otetaan esille myös oppilashuoltoryhmässä ja siellä päätetään tarvittavista tukitoimista. Tehostettua tukea harkittaessa tehdään oppilaasta pedagoginen arvio. Opettajan ja erityisopettajan yhteistyö osa-aikaisen erityisopetuksen osalta on tärkeää. Opetuksen suunnittelussa osaaikaisen erityisopetuksen järjestämisedellytykset on myös otettava huomioon. Esimerkiksi erilaiset lukujärjestyksen oppiainekohtaiset ryhmittelyt voivat mahdollistaa joustavia opetusjärjestelyjä, samanaikaisopetusta ja osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamista. Huoltajille tiedottaminen Huoltajille tiedotetaan oppilaan tuen tarpeesta sekä osa-aikaisen erityisopetuksen antamisesta silloin, kun tuen tarpeen katsotaan olevan säännöllistä tai usein toistuvaa.. Tehostetun tuen vaiheessa oppimissuunnitelmaan kirjataan myös osaaikaisen erityisopetuksen järjestelyt. Myös oppilaan kanssa on keskusteltava hänen tuen tarpeestaan ja tuen järjestämisestä Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 33. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. 33 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä luvussa on ohjeistettu. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa on mahdollista poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. 34 Opetusryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet 35. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa

36 Pöytyällä erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai pienryhmässä. Toimintatavat erityisopetuksen järjestämisessä Pöytyällä erityisopetusta järjestetään osa-aikaisena erityisopetuksena tai pienryhmäopetuksena. Pienryhmäopetus voi olla kokoaikaista tai vain niissä oppiaineissa, joissa se oppilaan kohdalla on tarpeellista. Oppilaan integroitumista yleisopetuksen luokkaan on mahdollista tukea esimerkiksi avustaja- tai samanaikaisopetusjärjestelyin. Yhteistyö Erityisen tuen oppilaan kohdalla tehdään monialaista yhteistyötä tarvittavien tahojen kanssa oppilaan opetuksen ja tuen suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi. Oppilaalla voi olla esimerkiksi erilaisia tukipalveluita (muun muassa terapia, kuntoutus ja erikoissairaanhoito). Vastuut ja työnjako Erityisluokassa opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Työparina erityisopettajalla on tarpeen mukaan koulunkäyntiavustaja/-avustajia. Opettaja ohjaa avustajan työtä oppilaan tukemiseksi. Opetusjärjestelyissä tehdään myös esimerkiksi joustavia ryhmittelyjä pienryhmien ja yleisopetuksen luokkien kesken. Tällöin erityisopettaja ja luokan- /aineenopettaja ja mahdollisesti myös koulunkäyntiavustaja muodostavat opetustiimin. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa Erityisen tuen päätöksen jälkeen laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittavien tahojen kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä oppilaan koulunkäyntiin liittyen ja heitä kuullaan tuen järjestämiseen liittyvissä asioissa Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin 37. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua tuetaan keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tuetaan näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle selvitetään yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. 36

37 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle 34 Perusopetuslaki 17 1 ja 2 mom. (642/2010) 35 Perusopetuslaki 30 2 mom. 36 Perusopetusasetus 2 (893/2010) 37 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003) ja 11 1 mom. (453/2001) riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteenyleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan lisätään maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta on oltava erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, järjestetään vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa 38. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa Yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana erityisen tuen päätöstä ja hojks:n laatimista Pedagogista selvitystä laadittaessa arvioidaan ja perustellaan jo valmiiksi onko oppilaan kohdalla tarpeellista yksilöllistää oppiaineiden oppimääriä. Mikäli edes oppiaineksen ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti 37

38 ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä ylsolöllistetään. Huoltajalle ja oppilaalle selvitetään oppiaineen yksilöllistämisen mahdollinen vaikutus jatko-opintoihin. Oppilaan tilanteen muuttuessa yksilöllistettäviä oppiaineita lisätään tai vähennetään. Tällöin tehdään uusi pedagoginen selvitys ja erityisen tuen päätös. Yksilöllistettävät oppiaineet mainitaan erityisen tuen päätöksessä. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan hojks. Hojks:ssa määritellään yksilöllistettävien oppiaineiden osalta keskeiset sisällöt, tavoitteet, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi. 38 Perusopetusasetus 5 1 mom Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. 40 Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. 41 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. 42 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle annetaan ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus järjestetään vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja 38

39 aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. 39 Perusopetuslaki 25 2 mom. 40 Perusopetuslaki 9 2 mom. 41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) 42 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 a 1 mom. (1288/1999) Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin 43 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus järjestetään tarvittaessa siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osaalueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään 44. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisen periaatteet ja toimintatavat Pöytyällä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus järjestetään oppilaan tarpeet ja opetuksenjärjestämisedellytykset huomioiden joko yleisopetuksen ryhmässä, osittain tai kokonaan pienryhmässä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksen järjestämisen yksityiskohdat määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämisen suunnitelmassa. Erityisen tuen päätöksessä määritellään oppilaan pääasiallinen opetusryhmä, mahdolliset avustaja- ja tukipalvelut sekä mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet. Yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa 39

40 Jotta oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen voi toteutua, tehdään päätös hyvissä ajoin ennen esiopetuksen alkamista. Pöytyällä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat voivat olla esiopetuksessa päivähoidon tai koulun esiopetusryhmissä. Koulujen pienryhmiin sijoittumista harkitaan lapsen etu ja opetuksenjärjestämisedellytykset huomioiden. Pöytyällä on tavoitteena kehittää joustavia esi- ja alkuopetuksen muotoja. Ratkaisut ryhmäsijoituksista tehdään aina yksilökohtaisesti harkiten. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksen järjestämisen yksityiskohdat määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämisen suunnitelmassa. Erityisen tuen päätöksessä määritellään oppilaan pääasiallinen opetusryhmä, mahdolliset avustaja- ja tukipalvelut sekä mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet. Yhteistyö nivelvaiheissa päivähoidon ja esiopetuksen välillä sekä esiopetuksen ja koulun välillä on olennaista erityisesti pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden kohdalla. Näin varmistetaan riittävä tiedonkulku ja tuen jatkumo. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan oppivelvollisuuden suorittamista on syytä suunnitella varhain. Yhteistyö, vastuut ja työnjako Pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa huomioidaan asiantuntijoiden lausunnot, päivähoidon henkilöstön sekä huoltajien näkemykset. Päätöksen erityisestä tuesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee koulutuslautakunta. Erityisen tuen päätös ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä ennen esiopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää tehostettua tukea ja pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos vaikeasti vammainen lapsi on ennen erityisen tuen päätöstä ollut päivähoidossa, on hänelle laadittu päivähoitolain vaatimusten mukaisesti kuntoutussuunnitelma erityisen kasvatuksen ja tuen järjestämiseksi. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saanut lapsi voi huoltajien niin halutessa osallistua oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Tämä oikeus hänellä alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin hän täyttää viisi vuotta. Tällöin lapsella laaditaan hojks. Oppivelvollisuuden aloittamista varten on syytä pitää siirtopalaverit, joilla varmistetaan tiedonsiirto ja tuen jatkumo Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus on mahdollista järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain 45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain 46. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä 47. Opetussuunnitelmaan 43 Perusopetuslaki Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 2 mom. 45 Tuntijakoasetus 9 3 mom. 40

41 46 Perusopetuslaki 18 1 mom. 47 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä yhdistetään. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä kuvataan osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetus sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalle tarjotaan käytettäväkseen vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetus sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia 41

42 osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetus tukee oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiiviset taidot sisältävät aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä saadaan aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetus sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osaalueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus järjestetään toiminta-alueittain. Pöytyän kunta hankkii vaikeimmin kehitysvammaisten opetuspalvelut lähialueen kunnista. Pöytyän kunnan opetussuunnitelma mukautuu tältä osin vastaanottavan kunnan palvelun mukaiseksi. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa ollaan yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea 49. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan 48 Perusopetuslaki 3 3 mom. 49 Tuntijakoasetus 4 1 mom. oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa 50. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhtei- 42

43 sön jäsenenä 51. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan oppilaan huoltajalle 52. Koulu antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta 53 sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle annetaan tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa käydään läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 1 mom. 51 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 ja Lastensuojelulaki 2 2 mom. 52 Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003) 53 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642 /2010), 3 3 mom. ja 26 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 2 mom., 9 ja 13 ja Lastensuojelulaki 9 ja Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom., 40, 41 4 mom. (642/2010) ja 41 1, 2 ja 3 mom. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia tuetaan. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle annetaan tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan 43

44 jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa 55. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan jokaisen koulun suunnitelmien mukaisesti. Opettaja ja vanhemmat voivat yhdessä neuvotella, miten yhteistyötä käytännössä tehdään ja miten tietoja vaihdetaan. Tästä esimerkkejä ovat vanhempainillat, juhlat, avoimien ovien päivät ja yhteiset retket. Omalla luokalla yhteistyömuotoja voivat esimerkiksi olla vanhempien kokoukset ja keskustelutilaisuudet, lapsen opiskelun tavoitteita ja arviointia koskevat keskustelut, luokkatoimikunta sekä luokan omat juhlat ja retket. Esimerkiksi kirjalliset tiedotteet, sähköpostiviestit, reissuvihkot ja puhelinkeskustelut ovat myös osa yhteistyötä. Huoltajalle annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opetukseen liittyvästä arvioinnista, oppilashuollon toiminnasta ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden tiedottamiskäytänteistä tiedotetaan huoltajia. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä myös oppilashuoltotyössä. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle annetaan tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajalle annetaan tietoa myös siitä, miten yksittäistä oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan myös oppilaan poissaoloja. Huoltajan on ilmoitettava oppilaan poissaoloista koululle ohjeiden mukaisesti ja vastaavasti opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaan poissaoloja seurataan kuntakohtaisten ohjeiden mukaisesti ja niistä ilmoitetaan viipymättä huoltajalle. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on osapuolien keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Kodin ja koulun yhteistyö on erityisen tärkeää silloin, kun koulunkäynnissä ilmenee ongelmia, ja oppilas tarvitsee erityistä tukea ja ohjausta. Vaikeuksiin puututaan riittävän ajoissa. Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan myös ns. koulunkäynnin nivelkohdissa, kuten esimerkiksi lapsen siirtyessä uuteen kouluun tai kun siirrytään alaluokilta yläkouluun. Koulun ja kodin rooleja selkeytetään molemmille osapuolille. Joskus opettajilla ja vanhemmilla saattaa olla ristiriitaisia odotuksia lapsen kehitykseen nähden. On tärkeää, että ne pystytään tunnistamaan ja niistä keskustellaan. Vanhemmat katsovat asioita oman lapsensa näkökulmasta, ja ongelmatilanteissa siihen sisältyy usein myös voimakkaita huolen ja pelon aiheita. Opettajan tehtävänä on arvioida tilannetta kouluyhteisön ja pedagogisen asiantuntemuksen näkökulmasta. Lapsen koulunkäyntiin liittyvät asiat pyritään aina hoitamaan kodin ja koulun hyvänä yhteistyönä. Joskus yhteistyöhön voi kuitenkin sisältyä myös ristiriitoja ja näkemyseroja. Aina ongelma ei ratkea yksittäisen opettajan toimin, vaan siihen tarvitaan koulunjohtajan, oppilashuoltoryhmän, yhteistyötahojen tai muiden asiantuntijoiden, kuten koulukuraattorin 44

45 apua Ohjauksen järjestäminen Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta 57. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen 55 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 3 ja 4 mom. 56 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 57 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 2, 3 6 ja 7 9 täsmennetään luvussa Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen sisällytetään ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tarjotaan mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. 45

46 Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. Pöytyän kouluilla ohjaustoiminnan tavoitteena on tukea oppilaiden koulutyötä ja kasvua. Oppilaan ohjaamisen lähtökohtana on elinikäinen oppiminen. Tavoitteena on kehittää monipuolisesti keskeisiä elämäntaitoja. Ohjauksella vahvistetaan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Oppilaiden ohjaaminen on kaikkien koulussa työskentelevien yhteinen tehtävä. Luokanopettaja vastaa ohjauksen toteuttamisesta vuosiluokilla 0-6 yhdessä koulun muun henkilöstön kanssa. Vuosiluokilla 7-9 ohjaussuunnitelmaa koordinoi opinto-ohjaaja. Lisäksi hän vastaa oppilaan koulutus- ja uravalintojen ohjauksesta. Luokanvalvoja seuraa oppilaan koulutyöskentelyä ja huolehtii siihen liittyvistä käytännön asioista. Aineenopettaja opastaa oman oppiaineensa opiskelussa ja oppimisessa.. Koulutuksen nivelvaiheet huomioidaan ohjauksessa erityisesti. Yhteistyö ohjauspalveluissa Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on osapuolien keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Yhteistyö edel- 46

47 lyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista. Usein oppilaan ohjauksessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kesken. Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan myös ns. koulunkäynnin nivelkohdissa, kuten esimerkiksi lapsen siirtyessä uuteen kouluun tai kun siirrytään alaluokilta yläkouluun, yläkoulusta toiselle asteelle. Nivelvaiheiden tehostamiseen ja sen myötä tuen jatkumon varmistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Huoltajalla on mahdollisuus osallistua keskusteluihin luokanopettajan tai luokanvalvojan ja oppilaanohjaajan kanssa erilaisista valinnoista, erityisesti jatko-opintoihin liittyvistä valinnoista. Heille on selvitettävä tehtyjen ratkaisujen mahdolliset vaikutukset jatko-opintojen osalta, mm. joustavan valinnan mahdollisuus. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla koulukohtaisten kodin ja koulun yhteistyölle laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Luokanopettajan tai luokanvalvojan yhteistyömuotoja kotien kanssa voivat olla vanhempien kokoukset ja keskustelutilaisuudet, lapsen opiskelun tavoitteita ja arviointia koskevat keskustelut sekä luokan omat juhlat ja retket. Ohjaus korostuu vanhempainilloissa, seiskojen tutustumisleireillä, oppilaitosvierailuilla, erilaisissa koulun tapahtumissa ja erityisesti koulun arjessa joka päivä. Kirjalliset tiedotteet, sähköpostiviestit, reissuvihkot ja puhelinkeskustelut ovat myös osa yhteistyötä ja ohjausta. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö ja työelämään tutustuminen. Työelämään tutustumista kehitetään huomioimalla koulutuksessa ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset. Työelämään tutustuminen Oppilaille pyritään antamaan monipuolinen kuva työelämästä ja yhteiskunnasta sekä edistämään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten tasa-arvoa. Työelämään tutustuminen aloitetaan jo alakoulussa tutustumalla lähiympäristössä eri ammatteihin ja koulutusaloihin. Vuosiluokilla 7-9 järjestetään erillisiä pidempiä työhöntutustumisjaksoja. Työelämään tutustuminen toteutetaan luokilla 7, 8 ja 9 siten, että tutustuminen tukee jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelua sekä itsetuntemuksen ja -arvioinnin kehittymistä. Oppilaiden omatoimisuutta ja itsenäisyyttä kehitetään pyrkimällä siihen, että he hankkivat tutustumispaikkansa itse. Ennakkotehtävät, jakson aikana ja sen jälkeen tapahtuvat arvioinnit, raportit ja projektityöt auttavat oppilasta hyödyntämään kokemuksiaan laajemmin. Kokemuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös muiden aineiden oppitunneilla. Ohjaus osana kolmiportaista tukea Opetustyöhön sisältyy ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeen arviointi ja tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki ja ohjaus rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. 47

48 Oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Oppilaan kanssa käydään keskusteluja henkilökohtaisesti ja pienryhmissä opintojen aikana: tarvittaessa käydään kasvatuskeskusteluja, ohjauskeskusteluja valinta- tai ongelmatilanteissa, ristiriitatilanteissa pyritään sopimuksiin. Kiva koulu- ja tukioppilastoiminta on aktiivista ja jokainen puuttuu kiusaamiseen. Oppilaskunta toimii ohjatusti nuorten tarpeista ja kiinnostuksista lähtevää toimintaa järjestäen. Ohjaus osana yleistä tukea Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. Koulussa tuetaan oppilaiden persoonallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja oman oppiaineiden opiskelussa sekä ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettaja huomioi oppilaan yksilöllisiä taipumuksia oppimistyylin ja -tekniikan suhteen, eriyttää aineensa oppisisältöjä ja tehtäviin käytettävää aikaa sekä käyttää erilasisia opetusmenetelmiä. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Yleistä tukea oppilaanohjauksessa ovat mm. yksilöohjaus valinnoissa ja ongelmatilanteiden selvittelyissä, läksyparkkiin tai kerhotoimintaan ohjaaminen, pienryhmäohjaus läksyjen lukemisen opettelussa, oman oppimistyylin löytämisessä ja omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä tet-ohjaus. Ohjausta on eriyttäminen luokkatilanteissa ja avustajan käyttö, monipuolisen opetus- ja oppimateriaalin hyödyntäminen ja internetpalvelujen käytössä ohjaaminen. Edelleen yleistä tukea koulutus- ja uravalinnoissa ohjaamisessa ovat jatko-opintovalinnoissa tukeminen ja ohjauskeskustelut, joustavan valinnan mahdollisuuksien selvittäminen, tutustumiskäynnit eri oppilaitoksissa, teho-tet, ohjauspalvelujen käytössä opastaminen, tukeminen ja kannustaminen omien kiinnostusten, taipumusten ja toiveiden toteuttamisessa. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, kuten opiskelutavat ja -taidot tai tuen tarve yhteistyötilanteissa sekä taitoja vahvistavat ja opiskelumotivaatiota lisäävät toimintatavat ja opiskelun sisällöt. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista ja kasautumista. 48

49 Tehostetun tuen keinoja ovat osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen ohjaus ja joustavien opetusryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea myönteisen käsityksen rakentamiseksi itsestään ja koulutyöstä. Tehostettua tukea on tukiopetus, oppilaan oppimistyylin ja tekniikoitten hyödyntäminen, ohjauksen eriyttäminen oppimateriaalin, oppiaineksen ja opiskeluun käytettävän ajan suhteen. Lisäksi erilaiset joustavat opetusjärjestelyt ja avustajan tuki, koulutuskokeilut ja joustava perusopetus voivat olla osa ohjauksen tehostettua tukea. Ohjaus erityisen tuen aikana Osana pedagogista selvitystä arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Hojks:aan kirjataan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla vahvistetaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitoja sekä itseluottamusta, opiskelumotivaatiota ja työelämätuntemusta. Päättövaiheen ohjauksessa tuodaan esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia, järjestetään oppilaitosvierailuja ja koulutuskokeiluja sekä selvitetään oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Oppilasta tuetaan valintatilanteissa ja annetaan tietoa monipuolisesti eri vaihtoehdoista sekä ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan ja päätöksentekoon. Tavoitteena on löytää oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja nykyisiä ja tulevia valintoja ajatellen. Yhteistyössä huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa etsitään kulloiseenkin tilanteeseen oppilaan kannalta parhaat ratkaisut ja tavat selviytyä erilaisista valinta- tai ongelmatilanteista sekä kehittää selviytymiskeinoja tulevaisuudessakin. Vastuut ja toimintatavat Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa ja ohjauksessa. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Huomiota kiinnitetään oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Oppilaanohjauksen toimintatapoina on luokkaohjaus, pienryhmäohjaus sekä henkilökohtainen ohjaus. Henkilökohtaisen ohjauksen painopiste on yläkoulussa 7. ja 9. luokalla. Seitsemännellä luokalla painopiste on opiskeluun ja oppimiseen liittyvissä valmiuksissa sekä koulun sisäisissä asioissa. Tällöin kartoitetaan jokaisen oppilaan mahdollinen tuen tarve ja ohjataan käyttämään tarvittavia tukitoimenpiteitä. Ohjaus on aikaa, huomiota ja kunnioitusta oppilasta kohtaan. Yhdeksännelle luokalle edetessä painopiste siirtyy jatko-opiskeluun ja laajempiin yhteiskunnallisiin sisältöihin. 9. luo- 49

50 kalla ohjaus keskittyy päättöluokan jälkeisten opintojen suunnitteluun. Oppilaat perehdytetään myös muihin ohjaus-, tieto- ja neuvontapalveluihin sekä internetin kautta saatavaan informaatioon ja muihin verkkopalveluihin. Myös huoltajille tarjotaan tarvittaessa tilaisuuksia henkilökohtaiseen keskusteluun luokanvalvopjan ja/tai oppilaanohjaajan kanssa. Pedagoginen arvio Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Alakoulussa päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on luokanopettajalla. Yläkoulussa pedagoginen arvio laaditaan opettajien yhteistyönä. Oppilaanohjaaja vastaa pedagogisen arvion kirjallisesta laatimisesta. Arvion laatimisessa huomioidaan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanne. Myös erityisopettaja tai muita asiantuntijoita osallistuu tarvittaessa pedagogisen arvion laatimiseen. Koulun johtaja vastaa siitä, että pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Alakoulussa päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on luokanopettajalla. Yläkoulussa oppimissuunnitelma laaditaan opettajien yhteistyönä yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Sen kirjallinen kokoamisvastuu on luokanvalvojalla. Oppimissuunnitelman laatimisessa huomioidaan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanne. Erityisopettaja ja muita asiantuntijoita osallistuu tarvittaessa oppimissuunnitelman laatimiseen. Koulun johtaja huolehtii oppimissuunnitelmien arkistoinnin järjestämisestä. Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys laaditaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Pedagogisen selvityksen kirjallinen kokoamisvastuu on erityisopettajalla. Laadinnassa mukana ovat oppilasta opettavat opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. Lähtökohtana pedagogisen selvityksen teossa on selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Koulun johtaja vastaa siitä, että pedagoginen selvitys laaditaan ja käsitellään oppilashuoltoryhmässä tai muussa moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Johtaja vastaa myös siitä, miten oppilasta ja huoltajaa kuullaan erityisen tuen päätöstä tehtäessä. Koulun johtaja huolehtii pedagogisen selvityksen toimittamisesta kasvatusjohtajalle päätöksen tekoa varten. HOJKS:n laatimiseen osallistuvat tapauskohtaisesti esimerkiksi luokanopettaja, aineenopettajat, luokanvalvoja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, koulunkäyntiavustaja, rehtori, lääkäri. Suositeltavaa on, että myös oppilas osallistuu oman ikänsä edellyttämällä tavalla. Poikkeustapauksessa näistä työnjaoista ja vastuu-alueista poiketaan oppilashuoltoryhmän päätöksellä. 50

51 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut 58. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. 58 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tehtävä on edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki suunnataan yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön 51

52 yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimis38 vaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla ehkäistään toisinaan kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. 59 Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisen tavoitteet ja toimintatavat Avustaja- ja tulkitsemispalveluja käytetään osana sekä yleistä, tehostettua että erityistä tukea. Avustajapalvelujen tarve voi vaihdella lyhytaikaisesta pidempiaikaiseen tarpeeseen. Avustaja voi olla ryhmäkohtainen tai tarvittaessa henkilökohtainen. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön yhteistyönä, hyödyntäen huoltajien antamia tietoja ja mahdollisesti koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Koulukohtaisesti koulunjohtaja voi päättää avustajaresurssin suuntaamisesta ja järjestelyistä. Henkilökohtaisesta avustajasta tekee päätöksen perusopetusjohtaja. 52

53 Avustaja- ja tulkitsemispalveluiden tarpeet kartoitetaan esimerkiksi pedagogisessa arviossa ja pedagogisessa selvityksessä. Käytännön järjestelyt kirjataan tehostetun tuen vaiheessa oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen vaiheessa hojks:aan. Erityisen tuen osalta avustaja- ja tulkitsemispalvelut määritellään erityisen tuen päätöksessä. Oppilashuoltoryhmä voi myös osaltaan huomioida oppilaan avustaja- ja tulkitsemistarpeita sekä ryhtyä toimenpiteisiin käytännön järjestelyjä varten. Opettajan tehtävä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä koulunkäyntiä tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeutin ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Avustajan ja opettajan kiinteä yhteistyö ja toimiminen työparina on tärkeää oppilaan tarkoituksenmukaiseksi tukemiseksi. Koulunjohtajan tehtävä on organisoida opetusjärjestelyt siten, että avustajapalvelut saadaan tarkoituksen mukaisesti käyttöön. Esimerkiksi lukujärjestyksen suunnittelussa on tärkeää huomioida avustajien mahdollinen sijoittuminen opetusryhmiin Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä oppilaille järjestetään kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa 60. Edellä mainittua toimintaa käytetään tarvittaessa osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. 59 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) 60 Perusopetuslaki 47 Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa 61 määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tarjoaa monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. 53

54 Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen suunnitellaan osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoimintaan osallistuminen on aina kuitenkin vapaaehtoista. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamuja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti. Kerhotoiminta Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminta on lapselle vapaaehtoista. Koulujen kerhotoimintaa kehitetään siten, että toiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Näin pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi perusopetuksen. Kerhotoiminnan kehittämisessä on tavoitteena myös syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat: - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen - mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen - mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen - luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen - lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan - mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen - harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Pöytyällä kerhotoiminta perustuu perusopetuksen arvopohjalle. Tärkeätä on oppilaan oman vastuullisuuden kehittyminen sekä myönteisistä oppimiskokemuksista saatu hyöty muuhun koulutyöhön. Kerhot mahdollistavat oppilaan sosiaalisten taitojen kehittymisen. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua ikätovereidensa kanssa erilaisiin harrastuksiin. Kerhotoiminta tukee omalta osaltaan koulun kasvatustavoitteita. 54

55 Kerhoja suunniteltaessa otetaan huomioon oppilaat ja heidän toiveensa. Kuitenkin koulut päättävät itsenäisesti, tarjotaanko kerhotoimintaa. Myös kolmas sektori ja vanhempainyhdistys voi järjestää kerhotoimintaa. Oppilaskuntatoiminta Oppilaskunta toimii kaikissa Pöytyän kunnan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaitoksissa. Koulutoiminnan sujuvuuden ja viihtyvyyden kannalta on erityisen tärkeää, että koulun yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja noudatetaan. Kaikessa toiminnassa pyritään avoimeen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön ja eri osapuolien huomioonottamiseen. Koulun oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan koulun kehittämistoiminnassa. Tällaista toimintaa ovat mm. erilaisten juhlien ja retkipäivien järjestäminen sekä koulun sääntöjen muutokset. Jokaisen koulun demokraattiseen toimintakulttuuriin kuuluu vahvana osana koulun oppilaskuntatoiminta. Oppilaskuntatoiminnalla pyritään vahvistamaan oppilaiden osallisuutta osana koulua ja ympäröivää yhteiskuntaa. Oppilaskuntatoiminnan avulla koulun oppilailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa koulun toimintaan, saada kokemusta vastuun kantamisesta sekä harjoitella päätöksentekotaitoja. Koulun oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat ja jokaiselta luokalta valitaan vähintään yksi edustaja edustamaan luokkaansa oppilaskunnan edustajiston ja/tai hallituksen kokouksissa. Luokkaedustajista valitaan oppilaskunnan edustajisto ja/tai hallitus, joka toimii valitun ohjaavan opettajan kanssa aktiivisesti. Oppilaskuntatoiminta on kiinteä osa koulun toimintaa, jota toteutetaan koulupäivän aikana. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa 62. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan 61 Perusopetusasetus 9 62 Perusopetuslaki 5 (1707/2009) järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. 63 Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7 9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan otetaan myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä pidetään kokonaisuudessaan oppilaan edun mukaisena

56 Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. 65 Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava perusopetus, tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota kiinnitetään oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön 63 Perusopetusasetus 9 a (1768/2009) 64 Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009) 65 Perusopetusasetus 9 b 2 mom. (1768/2009) oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten muodostetaan ohjausryhmä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös. 56

57 Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryhmän muodostamista. Opetusta on mahdollista antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä. Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelu sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelmantavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulu sopii kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjä perehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin. Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä. Pöytyän kunnassa ei järjestetä joustavaa perusopetusta vuosiluokilla Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. 66 Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. 67 Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä op- 57

58 pilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 67 Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 1 mom. 5 kohta (626/2007), Lastensuojelulaki 9 68 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15, Lastensuojelulaki 9 Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä. 69 Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa otetaan huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. 70 Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä turvataan se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle annetaan tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. 71 Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 72 sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä ote- 58

59 taan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. 69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a (642 /2010), Lastensuojelulaki 3 ja 3a (88/2010), 8, 9 ja 12, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4, 7 2 ja 3 mom., 8, 9 1 mom. 4 kohta, 2 mom., 13, 14 ja 15 3 mom. 70 Lastensuojelulaki 25 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 ja Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom. (642/2010) 72 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa kehitetään moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa 73, jonka käsittely kuvataan luvussa Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria 74. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa Turvallisuuden edistäminen Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 76. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se otetaan huomioon koulun kaikessa toiminnassa. 59

60 Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. 73 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) 74 Perusopetuslaki 31 2 mom. 75 Perusopetuslaki 3 2 mom. ja 31 a 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus Perusopetuslaki 29 1 mom. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa on järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä 77. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma toimeenpannaan ja sen noudattamista ja toteutumista valvotaan. 78 Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville 79. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle annetaan myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppi- 60

61 laalle turvallinen. 80 Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. 77 Perusopetuslaki 29 3 ja 4 mom. 78 Perusopetuslaki 29 2, 3 ja 4 mom. 79 Perusopetuslaki 29, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 ja 15 4 mom. 80 Perusopetuslaki 29 1 mom., Työturvallisuuslaki (738/2002) 9 ja 10 ja Terveydensuojelulaki (763/1994) 26 ja 27 Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista 81. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma 82. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma 83. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa 84. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. 81 Perusopetuslaki 32 1 mom. (1139/2003), 32 4 mom., 34 1 mom. (1288/1999), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus Työturvallisuuslaki 8, 9 ja 10 61

62 83 Pelastuslaki (468/2003) 9 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja Perusopetuslaki 29 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, Työturvallisuuslaki 9 ja Perusopetuslaki 29 ja 32, Pelastuslaki 9 3 mom., Pelastusasetus 9 1 mom. 4 kohta ja 3 mom., ja 10, Poliisilaki (493/1995) 1 1 ja 2 mom. (21/2001), Työturvallisuuslaki 8 Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaanasian käsittely välittömästi kuuluu 86. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä 87. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja 88. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. 89 Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä 90. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) 87 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp 88 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) 89 Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) 90 Perusopetuslaki 40 (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

63 mom. 30 kohta 91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet 92. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot 93. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka on otettava opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella on mahdollista pyytää opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja myös muilta tahoilta 94. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä 95. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. 96 Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostu musta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. 92 Perusopetuslaki 40 1 mom.(642/2010) 93 Perusopetuslaki 40 2 mom.(642 /2010) 94 Perusopetuslaki 40 3 mom.(642/2010) 95 Perusopetuslaki 41 4 mom.(642/2010) 96 Perusopetuslaki 40 4 mom.(642/2010) 63

64 5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Opetussuunnitelma laaditaan oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 97. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon kunnan muut lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat. Oppilashuollon osuudessa kuvataan yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki ja yhteistyö. Tällöin otetaan huomioon oppilaan ikä ja sekä tuen tarve tilanteissa, joissa oppilaan terve kasvu ja kehitys voi vaarantua. Opetussuunnitelma sisältää hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät, ongelmien ennaltaehkäisyä ja lapsen suojelua koskevat menettelytavat sekä kuvauksen kouluyhteisön toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Opetussuunnitelma sisältää suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 98. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan: (keskeneräinen vielä) 1. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat oppilashuollon palveluiden järjestäminen kunnassa, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken oppilashuoltotyön organisointi oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä oppilashuollon yleiset kirjaamiskäytännöt, yksittäistä oppilasta koskevan asian vireillepano ja käsittely oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa 64

65 97 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 98 Perusopetuslaki 29 2 mom. oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan sekä joustavassa perusopetuksessa olevan oppilaan tukemisessa oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväkivalta, päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai silloin kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen koulukuljetusten turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen oppilashuollon yhteistyön järjestämistä koskevaan suunnitelmaan toimintaohjeiden päivittäminen, toteutumisen seuranta ja arviointi 2. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Opetussuunnitelman yhteydessä määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Tätä osuutta kutsutaan kriisisuunnitelmaksi. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen 65

66 toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi. 3. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanee suunnitelman ja valvoo sen noudattamista ja toteutumista 99. Tässä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa yhteistyö viranomaisten kanssa suunnitelmasta tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi. 99 Perusopetuslaki 29 2 mom. 6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. 66

67 Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Perusopetuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamen kielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön. Saamenkielistä opetusta annetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat oppilaan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa sekä saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki- (luohti, leu dd), kertoma- (máinnas) ja käsityöperinteen (duodji) tuntemusta. Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Koulun tulee oppimisympäristönä tukea saamen kielellä annettavaa opetusta. Koulun tulee myös toimia yhdessä kodin ja huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuksi huomioon. Oppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia omasta kulttuuristaan leikin, kerronnan, toiminnan ja osallistumisen avulla. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. 6.3 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä 67

68 tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. 6.4 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatusja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 7 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. 68

69 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. Oppilaan yksilöllisyyttä, itsetuntemusta ja toiset huomioon ottavaa yhteisöllisyyttä opetellaan ja tuetaan yhteistyössä kotien kanssa ja kaikissa koulupäivän tilanteissa. vuorovaikutustilanteet itsenäiset työtehtävät Koulun käytänteet tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä kohti tervettä aikuisuutta. Eettisen kasvatuksen tavoitteena on: Äidinkieli oppia yhteisön säännöt ymmärtää sääntöjen merkitys pyrkiä noudattamaan sääntöjä ottaa vastuu tekemisistään 7-9 kasvaminen kaunokirjallisuuden kautta, itsensä ilmaiseminen kirjallisesti ja suullisesti, ryhmätyötaidot, itsetunnon ja -tuntemuksen kehittäminen, pitkäjänteisyyden ja tavoitteellisuuden oppiminen mm. kirjallisuustehtävien kautta, vastuu omasta kirjoittamisesta ja puhumisesta, pitkäjänteisyyden ja tavoitteellisuuden kehittäminen pitkien kirjoitus- ja lukuprosessien kautta Ruotsin ja Englannin kieli Biologia 7-9 parityötaidot kehittyvät, oman ammattiuran suunnittelua 7-9 oman kehon toiminnan ja huolenpidon ymmärtäminen 69

70 Maantieto 7-9 eri rotujen ja kulttuurien tapojen hyväksyminen, suomalaisuus osana eurooppalaisuutta, EU laajentaa liikkuma- ym. vapauksia Euroopassa, Suomeen muualta muuttaneiden hyväksyminen Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto 7-9 toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet, vastuun ottaminen omasta ja muiden työturvallisuudesta 7-9 ihmisen erilaisuuden hyväksyminen eri ikävaiheissa, itsestä huolehtiminen, päihteiden haittavaikutukset, sosiaalisten suhteiden merkitys elämässä 7-9 itsetuntemuksen kehittäminen kristilliseen perinteeseen tutustuttaessa, oppilas oppii ilmaisemaan ja perustelemaan omia mielipiteitään eettisissä keskusteluissa Elämänkatsomustieto 7-9 itsetunnon ja tuntemuksen kehittäminen, omien näkökantojen ilmaiseminen ja perusteleminen (suullisesti ja kirjallisesti), toisten mielipiteiden kunnioittaminen Historia ja yhteiskuntaoppi Kuvataide Musiikki Käsityö Liikunta Kotitalous 7-9 menneisyyden ihmisten elämään tutustuminen ja oman maailmankuvan syventäminen menneiden tapahtumien kautta, eri kulttuurien ymmärtäminen 7-9 oman toiminnan vaikutukset yhteiskunnassa ja toisten ihmisten elämään, toisten huomioonottaminen ja yhteinen hyvä eettisyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta ihmisten välisissä suhteissa, päätöksenteossa, taloudessa ja kansainvälisyydessä, oikean ja väärän toimintamallin tunnistaminen ja taito reagoida vastuullisesti vääryyttä kohdatessaan, tuodaan esille mahdollisuuksia sosiaalisesti hyväksyttävään toimintaan ja itsenäisiin ratkaisuihin 7-9 onnistumiskokemuksien kautta vahvistuu itsetunto, kauneusaistin kehittymisen myötä suhde ympäristöön vahvistuu, vastuu omasta ja yhteisestä työstä kehittyy, luovuuden voimavarat löytyvät ja tulevat käyttöön mielikuvituksen haastamisen vuoksi, kasvava avoimuus uudelle luo pohjaa tulevaisuuden haasteiden ratkaisulle, omien rajojen laajentaminen kokeilevan työskentelyn kautta auttaa hyväksymään erilaisuutta ja luo vaikutusmahdollisuuksia, oma ilmaisukyky paranee ja uusia ilmaisun välineitä löytyy, ihmisenä kasvaminen konkretisoituu tuotosten kautta 7-9 Yhteismusisointi tukee sekä itsetuntemusta, että yhteisöllisyyteen kasvua 7-9 omien kykyjen ja taitojen tunnistaminen, epäonnistumisen sietäminen, avun antaminen ja pyytäminen, pitkäjänteisyyden kehittäminen, onnistumisen ilo, oman työn arvostus, oman itsensä hyväksyminen, oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen, oma tyyli, vastuun ottaminen omasta työstä 7-9 oppilas oppii ymmärtämään sosiaalisuuden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, toisten huomioonottamisen, vastuuntunnon ja liikunnallisten taitojen merkityksen kasvunsa ja kehityksensä kannalta 70

71 7-9 hyvät ihmissuhteet, arjen hallinta, omatoimisuuden lisääntyminen, kotitöiden vastuullinen jakaminen Oppilaanohjaus 7-9 motivaatio ja tavoitteellisuus koulutyössä, oman opiskelun suunnittelu, oman opiskelutekniikan kehittäminen, omien vahvojen ominaisuuksien tunnistaminen, tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaidot, omien mahdollisuuksien arviointi, oman opiskelu- ja urasuunnitelman laatiminen 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. Äidinkieli 1-2 lorut, perinneleikit, sadutus kuvasta, taideteoksesta tai vanhasta esineestä 3-6 suullinen perimätieto, leikkiperinne, haastattelut, elettiinpä ennenkin, lainasanat 7-9 kielen merkityksen ymmärtäminen kulttuurin siirtämisessä, kirjallisuuden aihepiirit (esim. fantasia, scifi-, kauhu-, jännitys- ja dekkarikirjallisuus) suomalaisessa ja ulkomaisessa kirjallisuudessa, Suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin syntyvaiheisiin perehtyminen, suomalaisen kirjallisuuden merkityksen ymmärtäminen suhteessa muuhun maailmaan kirjallisuuteen Englannin kieli Ruotsin kieli 3-6 sananlaskut, satuperinne, lorut, hokemat, laulut, tavat, juhlaperinne 7-9 englanninkielisiin maihin tutustuminen suomenruotsalaisuuteen ja ruotsinruotsalaisuuteen tutustuminen, Ruotsin ja Norjan nähtävyyksiin tutustuminen, Tanskan ja Islannin nähtävyyksiä Valinnaiset kielet 71

72 eri kulttuurien tapojen ja oman maan tapakulttuurin erojen vertaileminen, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiin kulttuureihin tutustuminen Matematiikka 1-6 lähiympäristö: mittaamis- ja arviointitehtäviä 7-9 eri maiden mittajärjestelmät Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto 1-4 lähialueen ja pihan kasvien kartoitus, perinnekasvit, viljakasvit, viljely, perinnemaisema, etniset vähemmistöt, yhteiskuntamallien vertailu 5-6 suomalainen puu ja paperi 7-9 järvien ja Itämeren merkitys suomalaisille, metsät Suomen tärkein luonnonvara, suomalaisten geeniperimä ja sen sekoittuminen muiden kansojen kanssa, kulttuurievoluutio 7-9 amerikkalaisuuden vaikutuksia Suomessa, EU:n tuomat mahdollisuudet suomalaisten elämässä, Suomen vientituotteet, tärkeimmät kauppakumppanit, kotiseutumaantietoa Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto 1-6 jäätymisilmiön tutkiminen (jäälinna, jäälyhdyt, jne.), revontulet 7-9 SI-järjestelmän mittayksiköt, keksinnöt ja keksijät, tunnetuimmat fyysikot ja kemistit, fysiikan ja kemian tutkimus Suomessa ja maailmalla 1-6 terveellinen ravinto: lähiruoka, perinneruuat 7-9 tapakulttuuri ihmisen elämänkaaressa, muualta tulevat terveysuhat 1-6 kirkolliset juhlat, juhlaperinteet ennen ja nyt, paikallinen kirkkohistoria, oma seurakunta, muut uskontokunnat, suvaitsevaisuus 7-9 eri maiden tapojen ja uskomusten tunteminen, uskontokunnat ja uskonlahkot, uskontojen vaikutus eri maiden kulttuurissa, luterilaisen uskonnon vaikutus suomalaiseen tapakulttuuriin ja katsomusperinteeseen, omien eettisten periaatteiden tunnistaminen ja työstäminen, erilaisiin ihmiskäsityksiin ja arvopohjiin tutustuminen Elämänkatsomustieto 3-6 koti ja perhe 7-9 kulttuurin käsite, erilaiset kulttuuriperinteet, erilaisia maailmankuvia ja katsomuksia, suvaitsevaisuuden lisääminen Historia ja yhteiskuntaoppi 1-6 paikallishistoria, kotiseutu, Suomi osana Eurooppaa, Suomi maailmankartalla 7-9 suomalaisuuden kehittyminen 1800 ja luvuilla, suomalaisuuden suhde muihin kulttuureihin luvulla,kansainvälistymisen merkitys suomalaisuudelle, kansalaisen vastuu ja oikeudet, oman kulttuuri- ja elinympäristön kartoittaminen ja arvostus, maailman ymmärtäminen ja jäsentäminen oman kulttuuriperinnön ja identiteetin kautta, ihmisoikeudet ja keskinäinen arvostus kansainvälisen ja yhteiskunnallisen yhteistyön edellytyksinä, Suomi EU:n jäsenenä ja kansainvälisenä toimijana yhteisessä maailmassamme, globalisaatio 72

73 Kuvataide Musiikki Käsityö Liikunta Kotitalous siihen johtaneiden tekijöiden ja tulevaisuuden visioinnin avulla 7-9 taiteen kieli kansainväkisenä mutta kansallisen identiteetin sisällään pitävänä kielenä, maailman taiteilijat ja heidän elinpiirinsä ja ajattelunsa, oman kulttuurin erityispiirteet, taideteollisuuden tuotteet ja suunnittelu, analysointia ja vertailua, nuoren oma merkitys kulttuurin luomisen osana, kulttuurin eri osa-alueet, luonnonja kulttuuriympäristön arvot ja niiden ristiriidat Suomalainen ja eurooppalainen musiikkiperinne ja tapakulttuuri Muiden kulttuurien musiikkiperinne ja tavat 7-9 perinteiset työmenetelmät ja muodot, kansainväliset erot teknologian käytössä ja kehityksessä, suomalainen käsityökulttuuri (neulonta, kudonta, kirjonta), kansallispuvut ja muinaispuvut, pukuhistoria pääpiirteittäin 7-9 oman kulttuuriperinnön ja vieraiden kulttuurien kansantanssit ja eri pallopelit 7-9 hyvät tavat, perhe yhteiskunnan perusyksikkönä, erilaisuuden ymmärtäminen, perinteet ja tavat arjessa ja juhlassa, kalenterivuoden juhlat, suomalainen ruokakulttuuri, kansainvälinen ruoka- ja tapakulttuuri Oppilaanohjaus 7-9 kansainvälisyyteen valmentavien valinnaisaineiden valinta, erilaiset koulutus- ja etenemismahdollisuudet, kansainvälisyyteen suuntaavien opiskelumahdollisuuksien esittely (esim. IB-tutkinto),kielikurssit, opiskelu ja työskentely ulkomailla 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET Oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa 73

74 viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka Äidinkieli 0-2 tutustuminen ilmaisukielet: musiikkiliikunta ja kuvallinen ilmaisu, draama, tarua ja totta, satu vs. asiateksti 3-6 tutustuminen, kriittinen tarkastelu ilmaisukielet: kirjallinen ja suullinen esitys, draama, elokuvan arviointi 7-9 tutustuminen, kriittinen tarkastelu, analyysi, vaikutus yhteiskunnassa ilmaisukielet: elokuva-analyysi sanomalehti, aikakauslehti, valukuvan käyttö/tulkinta/tuottaminen, arvioidaan omia ja toisten tuotoksia 7-9 omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu suullisessa ja kirjallisessa muodossa, kriittinen medialukutaito ja monimediaisuus, tutustutaan tarkemmin median rooliin ja vaikutuksiin yhteiskunnassa, median käyttö oman ilmaisun apuvälineenä, median vaikutuskeinoihin tutustuminen, median käyttäminen lähteenä esim. erilaisissa kirjallisuustehtävissä, lähdekritiikki, suullinen ilmaisu Ruotsin ja Englannin kieli, valinnaiset kielet Matematiikka Biologia Maantieto 7-9 suullisen viestintätaidon edistäminen ja vahvistaminen, kirjallisen viestintätaidon harjoittelua 7-9 tilastot ja diagrammien piirtäminen, tietojen hankkiminen eri medialähteistä 7-9 luontoon liittyvän tiedon hankinta eri medialähteistä, ihmiskehon toimintaan ja sairauksiin sekä perinnöllisyyteen liittyvien tietojen hankkiminen eri medialähteistä 7-9 tietojen hankkiminen eri medialähteistä Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto 7-9 tiedonsiirto, sähkön merkitys viestinnässä, työselostuksen laatiminen esim. tietokoneella, tietojen hankkiminen eri medialähteistä 7-9 tietojen hankkiminen eri medialähteistä 7-9 ajankohtaisten tapahtumien seuranta, miten uskonnot näkyvät tiedotusvälineissä, mediassa käytävän etiikkaan keskustelujen ja teemojen seuraaminen Elämänkatsomustieto 7-9 tutustutaan median rooliin ja vaikutukseen yhteiskunnassa, tiedotusvälineissä esillä olleiden eettisten teemojen seuraaminen Historia ja yhteiskuntaoppi 74

75 Kuvataide Musiikki Käsityö Liikunta Kotitalous 7-9 lähdekritiikin perusteet, opitaan muodostamaan asiakokonaisuuksia, opitaan esittämään itse tuotettua tekstiä media yhteiskunnallisena vaikuttajana ja mielipiteen muokkaamisen välineenä, sananvapauden kehitys, sähköinen asiointi/tietoturva kriittisen ajattelun, tiedonhankinta- ja osallistumistaitojen kartuttaminen, tiedonhaun opiskelu, median vaikutusten ja viestinnän vuorovaikutteisten mahdollisuuksien pohtiminen, medialukutaidon, vuorovaikutustaitojen ja sähköisen asioinnin harjoittelu, lähdekritiikin, tekijänoikeuksien, tietoturvakysymysten ja hyvän viestintätavan perustiedot, ajankohtaisten medioiden seuranta ja tulkinta tietoturva 7-9 kuvan kielioppia opetellaan eri työvälineillä, -viestinnän monimuotoisuus ja merkitys selvenee erilaisten ilmaisuvälineiden ja ilmaisutapojen tuntemuksen myötä, myös omaa ilmaisua harjoitellen, kuvan vaikutus yhteiskunnassa selventyy ja kuvan käyttö vaikutuskanavana hahmottuu, alttius manipuloinnille heikkenee kun oppii tuntemaan vaikutusreitit ja motiivit, avoin keskustelu on mahdollista median ilmiöistä Kriittinen medialukutaito. Eettisyys ja esteettisyys valintojen perustana. 7-9 suunnitelman valmistaminen ja esitteleminen, itsensä ilmaiseminen suunnitelmalla tuotteella, itsearviointi jokaisen työn yhteydessä, työn onnistumisen pohdintaa 7-9 tiedon, ohjeiden ja käskyjen antaminen ryhmälle esim. tuomarintehtävissä 7-9 neuvottelutaito, toisen kuunteleminen, pakkausmerkintöjen tulkinta, kirjallisen ohjeen mukaan työskentely, tiedon etsintä, valinta ja soveltaminen omaan tarpeeseen Oppilaanohjaus 7-9 viestintä- ja mediataitoja kehittävien valinnaisaineiden esittely, erilaiset tiedonhankintatavat koulutus- ja etenemismahdollisuuksista sekä työelämästä, koulutusoppaiden käyttö, tietojen hankkiminen eri lähteistä 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti 75

76 toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. Vastuun kantaminen omasta työstä ja työn loppuun saattaminen. Toisen ja oman työn arvostaminen. Vastuu yhteisistä asioista. 1-6 järjestäjät, kummioppilastoiminta, varainhankinta leirikouluun ja luokkaretkiä varten 7-9 tukioppilastoiminta, oppilaskunta Kriittinen tiedonhankinta kaikissa oppiaineissa. Julkiseen sektoriin, yhteiskuntaan ja järjestöihin tutustuminen. 1-6 kouluun tutustuminen, seurakuntaan tutustuminen ym. 7-9 tet-jaksot, yritysvierailut, ammattioppilaitoksiin tutustuminen Muutosten, epävarmuuden ja ristiriitojen kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu. Oman toiminnan arviointi (itsearviointi) Äidinkieli 7-9 harjoitellaan luku- ja kirjoitustaitoa sekä suullista ilmaisua, jotka ovat aktiivisen ja osallistuvan kansalaisen perustaitoja, opetellaan kirjoittamaan mielipidekirjoituksia, perustelemaan mielipiteitä ja väittelemään, harjoitellaan työelämän vaatimia kirjallisia ja suullisia taitoja, mm. raporttien, hakemusten yms. tekemistä, kokouskäytäntöjä, haastatteluja jne., tutustutaan kirjallisuuden kautta Suomen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin eri aikoina Matematiikka Biologia Maantieto 7-9 kaupankäyntiin ja matkustamiseen liittyvä laskenta, geometrian soveltaminen arkielämään, pankkilaskut 7-9 metsien merkitys Suomen valtiolle, metsäalan yrityksiä, kouluyhteisön ja Suomen terveydenhuoltoa 7-9 suomalaisten työmahdollisuuksia Euroopassa, Suomen talouselämä, tärkeimmät yritykset, aluesuunnittelu kunnissa Fysiikka ja kemia 7-9 fysiikka ja kemia teollisuudessa 76

77 Terveystieto Uskonto 7-9 terveydenhuollon eri osa-alueet Suomessa, turvallisuuden edistäminen, ensiaputaitojen merkitys, jaksaminen työelämässä 7-9 harjoitellaan omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista, tutustutaan mm. työmoraaliin ja työnarvostuksiin, uskonnonvapaus osana kansalaisoikeutta Elämänkatsomustieto 7-9 selvitetään ihmisoikeuksien näkökulmat oikeudesta työhön ja yleinen suhtautuminen työkulttuuriin, tutustutaan kansalaisten oikeuksiin ja oikeusturvaan Suomessa Historia ja yhteiskuntaoppi Kuvataide Musiikki Käsityö Liikunta Kotitalous 7-9 teollisen vallankumouksen aiheuttamat muutokset yhteiskuntaan ja ihmisten elämään, yrittäminen ja menestyksen tavoittelu USA:n asuttamishistoriassa, demokratia 1900-luvun poliittisen historian merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle, opitaan kansalaisen toiminnan merkitys poliittisessa elämässä tutustuminen yhteiskunnan eri osa-alueiden toimintaan ja työnjakoon sekä niiden merkityksen ymmärtäminen yksilön, alueen ja valtion kannalta, yrittäjyys sekä talouden ja yritysmuotojen että yrittämisen asenteen näkökulmasta, yksittäisen kansalaisen toiminnan merkitys alueellisesti ja koko yhteiskunnassa, luoviin, erilaisuutta arvostaviin ja vastuullisiin ratkaisuihin rohkaisevia ongelmanratkaisutehtäviä, oppilaita kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan omassa koulussaan ja elinympäristössään, verkostoituminen, osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikutuksen arviointi 7-9 oppilaan mahdollisuudet käyttää kuvaa osana tulevaisuutensa toimia kasvavat harjoitellessa, vastuu ympäristön esteettisestä vaikutelmasta tulee mahdolliseksi ottaa, kun osaa sen kuvakieltä, asenne yrittämiseen kehittyy kärsivällisemmäksi pitkäjänteisen kuvantekemisen kautta ja onnistumis- ja edistymiskokemusten kautta, kuvalliset haasteet kehittävät luovaa ongelmanratkaisukykyä ja selviytymisstrategioita muuttuvissa yllättävissä tilanteissa Musiikki ammattina, kriittisyys musiikin kuluttajana, musiikki vaikuttajana. 7-9 paikallisiin alan yrityksiin tutustuminen oppilas oppii noudattamaan annettuja sääntöjä, ottamaan vastuuta yhteisten tilojen ja välineiden hoidosta 7-9 harkitseva ostaminen, yhteistyövalmiuksien lisääntyminen, oman työn arvostaminen, hintatietoisuuden syventäminen, kodin talous, kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet Oppilaanohjaus 7-9 kouluyhteisön merkityksen ymmärtäminen, oma vastuu yhteisten asioiden hoidossa, mahdollisesti järjestettävä koulun sisäinen työelämään tutustuminen, oman ja toisen työn arvostaminen, osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä, työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat, mahdollisesti viikon mittainen työelämään tutustuminen, työelämätietous, yrittäjyys ammattina, viikon tai kahden viikon mittainen työelämään tutustuminen, yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoa yrittäjyydestä ammat- 77

78 tina sekä työelämään tutustuminen 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. Terveelliset elämäntavat: Kestävä kehitys: 1-2 ravinto, turvallisuus liikenteessä, säännöt, uni, liikunta, oikea pukeutuminen, hygienia 3-6 lähiruoka, laillisuuskasvatus, liikenne ja liikkuminen 1-2 kierrätys, uusiokäyttö, komposti, lajittelu, energia/vesi ym. kulutus 3-6 vanhan kunnostus, uusiokäyttö, uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat Ympäristön suojelu: Äidinkieli 1-2 sosiaalinen ympäristö, fyysinen ympäristö, roskaaminen, vastuu ympäristön hyvinvoinnista, kuluttajakasvatus, ostokäyttäytyminen, rahan käyttö 3-6 vastuu yhteisestä ympäristöstä, viihtyvyys, roskatalkoot, kulutus ja ympäristö, mainonta, kuluttaminen, medialukutaito, vastuullinen kuluttaja 7-9 tarkastellaan median vaikutusmahdollisuuksia mm. luontoa ja kestävää kehitystä koskevissa kysymyk- 78

79 sissä, herätellään vastuuta ympäristöstä erilaisten pohtimista vaativien tehtävien kautta Ruotsin ja Englannin kieli Matematiikka Biologia Maantieto 7-9 tutustutaan ympäristösanastoon 7-9 kustannuslaskennan laatimista 7-9 vesien suojelu, makean veden säästäminen, metsien monikäyttö ja merkitys Suomen taloudelle, luonnonsuojelu, vuosittaiset hakkuut, ympäristöstä tulevat terveysuhat, yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista, ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa 7-9 Euroopan ympäristöongelmat, energian saanti ja säästäminen, Suomen energiamuodot, ympäristön ja Itämeren suojelu, kasvihuoneilmiön vaikutukset paikallisesti ja globaalisesti Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto 7-9 uusiutuvat energiavarat, sähkön tuottaminen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, ydinenergian turvallinen käyttö, kemikaalien turvallinen käyttö ja hävittäminen, puhtaan veden välttämättömyys, vesiensuojelun merkityksen ymmärtäminen, päästöjen vaikutus luonnon tasapainoon, ympäristömuutosten havaitseminen lähiluonnossa, ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, luonnonvarojen säästäminen, metallien ympäristövaikutukset 7-9 omasta elinympäristöstä huolehtiminen, elämäntapojen merkitys ympäristön kannalta, kierrätys, ympäristö ja terveys, uhat turvallisuus, kestävä kehitys 7-9 eri kulttuurien ja uskontojen suhtautumistapa luontoa ja ympäristöä kohtaan, oppilas saa aineksia tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia, kiinnitetään huomiota yhteiseen vastuuseen ympäristöstä Elämänkatsomustieto 7-9 oppilas tunnistaa omien tekojensa seurauksia, pohditaan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta Historia ja yhteiskuntaoppi Kuvataide luvun teollistumisen vaikutus ympäristölle, imperialismin vaikutus ympäristölle, 1900-luvun poliittisen päätöksenteon merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle: liittyminen EU:hun ja sen mukanaan tuomat direktiivit mm. luonnonsuojelusta, globalisaation merkitys ympäristölle, ympäristönsuojelun välttämättömyyden ymmärtäminen, ja sen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, hyvinvointiin liittyvien ekologisten, taloudellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden pohtiminen sekä niiden syy-seuraussuhteet, vastuun kantaminen ympäristöstä omia kulutustottumuksia ja elämänasenteita muokkaamalla kestävä elämäntapa, oman talouden hallinnan ja kuluttajan vaikuttamiskeinojen opiskelu, kulutuskäyttäytyminen, tulevaisuuden ympäristökysymykset 7-9 ympäristön esteettisten ym. arvojen näkeminen ja huomioiminen tulee mahdolliseksi suunnittelutehtävien avulla ja ympäristön havainnoinnin seurauksena tehtävien kuvien myötä, tarkkaavaisuus kehittyy esteettisen tarkastelun vaikutuksesta, työmateriaalien ja välineiden tuntemus lisääntyy ja niiden vastuullinen käyttö mahdollistuu, kauneuden luomismahdollisuus toimii tulevaisuuden uskoa lisäävään suuntaan vastavoimana kieltei- 79

80 Musiikki Käsityö Liikunta Kotitalous sille viesteille ja kokemuksille, luova toiminta antaa voimaa arjessa jaksamiseen melu, sen haitat ja kuulonhuolto. Vastuullisuus ääni- ja musiikkiympäristöstä sekä omasta käyttäytymisestä musiikin kuluttajana. Tietoisuus tekijänoikeuksista. 7-9 ekologisesti kestävä kehitys (tuotteen elinkaari, kierrätys, korjaus ja huoltaminen),työskentelyssä huomioidaan ekologiset vaihtoehdot, säästäväisyys (esim. leikkuusuunnitelmat), materiaalitietous (luonnonkuidut/tekokuidut), kierrätys, vanhan tuotteen korjaaminen 7-9 luonnossa liikkumisen perusasiat ja omien valintojen merkitys terveyteen, annettujen sääntöjen noudattaminen, vastuun ottaminen yhteisten tilojen ja välineiden hoidossa 7-9 oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, harkitseva raaka-aineiden, veden ja energian käyttö, ruoka-aineiden ja siivousvälineiden järkevä valinta, ympäristöystävällinen puhtaanapito, jätteiden lajittelu ja kierrätys, oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, harkitseva raaka-aineiden, veden ja energian käyttö, ruoka-aineiden ja siivousvälineiden järkevä valinta, ympäristöystävällinen puhtaanapito, jätteiden lajittelu ja kierrätys, ympäristön viihtyisyys, kodin sisustaminen Oppilaanohjaus 7-9 oman luokkayhteisön hyvinvoinnin edistäminen, omien valintojen merkitys tulevaisuuteen, tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä, työviihtyvyys 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt 80

81 muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. Työmuotoina keskustelut ajankohtaisista aiheista, päivänavaukset, teemapäivät, konkreettiset harjoitukset (pelastautuminen) Konkreettisina apuvälineinä kriisisuunnitelma, turvallisuussuunnitelma, ohjeistus kiusaamistapauksissa, järjestyssäännöt, työturvallisuusohjeet. Liikennesäännöt ja laki. Tukiryhmänä terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori, psykologi (=OHR), sosiaaliviranomaiset, poliisi Yhteydet muihin sidosryhmiin. Oppimispolku Turvallisuus Oma ja läheisten turvallisuus. Laillisuuskasvatus 0-2 Koulun omat säännöt 3-6 Laillisuuskasvatus 7-9 Valtion sisäinen turvallisuus, kansalaisvelvollisuudet ja oikeudet Sosiaalinen turvallisuuskäsitys 0-9 Syrjäytymisen ehkäiseminen, luokkahengen vahvistaminen: yhteiset projektit ja juhlat, jokaisen oppilaan huomioiminen, tasa-arvoinen suhtautuminen. Epäilyt ihmissuhdeverkon heikkoudesta OHR:ään samoin kiusaamistapauskäsittelyt. Tavoitteena turvallisuuden tunteen vahvistaminen! Kaikilla järjestyssäännöt ja muut koulun ohjeet. Käyttäytyminen kiusaamistapauksissa. Korostetaan oman vastuun ottamista! Tiedollinen turvallisuus 0-2 Tietokoneen sulkeminen 3-6 Nettiturvallisuus, nettikäyttäytyminen esim. Helppimesta 7-9 Piratismi ja kopiointilaki Rakennetun infrastruktuurin turvallisuus 0-2 Paloturvallisuus, pelastautumisharjoitukset (jatkuvat myös 3-9) hätäilmoituksen tekeminen. 3-6 Sähköturvallisuus (käsityöt, fy/ke) 7-9 Ensisammutusharjoitukset, työturvallisuus, vesiturvallisuus (li) Koulun fyysinen turvallisuus Ympäristönsuojelu Lajittelu, kierrätys, ongelmajätteet Terveellinen ravinto Työergonomia Työturvallisuus eri aineissa 81

82 Liikenne 0-2 Poliisi, liikennekasvatus, jalankulkijaa ja pyöräilijää koskevat säännöt, matkustajana oleminen, pyöräilykypärän ja heijastimen käyttö. 3-6 Poliisi, laillisuuskasvatus, pyöräilytaidot esim. taitoajorata, polkupyörän kunto ja huolto. Ensiavun perusteet. 7-9 Ensiapu, mopoilu, huumeet, päihteet liikenneympäristöturvallisuus esim. liikenneturvallisuusehdotuksien tekeminen, mopoilusäännöt, mopon kunto. Asenne liikenteessä liikkumiseen, vastuu ympäristöstä. Huomaa sidosryhmät mm. poliisi palokunta SPR yms. Äidinkieli Matematiikka Biologia Maantieto tekstejä turvallisuudesta ja väkivallattomuudesta 7-9 mopoilijan/autoilijan kulujen laskeminen 7-9 saastuneen veden aiheuttamat terveysriskit, metsämaaston vaaratekijöitä, eläinten aiheuttamat liikennevahingot, väkivallan vaikutuksia ihmiskehoon 7-9 turvallisuusriskejä Amerikkaan matkustettaessa, turvallinen liikkuminen Euroopan eri alueilla, aluesuunnittelun merkitys turvallisen elinympäristön luomisessa, omat vaikuttamismahdollisuudet Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto 7-9 turvallinen työskentely laboratoriossa, melulta suojautuminen, fysiikan lakien vaikutus liikkumisessa, kylmältä suojautuminen, sähköturvallisuus, säteilyturvallisuus, henkilökohtaisen suojaamisen ja puhtauden merkitys laboratoriotöissä, päihde- ja vaikuteaineiden käytön terveysvaikutukset, ravinnon merkitys hyvinvoinnille 7-9 sosiaalisten suhteiden merkitys turvallisessa elämässä, päihteiden käytön riskit esim. liikenteessä, liikennesääntöjä, ensiapu onnettomuustilanteissa 7-9 tuodaan esille käsitystä väkivallattomuuden periaatteista eri kulttuurien suhtautumistavoissa, tutustutaan eettisessä keskustelussa mm. oikeutetun sodan käsitteeseen, ihmisoikeuksiin ja turvallisuuteen Elämänkatsomustieto 7-9 erilaisten väkivallattomuuden periaatteiden ja kulttuuripohjien selvittäminen tutustutaan kansalaisten oikeusturvaan Suomessa Historia ja yhteiskuntaoppi Kuvataide 7-9 tutustutaan 1800-luvun teollistumisen kautta työsuojelun historiaan, luvun sotien merkitys ihmiskunnalle toiminen onnettomuus- ja rikostilanteissa, työturvallisuus- ja ympäristöturvallisuussäädökset, ihmisten väkivallattoman yhteistoiminnan muotojen selvittäminen, keskeiset liikennesäännöt ja liikenneturvallisuus, turvallisuutta edistävät palvelut, yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin tutustuminen 82

83 Käsityö Liikunta Kotitalous 7-9 kuvailmaisu antaa hyväksyttävän purkautumistien omille tunteille, kuvien lukutaidon kehittäminen tulee hyödyksi kuvallisia viestejä kohdatessa, mikä voi olla turvallisuuden kannalta merkittävää, työvälineiden ja materiaalien turvallinen käyttö ja ympäristön turvallisuusseikat kuuluvat perusopetukseen aina uusien työtapojen alussa 7-9 henkilökohtaisten suojainten käyttöön tottuminen ja turvalaitteet, positiivinen asenne työturvallisuuteen, asiallinen suhtautuminen liikennesääntöihin, työturvallisuus koneiden käytössä 7-9 oppilaalle selvitetään keskeiset liikennesäännöt ja turvallinen reitti liikuntapaikoille siirtymiseksi; lisäksi kerrotaan liikuntatunteja koskevat turvallisuusohjeet sekä korostetaan 7-9 keittiöhygienia, turvallinen ja ergonominen keittiötyöskentely, laitteiden ja koneiden turvallinen käyttö, raaka-aineiden turvallinen käyttö Oppilaanohjaus 7-9 kouluyhteisö turvallisena työpaikkana - toimiminen kiusaamistilanteessa, lähiympäristössä liikkuminen, nuoria koskeva työlainsäädäntö, kielletyt ja vaaralliset työt, työturvallisuus 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. Erityisesti oppiaineissa esiintyvät laitteet ja koneet, niiden käyttöopastus, kuluttajavalistus, yms. 83

84 Tieto- ja viestintätekniikka opetussuunnitelmassa / Tietotekniikan osaamisen portaat ja kirjasto-opetus (liite) Äidinkieli ja kirjallisuus 1-2 myönteinen kuva tietokoneen käytöstä 3-6 teknologian hyödyntäminen tuotosten valmistelussa 7-9 teknologian hyödyntäminen tiedonhankinnassa ja erityisesti kirjoitustöiden yhteydessä, kriittinen medialukutaito mm. internetin käytössä Ympäristö- ja luonnontieto 1-2 erilaisten teknisten laitteiden tunnistaminen 3-6 oppilaan elämänpiiriin kuuluvien teknologisten sovellusten järkevä käyttö Biologia ja maantieto Maantieto 7-9 teknologia apuna vesistöjen hoidossa ja vesieläinten tutkimisessa, Suomen metsä- ja paperiteollisuuden koneistuminen, metsien hoitosuunnitelmien teko tietokoneella, biotekniikka apuna sairauksien hoidossa 7-9 internet valtioiden välisten yhteyksien hoidossa, valtioiden eriarvoisuus teknologian hyväksikäytössä, eurooppalaisen tietotaidon leviäminen EU:n jäsenmaiden keskuudessa, Suomen asema käsipuhelimien valmistajana ja kehittäjänä, Nokian merkitys Suomen taloudelle Matematiikka 1-6 eri apuvälineiden hyödyntäminen 7-9 mallintaminen, eri apuvälineiden hyödyntäminen, tietotekniikan käyttö Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto 7-9 teknologiset sovellutukset, kuten ultraäänen käyttö, optiset laitteet, tiedonsiirto valon avulla, jne., uudet tietoliikennesovellutukset, mm. valokuitu, laser, vapaa-ajan sovellukset ja harrastukset, sähkön merkitys teknologiassa, energia- ja ympäristöongelmat kemianteollisuus tutuksi biotekniikka sairauksien hoidossa, teknologian eettiset ja moraaliset näkökohdat, internet ihmisen apuna esim. kriisitilanteissa uskonnon ja tieteen välisen suhteen pohtiminen eri aikakausina, teknologian kehityksen vaikutus mm. uskonnolliseen ajatteluun ja yhteiskuntaan, ihmisen vastuu ja eettinen pohdinta teknologian ja tieteen kehityksessä Elämänkatsomustieto teknologian vaikutukset yhteiskuntaan, eettiset näkökulmat tieteen kehityksessä, teknologian hyöty- ja haittanäkökulmien pohdinta Historia ja yhteiskuntaoppi Kuvataide teknologian kehittyminen 1800 ja 1900 luvuilla, teknologian vaikutukset yhteiskunnalliseen kehitykseen ja sen merkitys tulevaisuudessa, sähköinen asiointi ja tiedonhaku tietoverkoissa, teknologian hyötyjen ja haittojen arviointi yksilön ja yhteiskunnan kannalta, teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasaarvokysymykset 84

85 Käsityö Musiikki Liikunta Kotitalous tekniikan uudet kuvanteko- ja käsittelymenetelmät, hallittujen teknisten välineiden soveltaminen erilaisiin tarkoituksiin ilmaisussa ja töissä esim. kuva-aineiston kokoamisessa, aihevalinnassa, työn esittelyssä, jne., kuvan uusimpien käyttömuotojen analysointi ja ymmärtäminen, tekijänoikeuksine, vastuun ja yhteiskunnan rajoituksien ja valtuuksien pohdintaa 7-9 perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan sekä erilaisten laitteiden toimintaan tutustuminen, ideoiden arvioiminen, erilaisten teknisten välineiden oikeaoppinen käyttö Musiikkiteknologian käyttöön tutustuminen. Teknologian vastuullinen ja kriittinen käyttö. -suorituksien mittaaminen sekä esim. sekuntikellon ja kompassin hyödyntäminen mittaaminen, ruuanvalmistuksen perusteet, kodinkoneiden käyttö, tekstiilien hoitomenetelmät Oppilaanohjaus tietotekniikan ja erilaisten tietoverkkojen käyttämiseen kannustaminen ammatinvalinnassa sekä ura- ja koulutussuunnittelussa, teknologia tulevaisuuden yhteiskunnassa, sen vaikutus ammattien maailmassa 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä. Oppilaan äidinkieli Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä Toinen kotimainen kieli yhteinen erillisrahoitettu yhteinen erillisrahoitettu suomi suomi äidinkielenä -- ruotsi -- ruotsi ruotsi äidinkielenä -- suomi -- saame saame äidinkielenä ja suomi saamenkielisille ruotsi 85

86 romani viittomakieli muu äidinkieli suomi tai ruotsi äidinkielenä viittomakieli äidinkielenä ja suomi tai ruotsi viittomakielisille muu oppilaan äidinkieli ja suomi tai ruotsi toisena kielenä romani ruotsi tai suomi ruotsi tai suomi ruotsi tai suomi muu äidinkieli suomi tai ruotsi toisena kielenä tai suomi tai ruotsi äidinkielenä maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli ruotsi tai suomi Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. TAVOITTEET 86

87 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin oppii kuuntelemaan keskittyen oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan. Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät Oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu Oppilas tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka suullista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-,pienryhmä- ja luokkakeskusteluja, kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esittämis- ja esiintymistottumuksen saamista draamallisten kokeilujen avulla muihin taideaineisiin integroiden ensimmäisellä luokalla opittujen taitojen vahvistaminen kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla: runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esittämis- ja esiintymistottumuksen saamista draamallisten kokeilujen avulla muihin taideaineisiin integroiden Lukeminen ja kirjoittaminen 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti 87

88 äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä) oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä, peruskirjoitustaito (kirjain, tavu, sana), selkeä käsiala omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa aakkosjärjestys tavutus päivittäin, lukutaidon varmentaminen ja lukunopeuden lisääminen, ymmärtävän lukutaidon kehittäminen ilmeikäs lukeminen kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa, tarinan tuottaminen, tyyppikirjaimet, selkeä käsiala aakkostaminen alkukirjaimen mukaan Kirjallisuus ja kieli 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön opettelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia lastenkirjallisuus ensimmäisellä luokalla opittujen taitojen vahvistaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. 88

89 Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy 89

90 Oppilas oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot 3.vuosiluokka 4.vuosiluokka 5.vuosiluokka viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua ilmaisuharjoituksia viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua ilmaisuharjoituksia viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua ilmaisuharjoituksia Tekstinymmärtäminen 3.vuosiluokka 4.vuosiluokka 5.vuosiluokka keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa 90

91 sekä luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista sekä luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista sekä luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. mainos) Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen 3.vuosiluokka 4.vuosiluokka 5.vuosiluokka kontaktin ottamista yleisöön esityksen havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen vastaanottamista ja antamista otsikoinnin opettelua selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua kontaktin ottamista yleisöön esityksen havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen vastaanottamista ja antamista otsikoinnin opettelua selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua kontaktin ottamista yleisöön tukisanalistan laatimista ja käyttöä esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen vastaanottamista ja antamista otsikoinnin ja kappalejaon opettelua selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua Tiedonhallintataidot 3.vuosiluokka 4.vuosiluokka 5.vuosiluokka erityyppisten tietotekstien avaamista kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta aakkostaminen erityyppisten tietotekstien avaamista, erilaisten tietokirjojen käyttöä kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta erityyppisten tietotekstien avaamista kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti Kielen tehtävät ja rakenne 3.vuosiluokka 4.vuosiluokka 5.vuosiluokka 91

92 sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua erisnimet, yleisnimet vokaalit ja konsonantit tutustuminen sanaluokkiin (verbit, substantiivit, adjektiivit) lause ja päättövälimerkit yhdyssanat sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella lauseet toisiinsa liittyvinä yksikköinä puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua verbien persoonamuodot kaikki sanaluokat vuorosanaviiva yhdysmerkki sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella taivutuksen tehtävä tekstilauseissa lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua verbien aikamuodot lauseenjäsenet (subj. pred. obj.) lainausmerkit eri lausetyypit Kirjallisuus ja muu kulttuuri 3.vuosiluokka 4.vuosiluokka 5.vuosiluokka luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, sekä niiden käyttöä kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. sadut, kertomukset, lorut ja runot) luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni, pääja sivuhenkilö, tapahtumaaika ja -paikka, sekä niiden käyttöä kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat, pohjoismaiset sadut ja tarinat) luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja - paikka, sekä niiden käyttöä kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. historialliset lasten- ja nuortenkirjat) kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. teema, sanoma) elokuvan, teatterin ja median ilmaisukeinoihin tutustuminen Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi vuosiluokilla 3 5 perustuu tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuu eri osa-alueiden vuosiluokittaisiin sisältöihin pohjautuu suullisiin ja kirjallisiin tuotoksiin ja jatkuvaan työskentelyn havainnointiin koostuu opettajan arvioinnista ja oppilaan itsearvioinnista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa 92

93 kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja - välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 93

94 VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. KESKEISET SISÄLLÖT 94

95 Vuorovaikutustaidot 6.vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka viestintärohkeuden ja varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen itsensä ilmaisemiselle turvallisen ilmapiirin takaaminen tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä viestintärohkeuden ja varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä - taitojen arviointia vahvistetaan viestintärohkeutta ja varmuutta sekä tilannetajua kehitetään ryhmäviestintätaitoja perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä viestintärohkeuden ja varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä - taitojen arviointia perehdytään monipuolisesti kielen vaikutuskeinoihin harjoitellaan muiden ajatusten kommentointia ja palautteenantoa erilaisia ilmaisuharjoituksia mahdollisuuksien mukaan pyritään takaamaan turvallinen ilmapiiri itsensä ilmaisemiselle tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen viestintärohkeuden ja varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä - taitojen arviointia kehitytään kriittiseksi ja toiset huomioon ottaviksi puhujaksi ja aktiiviseksi kuuntelijaksi kokoustekniikkaa ja paneelikeskusteluja Tekstinymmärtäminen 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan vä- ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämys- 95

96 monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen luetun ohjattu analysoiminen ja lukukokemuksen jakaminen mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. elokuva) lille, lukukokemusten jakamista kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä luetaan ja analysoidaan kertomuksia harjoitellaan kuvan lukemista varmennetaan lukuprosessin hallintaa luetaan erityylisiä kirjoja yksin ja yhdessä lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan varmentamista kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia perehdytään erilaisiin mediateksteihin ja laaditaan niitä tutkitaan eri viestimiä vaikuttajina tarkastellaan fiktiivisen tekstin muotoa ja sisältöä syvennytään tarkastelemaan tarinoita ja myyttejä eri medioissa ten antajina ja näkemysten kehittäjinä selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia erilaisia tekstianalyysiharjoituksia tarkastellaan tekstin suhdetta toisiin teksteihin 96

97 Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka oman tekstin ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen oman puhe-esityksen havainnollistaminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintä-tavan opettelua erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen ilmaisukeinojen monipuolistamista pienten suullisten esitysten valmistaminen ja esittäminen ilmaisuharjoitukset, joilla rohkaistaan ja innostetaan oppilaita ilmaisuun oman kertomuksen suunnittelu ja laatiminen referaatti runojen kirjoittaminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintä-välineisiin ja -tilanteisiin omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintä-tavan opettelua kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen ilmaisukeinojen monipuolistamista erilaisia puhetilanteita ja niiden harjoittelemista mielipidekirjoitus arvostelu tuotetaan vaikuttavia kirjoituksia ja puheenvuoroja omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen ilmaisukeinojen monipuolistamista puheilmaisutehtäviä oman päätyön suunnittelu, kirjoittaminen ja esitteleminen aineistopohjaisia kirjoitelmia asioimiskirjoitusta mahdollisuuksien mukaan Tiedonhallintataidot 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka 97

98 tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia tietoverkon suunnitelmallinen hyödyntäminen tiedonhaussa lähdekritiikin herääminen yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttäminen tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia kirjaston luokitusjärjestelmä perusteellisemmin erilaiset tiedonhakutavat ja niiden kriittinen käyttö tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia erilaisten muistiinpanotekniikoiden hallinta tiedon arviointia tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähde-merkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua oppilas osaa arvioida lähteiden luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta oppilas pyrkii hyödyntämään monipuolisesti eri tiedonlähteitä Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. nuortenkirjat) kirjallisuuden käsitteiden syventäminen suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista totutaan lukemaan ja tuottamaan erityyppisiä tekstejä opitaan käyttämään tekstin tulkinnan käsit- suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tunto- merkkejä fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen teatteri- ja elokuvakokemusten perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä suomen kielen vaiheita ja vaihtelua suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja 98

99 teitä kaunokirjallisuuden eri lajeja nuortenkirjallisuus sadut ja myytit hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista luetaan nuortenkirjallisuutta ja tutustutaan eri genreihin (mm. fantasia-, tieteis-, dekkari-, kauhukirjallisuus sekä romanttisen rakkauskirjallisuuden hahmoja) tutustutaan tärkeimpiin kirjallisuuden tyylisuuntiin (esim. romantiikka, realismi, modernismi) novellianalyysi runojen lukemisen syventäminen Suomen kirjallisuuden päävaiheista yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen suomalaisen kirjallisuuden syntyvaiheet Kalevala suomalaista kirjallisuutta 1800-luvulta nykypäivään yhteiskunnallisten ja poliittisten muutosten vaikutus kirjallisuuteen syvennetään runojen tulkintataitoja Kieli ja kielentuntemus 6.vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka sijamuodot verbien aikamuodot, aktiivi ja passiivi lauseenjäsennyksen syventäminen oikeinkirjoituksen perus- asioiden vakiinnuttaminen erilaisten tekstien runsas lukeminen sanaluokkien kertausta nominien ja verbien taivutuksen syventäminen kirjoitetun kielen perussääntöjen kertaaminen lauseen pääjäsenet verbien modukset virke ja lause lauseenjäsennys oikeinkirjoitussäännöt nominaalimuotoiset verbit ja lauseenvastikkeet kaikkien aikaisemmin opittujen kielioppiasioiden syventäminen ja kertaaminen oikeakielisyysasiat suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu suomen kielen ominaispiirteet Työmenetelmät Vahvistetaan rohkeutta puhua sekä korostetaan kuuntelutaidon merkitystä. Totutaan olemaan ja työskentelemään erilaisissa pienryhmissä mahdollisuuksien mukaan. Harjaannutetaan keskustelutaitoja 99

100 Arviointi Vieraillaan teatterissa mahdollisuuksien mukaan. Pyritään käyttämään tietotekniikkaa monipuolisesti. Vahvistetaan oppilaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Tehdään yhteistyötä paikallislehden kanssa soveltuvin osin. Vihkotyöskentely, esitelmät, projektit ja päättötyö Tuntityöskentely: aktiivinen kuunteleminen ja osallistuminen oppitunneilla Vihkotyöskentely: selkeän käsialan käyttäminen ja huolellisuus. Läksyt. Ryhmätyöskentely: taito toimia erilaisissa ryhmissä Kokeet ja läksynkuulustelut Erilaisten tekstien tuottaminen Suullinen ilmaisu Kirjallisuuden omaksuminen Omien mielipiteiden ilmaisutaito Oikeakielisyys PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista 100

101 pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 7.4 Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska). RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pit- 101

102 käjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät: itsestä ja perheestä kertominen harrastukset ja vapaa-ajan vietto: harrastuksesta kertominen koulusta ja vapaa-ajasta kertominen kavereista ja valokuvasta kertominen oman mielipiteen ilmaiseminen lyhyen viestin jättäminen ja siihen vas- matkustaminen lomasuunnitelmat, matkalipun osto, tien kysyminen/neuvominen, hotellissa yöpyminen, ravintolassa ruokailu, kortin kirjoittaminen koulu ja oppilastoverit sekä opettajat, tervehdykset, kuulumisten vaihtaminen, ulkonäön kuvaileminen, puhelinkeskustelut, kaupassa asiointi, onnitteleminen, kutsun koulu ja oppilastoverit sekä opettajat: yhdeksäsluokkalaisen elämää ja kouluasioita lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat asiat: itsestä, omista ajatuksista kertominen, ulkonäkö ja luonne, ihastuminen ja seurustelu asuminen maalla ja kau- 102

103 taaminen tervehtiminen ja kuulumisten vaihto laatiminen harrastukset perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta: Ruotsi, Norja ja Suomi sekä Tukholman, Oslon ja Helsingin nähtävyyksiä. Käsitellään mahdollisuuksien mukaan. pungissa Rakenteet 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka kaikkein keskeisin verbioppi: apuverbit, verbien preesens keskeistä lauseoppia: päälauseen sanajärjestys, kysymyslauseet, kielteinen lause adjektiivien taivutus tavallisimmat kysymyssanat persoonapronominit lukusanat omistusmuoto ja possessiivipronominit substantiivien deklinaatio prepositioita persoonapronomien objektimuodot det finns rakenne en- ja ett- sanojen esittely Kerrataan ja vahvistetaan 7. luokalla opittuja rakenteita järjestysluvut ja päiväykset imperatiivi pronominit vilken ja den här man-rakenne perfekti imperfekti ajan ilmaisuja sivulause -are päätteiset sanat prepositioita perusrakenteiden kertaus ja syventäminen: aikamuodoista preesens, imperfekti ja perfekti substantiivien ja adjektiivien taivutus adjektiivien vertailu ja päälauseen sanajärjestys pluskvamperfekti konditionaali sivulauseet Viestintästrategiat Työmenetelmät Arviointi kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ääntämis- ja kuunteluharjoituksia sekä luokassa että studiossa suulliset pariharjoitukset aihepiireihin kuuluvista viestintätehtävistä kirjallisen tuottamisen harjoittelua mahdollisuuksien mukaan kieliopin opiskelu sekä opettajajohtoisesti että itsenäisesti soveltaen kirjalliset sanasto- ja rakennetehtävät summatiivinen koe ja sanakokeet 103

104 tuntiaktiivisuus oppilaan yleinen asennoituminen ruotsin kielen opiskeluun opiskeluvälineistä huolehtiminen ja kotitehtävien tekeminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihtaitkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskieli- A2.1 Peruskielitaidon al- A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 7.5 Vieraat kielet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-KIELI: ENGLANTI A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT 1 2 Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista. TAVOITTEET Oppilas tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa. 104

105 KESKEISET SISÄLLÖT jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa VUOSILUOKAT 3 6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa tilanteissa perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa 105

106 3.vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka What s your name? How old are you? Whose bag is it? It is This is I like / I don t like Do you like? I can / I can t värit lukusanat 1-20 viikonpäivät kellonajat tasatunnein kehon osat What time is it? How much? What day/ month/ season is it? What s the weather like? Where do you live? What s your address? maita ja matkailusanastoa lukusanat kellonajat vaille, yli ja puoli sekä ajan prepositiot kuukaudet ja vuodenajat There is /There are I d like How often harrastussanastoa koulusanastoa asuminen ja liikkuminen ruokailu ammatit To be good at /best at/ bad at Did kysymykset I will /Will you I am/was able to I won t I am going to You d better You should Why don t you tietokone ja internet sanastoa, sähköposti luonto ja luonnonsuojelu henkilökohtainen terveys vapaa-aika: TV, elokuvat, mainokset Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan 3.vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka yksikkö ja säännöllinen monikko be- ja have verbien preesens persoonapronominit kysymyssanat: what, who, where, when, why, how, whose prepositiot: in, on, under, behind kirjoitusmerkit alustavasti epäsäännöllinen monikko yleispreesens kokonaan kestopreesens lyhyiden adjektiivien vertailumuodot a, an, the s-genetiivi of-rakenne ainesanojen yhteydessä prepositiot: on front of, between, next to, near, for, to, from persoonapronominien omistusmuodot objektimuoto imperfekti alustavasti artikkelien käyttö järjestysluvut ja päivämäärät prepositiot: above, below, opposite, over, with, after, before pitkien adjektiivien vertailu apuverbit: should, would, have to, may imperfekti kokonaan futuuri of genetiivi ly päätteiset adverbit body, -one, -thing, - where päätteiset pronominit kirjoitusmerkkien kertaus prepositioiden kertaus pronominien kertaus Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa 106

107 kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Englanti Muut kielet Kuullun ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidonalkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito, englanti Oppilas oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat 107

108 Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 6 esiin tulleen lisäksi 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka vapaa-ajan vietto ja harrastukset: henkilötiedot, koti ja perhe, harrastukset ja itsestä kertominen, ystävyys opiskelu, työ ja elinkeinoelämä: koulu matkustaminen: Britteinsaaret asuminen tutustuminen tapaaminen arkiaskareet ehdottaminen uutisten kertominen ja niihin reagointi lemmikkieläimet ruokailu pukeutuminen mieltymysten ja tunteiden ilmaiseminen rahankäyttö vapaa-ajan vietto ja harrastukset opiskelu, työ ja elinkeinoelämä: tekniikka ja keksinnöt tiedotusvälineet: julkisuus, sankarit kestävä kehitys julkiset palvelu terveys ja hyvinvointi: kiusaaminen matkustaminen: matkailu, eri kulttuurit, englantia puhuvaan maailmaan tutustuminen, Suomi ulkomaalaisen silmin, Eurooppa, tien kysyminen ja neuvominen vapaa-ajan vietto ja harrastukset: vaatteet ja nuorisokulttuuri, taiteet ja kulttuuri, media opiskelu, työ ja elinkeinoelämä: työelämä ja ammatit, aktiivinen vaikuttaminen terveys ja hyvinvointi: nuorten ongelmat, selviytyminen historia ympäristönsuojelu Kanada, Australia Rakenteet 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot: perusasioiden kertausta be,have-verbit, yleispreesens, imperfekti, uusina asioina: perfekti, pluskvamperfekti, futuuri substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö kysymyslause adjektiivien vertailu kellonajat verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet perusasioiden kertausta, erityisesti aikamuodot relatiivipronominit it ja there muodollisena subjektina verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö passiivi 2. konditionaali futuurin ja konditionaalin kertausta ehtolauseet 108

109 indefiniittipronominit ing-muodon käytön perusasioita sanajärjestys konditionaali be going to - rakenne ajan ja paikan prepositiota substantiivien yksikkö ja monikko artikkelisanat ja niiden käyttö, count nouns ja uncount nouns eli laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit genetiivi persoonapronominit adverbit ja niiden vertailu modaaliapuverbit ehtolauseet ja 2. konditionaali liitekysymykset infinitiivin ja ing-muodon käyttö relatiivipronominit Viestintästrategiat Työmenetelmät Arviointi kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö parikeskustelut ja harjoitukset kirjalliset sanasto ja rakennetehtävät pienet kirjoitelmat kuuntelutehtävät uuden kieli- ja kielioppiaineksen opiskelua ja soveltamista opettajajohtoisesti ja itsenäisesti ääntämis- ja lukuharjoituksia luetunymmärtämistehtäviä tuntityöskentely sanakokeet ja summatiivinen koe yleinen asenne kielenopiskeluun huolellisuus, opiskeluvälineistä huolehtiminen ja läksyjen suorittaminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: ymmär- Kuullun täminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito 109

110 Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. MINIMITAVOITTEET VUOSILUOKALTA PÄÄSEMISEKSI säännöllinen läsnäolo oppitunneilla työskentelyvälineistä huolehtiminen kokeen hyväksytty suorittaminen (5-) läksyjen säännöllinen suorittaminen yritteliäs ja positiivinen asenne kielenopiskeluun MINIMITAVOITTEET PERUSKOULUN PÄÄTTÖARVOSANAAN hyväksytyt kurssiarvosanat 8:nnelta ja 9:nneltä luokalta VALINNAINEN KIELI (B2): RANSKA, SAKSA tai VENÄJÄ Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). Koulussamme opiskellaan valinnaiskieltä kaksi viikkotuntia 8. ja 9. luokilla. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. 110

111 Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta RANSKA: 8. vuosiluokka itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen: koulu, kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat, voinnista puhuminen ja ruumiinosia, ammatteja perhe ja vapaa-aika: oma perhe, harrastuksia selviytyminen arki-päivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta: kahvilassa, ruokasanastoa tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa SAKSA: 8. vuosiluokka itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen: koulu, asuminen perhe ja vapaa-aika: harrastukset selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta: tervehtiminen, esittäytyminen, teitittely, ruokailu ja ostostilanteita tutustuminen Saksaan maana tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa VENÄJÄ: 8. vuosiluokka RANSKA: 9. vuosiluokka itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen: sää, päiväys, värit perhe ja vapaa-aika: kirjeen kirjoittaminen selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta: ravintolassa, matkalipun ostaminen, tien neuvominen, ostoksilla tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa SAKSA: 9. vuosiluokka 8. luokan tilanteiden vahvistaminen itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen: kuulumisen tiedustelu, ravintolassa ja vaateostoksilla, asuminen ja ympäristö selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta: matkan varaaminen, lipun osto ja hotellissa yöpyminen, tien neuvominen tutustuminen Sveitsiin ja Itävaltaan tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa VENÄJÄ: 9. vuosiluokka itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen: itsestä kertominen perhe ja vapaa-aika: perheestä ja harrastuksista puhuminen selviytyminen arki-päivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta: tervehtiminen ja esittäytyminen, ruokailu ja ostostilanteita tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutus-tilanteissa 8 lk tilanteiden vahvistaminen selviytyminen arki-päivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta: matkustaminen tutustutaan Venäjän maantieteeseen ja kulttuuriin tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutus-tilanteissa Rakenteet RANSKA: 8. vuosiluokka RANSKA: 9. vuosiluokka viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi 111

112 substantiivien suku artikkelit lukusanat 1-69 genetiivi ja yhdyssanat kieltolause säännöllisten ER-verbien preesens epäsäännöllisten verbien preesens taivutukset on-passiivi adejktiivien taipuminen yksikön possessiivipronominit il y a -rekenne lähi eli allerfutuuri demonstratiivipronominit ce/cet/cette/ces intonaatio ja est-ce que-kysymykset painolliset pronominit SAKSA: 8. vuosiluokka viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi lukusanoja persoonapronominit artikkelit kysymyssanat verbin säänn. ja epäs. preesenstaivutus modaaliverbit yksikön omistussanat päälauseen sanajärjestys persoonapronominien ja substantiivin akkusatiivi VENÄJÄ: 8. vuosiluokka aiemmin opittujen kielioppiasioiden kertausta IR- ja RE- verbien preesens refleksiiviverbit lukusanat 70 järjestysluvut adjektiivin paikka adjektiivin komparatiivi être en train de faire -rakenne passé compose avoir besoin de -rakenne partitiivi objektimuodot adverbiaalimuodot eli epäsuora objekti monikon possessiivipronominit prepositioita SAKSA: 9. vuosiluokka viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi kerrataan ja vahvistetaan 8. lk opittuja rakenteita monikon omistussanat akkusatiivi prepositiot sein- ja haben verbien imperfekti perfekti persoonapronominien ja substantiivien datiivi VENÄJÄ: 9. vuosiluokka viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi kyrillisten aakkosten lukeminen ja kirjoittaminen persoonapronominit verbin preesens ja preteriti alustavasti liikeverbit omistussanat lukusanoja, kellonaikoja sijamuotojen preesens viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi kerrataan ja vahvistetaan 8. lk opittuja rakenteita liikeverbien laajentaminen prepositioilmaisuja Viestintästrategiat puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa Työmenetelmät parikeskustelut ja -harjoitukset 112

113 kirjalliset sanasto- ja rakennetehtävät pienet kirjoitelmat kuuntelutehtävät uuden kieli- ja kielioppiaineksen opiskelu ja soveltaminen opettajajohtoisesti ja itsenäisesti ääntämis- ja lukuharjoituksia luetunymmärtämistehtäviä Arviointi tuntityöskentely sanakokeet ja summatiiviset kokeet yleinen asenne kielenopiskeluun huolellisuus, opiskeluvälineistä huolehtiminen ja läksyjen suorittaminen Ranska B2-kieli 8. luokka Alkuvaiheessa kiinnitetään huomiota oikeaan ääntämistapaan, puhumisen harjoitteluun ja kuullunymmärtämiseen. Opitaan esittäytymään ja kertomaan itsestä ja perheestä tärkeimpiä asioita. Opiskellaan tervehdyksiä, toivotuksia ja voinnin kysymistä. Tutustutaan Ranskaan ja ranskaa puhuvaan maailmaan ja niiden kulttuuriin ja yhteiskuntaan. 9. luokka Vahvistetaan oikeaa ääntämystä ja omaa kirjallista ja suullista tuottamista. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan valtakunnalliseen 9:nnen luokan ranskan kokeeseen. Laajennetaan kulttuuri- ja tapatuntemusta ranskaa puhuvasta maailmasta. MINIMITAVOITTEET VUOSILUOKALTA PÄÄSEMISEKSI säännöllinen läsnäolo oppitunneilla työskentelyvälineistä huolehtiminen kokeen hyväksytty suorittaminen (5-) läksyjen säännöllinen suorittaminen yritteliäs ja positiivinen asenne kielenopiskeluun MINIMITAVOITTEET PERUSKOULUN PÄÄTTÖARVOSANAAN hyväksytyt kurssiarvosanat 8:nnelta ja 9:nneltä luokalta 7.6 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT

114 Vuosiluokkien 1 2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. TAVOITTEET Oppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista. KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka lukumäärä, lukusana ja numerosymboli: luonnolliset luvut lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla, lukualue eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista sovellus- ja arviointitehtävät lukumäärä, lukusana ja numerosymboli: luonnolliset luvut lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein kymmenjärjestelmäperiaatteen vahvistaminen (TSKY) yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla, lukualue yhteenlasku allekkain, muistinumero vähennyslasku allekkain, lainaaminen kertolaskua ja kertotauluja: kertolaskukäsite, vaihdannaisuus, kertotaulut 0-5 jakolaskua konkreettisilla välineillä murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisilla välineillä eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö sovellus- ja arviointitehtävät Algebra 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisten lukujonoja: tulkitseminen ja kirjoittaminen, lukujen järjestykseen asettaminen - ensimmäisellä luokalla opittujen taitojen vahvistaminen 114

115 Geometria 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen kaksiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen: neliö, ympyrä, kolmio, suorakulmio kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen: kuutio, pallo, suorakulmainen särmiö ja pyramidi kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen geometriset peruskäsitteet, kuten sivu ja kulma kuvioiden jäljentäminen ja omien kuvioiden tekeminen, yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia rakentelu ensimmäisellä luokalla opittujen taitojen vahvistaminen lisää kaksiulotteisia muotoja lisää kolmiulotteisia kappaleita: lieriö ja kartio geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen kuvioiden jäljentäminen ja omien kuvioiden tekeminen, yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan mittavälineiden käyttöä pituus, pituuden vertailua ja arviointia (cm, m) aika: kellonajat 1-12, tasatunnit ja puolet tunnit hinta: kolikot ja setelit (snt ja e) sekä pelit ja kauppaleikit tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu mittaustuloksen arviointi ensimmäisellä luokalla opittujen taitojen vahvistaminen mittavälineiden käyttö pituus: pituuden vertailua, arviointia ja muuntamista (mm, cm, m, km) pinta-ala tilavuus: tilavuuden vertailua, arviointia ja muuntamista (dl, l) massa: massan vertailua, arviointia ja muuntamista (g, kg) aika: kellonajat 1-24, 5:n minuutin tarkkuudella, ajan yksiköiden muunnokset hinta: rahayksiköt ja niiden muuntaminen sekä rahoilla laskeminen tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu mittaustuloksen arviointi Tietojen käsittely ja tilastot 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen taulukointiin tutustuminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina 115

116 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas Geometria Oppilas tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen Oppilas osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. TAVOITTEET 116

117 Oppilas saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka kymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen lukujen luokittelua ja järjestämistä luvut tutustuminen 60- järjestelmään kellonaikojen avulla laskualgoritmeja ja päässälaskua kertolaskua kertotaulut 0-10, kertolaskua allekkain (1- numeroinen kertoja) sisältöjako ja ositusjako, jakolasku kertolaskun avulla murtoluvun käsite desimaaliluvun käsite sekaluvun käsite yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain, muistinumerot ja lainaamiset samannimisten murtolukujen suuruusvertailu pyöristäminen kymmeniksi ja sadoiksi erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen sulkeiden käyttö laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen laskutoimituksen vastauksen tarkistaminen kymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen luvut tutustuminen 60- järjestelmään kellonaikojen avulla lukujen luokittelua ja järjes- tämistä laskualgoritmeja ja päässälaskua kertolaskua: kertotaulut 0-10, kertolaskua allekkain (2- numeroinen kertoja) jakokulma(1-numeroinen jakaja) desimaaliluvun käsite negatiivisen kokonaisluvun käsite yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain, muistinumerot ja lainaamiset samannimisten murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslasku kymmenes- ja sadasosat yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain murtolukujen muunnokset murtoluvun ja desimaaliluvun välinen yhteys pyöristäminen tuhansiksi ja kymmeniksituhansiksi laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen kymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen luvut järjestelmä (h, min, sek) lukujen luokittelua ja järjestämistä laskualgoritmeja ja päässälaskua jaollisuus jakokulma (2-numeroinen jakaja) yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain, muistinumerot ja lainaamiset murtolukujen muunnokset murtolukujen laventaminen ja supistaminen murtolukujen ja desimaalilukujen kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla prosentin käsite ja yhteys murtolukuun ja desimaalilukuun pyöristäminen sadoiksituhan- siksi ja miljooniksi negatiivisen kokonaisluvun käsite, lämpömittarisovelluksia laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen 117

118 Algebra 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia sulkeiden käsite lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia. suhteita ja riippuvuuksia lausekkeiden käsite lausekkeen kirjoittaminen ja laskeminen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä Geometria 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka suurennoksia ja pienennöksiä ruudukon avulla symmetria yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu piiri, monikulmion piiri mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista: pituus, massa, raha, l, dl kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen suurennoksia ja pienennöksiä ruutumittakaavan avulla symmetria suoran ja kiertopisteen suhteen erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu: kulmien luokittelua havainnon perusteella, kolmioiden luokittelua, nelikulmioiden luokittelua kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen peilauksia suoran ja pisteen suhteen mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista: pituus, massa, raha, l, dl yhdenmuotoisuus ja mittakaava yhtenevyys konkreetein välinein ympyrä ja sen osia kulman yksikkö. aste kulman mitta ja kulmien luokittelua nelikulmion ja kolmion pintaala pituuden yksikköjärjestelmä (+dm) massan yksikköjärjestelmä (+mg, cg, dg) tilavuuden yksikköjärjestelmä (+ml, cl) pinta-alan yksiköt mm², cm². dm², m², a, ha, km² mittaustulosten arviointia ja tarkistaminen mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka keskiarvon käsite ja laskeminen tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen 118

119 tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen kuvista, taulukoista ja diagrammeista yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, diagrammien piirtäminen ja tulkinta tietojen luokittelu ja järjestäminen kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä (mahdollista, mahdotonta, varmaa) koordinaatisto KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas Geometria Oppilas ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot 119

120 ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. TAVOITTEET Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, mallintamista, sääntöjen etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: vääräksi loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mit- taamista, mallintamista, sääntöjen etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen poh- loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuot- 120

121 osoittaminen, suora todistus ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa justaminen: vääräksi osoittaminen, suora todistus ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa taminen todistamisen pohjustaminen: vääräksi osoittaminen, suora todistus kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka kymmenjärjestelmän varmentaminen miljardit lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen-ja vähennyslaskuja päässä, allekkain, muistinumerot ja lainaaminen peruslaskutoimitusten varmentaminen kertoja jakolaskuissa erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskuja prosenttilasku luonnolliset luvut, kokonaisluvut, lämpötilat ja korkeudet, kokonaislukujen yhteen- ja vähennyslasku, rationaaliluvut, desimaaliluvut, reaaliluvut vastaluku, itseisarvo, käänteisluku murtolukujen supistaminen ja laventaminen, murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku, sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä kertominen ja jakaminen murtoluvuilla lausekkeiden sieventäminen pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö, likiarvot potenssi, eksponenttina positiivinen kokonaisluku, negatiivisen kantaluvun potenssi kerto- ja jakolasku kahdella tai useammalla luvulla alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä prosenttilasku potenssilauseke ja sen sieventäminen, potenssien kertaus, suuret luvut, pienet luvut, potenssilaskut laskimella, tulon ja osamäärän korottaminen potenssiin, samankantaisten potenssien tulo ja osamäärä, potenssin korottaminen potenssiin, eksponenttina nolla tai negatiivinen luku juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilaskun kertaus murtolukujen kertaus talousmatematiikkaa Algebra 121

122 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia lausekkeen sieventäminen muuttujan arvon sijoittaminen yksinkertaiseen lausekkeeseen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä lukujonojen tutkimista ja muodostamista muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen lausekkeen sieventäminen: lausekkeiden yhteenlasku, kertominen ja jakaminen luvulla lausekkeen muodostaminen yhtälö ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen, tasapainovaaka lauseke ja sen sieventäminen monomi, monomien yhteen- vähennys- ja kertolasku polynomin käsite, polynomien yhteenvähennys- ja kertolasku, polynomin kertominen luvulla ja monomilla yhtälö ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen, ratkaisu vaiheittain, sulkeet ja nimittäjä yhtälössä, fysiikan yhtälöitä toisen asteen yhtälö, vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen suhde ja suoraan verrannollisuus verranto kääntäen verrannollisuus polynomilaskun kertausta yhtälön ratkaisemisen kertausta yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti (sijoitusmenetelmä, yhteenlaskumenetelmä) ja graafisesti Funktiot 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka lukuparin esittäminen koordinaatistossa suora: suoran yhtälö, suoran piirtäminen yhtälön avulla, erilaisia suoria, leikkaavat suorat, kuvaaja ja sen tulkinta riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite: funktion arvo, kuvaaja funktiokuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen lineaarinen funktio: suora, kuvaaja, nollakohta, suoran kaltevuus, kulmakerroin ja vakiotermi, yhdensuuntaiset suorat, suoran yhtälön muodostaminen kasvun lineaarinen mallintaminen epälineaarisia funktioita: toisen asteen funktio, paraabeli, nollakohdat, heittoliike, epäyhtälö 122

123 Geometria 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka suorakulmaisen särmiön ja kuution tilavuus tilavuuden yksiköt mm³, cm³, dm³, m³ litran ja kuutiodesimetrin yhteys mittaustulosten arviointi aikalaskut, aikaväli kulmien välisiä yhteyksiä: kulmien luokittelu, kulman mittaaminen ja piirtäminen, suorat tasossa, ristikulmat ja vieruskulmat, samankohtaiset kulmat, heijastuminen kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä; ympyrään liittyvät kulmat geometrinen piirtäminen: normaali, keskinormaali, kulman puolittaminen ja siirtäminen monikulmio kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä; kolmion kulmia, tasakylkinen ja tasasivuinen kolmio, kolmion piirtäminen, nelikulmio, suunnikas tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen: suorakulmion piiri ja pinta-ala, suunnikkaan, kolmion ja puolisuunnikkaan pinta-ala säännölliset monikulmiot geometrista konstru- ointia yhtenevyyskuvauksia: peilaukset (suoran ja pisteen suhteen), kierto ja siirto tasossa pinta-alan yksiköt ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä pii, sektori tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen: ympyrän kehän pituus ja pinta-ala yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys: pienennökset ja suurennokset, kartta, kolmioiden yhdenmuotoisuus, sivun pituuden laskeminen trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Pythagoraan lause kappaleiden nimeäminen ja luokittelu: särmiö, lieriö, kartio, pyramidi, pallo kappaleen tilavuuden ja pintaalan laskeminen Todennäköisyys ja tilastot 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka todennäköisyyden käsite ja laskeminen tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista tietojen luokittelu ja jär- todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite 123

124 jestäminen keskiarvon käsite ja laskeminen diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Työmenetelmät: Oppimistilanne voi olla keskustelunomainen, kokeileva tai ongelmakeskeinen pitäen lähtökohtana mahdollisimman usein oppilaalle tuttua konkreettista arkielämän tilannetta. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään tukemaan oppimista. Tietokoneohjelmien avulla havainnollistetaan mm. funktioiden opetusta ja taulukkolaskenta soveltuu tilastojen käsittelyyn. Työtapoja ovat mm. yksilötyöskentely, parityöskentely, ryhmätyöskentely, ohjelmoitu opetus, tietokoneavusteinen opetus, opettajajohtoinen opetus, ongelmakeskeinen opetus, projektit, pelit sekä konkreettiset opetus- ja havainnointivälineet (esim. palikat). Arviointi: Matematiikassa arvioidaan oppilaan matemaattisia tietoja ja niiden soveltamistaitoja sekä työskentelytaitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan osoittamat asenteet oppiainetta kohtaan. Arvioinnissa käytetään numeroarviointia. Arvosanassa otetaan huomioon koearvosanojen lisäksi tuntiaktiivisuus sekä tunti- ja kotitehtävien tekeminen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös vihkotehtävien loogiseen ja selkeään esittämistapaan. Arvioinnissa pyritään antamaan realistista palautetta samalla oppilasta ohjaten ja kannustaen. Näin pyritään herättämään oppilaan kiinnostus ja aikaansaamaan myönteinen asenne matematiikkaa kohtaan. Oppilasta ohjataan myös itsearviointiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. potenssien laskutoimitukset ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. 124

125 Algebra Oppilas osaa Funktiot Oppilas Geometria Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. MINIMITAVOITTEET VUOSILUOKALTA PÄÄSEMISEKSI 7. vuosiluokan matematiikka osallistuu oppitunneille tyydyttävä vihkotyöskentely peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla ymmärtää lukujen suuruusjärjestystä koordinaatisto perusmuodot: kolmio, nelikulmio, ympyrä 8.vuosiluokan matematiikka 125

126 osallistuu oppitunneille tyydyttävä vihkotyöskentely yksinkertaisen yhtälön laatiminen ja ratkaiseminen osaa yksinkertaisia polynomeja yksinkertaisten tasokuvioiden piirejä ja pinta-aloja MINIMITAVOITTEET PERUSKOULUN PÄÄTTÖARVOSANAAN osallistuu oppitunneille tyydyttävä vihkotyöskentely osaa yksinkertaisia prosenttilaskuja yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon tunnistaa yksinkertaisia kappaleita suorakulmaisen särmiön pinta-ala ja tilavuus tilastojen ja diagrammien tulkitseminen keskiarvo 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET Oppilas oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään 126

127 suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja. KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt vuosiluokat 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka elävän ja elottoman luonnon erot erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin kasvien ja eläinten elämänvaiheita luonto eri vuodenaikoina elämän edellytykset eliöiden keskinäinen riippuvuus ja vuorovaikutus elinympäristön kanssa lähiympäristön kasveja, sieniä ja eläinlajeja sekä niiden ominaispiirteiden kuvailua ja luokittelua kasvin osat ja kasvien lisääntymistapoja eläinten lisääntymistapoja ruuan alkuperä ja tuottaminen erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin kasvien ja eläinten elämänvaiheita oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja selkärangattomat ja selkärankaiset kasvien ohjattu kerääminen esim. oman kokoelman aloittaminen erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin kasvien ja eläinten elämänvaiheita lähialueiden keskeinen eliölajisto, kasveja lähiluonnosta oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja elollisen ja elottoman luonnon peruspiirteet valon, veden ja lämmön merkitys on eliöille - vuodenaikojen vaihtelun piirteet mistä ruoka-aineet ovat peräisin aineiden kierto luonnossa Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana vuosiluokat 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka oma lähiympäristö: lähiympäristön havainnointi, rakennettu ympäristö ja luonnon-ympäristö kotiseutu, sen luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta kotipaikan sijainti ja kotikunta kotiseudun erityispiirteitä maaston keskeiset piirteet ja kartta: erilaisia karttoja ja ympäristön havainnollistamista vuorokaudenajat, viikko, kuukausi, vuosi ja vuodenajat Aurinko, Kuu, Maa ja muut planeetat maaston keskeiset piirteet ja kartta: kartan piirtäminen lähiympäristöstä esim. koulun pihasta ilmansuunnat ja janamittakaava karttamerkit ja värit Suomi: Suomen pinnanmuodot, elinkeinot, vesistöt ja kasvillisuus, Suomen karttaan tutustuminen, oma kotiseutu osana Suomea oma maakunta, sen luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta maapallo ihmisen elinpaikkana maaston keskeiset piirteet ja kartta karttapallo, pituus- ja leveyspiirit Pohjoismaat ja muut lähialueet Pohjois-Euroopan karttaan tutustuminen Pohjois-Euroopan valtioiden tarkasteleminen maapallo ihmisen elinpaikkana maaston keskeisten piirteiden hahmottaminen ja maaston havainnollistaminen eri tavoin sekä erityisesti kartan ilmaisuun tutustuminen Ympäristön ilmiöitä 127

128 1.-2. vuosiluokat 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka oppilaan jokapäiväisessä ympäristössä tapahtuvia fysikaalisia ilmiöitä sääilmiöt ja lämpötilan mittaaminen valo, lämpö ja ääni, kuulon ja näön suojelu yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen yksinkertaisten laitteiden toiminnan selittäminen yksinkertaisten tutkimusvälineiden käyttöön tutustuminen magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä lämpöön liittyviä ilmiöitä ja lämmön lähteitä Ympäristön aineita vuosiluokat 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka veden ja ilman ominaisuuksia arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja lähiympäristön maaperä ja kallioperä opetellaan varomaan koulussa ja kotona olevia vahingollisia aineita arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden käyttö ja kierrätys lajitellaan jätteitä ja toimitaan ympäristöä säästäen veden olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus säähavaintoja Ihminen ja terveys vuosiluokat 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka ihmisen kehonosat, ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin tutustuminen ihmisen kehon kasvuun ja kehitykseen tutustuminen ihmisen elinkaari omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset: ravinto, puhtaus, koulunkäynti, harrastukset, unen merkitys ja tarve, ulkoilu, pukeutuminen, ryhti, rentoutuminen, kuulon ja näön suojeleminen terveyttä edistävä liikkuminen sairastuminen ja sairauksien hoito vuorovaikutustaidot kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy ja siihen puuttuminen vaaratilanteiden välttäminen ja toimiminen hätätilanteessa yksinkertaiset ensiaputoimet ja paloturvallisuus toimiminen hätätilanteissa perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia toimiminen hätätilanteissa yksinkertaiset ensiaputoimet ajankäytön tutkimista ja havaintojen selostamista, työ ja vapaa-aika Turvallisuus vuosiluokat 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka liikennekäyttäytyminen ja oman koulun turvallisuus, koti- käytöstavat ja säännöt, toisten 128

129 vaaratilanteiden välttäminen sopimukset ja säännöt ja vapaa-ajan tapaturmat liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen sopimukset ja säännöt toisen omaisuuden kunnioittaminen huomioon ottaminen ja kunnioittaminen kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen rahan käyttö toisen omaisuuden kunnioittaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. Eliöt ja ympäristöt Oppilas ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana. Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä 129

130 osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakkaja alkoholituotteita osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys Oppilas Turvallisuus Oppilas osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa. osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. 7.8 Biologia ja maantieto Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. 130

131 Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt 5.vuosiluokka 6.vuosiluokka lähialueen keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja kasvien ohjattu keruu. kasvien kasvu ja kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen. lähialueen keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja kasvien ohjattu keruu. eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö. elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen ja puutarhan antimet. Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys 131

132 5.vuosiluokka 6. vuosiluokka ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset psyykkiset ja sosiaaliset muutokset. oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu. ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu. oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu. ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu. Luonnon monimuotoisuus 5.vuosiluokka 6. vuosiluokka luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. - luontoaiheinen retki Eurooppa osana maailmaa 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva. Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisten toiminta. Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot. sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristönä sekä monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä. luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti. 132

133 Eliöt ja elinympäristöt Oppilas tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas Karttataidot Oppilas osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. Eurooppa osana maailmaa Oppilas tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa. Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas BIOLOGIA tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. 133

134 VUOSILUOKAT 7 9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. ymmärtämää biotekniikan askipäivän sovellutusten merkityksen ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemi: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen ja luokittelu sekä ohjattu kasvien kerääminen (vedet ja suot) vesi- ja suoekosysteemin rakenne ja toiminta sekä vesiekosysteemin ominaispiirteet työsuunnitelman mukaisia retkiä luonnon monimuotoisuus kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen ja luokittelu sekä ohjattu kasvien kerääminen eri ekosysteemien rakenne ja toiminta sekä niiden ominaispiirteet ja omakohtainen tutkiminen koulun lähimaastoon oppituntien aikana tapahtuvia retkiä metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen luonnon monimuotoisuus Yhteinen ympäristö: 134

135 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet oman elinympäristön tilan ja ympäristönmuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen Yhteinen ympäristö: oman elinympäristön tilan ja ympäristönmuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen Elämä ja evoluutio: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka solun rakenne ja toiminta eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset Ihminen: ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä Ihminen: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä Työmenetelmät: opettajajohtoinen opetus laborointeja mahdollisuuksien mukaan soveltuvin osin pari- ja ryhmätöitä pääasioiden koonti vihkoon videoiden katselua käsiteltävistä aiheista pieniä esitelmiä lähdekirjoja apuna käyttäen mahdollisia retkiä maastoon oppikirjan tehtävien tekeminen vihkoon Arviointi: - osallistuminen oppitunneilla - kokeiden suorittaminen hyväksyttävästi - annettujen tehtävien suorittaminen koulussa ja kotona 135

136 - oppilaan innostuneisuus aiheeseen - vihkotyö siistiä ja asiallista - pari- tai ryhmätöiden valmistuminen ajallaan ja niiden esittäminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa Ihminen Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 136

137 MAANTIETO VUOSILUOKAT 7 9 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Maa- ihmisen kotiplaneetta: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat maanosien luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu ihminen luonnonvarojen kuluttajana maailman luonnon- maantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttaku- 137

138 van hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Eurooppa, Euroopan ja Afrikan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailua Eurooppa: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka Yhteinen ympäristö: Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisu-mahdollisuuksien pohtiminen Itämeren alueen ympäristökysymykset ihminen luonnonvarojen kuluttajana Suomi: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka Suomen karttakuva ja maisema luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä Suomi osana maailmaa 138

139 oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö Työmenetelmät: opettajajohtoinen opetus laborointeja mahdollisuuksien mukaan soveltuvin osin pari- ja ryhmätöitä pääasioiden koonti vihkoon videoiden katselua käsiteltävistä aiheista pieniä esitelmiä lähdekirjoja apuna käyttäen, tiedonhakua mahdollisia retkiä maastoon oppikirjan tehtävien tekeminen vihkoon karttatehtäviä Arviointi: - osallistuminen oppitunneilla - kokeiden suorittaminen hyväksyttävästi - annettujen tehtävien suorittaminen koulussa ja kotona - oppilaan innostuneisuus aiheeseen - vihkotyö siistiä ja asiallista - pari- tai ryhmätöiden valmistuminen ajallaan ja hyväksyttävästi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden 139

140 vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen Oppilas osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. 7.9 Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET Oppilas oppii työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita 140

141 tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden. KESKEISET SISÄLLÖT Luonnon rakenteet 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka maan vetovoima ja kitka sekä voimasta aiheutuva liike- ja tasapainoilmiö turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen Maan ja kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas Aineet ympärillämme 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka ilman koostumus ja ilmakehä veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat Energia ja sähkö 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää 141

142 osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Energia ja sähkö Oppilas tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Luonnon rakenteet Oppilas osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä. Aineet ympärillämme Oppilas FYSIIKKA tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista. VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. 142

143 Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET Oppilas oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita. KESKEISET SISÄLLÖT Värähdys ja aaltoliike: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait äänen ja valon merkitys ja sovellukset optisten laitteiden toimintaperiaatteita Liike ja voima: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka 143

144 vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho Lämpö: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksen-mukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona Sähkö: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona Luonnon rakenteet: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka luonnon rakenteet ja mittasuhteet rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luon- 144

145 toon sekä säteilyltä suojautuminen Työmenetelmät: opettaja ohjaa oppimista opetuksen lähtökohtana on oppilaan elinympäristöön liittyvät ilmiöt, tapahtumat ja kokemukset opetuksena on keskeisenä kokemuksellinen lähestymistapa opetustilanteessa käytetään mahdollisuuksien mukaan oppilastöitä ja demonstraatioita, jotta oppilaissa heräisi mielenkiinto omakohtaiseen, havaitsevaan tiedonhankintaan töissä oppilaat suorittavat omia mittauksia ja tulkitsevat niiden tuloksia. Tulostan tulkitsemisessa voidaan käyttää myös graafisia esityksiä käytetään toiminnallisia työtapoja vahvistetaan erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja oppimis- ja työskentelytaitoja harjoitetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla tavoitteita noudattaen huomioidaan oppilaat yksilöinä sekä taustansa, kehityksensä että oppimistyylinsä mukaan Arviointi Fysiikassa arvioidaan oppiaineen tietoja, niiden soveltamistaitoja ja oppilaan käsityksiä näiden merkityksestä. lisäksi arvioidaan tiedonkäsittelyn, kokeellisen työskentelyn sekä muiden oppimista tukevien taitojen kehittymistä. Arvioinnissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös oppilaan osoittamat asenteet ja arvot. Arviointi annetaan numeroarviointina. Arvosanassa otetaan huomioon koearvosanojen ja testien lisäksi työskentely eli tuntiaktiivisuus, tunti- ja kotitehtävien tekeminen. työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota kokeellisen työskentelyn taitojen arviointiin, joita on eritelty sisältöjen esittelyssä. kunkin oppilaan henkilökohtaisia työskentelytaitoja voidaan arvioida opettajan suorittaman tuntitarkkailun lisäksi myös ns. toiminnallisten tehtävien avulla. Arvioinnissa pyritään antamaan mahdollisimman realistinen palaute oppilasta silti ohjaten ja kannustaen. Tällöin oppimista tuetaan kiinnittämällä huomiota siihen, että oppilaan kiinnostus oppiaineeseen herää ja hänelle syntyy myönteinen asenne luonnontieteitä kohtaan. Oppilaita pyritään ohjaamaan myös itsearviointiin esimerkiksi kokeiden ja testien sekä mahdollisten tutkimusselosteiden palautusten yhteydessä. Opettaja voi antaa kokeista myös kirjallista palautetta. Ohessa vielä luettelona erilaisia arvioinnin seurantaan kuuluvia osatekijöitä. Luettelo ei ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Fysiikan todistusarvosanaan vaikuttavat mm: summatiiviset kokeet asenne ja kiinnostus ainetta kohtaan kotitehtävien suorittaminen osallistuminen opetuskeskusteluun tutkimusvälineiden käyttötaito kokeellisten työtapojen hallinta työskentelyn vastuullisuus ja oma-aloitteisuus taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään työturvallisuuden huomioonottaminen huolellisuus ja täsmällisyys tutkimuksissa selkeä kirjallinen esitys työselostuksien laadinnassa tutkimustulosten kriittinen tarkastelu yhteistyötaidot PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa 145

146 osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima Oppilas osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas Lämpö Oppilas Sähkö Oppilas tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia 146

147 ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet Oppilas tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. MINIMITAVOITTEET VUOSILUOKALTA PÄÄSEMISEKSI 7. vuosiluokan fysiikka osallistuu oppitunneille tyydyttävä vihkotyöskentely osallistuu kokeelliseen toimintaan ja raportointiin tuloksista noudattaa turvallista työtapaa tunnistaa optisia ilmiöitä ja ääneen liittyviä asioita 8. vuosiluokan fysiikka osallistuu oppitunneille tyydyttävä vihkotyöskentely osallistuu kokeelliseen toimintaan ja raportointiin tuloksista noudattaa turvallista työtapaa nopeus-käsitteenä energialajeja MINIMITAVOITTEET PERUSKOULUN PÄÄTTÖARVOSANAAN KEMIA osallistuu oppitunneille tyydyttävä vihkotyöskentely osallistuu kokeelliseen toimintaan ja raportointiin tuloksista noudattaa turvallista työtapaa peruskäsitteitä sähköstä ymmärtää sähkö- ja säteilyturvallisuutta magneettisia perusilmiöitä VUOSILUOKAT 7 9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja 147

148 teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT Ilma ja vesi: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä happamuus ja emäksisyys ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle Raaka-aineet ja tuotteet: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka alkuaineiden ja yhdis- alkuaineiden ja yhdisteiden omi- 148

149 teiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen naisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset Elollinen luonto ja yhteiskunta: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka fotosynteesi ja palaminen, energialähteet orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit Työmenetelmät: opettaja ohjaa oppimista opetuksen lähtökohtana on oppilaan elinympäristöön liittyvät ilmiöt, tapahtumat ja kokemukset opetuksessa on keskeisenä kokeellinen lähestymistapa opetustilanteessa käytetään mahdollisuuksien mukaan oppilastöitä ja demonstraatioita, jotta oppilaissa heräisi mielenkiinto omakohtaiseen, havaitsevaan tiedonhankintaan töissä oppilaat suorittavat omia mittauksia ja tulkitsevat niiden tuloksia. Tulosten tulkitsemisessa voidaan käyttää myös graafisia esityksiä. käytetään toiminnallisia työtapoja vahvistetaan erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja oppimis- ja työskentelytaitoja harjoitetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla tavoitteita noudattaen huomioidaan oppilaat yksilöinä sekä taustansa, kehityksensä että oppimistyylin mukaan Arviointi Kemiassa arvioidaan oppiaineen tietoja, niiden soveltamistaitoja ja oppilaan käsityksiä näiden merkityksestä. lisäksi arvioidaan tiedonkäsittelyn, kokeellisen työskentelyn sekä muiden oppimista tukevien taitojen kehittymistä. Arvioinnissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös oppilaan osoittamat asenteet ja arvot. 149

150 Arviointi annetaan numeroarviointina. Arvosanassa otetaan huomioon koearvosanojen ja testien lisäksi työskentely eli tuntiaktiivisuus, tunti- ja kotitehtävien tekeminen. Työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota kokeellisen työskentelyn taitojen arviointiin, joita on eritelty sisältöjen esittelyssä. kunkin oppilaan henkilökohtaisia työskentelytaitoja voidaan arvioida opettajan suorittaman tuntitarkkailun lisäksi myös ns. toiminnallisten tehtävien avulla. Arvioinnissa pyritään antamaan mahdollisimman realistinen palaute oppilasta silti ohjaten ja kannustaen. Tällöin oppimista tuetaan kiinnittämällä huomiota siihen, että oppilaan kiinnostus oppiaineeseen herää ja hänelle syntyy myönteinen asenne luonnontieteitä kohtaan. Oppilaita pyritään ohjaamaan myös itsearviointiin esimerkiksi kokeiden ja testien sekä mahdollisten tutkimusselosteiden palautusten yhteydessä. Opettaja voi antaa kokeista myös kirjallista palautetta. Ohessa vielä luettelona erilaisia arvioinnin seurantaan kuuluvia osatekijöitä. Luettelo ei ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Kemian todistusarvosanaan vaikuttavat mm. summatiiviset kokeet asenne ja kiinnostus ainetta kohtaan kotitehtävien suorittaminen osallistuminen opetuskeskusteluun tutkimusvälineiden käyttötaito kokeellisten työtapojen hallinta työskentelyn vastuullisuus ja oma-aloitteisuus taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään työturvallisuuden huomioonottaminen huolellisuus ja täsmällisyys tutkimuksissa selkeä kirjallinen esitys työselostuksien laadinnassa tutkimustulosten kriittinen tarkastelu yhteistyötaidot PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä MINIMITAVOITTEET VUOSILUOKALTA PÄÄSEMISEKSI 7. vuosiluokan kemia 150

151 osallistuu oppitunneille tyydyttävä vihkotyöskentely osallistuu kokeelliseen toimintaan ja raportointiin tuloksista noudattaa turvallista työtapaa tutuimpien alkuaineiden kemiallisia merkkejä paloturvallisuus tuttujen yhdisteiden kaavoja 8. vuosiluokan kemia osallistuu oppitunneille tyydyttävä vihkotyöskentely osallistuu kokeelliseen toimintaan ja raportointiin tuloksista noudattaa turvallista työtapaa happamuuden merkitys luonnossa yksinkertaisia orgaanisia yhdisteitä MINIMITAVOITTEET PERUSKOULUN PÄÄTTÖARVOSANAAN osallistuu oppitunneille tyydyttävä vihkotyöskentely osallistuu kokeelliseen toimintaan ja raportointiin tuloksista noudattaa turvallista työtapaa metallien tuotantoa ja käyttöä yksinkertaisia sähkökemiallisia sovelluksia kierrätyksen merkitys 7.10 Terveystieto VUOSILUOKAT 7 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1 4 osana ympäristö- ja luonnontieto- oppiaineryhmää, vuosiluokilla 5 6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET 151

152 Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. KESKEISET SISÄLLÖT Kasvu ja kehitys: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot tupakka tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoi- 152

153 to Terveys arkielämän valintatilanteissa: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen liikenneturvallisuus ja - käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu sukupuolitaudit Voimavarat ja selviytymisen taidot: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat omasta terveydestä huolehtiminen kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka kansantaudit ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys keskeiset terveydenhuoltoja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö Työmenetelmät - opettajajohtoinen opetus - pääasioiden kirjoittaminen vihkoon - pari- tai ryhmätöitä mahdollisuuksien mukaan - aiheeseen liittyvien videoiden katselua - vierailijaluentoja mahdollisuuksien mukaan - tutustumiskäyntejä mahdollisuuksien mukaan esitelmiä ja raportteja Arviointi - oppilaan osallistuminen tunnin kulkuun - vihkotyö siistiä ja asiallista 153

154 - kokeitten suorittaminen hyväksyttävästi - oppilaan innostuneisuus aineesta - esitelmät ja raportit ajallaan valmiita ja hyväksyttyjä PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään 154

155 tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on perehdyttää omaan uskontoon perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen tutustuttaa muihin uskontoihin auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. VUOSILUOKAT 1 5 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1 5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen. TAVOITTEET Oppilas oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin 155

156 oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista. KESKEISET SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka oppilaiden kokemuksista nousevia elämään liittyviä asioita Jumala isänä ja Luojana Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Jumala isänä ja Luojana Herran siunaus Jumala isänä ja Luojana Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka suvaitsevaisuus toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus suvaitsevaisuus toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia valintojen tekeminen ja vastuullisuus teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia valintojen tekeminen ja vastuullisuus minun juureni, perheen ja suvun arvoja ja perinteitä teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaan elämään Raamatun kertomuksia ja opetuksia 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka Jeesuksen elämä Jeesuksen elämä ja opetukset Isä meidän rukous patriarkkakertomukset Egyptistä Luvattuun maahan alkukertomukset Jeesuksen elämä ja opetukset Eettisyyteen kasvaminen 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka ihmisen arvo ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta yhdessä elämisen kysymykset kymmenen käskyä yhdessä elämisen kysymykset ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta yhdessä elämisen kysymykset rakkauden kaksoiskäsky kultainen sääntö yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus 156

157 Luterilaisen kirkon elämä 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka seurakunta oppilaan elämässä kirkko- ja kalenteri-vuoden juhlat ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja virsiä ja muita hengellisiä lauluja kirkko- ja kalenteri-vuoden juhlat ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja virsiä ja muita hengellisiä lauluja kirkko- ja kalenterivuoden juhlat ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja virsiä ja muita hengellisiä lauluja seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus ja kirkolliset toimitukset seurakunta oppilaan elämässä virsiä ja muita hengellisiä lauluja kirkko- ja kalenteri-vuoden juhlat ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkko-taide sekä virsiä ja muita hengellisiä lauluja Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka juutalaisuuden ja kristinuskon yhteisiä ja erilaisia piirteitä juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä 157

158 pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. VUOSILUOKAT 6 9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. TAVOITTEET Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka elämän merkitys ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde uskon ja tiedon suhde elämän merkitys ja rajallisuus Maailmanuskonnot 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka keskeisten maailman-uskontojen uskonnollisen elämän pääpiirteet keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet Raamattu 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka Uusi Testamentti kristin-uskon synnyn ilmentäjänä Raamatun tulkinta ja käyttö Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentä- Raamatun kulttuurivaikutuksia 158

159 jänä. Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkintoja ja käyttö Raamatun kulttuurivaikutuksia Kirkko 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkokuntien uskon pääpiirteet kristillisiä symboleja keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään Suomalainen katsomusperinne 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka kristilliset virret luterilaisen kirkon toiminta uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika suomalainen muinaisuskonto yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus uskonnonvapaus luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika Ihminen eettisenä olentona 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka nykyajan ongelmien eettinen pohdinta eettisten normien, periaatteiden ja arvojen soveltaminen eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana kristillisen etiikan peruspainotuk- 159

160 set kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset Työmenetelmät Koska oleellinen osa uskonnon opetusta on tarjota rakennusaineksia oppilaan oman maailmankatsomuksen muodostumiselle, keskeiset työtavat uskonnossa tähtäävät oppilaan oman ajattelun aktivoimiseen. Opetusmenetelmiksi sopivat hyvin mm. opetuskeskustelut ja ryhmätyöt. Arviointiperiaatteet Numeroarviointi perustuu oppilaan kurssin aikana osoittamaan monipuoliseen näyttöön. Se koostuu koemenestyksestä, erilaisista kirjallisista tuotoksista ja aktiivisuudesta oppitunneilla. Oppitunneilla osoitettu aktiivisuus tarkoittaa mm. osallistumista opetuskeskusteluihin, täsmällisyyttä annettujen tehtävien suorittamisessa, oppilaan osoittamaa kiinnostusta opiskeltavaan asiaan ja sosiaalisia ryhmätyötaitoja. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäises- 160

161 sä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT 1 5 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin. KESKEISET SISÄLLÖT Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia Yhteisö ja ihmisoikeudet yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet 161

162 tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja Ihminen ja maailma ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma Oppilas tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. VUOSILUOKAT 6 9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan. TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä 162

163 etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. KESKEISET SISÄLLÖT Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1 5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuriidentiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet, demokratia politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys Katsomusten maailma Kulttuuri katsomusten historiaa, katsomusvapaus maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen Etiikka ja hyvä elämä Tulevaisuus etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä tulevaisuuden tutkiminen luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat 163

164 kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT 5 6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. 164

165 TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä. KESKEISET SISÄLLÖT Omat juuret ja historiallinen tieto: 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka Oman perheen ja kotiseudun historia Muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksen tulkitseminen Esihistoriallinen ja historiallinen aika Suomessa/ Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuuri: 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka Kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synny ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisen elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka Antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunnat ja kulttuurit antiikin heijastumia tähän päivään Keskiaika: 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka uskontojen vaikutus ihmisen elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema uskontojen vaikutus ihmisen elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Suomi Ruotsin valtakunnan osana: 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina 165

166 suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Uuden ajan murros 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka eurooppalaisen ihmisen maailmankuva ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Vapauden aate voittaa alaa 5. vuosiluokka 6.vuosiluokka Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b) kaupankäynnin kehitys c) kulttuurin kehitys d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) väestössä tapahtuneet muutokset KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä. tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. VUOSILUOKAT

167 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. TAVOITTEET Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. KESKEISET SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800-, ja 2000-luvuilla Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka elämää 1800-luvun Suomessa 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa Teollinen vallankumous: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään kaupungistuminen Murrosten aika Suomessa: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka sääty-yhteiskunnan mureneminen Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailman-sotaan seurauksineen: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset 167

168 Laman ja totalitarismin aika: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan elämää demokratioissa ja diktatuureissa Toisen maailmansodan aika: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Suomi 1950-luvulta nykypäivään: 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään suomalaisen hyvinvointi-yhteiskunnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka kylmä sota maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön tiedonvälityksen kehitys 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: a)jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b)tasa-arvoisuuden kehitys c)kulttuurin kehitys d)teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e)euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen 168

169 Työmenetelmät käytetään valmista oppikirjamateriaalia käytetään dokumenttimateriaalia tehdään mahdollisuuksien mukaan vierailuja paikallisiin museoihin käytetään internetiä tiedon hakemiseen mahdollisuuksien mukaan pyritään yhteistyössä muiden aineiden opettajien kanssa luomaan yhteisiä kokonaisuuksia käsiteltävistä asioista oppilaat tekevät itse esityksiä annetuista aiheista käytetään fiktiivisen materiaalin tuomia mahdollisuuksia esim. sarjakuvat ja draama mahdollisuuksien mukaan haastatellaan henkilöitä, jotka ovat olleet mukana maamme historian eri vaiheissa pyritään luomaan yhteyksiä muihin maihin, jolloin saadaan erilaisia näkökulmia historiaan Arviointi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Oppilasta ohjataan käyttämään apunaan tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja tiedon käsittelyssä. Yhteiskunnan palveluihin tutustutaan mahdollisuuksien mukaan vierailukäynneillä ja sähköisen asioinnin avulla. Yhteiskuntaoppia opetetaan yhdeksännellä luokalla kolme vuosiviikkotuntia. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT 7 9 TAVOITTEET 169

170 Oppilas saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana oppii tuntemaan julkiset palvelut saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. 9. vuosiluokka Yksilö yhteisön jäsenenä perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa Yksilön hyvinvointi hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet: sosiaalipalvelut, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi, sekä toimenpiteet niiden ylläpitämiseksi ihmisten ja alueiden välinen tasa-arvo hyvinvoinnin perustana kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi omien tekojen vaikutus yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi Kansalaisen turvallisuus oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu oikeudenmukaisuuden merkitys ja vahingonkorvausvelvollisuus liikenneturvallisuus turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus kansainvälisten tapahtumien seuraaminen Taloudenpito yksityisen taloudenpidon periaatteet omien raha-asioiden vastuullinen hoitaminen ja kuluttajavalistus työnteko ja yrittäjyys yrittäjyys elämäntapana, työllistäjänä ja yhteisen hyvinvoinnin edistäjänä sekä yritysmuodot Kansantalous yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina pankkitoiminta ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys Talouspolitiikka talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin julkinen talous ja verotus julkisen talouden vaikutukset yksityisen kansalaisen toimeentuloon 170

171 Työmenetelmät Yhteiskuntaoppia opiskellaan käyttäen apuna oppikirjaa, mutta tietoa haetaan myös Internetistä ja muista medioista, erityisesti ajankohtaisista julkaisuista. Opiskelu sisältää omatoimisuuteen kannustavia tehtäviä ja mahdollisuuksien mukaan joko opintokäyntejä tai asiantuntijavierailuja. Osa tehtävistä on yksilöllisiä ja osa tehdään ryhmässä. Arviointi Arvosana muodostuu yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin kokeiden, kirjallisten tehtävien, oppilaan tuntiaktiivisuuden ja ryhmätyöprosessien perusteella. Tämä kaikki otetaan huomioon päättöarvioinnissa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. Yleistä Peruskoulun musiikin opetuksen tehtävänä on antaa valmiuksia oppilaan omaan luovaan musiikilliseen ilmaisuun ja pysyvään musiikin harrastamiseen. Musisoinnin ja musiikin kuuntelun avulla oppilasta autetaan ymmärtämään musiikin monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti ja uteliaasti eri musiikkikulttuureihin. Työtavoissa painottuvat toiminnallisuus ja yhdessä musisoiminen, joiden avulla kehitetään oppilaan sosiaalisia ja musiikillisia taitoja sekä tarjotaan virikkeitä oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia ja pyritään luomaan myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa oppilas voi kokea musiikin tuomia onnistumisen elämyksiä, iloa ja mielihyvää. Työtavat Musiikin opetuksessa keskeiset työtavat ovat laulaminen, soittaminen, kuunteleminen, liikkuminen ja musiikillinen keksintä. Oppilas toimii toisaalta musiikin esittäjänä eri kokoonpanoissa, toisaalta aktiivisena ja analyyttisena vastaanottajana, kuuntelijana. Vaihtelevien työtapojen avulla pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista, tunteita ja tunnelmia herättävää musiikin kokemista. 171

172 Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT 1 4 Vuosiluokilla 1 4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana. KESKEISET SISÄLLÖT äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin musiikin elementteihin rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja muotoon liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista Laulaminen: vuosiluokka 3.vuosiluokka 4. vuosiluokka terve äänenkäyttö matkimalla oppiminen lastenlauluja ja leikkejä ajankohtaisia lauluja: vuodenajat ja juhlat eri aihepiireihin liittyviä lauluja omasta ja vieraista kulttuureista luonteva äänenkäyttö: lorut, laululeikit lauluja vuodenaikojen ja juhlien mukaan lauluja eri kulttuureista ja aihepiireistä luonteva äänenkäyttö: lorut, laululeikit lauluja vuodenaikojen ja juhlien mukaan lauluja eri kulttuureista ja aihepiireistä kaanon Soittaminen: vuosiluokka 3.vuosiluokka 4. vuosiluokka kehosoittimet rytmisoittimet rytmit tititoiden yhteissoittoharjoituksia keho-, rytmi- tai melodiasoittimilla perussyketajun kehittäminen yhteissoittoharjoituksia keho-, rytmi- tai melodiasoittimilla perussyketajun kehittäminen 172

173 matkimalla oppiminen bändisoiton alkeita mahdollisuuksien mukaan oma keksiminen bändisoiton alkeita mahdollisuuksien mukaan oma keksiminen Kuunteleminen: vuosiluokka 3.vuosiluokka 4. vuosiluokka eläytyvä kuunteleminen musiikillisten ominaisuuksien ja tapahtumien havainnointia piirtäen ja maalaten musiikki rentoutumisen välineenä musiikkisadut mahdolliset konserttivierailut ympäristön ääniä toiminnallinen kuunteleminen esitykset ja konsertit erilaisiin musiikkilajeihin tutustumista musiikki rentoutumisen välineenä soitinryhmäiin tutustumista suomalainen musiikki toiminnallinen kuunteleminen esitykset ja konsertit musiikki rentoutumisen välineenä soitinryhmät Liikkuminen: vuosiluokka 3.vuosiluokka 4. vuosiluokka musiikillisten ominaisuuksien ja tapahtumien havainnointia liikkuen laululeikit tanssit, erilaiset rytmit oma keksiminen laululeikit tanssit oma keksiminen laululeikit tanssit oma keksiminen Musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen: vuosiluokka 3.vuosiluokka 4. vuosiluokka taa, ti-ti, taa-aa, tauko duurin ja mollin tunnistamista korkea ja matala nouseva ja laskeva hiljainen ja voimakas musiikin voimakkuus ja sen merkitseminen rytmitavut nuotit ja tauot tahti, tahtiviiva ja perustahtilajit nuottiviivasto ja g-avain musiikin voimakkuus ja sen merkitseminen rytmitavut nuotit ja tauot tahti, tahtiviiva ja perustahtilajit nuottiviivasto ja g-avain Musiikillinen keksiminen: vuosiluokka 3.vuosiluokka 4. vuosiluokka rytmi-. keho-, melodia- ja sointuimprovisaatioita omat ideat rytmi-. keho-, melodia- ja sointuimprovisaatioita omat ideat rytmi-. keho-, melodia- ja sointuimprovisaatioita omat ideat KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun 173

174 hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet. VUOSILUOKAT luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. TAVOITTEET Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. KESKEISET SISÄLLÖT äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen Laulaminen: 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka äänenkäyttöharjoituksia monipuolista lauluohjelmistoa mikrofonilaulu mahdollisuuksien mukaan äänenkäyttöharjoituksia monipuolista lauluohjelmistoa mikrofonilaulu mahdollisuuksien mukaan äänenmurrokseen liittyvä äänen huolto äänenkäyttöharjoituksia mahdollisesti mikrofonilaulua lauluja musiikin eri alueilta Soittaminen: 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka yhteissoitto keho-, rytmi-, melodia- tai sointusoittimilla bändisoittoa mahdollisuuksien mukaan yhteissoitto keho-, rytmi-, melodia- tai sointusoittimilla bändisoittoa mahdollisuuksien mukaan akustinen kitara bändisoittimet rytmisoittimet suomalainen musiikki 174

175 omat ideat omat ideat maailman musiikki blues, muu populaarimusiikki Kuunteleminen: 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka toiminnallinen kuunteleminen esitykset ja konsertit eri aikakausien, tyylien ja kulttuurien musiikki sinfoniaorkesteri maailman musiikki musiikin keskeisiä teoksia toiminnallinen kuunteleminen esitykset ja konsertit eri aikakausien, tyylien ja kulttuurien musiikki sinfoniaorkesteri maailman musiikki musiikin keskeisiä teoksia äänityypit suomalainen musiikki maailman musiikki musiikin keskeisiä teoksia Liikkuminen: 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka laululeikit tanssit omat ideat laululeikit tanssit omat ideat rytmi ja liike musiikillinen luova ilmaisu omat ideat Musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen: 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka muotorakenteet kertausmerkit kolmisointu muotorakenteet kertausmerkit kolmisointu sointumerkit (duuri, molli, septimi) Musiikillinen keksiminen: 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka rytmi-, keho-, melodia- ja sointusoitinimprovisaatioita omat ideat rytmi-, keho-, melodia- ja sointusoitinimprovisaatioita omat ideat rytmi-, keho-, melodia- ja sointusoitinimprovisaatioita omat ideat Arviointi Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuvan arvioinnin perustana on musiikin opiskelun prosessi ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Arviointi tukee myönteisesti oppilaan musiikillista edistymistä ja arvioidessa otetaan huomioon oppilaan lähtötaso. Oppilaan itsearviointi ja sen kehittäminen on tärkeä osa musiikin arviointia. Musiikissa arvioidaan lähinnä oppilaan musiikillista toimintaa koulussa, ei niinkään hänen musikaalisuuttaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon 175

176 osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa Kuvataide Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT 1 4 Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1 4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen. TAVOITTEET Oppilas oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja. 176

177 KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja rakentelua kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua kuvista keskusteltaessa Työkalupakki kohdassa on annettu esimerkkejä mahdollisista toteutustavoista (ei sitovia). Maalaus vuosiluokat vuosiluokat Kokeillen ja tutkien erilaisiin välineisiin tutustuminen värit: pää- ja välivärit, värien sekoittaminen erilaisiin maalaustekniikoihin tutustuminen kylmät ja lämpimät värit Työkalupakki laveeraus: märkä, kuiva vesivärit peitevärit sormivärit pullovärit Piirustus ja sommittelu Kokeillen ja tutkien erilaiset piirtimet valo ja varjo piste, viiva, pinta, muoto tila, rytmi. liike sommittelun perusteet Työkalupakki lyijykynä, hiili, liidut, pastellivärit, vahavärit, puuvärit tussi, akvarellivärit Grafiikka värioppi: spektri, väriympyrä, puhtaat värit, murretut värit, vastavärit, värin taittaminen, kylmät ja lämpimät värit kollaasi laveeraus märälle paperille juliste, mainos materiaalituntu (tekstuuri) pintarakenne (struktuuri) tekninen piirustus valo ja varjo siluetti profiili viivain mallista piirtäminen Kokeillen ja tutkien yksinkertaisiin painomenetelmiin tutustuminen eri materiaaleja kokeillen laajennetaan painomenetelmiin tutustumista leimasinpainanta ja sablonapainanta Työkalupakki sormi- ja käsipainanta sabluunapainanta peruna-, palikka- ja sivellinpainanta kohopainanta materiaali- ja kasvipainanta monotypia Muovailu ja rakentelu Keramiikka ja kuvanveisto Kokeillen ja tutkien tutustutaan eri tekniikoihin eri materiaaleja erilaiset massat ja liittäminen käyttäen rakentelu kolmiulotteisuuden kuvaaminen esim. kolmiuloitteisuus erilaisilla materiaaleilla savitöillä ja pienillä rakentelutöillä Työkalupakki savi reliefi 177

178 kipsi, naamari muovailuvaha paperitaittelu, kartonki, pahvi paperimassa ilmapallo ja liisteri taikataikina, valmismassat mobile rautalanka ja verkko paperintaittelu, kartonki, pahvi erilaiset tuotepaketit Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta Taiteen tuntemus ja kulttuurinen vuosiluokka vuosiluokka osaaminen Kokeillen ja tutkien erilaiset kuvat tunnettujen taiteilijoiden töitä lähiympäristön taiteeseen tutustuminen mahdollisia näyttelykäyntejä Työkalupakki taidekuvat läsnä luokassa välittämässä taidenäyttelykäynti elämyksiä ja motivaatiota omiin tuotoksiin kuukauden taiteilija, -kuva kortit, julisteet, diat, valokuvat, lehdet Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä ympäristön muutosten tunnistamista esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri vuosiluokka vuosiluokka ja muotoilu Kokeillen ja tutkien ympäristön esineisiin ja rakenteisiin ympäristötaideteos tutustuminen arkkitehtuuri: paikallisia raken- muoto- ja tilatajun kehittäminen nuksia muotoilu: esineen suunnittelu ja valmistus Työkalupakki luonnonmateriaalit ja luonto kuvallisen ilmaisun innoittajana kirkkotaide erilaisia rakennuksia Media ja kuvaviestintä kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdistäminen kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista 178

179 Media ja kuvaviestintä vuosiluokka vuosiluokka Kokeillen ja tutkien todellisuus ja mielikuvat kuvissa television, tietokonepelien, elokuvien ja mainonnan kuvien käyttö, median ja kuvaviestinnän kriittinen tarkastelu merkitys, arviointi ja tulkinta kuvista havainnointi ja kertominen kuvan ja sanan yhdistäminen painettuun ja sähköiseen viestintään tutustuminen Työkalupakki kortti juliste mainos fotogrammi KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. VUOSILUOKAT 5-9 Kuvataiteen opetuksessa 5 9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. TAVOITTEET 179

180 Oppilas oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu/maalaus vuosiluokka Kokeillen ja tutkien Maalaustekniikoiden ja väriopin kertausta ja varmistamista Työkalupakki lasimaalaus heraldiset - liturgiset värit (vaakuna) Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu/maalaus vuosiluokka Soveltaen ja ilmaisten Maalaustekniikoiden ja väriopin kertausta ja varmistamista Edellisten lisäksi digitaalinen sekatekniikat kuultava pinta väri tila Värisuunnittelu: mielivärit, muotivärit, värijärjestelmät sisustussuunnittelu Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu/piirustus ja sommittelu Kokeillen ja tutkien vuosiluokka Piirustustekniikoiden kertausta ja varmistamista Edellisten lisäksi ihmiskuvaus 180

181 mittasuhteet perspektiivioppi Työkalupakki ruutusuurennos muotokuva pilakuva karikatyyri raapekartonki hiili- ja tussityöt Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu/piirustus vuosiluokka ja suunnittelu Soveltaen ja ilmaisten Piirustustekniikoiden kertausta ja varmistamista piirtopöytätekniikat piirustustekniikoiden soveltaminen oman työskentelyn tarpeen mukaan Kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika, viiva Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu/grafiikka vuosiluokka Kokeillen ja tutkien Painotyön suunnittelu ja vedostaminen Työkalupakki pressprint linopainanta Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu/grafiikka vuosiluokka Soveltaen ja ilmaisten Edellisten lisäksi suoravalotusmenetelmä tinnerisiirrännäinen Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu/muovailu vuosiluokka ja rakentelu, keramiikka ja kuvanveisto Kokeillen ja tutkien Veistoksen suunnittelu ja toteutus Rakentelu pienoismallit Työkalupakki patsas origami Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu/ muovailu vuosiluokka ja rakentelu, keramiikka ja kuvanveisto Soveltaen ja ilmaisten Edellisten lisäksi saven koristelutekniikat muotti- ja tyhjiömuovaimen käyttö rakentelussa aikaisemmin mainittujen tekniikoiden soveltaminen oman työskentelyn tarpeen mukaan Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä 181

182 Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen vuosiluokka Kokeillen ja tutkien Kuvantarkastelu taidekuvan rakenne ja tulkinta maalaustaiteen tyylisuuntia ja taiteilijoita Työkalupakki taidejäljennös impressionismi kubismi abstrakti taidehistoria (luolamaalaukset Egypti, keskiaika) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen vuosiluokka Soveltaen ja ilmaisten kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa internetin kulttuuripalvelujen hyödyntämistä kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri, muotoilu vuosiluokka ja tilataide Kokeillen ja tutkien Edellisten lisäksi muuttuvan ympäristön havainnointia ja arviointia rakennusperintö suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua (tärkeimmät edustajat) Työkalupakki Alvar Aalto Timo Sarpaneva rakennustyylejä historia rakennushistoria Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri, muotoilu vuosiluokka ja tilataide Soveltaen ja ilmaisten tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista muotoiluprosessi, materiaali ja käyttötarkoitus. Media ja kuvaviestintä kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä 182

183 graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia Media ja kuvaviestintä vuosiluokka Kokeillen ja tutkien Edellisten lisäksi television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan kuvien käyttö, merkitys, arviointi ja tulkinta valo- ja videokuvauksen alkeet Työkalupakki kuvakoot, kuvakulmat luokkalehti Media ja kuvaviestintä vuosiluokka Soveltaen ja ilmaisten valokuvaus, videokuvaus ja digitaalinen kuva graafinen suunnittelu: kuva ja sana, typografian ja taiton perusteita mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja elokuvien ja TV-ohjelmien analysointia. Työmenetelmät: Oppilaan työskentely on pääasiassa yksilötyöskentelyä. Monia tehtäviä suoritetaan kuitenkin myös parityöskentelynä ja ryhmätyöskentelynä. Ryhmänä suoritetaan työtilojen siivousta ja välineiden huolehtimista. Uusia asioita opitaan useimmiten opettajajohtoisesti. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa 183

184 osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä Käsityö Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). VUOSILUOKAT 1 4 Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1 4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. KESKEISET SISÄLLÖT keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden valmistamista 184

185 kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja käsityötuotteita, -välineitä, - materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja niiden teknologisia sovelluksia materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö Tekstiilityön sisällöt vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka ompelu suunnittelu valmiin kaavan käyttö solmu langan päähän langan pujotus neulaan ompelun aloitus ompelun päättäminen kirjonta, kankaan koristelu erilaisia pistoja: pujottelu, etupisto, pykäpisto kankaanpainantaa kudonta ja virkkaus pujottelutyöt hapsujen purkaminen reunaan ryijynukan ompelu tupsu, rusetti, nyöri ketjusilmukka 1. lk kiinteä silmukka 2. lk askartelu askartelutekniikat: leikkaaminen, liimaaminen, sommittelu, pistely, taittelu, repiminen, rypistely huopatyöt savi- ja massatyöt luonnonmateriaalit erilaisiin materiaaleihin tutustuminen huovutus pienet huovutustyöt tekstiilitietous käytettäviin materiaaleihin, välineisiin ja teknikoihin liittyvää tietoutta koneompelu ompelukoneeseen tutustuminen sauma ja päärme kankaan huolittelu työturvallisuus konekirjonta tai kankaanpainanta virkkaus ketjusilmukka ja kiinteä silmukka koneompelu yksinkertainen vaate tai kodintekstiili kone- kirjonta tai kankaanpainanta yksinkertainen virkkaus tai pistokirjonta harjoitellaan oikeaa silmukkaa materiaalitietous ja tuotteiden huolto toteutetaan jokin työ, jossa tulee esille tuotteen huolto, kunnostus, korjaus tai kierrätys, esim. napin ompelu, paikkaus, matonkuteiden leikkaaminen vaatteen uudistaminen, esim. vanhoista farkuista hame, shortsit tai kassi puuvillan alkuperä ja ominaisuudet Teknisen työn sisällöt vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka puu materiaaleihin tutustuminen kolmannella luokalla keskeistä on luoda oppi- puu: mitoittaminen, katkaisu ja muotoon sahaaminen, höy- 185

186 sahaaminen naulaaminen liimaaminen, hiominen, merkitseminen kappaleen kiinnittäminen metalli materiaaleihin tutustuminen folion leikkaus ja muotoilu ohkolevyn pakotus ohuen langan taivutus laalle mielikuva teknisestä käsityöstä, tutustuttaa hänet teknisen työn perustyökaluihin ja menetelmiin puu pääasiallisena materiaalina. puu: sahaaminen, poraaminen, hiominen, liimaaminen, naulaaminen, pintakäsittely (esim. maalaaminen, lakkaaminen, petsaaminen, öljyäminen, vahaaminen) mahdollisuuksien mukaan muita materiaaleja (esim. metalli ja muovi) lääminen, yksinkertaisten liitosten tekeminen (esim. naulaliimaliitos) metalli: katkaiseminen, taivuttaminen ja viilaaminen (esim. piparkakkumuotti) mahdollisuuksien mukaan muovi: sahaaminen, poraaminen ja taivuttaminen (esim. akryylimuovi) mahdollisuuksien mukaan muut materiaalit: esim. perinnemateriaaleja mahdollisuuksien mukaan. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. VUOSILUOKAT 5 9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5 9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja - taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapaja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. TAVOITTEET Vuosiluokkien 1 4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä 186

187 perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. KESKEISET SISÄLLÖT Käsityön yleiset sisällöt tuote- ja prosessi-ideointi muodot, sommittelu ja värit materiaali- ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö erilaiset työjärjestykset ja työohjeet käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia Valmistaminen teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen monipuolista laiterakentelua kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka puu: talttaaminen (esim. kynäpenaali), kuperat ja koverat muodot, sorvausta mahdollisuuksien mukaan metalli: katkaiseminen, viilaaminen ja hiominen mahdollisuuksien mukaan me- puu: erilaisia liitoksia (esim. liima- naula-, ruuvi-, tappiliitos), kaarevan muodon aikaan saaminen, sorvaaminen mahdollisuuksien mukaan metalli: juottaminen (tinajuotos kolvilla) metallilevyn leikkaaminen ja pakottaminen puu: opiskellaan työstökoneiden käyttöä (oiko/tasohöylä, vannesaha, alajyrsin, nauhahiomakone. metalli: mahdollisuuksien mukaan hitsausta (kaasu- ja Mic-hitsaus) ja kovajuottoa. 187

188 tallilevyn leikkaaminen ja pakottaminen mahdollisuuksien mukaan toteutetaan jokin työ, jossa tehdään sekä teknistä- että tekstiilityötä tai muutaman viikon ajaksi vaihdetaan tekninen työ tekstiilityöhön ja päinvastoin. (esim. nimikyltti, löylykauha) sähköoppi: virtapiiri (esim. taskulamppu) Luokilla 7-9 opiskelussa lisätään työstökoneiden käyttöä sekä oppilaan omaa suunnittelua. sähköoppi: perussuureet (jännite, virta, resistanssi, teho), yleisimpiin komponentteihin tutustuminen koneoppi: tutustuminen kaksi- ja nelitahtimoottoreihin. Työmenetelmät: Oppilaan työskentely on pääasiassa yksilötyöskentelyä. Monia tehtäviä suoritetaan kuitenkin myös parityöskentelynä. Ryhmänä suoritetaan työtilojen siivousta yms. Uusia asioita opitaan useimmiten opettajajohtoisesti, mutta myös oppilaat toimivat opastajina toisilleen. Arviointi: työskentelyn taitavuus (motoriset taidot) kyky suunnitella valmistettavia töitä, omaa työskentelyä ja työtapoja (luovuus, visuaalinen ajattelu, estetiikka ja realistisuus) pitkäjänteinen työskentely ja halu viimeistellä tuotteensa motivoituminen työskentelyyn, opetettaviin asioihin sekä kyky omaksua uusia asioita tiedon oma-aloitteinen hankinta oman työn ja työskentelyn arviointi kyky huolehtia annetuista tehtävistä ja noudattaa annettuja ohjeita (esim. turvalliset työskentelytavat) kyky työskennellä ryhmässä, auttaa toisia ja kantaa yhteisvastuuta Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin Valmistaminen tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka koneompelu itse suunniteltu ala- tai yläosan vaate virkkaus pitsivirkkaus, jossa pylväitä neule koneompelu itse suunniteltu ala- tai yläosan vaate virkkaus virkkaustyö pitsipaloista neule ompelukone tutuksi ompelukoneen monipuolinen käyttö koneiden huolto koneompelu joustavan materiaalin ompelu joustavat materiaalit ja ompeleet 188

189 harjoitellaan nurjaa silmukkaa ja kavennuksia kirjonta sommittelun perusteita konekirjonta tai tilkkutyö, esim. päällikeompelu, alikeompelu tai vanukirjonta materiaalitietous: villa pesumerkinnät ja vaatteen huolto mahdollisuuksien mukaan toteutetaan jokin työ, jossa tehdään sekä teknistä- että tekstiilityötä tai muutaman viikon ajaksi vaihdetaan tekninen työ tekstiilityöhön ja päinvastoin. neuletyö 5 puikolla mittojen otto, mittataulukot kaavan valinta ja jäljentäminen kirjonta leikkuusuunnitelma kansanomainen pistokirjonta esim. etupisto, ristipisto, virvittäin ompelu tai ketjuvirkkaus saumurin käyttö työjärjestyksen laatiminen tutustuminen paikkakunnalle toteutetaan yläosan vaate omaleimaisiin käsityö-tekniikoihin vaatetus esim. järjestämällä näyttely isoäidin erilaiset sauma- ja päärmeratkaisut aikaisista käsitöistä sekä vertailu nykytekstiileihin muotolaskokset, taskut, vyötärökaitaleet materiaalitietous pellava, silkki ja tekokuidut, alkuperä ja ominaisuudet vetoketjun, napin ja napinläven ompelu materiaalin hoito-ohje kustannuslaskenta työselostus toteutetaan alaosan vaate tekstiilitieto kuitujen jaottelu ja ominaisuudet neulonta neulemerkit ja lyhenteet silmukoiden laskeminen, mallitilkku, neuletiheys lankavyöte perinteiset neuletyöt ja mallit harjoitus erilaisista neuleista toteutetaan pieni neuletyö, esim. sukat tai lapaset kankaanpainanta toteutetaan itse suunniteltu painotyö voidaan yhdistää muihin aihepiireihin lisäksi pieniä välitöitä, esim. kirjontaa tai tilkkutöitä Työmenetelmät Tekstiilityössä painopiste on yksilötyöskentelyssä. Soveltuvin osin käytetään myös parityöskentelyä (esim. vaatteen sovittaminen) ja ryhmätyöskentelyä (esim. koneisiin ja ohjeisiin tutustuminen ja annettujen tehtävien ratkaiseminen). Arviointi teoriakoe 7. luokalla arviointilomake tai arviointikeskustelu arviointi sisältää itsearvioinnin ja opettajan arvioinnin 3. ja 4. luokilla kevätarvioinnissa tulee näkyä sekä teknisen, että tekstiilityön osuus arvioinnin osa-alueet: o suunnittelu: omien voimavarojen arviointi, ajankäytön arviointi, suunnitelman ulkoasu 189

190 työskentely: ahkeruus ja innostuneisuus, työn sujuvuus, käden taito yhteistyö sekä toisten oppilaiden että opettajan kanssa o tuote: tuotteen ulkonäkö ja siisteys, oppilaan tyytyväisyys työnsä tulokseen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan Liikunta Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. 190

191 Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). Liikunnan opetuksen perustavoitteet Oppilas kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii monipuolisesti liikunnan motorisia taitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa kehittää fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja kehittää uimataitoaan oppii turvalliset liikuntatavat harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä Sisällöt perusliikuntaa, kuten yleisurheilu (juoksut, heitot, hypyt) voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikkiliikuntaa palloilua ja mailapelejä luontoliikuntaa (esim. suunnistus, retkeily) uinti talviliikuntaa (esim. luistelu, hiihto) fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja lihashuoltoa liikuntatietoutta VUOSILUOKAT 1 4 Vuosiluokkien 1 4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia. TAVOITTEET Oppilas oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä. KESKEISET SISÄLLÖT juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 191

192 järjestäytyminen: rivi, jono, piiri, luku, jako ryhmiin juokseminen, hyppääminen heittäminen juoksu-, kiinniotto- ja reaktioleikit oman ponnistusjalan tietäminen heittolajit paikaltaan vastakkainen jalka edessä pikajuoksu, pituus- hyppy, korkeushyppy, moniloikat, pallonheitto, kuulan työntö, turbokeihään heitto (em. lajit joka vuosi vaikeutuen) oman ponnistusjalan tietäminen heittolajit paikaltaan vastakkainen jalka edessä pikajuoksu, pituus- hyppy, korkeushyppy, moniloikat, pallonheitto, kuulan työntö, turbokeihään heitto (em.lajit joka vuosi vaikeutuen) voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä vuosiluokka 3.vuosiluokka 4. vuosiluokka perus- ja kuntovoimistelu: käynti, juoksu, - lihashallintaharjoitteet, liikkuvuusharjoitteet, kuntopiiriharjoitteet, telinevoimistelun alkeita ja välinevoimistelua joka telineellä yksinkertaisimmat suoritukset: permanto, renkaat/köydet, puolapuut monipuolinen lihaskunto ja hallinta (näitä kaikilla luokkaasteilla, esim. testistöjen tuloksia verraten): lihaksistoa vahvistavat ja liikkuvuutta lisäävät harjoitteet, erilaiset välineet esim. hypinnarut, pallot, hernepussit, vanteet, kestävyys, ketteryys, notkeus joka telineellä suorituksia vaikeuttaen: permanto, renkaat/köydet, puolapuut monipuolinen lihaskunto ja hallinta (näitä kaikilla luokkaasteilla, esim. testistöjen tuloksia verraten): lihaksistoa vahvistavat ja liikkuvuutta lisäävät harjoitteet, erilaiset välineet esim. hypinnarut, pallot, hernepussit, vanteet, kestävyys, ketteryys, notkeus musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka musiikkiliikunta: liikkuminen rytmissä, laulu- ja piirileikit, tansseja, koulun teemoihin ja juhliin, luova liikkuminen liikkuminen musiikin tahdissa, esim. tanhut, leikit,- rytmiharjoitukset, tanssit liikkuminen musiikin tahdissa, esim. tanhut, leikit,- rytmiharjoitukset, tanssit leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka leikit: piha- ja välituntileikit: maasto-, lumi- ja välineleikit palloilu: pallonkäsittelyharjoitteet, erilaisilla palloilla; heitot, syötöt, vieritykset, pompotukset, lyönnit, kuljetukset, kiinniotot, pysäytykset, pien- ja viitepelit perusheitto, -kiinniotto ja lyönti: -heitto, kiinniotto ja peruslyönti osata kuljettaa, syöttää ja heittää oikein: kuljetus, syötöt, heitot tutustuminen lajiin: - tutustuminen laji- harjoitteisiin, (soft-pallot) kuljetus, syöttö kätisyys, ote mailasta kätisyys, kuljetus, syöttö perusheitto, -kiinniotto ja lyönti: heitto, kiinniotto ja peruslyönti osata kuljettaa, syöttää ja heittää oikein: kuljetus, syötöt, heitot tutustuminen lajiin: tutustuminen laji- harjoitteisiin, (soft-pallot) kuljetus, syöttö kätisyys, ote mailasta: kätisyys, kuljetus, syöttö 192

193 luontoliikuntaa vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka suunnistus ja luontoliikunta: luokan kartta, pihan kartta, kartan suuntaaminen, retkeilyä luonnossa kartanlukutaito: karttakäsitteen ymmärtäminen, turvallinen, liikkuminen maastossa, käyttäytyminen luonnossa, lähikartan värit ja karttamerkit kartanlukutaito: karttakäsitteen ymmärtäminen, turvallinen, liikkuminen maastossa, käyttäytyminen luonnossa, lähikartan värit ja karttamerkit talviliikuntaa vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka hiihto: ote sauvasta, vuorohiihto ja tasatyöntö, luisteluhiihdon alkeita, matkahiihto, mäkien nousut ja laskut luistelu: luistinten sitominen, tasapaino, liukuminen, luistelu eteenpäin ja taaksepäin, jarrutukset, jääpelit ja -leikit opetettujen perus- tekniikoiden hallinta, oikea varustus, käsien käyttö/sauvat, vuorotahtihiihdon ja tasatyönnön alkeet, mäen lasku turvallinen luistelutaito: oikea varustus, luistelu eteen ja taakse, liu ut, jarrutukset opetettujen perus- tekniikoiden hallinta: oikea varustus, käsien käyttö/sauvat, vuorotahtihiihdon ja tasatyönnön alkeet, mäen lasku turvallinen luistelutaito: oikea varustus, luistelu eteen ja taakse, liu ut, jarrutukset veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka uinti: veteen totuttelu, liukuminen, koirauinti, alkeisselkäuinti, sukeltaminen, hyppääminen, vesileikit hyppy altaan reunalta 50m:n uimataito: veteen totuttautuminen, liukuminen ja sukeltaminen, uintilajit, hypyt hyppy altaan reunalta 100m:n uimataito (eri tekniikoita) liikunnallisia leikkejä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. 193

194 VUOSILUOKAT 5 9 Vuosiluokkien 5 9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. TAVOITTEET Oppilas kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka 800m:n yhtäjaksoinen kestävyysjuoksu, pikajuoksu, pituushyppy, korkeushyppy, moniloikat, pallonheitto, kuulan työntö, turbokeihään heitto (em. lajit joka vuosi vaikeutuen) 800 m:n yhtäjaksoinen kestävyysjuoksu, pikajuoksu, pituushyppy, korkeushyppy, moniloikat, pallonheitto, kuulan työntö, turbokeihään heitto (em. lajit joka vuosi vaikeutuen) pikajuoksu, kestävyysjuoksu, pituushyppy, korkeushyppy, kuulantyöntö testataan aerobista kuntoa pikajuoksu, kestävyysjuoksu, pituushyppy, korkeushyppy, kuulantyöntö, moniloikat. kiekon- ja keihäänheitto testataan aerobista kuntoa pikajuoksu, kestävyysjuoksu, pituushyppy, korkeushyppy, kuulantyöntö, moniloikat. kiekonja keihäänheitto testataan aerobista kuntoa voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka uusien telineiden kokeileminen, helpot suoritukset vanhoilla telineillä liikkeiden kehittelyä: hyppy, rekki, penkki/puomi, nojapuut monipuolinen lihaskunto ja uusien telineiden kokeileminen, helpot suoritukset vanhoilla telineillä liikkeiden kehittelyä: hyppy, rekki, penkki/puomi, no- pojat keskittyvät telinevoimisteluun tytöt tutustuvat lisäksi välinevoimisteluun ja aerobicin perusaskeleihin lihaskuntoharjoittelua väli- painotus liikesarjoissa ja lajitaitojen syventämisessä rentoutusharjoituksia tytöillä lisäksi stepaerobic kuntopiiri ja circuit kuntosaliharjoittelua eri tyyppisillä liikesarjoja kehitellään ja vaikeutetaan kokeillaan eri rentoutustekniikoita step-aerobic sarjoja kuntosalityöskentelyä henki- 194

195 hallinta (näitä kaikilla luokkaasteilla, esim. testistöjen tuloksia verraten), lihaksistoa vahvistavat ja liikkuvuutta lisäävät harjoitteet, erilaiset välineet esim. hypinnarut, pallot, hernepussit, vanteet, kestävyys, ketteryys, notkeus japuut monipuolinen lihaskunto ja hallinta (näitä kaikilla luokkaasteilla, esim. testistöjen tuloksia verraten), lihaksistoa vahvistavat ja liikkuvuutta lisäävät harjoitteet, erilaiset välineet esim. hypinnarut, pallot, hernepussit, vanteet, kestävyys, ketteryys, notkeus neillä ja ilman kuntopiiri ja circuit kuntosaliharjoittelun alkeet ohjelmilla lihashuolto lökohtaisin ohjelmin lihashuolto musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka liikkuminen musiikin tahdissa: esim. tanhut, leikit, rytmiharjoitukset, tanssit liikkuminen musiikin tahdissa: esim. tanhut, leikit,- rytmiharjoitukset, tanssit tutustutaan kansallliseen tanssiperinteeseen ja opetellaan parija seuratansseja osallistutaan valtakunnalliseen tanssitapahtumaan tutustutaan kansallliseen tanssiperinteeseen ja opetellaan pari- ja seuratansseja osallistutaan valtakunnalliseen tanssitapahtumaan syvennetään aikaisemmin opittua osallistutaan valtakunnalliseen tanssitapahtumaan pallopelejä 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka heitto, kiinniotto, lyönnit, peliajatus: taittoheitto, näpyt, lukkarin toiminta, ulkopelaajan sijoittuminen ja sisäpelaajan liikkuminen, perussäännöt, tukijalka, peliajatus oppia opetetut perustekniikat: heitto, kiinniotto, lyönnit, peliajatus: taittoheitto, näpyt, lukkarin toiminta, ulkopelaajan sijoittuminen ja sisäpelaajan liikkuminen, perussäännöt osata pelata vähintään viitepelejä: tukijalka, peliajatus oppia opetetut opetetaan seuraavien lajien perustekniikat ja - säännöt: koripallo, lento-pallo, salibandy, jalkapallo, pesäpallo, sulkapallo, ultimate, jääkiekko(pojat), jääpallo(tytöt) ja ringette jatketaan seuraavien lajien tekniikan ja sääntöjen opetusta pelaamisen ohessa: koripallo, lento-pallo, salibandy, jalkapallo, pesäpallo, sulkapallo, ultimate pelataan luokkaotteluita mahdollisuuksien mukaan keilailuun mahdollisuus tutustua lii- jatketaan seuraavien lajien tekniikan ja sääntöjen opetusta pelaamisen ohessa: koripallo, lentopallo, salibandy, jalkapallo, pesäpallo, sulkapallo, ultimate pelataan luokkaottelui- 195

196 viitepelejä, sormilyönti, hihalyönti, alaaloitus, peliajatus haltuunotto, peliajatus osata pelata: vastaanotto, laukaus, syöttö perustekniikat viitepelejä: sormilyönti, hihalyönti, ala-aloitus, peliajatus haltuunotto, peliajatus osata pelata: vastaanotto, laukaus, syöttö kuntapäivänä ta mahdollisuuksien mukaan keilailuun mahdollisuus tutustua liikuntapäivänä suunnistusta ja retkeilyä 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka karttakäsitteen ymmärtäminen: kartan ja maaston vertaaminen, suuntaaminen, matkan mittaaminen ja arviointi, reitinvalinta, suunnassa kulku karttakäsitteen ymmärtäminen: kartan ja maaston vertaaminen, suuntaaminen, matkan mittaaminen ja arviointi, reitinvalinta, suunnassa kulku kehitetään kartanluvun ja reitinvalinnan taitoja edeten karttaretkestä reittisuunnistukseen opetetaan luonnossa liikkumisen perusasioita kartanlukutaidon harjaannuttaminen, suunnanotto kartalta ja suunnassa kulkeminen. kartanlukutaidon harjaannuttaminen, suunnanotto kartalta ja suunnassa kulkeminen talviliikuntaa 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka eteneminen vapaalla hiihtotavalla tasapaino suksilla (hypyt, laskut) jääpelit varmistetaan eri luistelutekniikoita edelleen 3km:n hiihto helpossa maastossa eteneminen vapaalla hiihtotavalla tasapaino suksilla (hypyt, laskut) jääpelit varmistetaan eri luistelutekniikoita edelleen eri luistelumuodot ja jääpelit, kuten kaukalopallo, ringette ja jääkiekko matkaluistelu Tytöillä lisäksi taito- /muodostelmaluistelun alkeita jääkiekko/ringetteturnaus mahdollisuuksien mukaan oikean ja sujuvan luistelutekniikan vahvistaminen eri luistelumuodot ja jääpelit, kuten kaukalopallo, ringette ja jääkiekko luokkien välisiä pelejä mahdollisuuksien mukaan hiihto- ja laskettelumahdollisuus koulun talviliikuntapäivänä oikean ja sujuvan luistelutekniikan vahvistaminen eri luistelumuodot ja jääpelit, kuten kaukalopallo, ringette ja jääkiekko luokkien välisiä pelejä mahdollisuuksien mukaan hiihto- ja laskettelumahdollisuus koulun talviliikuntapäivänä uintia ja vesipelastusta 5.vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9.vuosiluokka 196

197 uintimatkan pidentäminen: uintilajien tekniikoiden parantaminen, uintikestävyyden lisääminen (matka) hengenpelastustaidot uintimatkan pidentäminen: uintilajien tekniikoiden parantaminen: uintikestävyyden lisääminen (matka) hengenpelastustaidot kehitetään vedessä liikkumisen perustaitoja vesileikein ja yleisimpien uintitekniikoiden avulla mahdollisuuksien mukaan uimataidon ja uintikunnon vahvistamista sekä opetetaan vedestä pelastamisen alkeet mahdollisuuksien mukaan uimataidon ja uintikunnon vahvistamista sekä opetetaan vedestä pelastamisen alkeet mahdollisuuksien mukaan toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta Työmenetelmät Liikunnanopetuksessa työtavan valinta riippuu liikuntalajista. Käytetään monipuolisia tapoja niin, erilaiset oppijat saisivat onnistumisen elämyksiä. Harjoitteet pyritään suunnittelemaan siten, että mahdollisimman moni liikkuu samanaikaisesti. Arvioinnin periaatteet Liikunnan arviointi noudattaa valtakunnallisia ohjeita ja Elisenvaaran yleisiä arviointiohjeita. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan työskentely (yksin, pareittain ja ryhmässä), fyysinen toimintakyky ja motoriset taidot. Aktiivinen osallistuminen ja yrittäminen nostavat arvosanaa. Päättöarvosana annetaan 8. ja 9. luokan työskentelyn perusteella. Kaikissa pallopeleissä oikea suhtautuminen pelikavereihin ja tuomariin. Yhteistyö oman joukkueen kanssa. KAIKKI PELAA!!! Lajikohtaisia sisältöjä noudatetaan ja tavoitteisiin pyritään oman koulun varustetason mukaan, sääolosuhteet huomioon lukien! PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta Kotitalous VUOSILUOKAT

198 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. KESKEISET SISÄLLÖT 7. vuosiluokka Perhe ja yhdessä eläminen hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka ruoan laatu ja turvallisuus perusruoanvalmistusmenetelmät aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa ruokakulttuurien muuttuminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta oman rahankäytön suunnittelua kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö kulutuksen ympäristövaikutukset Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito kotitalouden jätehuolto kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä 198

199 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Käytännön työtaidot Oppilas tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet Valinnaiset aineet Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valtioneuvoston asetuksen 1435/ :ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin vieraisiin kieliin tietotekniikkaan liittyviin aineisiin. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa. 199

200 Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. Tuntijaossa on vuosiluokilla 1 4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5 9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). Erilaisia ilmaisutaidon harjoituksia, esim. improvisaatiota, pantomiimia, äänenkäyttöharjoituk- sia Luova ilmaisu ja media 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet: Oppilas saa vahvistusta omaan itseilmaisuunsa ja esiintymiseensä. Sanattoman viestinnän merkityksen ymmärtäminen ja ryhmätyötaitojen kehittäminen. Eri medioiden piirteiden ja niiden vaikuttamiskeinojen ymmärtäminen. Oman sanallisen viestinnän vahvistaminen Sisällöt 8.luokalla: Pieniä esityksiä ja näytelmäprojekteja koulun tilaisuuksiin. Median eri lajit ja niiden käyttämät vaikutuskeinot. Elokuvien katselu ja arviointi mahdollisuuksien mukaan. Erityylisten lehtijuttujen tekeminen. Sisällöt 9.luokalla: 8.luokan sisällöt syventäen Esityksiä koulun juhliin Työmenetelmät: Harjoituksia kaikki yhdessä, pareittain ja yksin. Ryhmätyöskentelyä ilmaisun eri osa-alueilla. Mahdolliset elokuva- ja teatteriretket. Tekstinkäsittelyohjelmien käyttö esim. lehtijuttujen teossa Tietotekniikka 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet: Oppilas tietää koulun laitteiston käyttöön liittyvät säännöt ja määräykset osaa koulun tietokonelaitteiston käytön tuntee tietokonelaitteistoon ja ohjelmistoihin liittyvät peruskäsitteet saa yleiskuvan tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista oppii joidenkin sovellusohjelmien käytön saa kuvan tietotekniikassa ilmenevistä ongelmista ja oppii selviytymään ongelmatilanteista tuntee tietoturvaan liittyvät riskit oppii kymmensormijärjestelmän alkeet saa työskentelystään myönteisiä onnistumisen kokemuksia Sisällöt 8.luokka: 200

201 Koulun käyttäjäsäännöt ja käyttösopimus: oppilas tuntee koulun käyttäjäsäännöt. Tehdään käyttäjäsopimus (jos ei vielä ole tehty). Tutustutaan tietoturvaan ja lainsäädäntöön liittyviin näkökohtiin. Kymmensormijärjestelmä: oppilas tutustuu kymmensormijärjestelmään. Tekstinkäsittely: oppilas hallitsee jonkin tekstinkäsittelyohjelman peruskäytön. Grafiikka: oppilas tutustuu jonkin piirto-ohjelman tai kuvankäsittelyohjelman perustoimintoihin. Internet ja sähköposti: oppilas osaa etsiä ja hyödyntää internetistä saatavaa tietoa sekä tuntee sähköpostin käytön perusteet (mahdollisuuksien mukaan). Kotisivujen tekeminen: oppilas osaa tehdä www-sivuja sopivan ohjelman avulla tai html-kielellä, tuntee kotisivujen lähdekoodin perusteet Tietotekniikan perusteet: oppilaalla on käsitys tietokoneen rakenteesta ja toiminnasta. Laitteen käyttö ja tiedonhallinta: oppilas hallitsee laitteiston käyttöön liittyvät perusasiat. Sisällöt 9.luokka: Kymmensormijärjestelmä: oppilas jatkaa kymmensormijärjestelmän omaksumista. Taulukkolaskenta: oppilas osaa käyttää taulukkolaskentaa tilastotietojen havainnollistamiseen. Esitysgrafiikkaohjelmat: oppilas osaa käyttää esitysgrafiikkaa esityksensä tukena. Tietokannat: oppilas osaa käyttää jotakin tietokantapalvelua (esimerkiksi kirjastotietokantaa). Internet ja sähköposti: oppilas osaa käyttää erilaisia palveluja internetissä, tuntee jonkin selainohjelman erilaisia toimintoja ja jatkaa sähköpostin käytön opiskelua. Ohjelmoinnin perusteet: oppilas ymmärtää, että tietokone tarvitsee kaikkiin toimintoihinsa tarkat ohjeet. Oppilaiden valmiudet huomioiden voidaan mahdollisuuksien mukaan jokin kurssilla oleva aihe käsitellä joko hieman laajemmin tai suppeammin. Lisäksi voidaan käsitellä muita aiheita opettajan harkinnan mukaan. Työmenetelmät Tietotekniikan opetus toteutetaan pääasiassa käytännön harjoitteilla tietokoneluokissa. Joissakin aiheissa voidaan käyttää apuna esimerkiksi ryhmätyötä tai näytetöiden tekemistä. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan tietotekniikan käyttöön myös koulun ulkopuolella esimerkiksi tutustumalla tietotekniikkaa käyttäviin yrityksiin. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa. Arviointi Tietotekniikan arvioinnissa keskeisimpinä kohteina ovat työskentelyn, töiden tulosten ja oppimistulosten arviointi. Opettajan arvioinnin lisäksi voidaan käyttää oppilaiden itsearviointia ja muiden oppilaiden antamaa arviointia. Joistakin aihepiireistä voidaan järjestää lisäksi erillisiä kokeita. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan asenne oppiainetta kohtaan. Arvioinnissa käytetään numeroarviointia. Minimitavoitteet Aktiivinen tuntityöskentely. Riittävä näyttö osaamisesta (esim. kokeen tai näytetyön hyväksytty suoritus). 201

202 Tietotekniikan käyttötaito (ATK) 1 viikkotunti 8.luokalla Tavoitteet: Valinnaisaine, jonka tavoitteena on opettaa tietotekniikan käyttötaitoa erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Kurssin tarkoituksena on parantaa oppilaiden varmuutta ja osaamista siten, että he voivat monipuolisesti hyödyntää tietokonetta opiskelussaan ja arkielämässä. Sisältö: Kurssi sisältää perusteet tekstinkäsittelystä, kuvankäsittelystä ja grafiikasta. Lisäksi perehdytään erilaisiin toimintaympäristöihin, yleisimpiin ongelmatilanteisiin, tiedonhakuun, sähköisiin palveluihin ja tietotuevallisuuteen. Lyhyesti käsitellään myös kymmensormijärjestelmää ja taulukkolaskennan perusteita. Lisäksi voidaan käsitellä muita asioita mahdollisuuksien mukaan Elektroniikka ja sähkö 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Elektroniikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa oppilas nykyaikaiseen sähköiseen teknologiaan monipuolisella teoriaopetuksella sekä käytännön harjoituksilla. Tavoitteet: oppilas oppii valmistamaan itse suunnittelemiaan elektronisia tuotteita oppii sähkötekniikkaan liittyvät perussuureet, yksiköt ja käsitteet perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa Sisällöt 8.luokka: Suureet ja yksiköt Jännite ja vastuslaskut Jännitejako ja virran jakautuminen Piirrosmerkit Komponenttien toiminta pääpiirteittäin Etuvastuksen laskeminen Transistorin käyttö Taikakolmio ja tehon kaava Vastusten värikoodien tulkitseminen Kytkentöjen lukemista (toiminnan ennustamista) Kytkentöjen piirtäminen Piirilevyn valmistus Digitaalitekniikan perusteet Ohjelmoitaviin mikrokontrollereihin tutustuminen Sisällöt 9.luokka: Ohjelmoitaviin mikrokontrollereihin tutustuminen Erilaisten oheislaitteiden kytkeminen mikrokontrolleriin 202

203 Yksinkertaisen sulautetun järjestelmän ymmärtäminen Mikrokontrolleriohjatun laitteen kokonaisvaltainen suunnittelu ja valmistus Työmenetelmät: Oppilaan työskentely on pääasiallisesti yksilötyöskentelyä. Monia tehtäviä suoritetaan kuitenkin myös parityöskentelynä. Ryhmänä suoritetaan työskentelytilojen siivousta yms. Uusia asioita opitaan useimmiten opettajajohtoisesti, mutta myös oppilaat toimivat opastajina toisilleen Yrittäjyys 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet: Yrittäjähenkisyyden, omatoimisuuden ja aktiivisuuden merkityksen korostaminen toimittaessa omaksi ja lähiympäristön hyväksi. Kurssilla etsitään jokaisesta omaa yrittäjähenkeä ja yritteliäisyyttä. Sisällöt: Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat liikeidean, tehdään retkiä erilaisiin yrityksiin ja harjoitellaan markkinointia. Apuna käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia yrittäjiä, tietotekniikkaa ja mediaa. Sisältö vaihtelee vuosittain ryhmän intressien ja taitojen mukaan. Kurssi perustuu Nuori yrittäjyys opinto-ohjelmaan Tekstiilityö A 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet: Syventää tekstiilityön tuntemusta. Oppilaille laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Sisällöt 8.luokka: Vaatetus: oppilas suunnittelee itse asukokonaisuuden, josta toteuttaa vähintään yhden vaatteen, kaavojen muuttaminen itselle sopivaksi ja mieleiseksi, ompelun yksityiskohdat, esim. kaulukset, rannekkeet, halkiot, tutustutaan kauden muotiin, käytetään sekä joustavia että joustamattomia materiaaleja, materiaalien hoito, kustannuslaskenta Neulonta: tutustutaan neulevaatteiden valmistamiseen, neulesaumoihin, neuleen hoitamiseen ja erilaisiin neulemalleihin Sisustus: toteutetaan pieni sisustustekstiili, värit sisustuksessa Sisällöt 9.luokka: Vaatetus: 8.luokan sisältöjä syventäen Vanhasta uutta: uudistetaan tuote esim. jollakin seuraavista tavoista: värjäys, tilkkutyöt, käyttötarkoituksen muuttaminen, esim. aikuisen vaatteesta lapsen vaate, korjaus, esim. paikkaus tai vetoketjun vaihto Pukuhistoria: suomalaiset kansallispuvut, muodin historia pääpiirteittäin Erikoistekniikat: tutustutaan mahdollisuuksien mukaan erilaisiin tekstiilityön tekniikoihin (esim. huovutus, kankaankudonta, kankaanpainanta) Tekstiilityö B 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet Syventää tekstiilityön tuntemusta. Oppilaille laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Sisällöt 203

204 A-kurssin sisällöt syventäen. Tuntimäärän lisäys lisää oppimista Tietotaito, tekstiilityö (TSC) 1 viikkotunti 8. luokalla Tavoitteet Oppilaan taidot kodin sisustajana kasvavat. Oppilaan itsevarmuus tekstiiliasioissa kasvaa. Oppilas kehittyy kuluttajana tekemään valintoja ympäristöasiat huomioon ottaen. Sisältö Vinkkejä ja niksejä kodin tekstiiliasioiden helpottamiseksi. Aihepiirejä mm. uuden kodin sisustaminen, arkipäivän tekstiilihuolto, tekstiilien korjaus ja uusiokäyttö sekä kodin juhlat. Valmistetaan pienimuotoisia tuotteita, keskustellaan aiheista ja tehdään harjoituksia Tekninen työ/kisällikurssi 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2vt ja 9.luokalla 2vt Tavoitteet Teknisen työn eri osa-alueiden perustekniikoiden hallitseminen. Oman ja muiden työskentelyn arvostaminen. Omien taitojen tunnistaminen ja uskallus ryhtyä teknisiä taitoja vaativiin tehtäviin. Kokea oppimansa taidot tarpeellisiksi ja tuntea onnistumista työskentelyssään. Sisällöt 8.luokka monipuolistetaan koneiden käyttöä ja valmistustekniikoita: metalli (mahdollisuuksien mukaan), konesaha, kulmauslaite, mankeli, kierteitys, metallisorvi puu: töiden vaatiessa esim. viilutus, koristeveisto sähköoppi: valmistetaan töiden vaatimia laitteita esim. jakosuodin, radio lisätään oppilaiden oman suunnittelun osuutta Tekninen työ/mestarikurssi 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2vt ja 9.luokalla 2vt. Mestarikurssille osallistuvan on osallistuttava myös kisällikurssiin. Tavoitteet Teknisen työn eri osa-alueiden perustekniikoiden hallitseminen. Oman ja muiden työskentelyn arvostaminen. Omien taitojen tunnistaminen ja uskallus ryhtyä teknisiä taitoja vaativiin tehtäviin. Kokea oppimansa taidot tarpeellisiksi ja tuntea onnistumista työskentelyssään. Oppilaan oman työskentelyn suunnittelu korostuu. Sisällöt Kisällikurssin sisällöt syventäen Tietotaito, tekninen työ (TNC) 1 viikkotunti 8. luokalla Tavoitteet: Käytännön taitojen oppiminen arjessa vastaantuleviin ongelmiin Sisältö: Esimerkiksi: Kattovalaisimen asennus, taulukoukun "proppaus" seinään, erilaisten liimojen käyttö korjauksissa. Auton perushuolto (öljy, renkaat, pissapoika ), polkupyörän ja mopon huolto, erilaisten akkujen lataus ja käyttökohteet kotona. Koulun äänentoistolaitteiden ja näyttämövalojen käyttöön opastaminen. Mukana myös lavasteiden valmistamista ja videokuvausta Kotitalous A 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt 204

205 Tavoitteet: Käytännön kotitaloustaitojen vahvistaminen, onnistuminen itsenäisessä ruoanvalmistuksessa ja toimimaan ryhmän jäsenenä. Kansallisen ja kansainvälisen ruokakulttuuriin tutustuminen. Oman asunnon valintaan, sisustamiseen ja viihtyvyyteen vaikuttavien tekijöiden perehtyminen. Kodin juhlien suunnittelua ja käytännön toteutuksen harjoittelua. Sisällöt: Perhe ja yhdessä eläminen: hyvät tavat ja tapakulttuuri, perheen ihmissuhteet, kalenterivuoden juhlat ja perhejuhlat Ravitsemus ja ruokakulttuuri: suomalaisten perinneruokien ja leivonnaisten valmistaminen sekä suomalaiseen ruokakulttuuriin tutustuminen, ateriasuunnittelu, perustiedot erityisruokavalioista, ruokatavaraoppia Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta: hintatietoisuuden syventäminen, puolivalmisteiden ja teollisten elintarvikkeiden järkevä käyttö, oman työn arvon ymmärtäminen kodin taloudessa Kodin sisustaminen ja viihtyvyys, vaatteiden ja tekstiilien hoito Kansainväliset keittiöt, tapakulttuurit, erilaiset ruokailutilanteet esim. ravintolakäyttäytyminen Kotitalous B 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet: Oppilas ymmärtää kotitalousalan laajan kokonaisuuden ja hänen työotteensa muuttuu ammattimaisemmaksi kuin aiemmin. Hän opiskelee itseohjautuvasti, suunnitelmallisesti ja vastuullisesti ja kykenee suunnittelemaan isojakin kokonaisuuksia esim. menusuunnittelua sekä käytännön toteutuksia. Oppilaan on mahdollisuus hankkia perustiedot elintarvikehygieniasta ja suorittaa maksullisen hygieniapassin. Sisällöt: Lupa kokata- kokonaisuus sisältää tietoa mikrobiologiasta, ruokamyrkytyksistä, elintarvikelainsäädännöstä ja omavalvonnasta. Kurssin aikana käsitellään myös ruoanvalmistajan omaa henkilökohtaista hygieniaa, elintarvikkeiden hygieenistä käsittelyä sekä puhtaanapitoa. Lupa kokata- opetuskokonaisuus päättyy oppilaan vapaavalintaisesti suoritettavaan, maksullisen hygieniapassin suorittamiseen. Hygieniapassi on kansallinen ja toistaiseksi voimassa oleva ja esimerkiksi ravintola-alalla Suomessa se on pakollinen. Lähiruoasta kansainvälisiin keittiöihin: oppilas hankkii tietoa aiheesta itsenäisesti ja laatii kirjallisen esitelmän, suunnittelee ruokalistan ja rekvisiitan, laatii hankintalistat ja laskee aterian kokonaiskustannukset sekä ohjaa käytännön toteutuksen yhdessä opettajan kanssa Kalenteri- ja perhejuhlien suunnitteleminen ja käytännön toteutus erityisruokavaliot huomioiden Musiikki 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Lähtökohtana musisoiminen, laulu, soitto. Edetään alkeista lähtien yhä vaativampiin laulu- ja soittotehtäviin, yhtyesoittoon, moniääniseen stemmalauluun. Harjoitellaan bändisoittoa, bändin solistilaulua, taustasäestystä yms. Tavoitteet 8. luokka 205

206 Innostaa oppilaita musisoimaan rohkeasti, vahvistaa musiikillisia perustaitoja kitaran, rumpujen ja basson soitossa sekä rytmisoittimissa, tukea oppilaiden musiikin harrastusta, lisätä musiikillista tietämystä pop-, kansan- ja klassisesta musiikista Sisällöt 8. luokka Monipuolista musiikin tuottamista ja vastaanottamista, laulamista, soittamista ja aktiivista kuuntelua Tavoitteet 9. luokka Elää musiikin arjessa, mutta myös juhlatilanteissa, valmistetaan lyhyitä musiikillisia esityksiä, tutustutaan jazz-musiikin historiaan, tutustutaan eri kulttuurien musiikkiin Sisällöt 9.luokka Monipuolista musiikin tuottamista ja vastaanottamista, laulamista, soittamista ja aktiivista kuuntelua Laulukurssi (MLA) 1 viikkotunti 8.luokalla Tavoitteet luonnollinen ja rento äänenkäyttö taito laulaa ryhmässä 1-2 -äänisesti monipuoliseen lauluohjelmistoon tutustuminen esiintyminen koulun juhlissa Sisällöt 1-2 ääninen kuorolaulu taustalaulu eli ns. stemmalaulu solistilaulu mikrofonin käyttö Liikunta/ palloilu, pojat 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet oppii keskeisten pallopelien tekniikan ja pelikäsityksen oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta löytää mahdollisesti pysyvän harrastuksen Sisällöt 8.luokka Opetellaan seuraavien pallopelien perustekniikat: jalkapallo, pesäpallo, salibandy, sulkapallo, lentopallo, koripallo, käsipallo ja jääkiekko Sisällöt 9.luokka Korostetaan pelitaktiikan merkitystä samoissa pallopeleissä Valinnaisliikunta, tytöt 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet oppilaan fyysisen kunnon eri osa-alueiden harjoittaminen eri liikuntamuotojen avulla oppilaan tiedon lisääminen eri liikuntalajien osalta sekä liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille oppilas oppii toimimaan liikuntatilanteissa yksilönä sekä osana ryhmää 206

207 oppilas oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä liikuntatuokioita (esim. alkulämmittelyt, tekniikkaharjoitteet, aerobicin askelsarjat) oppilas nauttii fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämisestä säännöllisen liikunnan avulla oppilas oppii kehittämään liikuntatietojaan / -taitojaan tavoitteellisesti Sisältö mahdollisimman monipuolista harjoittelua oppilaiden lajitoiveiden mukaisesti (pallopelit, musiikkiliikunta, yleisurheilu, luontoliikunta, kehonhuolto, voimistelu, liikuntaleikit jne.) ohjaus valitun ominaisuuden tai taidon kehittämiseen itsenäisesti Työmenetelmät opettajajohtoiset tunnit itsenäinen, pari- ja ryhmätyöskentely Liikunta / kuntoilukurssi, tytöt ja pojat 1 viikkotunti 8. luokalla Tavoitteet oppilas tiedostaa oman kuntotasonsa oppilas tietää, miten kuntoa kohotetaan oppilas tietää, mitkä ovat kunnon eri osa-alueet oppilas ymmärtää rasituksen ja levon vuorottelun merkityksen Sisältö mahdollisimman monipuolista harjoittelua ohjaus itsenäiseen harjoitteluun liikuntapäiväkirjan pitäminen Työmenetelmät opettajajohtoiset tunnit itsenäiset harjoitukset ryhmä- ja parityöskentely Arviointi Kurssi arvioidaan hyväksytty / hylätty periaatteella. Kurssi on liikunnan syventävä opinto ja sen suoritus voi korottaa liikunnan arvosanaa Liikunta / palloilu, tytöt 1viikkotunti 8. luokalla Tavoitteet oppilas oppii keskeisten pallopelien tekniikan ja säännöt oppilas oppii toimimaan ryhmässä ja itsenäisesti oppilas oppii ottamaan vastuun pelivälineistä ja varusteista Sisältö Opetellaan seuraavien pallopelien perustekniikat: jalkapallo, pesäpallo, salibandy, sulkapallo, lentopallo, koripallo, ringette, jääpallo, käsipallo, ultimate Työmenetelmät opettajajohtoiset tunnit ryhmä- ja parityöskentely Arviointi Kurssi arvioidaan hyväksytty / hylätty periaatteella. Kurssi on liikunnan syventävä opinto ja sen suoritus voi korottaa liikunnan arvosanaa. 207

208 Ranska 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet 8. luokalla Alkuvaiheessa kiinnitetään huomiota oikeaan ääntämistapaan, puhumisen harjoitteluun ja kuullunymmärtämiseen. Opitaan esittäytymään ja kertomaan itsestä ja perheestä tärkeimpiä asioita. Opiskellaan tervehdyksiä, toivotuksia ja voinnin kysymistä. Tutustutaan Ranskaan ja ranskaa puhuvaan maailmaan ja niiden kulttuuriin ja yhteiskuntaan Sisällöt 8. luokalla Aihepiirit: koulu, oma perhe, harrastuksia, sää, kellonajat, ostoksilla, kahvilassa Rakenteet: substantiivien suku, artikkelit, lukusanat , genetiivi, kieltolause, säännöllisten ER -verbien preesens, epäsäännöllisten verbien preesenstaivutuksia, on passiivi, adjektiivin taipuminen, possessiivipronominit, il y a- rakenne, vuosiluvut, viikonpäivät Tavoitteet 9. luokalla Vahvistetaan oikeaa ääntämystä ja omaa kirjallista ja suullista tuottamista. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan valtakunnalliseen 9:nnen luokan ranskan kokeeseen. Laajennetaan kulttuuri- ja tapatuntemusta ranskaa puhuvasta maailmasta. Sisällöt 9. luokalla Aihepiirit: ruokasanastoa, ravintolassa, matkalipun osto, tien neuvominen, koulu, puhelimessa, kirjeen kirjoitus, kotiaskareita, asuminen, huoneet ja huonekalut, kuukaudet ja juhlapäivät Rakenteet: aiemmin opittujen kielioppiasioiden kertausta, kysymyssanoja ja lauseita, adjektiivin paikka, aller - eli lähifutuuri, venir de- rakenne, être en train de faire- rakenne, il faut- rakenne, passé composé, partitiivi, demonstratiivipronominit ce/cet/cette/ces, objektimuodot, adverbiaalimuodot eli epäsuora objekti Saksa 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Valinnaiskieltä opiskellaan kaksi viikkotuntia 8. ja 9. luokalla. Pyritään tutustuttamaan oppilas saksankielisen alueen kulttuuriin sekä tapakulttuuriin. Opitaan perusrakenteita ja luodaan pohjaa tulevalle saksan kielen opiskelulle. Tavoitteet Tutustutaan saksan kielen ääntämiseen ja harjoitellaan lukemista. Painotetaan puheviestintää arkipäivän tilanteissa ja rohkaistaan oppilaita käyttämään vierasta kieltä sekä arvioimaan omaa työskentelyään. Kirjallinen tuottaminen tulee vähitellen mukaan pieninä omina tuotoksina saksan kielellä. Mahdollisuuksien mukaan tehdään myös aihepiireihin liittyviä ryhmätöitä sekä pyritään hyödyntämään olemassa olevaa verkkomateriaalia oppikirjan ohella. Sisällöt 8.luokalla Aihepiirit: tervehtiminen ja esittäytyminen, teitittely, itsestä kertominen, koulu ja harrastukset, ruokailu- ja ostostilanteet, asuminen, tutustutaan tarkemmin Saksaan Rakenteet: Opitaan mm. lukusanoja, persoonapronominit, artikkelit, kysymyslauseita, verbin säännöllinen ja epäsäännöllinen taivutus preesensmuodossa, modaaliverbit, yksikön omistussanat, päälauseen sanajärjestys sekä persoonapronominien ja substantiivin akkusatiivi. Sisällöt 9.luokalla Aihepiirit: Samat viestintätilanteet kuin 8. luokalla toistuvat ja vahvistuvat 9. luokalla. Sen lisäksi: kuulumisten tiedustelu ja kertominen, ruokailu ravintolassa, vaateostoksilla, matkan varaaminen, lipunosto ja hotellissa yöpyminen, tienneuvominen, asuminen ja ympäristö; terveys, tutustutaan lähemmin Sveitsiin ja Itävaltaan. 208

209 Rakenteet: Kerrataan ja vahvistetaan 8. luokalla opittuja kielioppiasioita. Uutena tulevat esille mm. monikon omistussanat, akkusatiiviprepositiot, sein- ja haben-verbien imperfekti, perfekti, persoonapronominien ja substantiivin datiivi sekä prepositioilmauksia Venäjä 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Valinnaiskieltä opiskellaan kaksi viikkotuntia 8. ja 9. luokalla. Oppilas tutustuu venäläiseen kulttuuriin ja tapakulttuuriin. Opitaan aakkoset ja kielen perusrakenteita sekä luodaan pohjaa tuleville venäjän kielen opinnoille. Tavoitteet Tutustutaan venäjän kielen ääntämiseen ja harjoitellaan lukemista. Puhumisen harjoittelu arkipäivän eri tilanteissa painottuu ja pyritään kannustamaan oppilaita rohkeasti käyttämään vierasta kieltä. Kirjallinen tuottaminen tulee vähitellen mukaan pienien viestien muodossa. Mahdollisuuksien mukaan tehdään aihepiireihin liittyviä ryhmätöitä ja pyritään hyödyntämään olemassa olevaa verkkomateriaalia. Sisällöt Aihepiirit: tervehtiminen, esittely, itsestä ja perheestä kertominen, harrastukset, ruokailu- ja ostostilanteet, matkustaminen, tutustuminen Venäjän maantieteeseen ja kulttuuriin Rakenteet: Opitaan kieliopin perusrakenteita, kuten esim. lukusanoja, kellonaikoja, persoonapronominit, verbitaivutusta, liikeverbejä, sijamuotojen perusteet, omistussanoja, prepositioilmauksia Kuvaamataito A 4 viikkotuntia, joista 8.luokalla 2 vt ja 9.luokalla 2 vt Tavoitteet Oppilaan kuvien ymmärtämisen, käyttämisen ja tekemisen taidot lisääntyvät niin, että hän keksii itselleen sopivan haastavat tavoitteet, motivoituu ja pyrkii oma-aloitteisesti tavoitteisiinsa. Luomisen ilo on keskeinen tavoite. Oppilas vastaa annettuun haasteeseen sekä hänen kykynsä ja vastuunsa kuvantuottajana kehittyvät Sisällöt Monipuolista ja kokeilevaa kuvan tuottamista sekä materiaalien ja tekniikoiden soveltamista aiheen mukaan. Oppilasryhmän mukaan painotukset vaihtelevat suunnittelusta ja käyttötaiteesta ilmaisevaan taiteeseen, historiallisesta näkökulmasta kokeilevaan taiteeseen. Yksilölliset tarpeet otetaan huomioon, mutta tehdään myös yhdessä. Arviointi Lähtötaso huomioidaan ja kehitystä painotetaan arvioinnissa. Työprosessille annetaan oppimisessa painoarvo lopputuloksesta huolimatta Kuvaamataito B 8 viikkotuntia, joista 8.luokalla 4 vt ja 9.luokalla 4 vt Suppeamman kurssin tavoitteet ja sisällöt syventäen Kuvien muokkaus ja kuvasisällön tuottaminen (KUC) 1 viikkotunti 8. luokalla Tavoitteet: Tavoitteena on oppia tuottamaan kuvallista sisältöä erilaisiin tarpeisiin. Laajentaa kuvataiteen opetusta medioiden suuntaan ja sopii siksi kuvataiteen lisäkurssiksi tai itsenäiseksi valinnaksi. 209

210 Sisältö: Piirretään monipuolisesti vanhoin ja nykyaikaisin menetelmin (piirtimet, piirustuslauta, painomenetelmät, valokuva, sarjakuva jne.), muokataan piirroksia ja otetaan valokuvia, joita käsitellään eri kuvankäsittelyohjelmilla. Kokeillaan myös liikkuvan kuvan tekemistä. Sovelletaan tuotettuja kuvia erilaisiin käyttötarkoituksiin (julisteet, esitteet, sarjakuvat, animaatiot, kotisivut, kortit, kirjat, lehdet jne.) Käytännön lakitieto 1 viikkotunti 8.luokalla Lakitietoa opiskellaan valinnaisaineena yksi vuosiviikkotunti kahdeksannella luokalla. Lakiasioita lähestytään erityisesti nuoren näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään teoista seuraaviin rangaistuksiin, vahingonkorvauksiin ja nuoren vastuuseen. Tavoitteet oppilas ymmärtää lainsäädännön ja erilaisten sääntöjen merkityksen yhteiskunnassa. oppilas tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa yhteiskunnan jäsenenä. parannetaan oppilaan valmiuksia toimia omien ja yhteisten etujen puolesta. opitaan arvostamaan turvallista ja tasa-arvoista elinympäristöä Sisällöt Suomen oikeusjärjestelmään tutustuminen mm. tuomioistuimet, oikeudenkäynti ja sovittelu poliisi lait - esim. rikoslaki, tieliikennelaki, työlainsäädäntö jne. rikokset ja niiden seuraamukset rangaistukset, vahingonkorvaus ja nuori rikoksentekijä iän mukanaan tuomat oikeudet ja velvollisuudet kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ympäristönsuojelu lain näkökulmasta käytännön oikeustapauksiin tutustuminen ja analysointi Työmenetelmät oikeustapauksiin ja määräyksiin tutustuminen kirjallisuuden ja sanomalehtien avulla Internetin kautta eri viranomaisten tiedostoihin tutustuminen mahdollisuuksien mukaan vierailuja tai vierailijoita (käräjäoikeus, poliisi, kuluttajaneuvoja, lakimies tms.) opetuskeskustelut, tehtävät, tutkielmat ja esitelmät Arviointi: Lakitiedon kurssin arviointi on hyväksytty/hylätty. Hyväksyttävä suoritus edellyttää, että oppilas osallistuu aktiivisesti opetukseen taitojensa mukaan, suorittaa annetut tehtävät ja on oppitunneilla riittävän usein läsnä. Oppilaalle järjestetään myös tilaisuuksia itsearviointiin Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoitukse- 210

211 na on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Esitetyistä opintokokonaisuuksista voidaan poiketa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti (hops). TAVOITTEET Oppilas oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. VUOSILUOKAT 1 2 Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. KESKEISET SISÄLLÖT Toisen ihmisen huomioiminen ja arvostaminen erilaisia leikkejä ja sosiaalisia tilanteita hyväksi käyttäen. Tiedon etsintä erilaisista kirjoista Läksyjen ja erilaisten tehtävien merkitseminen ja niistä huolehtiminen. o reissuvihon käyttö VUOSILUOKAT 3 6 Vuosiluokkien 3 6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3 6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. 211

212 Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Myös vuosiluokkien 3 6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. KESKEISET SISÄLLÖT Omien vanhempien työhön tutustuminen sekä ympäristön ammatit o haastattelut, esitelmät, vierailukäynnit Kirjaston ja internetin käyttö Koulun sisäinen työelämään tutustuminen, oman ja toisen työn arvostaminen o pienet työtehtävät koulussa VUOSILUOKAT 7 9 Perusopetuksen vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta työelämään tutustumisesta. Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä. LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS TAVOITTEET Oppilas oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista 212

213 opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. KESKEISET SISÄLLÖT 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka kouluyhteisössä toimiminen: uusi koulu, uudet luokkatoverit, opettajat, koulun henkilökunta, koulun järjestyssäännöt sekä muut yhteisesti sovitut asiat, luokkahengen kehittäminen, väkivalta ja kiusaaminen, koulun toiminnot ja työskentelytavat opiskelun taidot: opiskelusta yläasteella, motivaatio ja tavoitteellisuus koulutyössä, oman opiskelun suunnittelu, läksyjen luku ja kokeisiin valmistautuminen, opiskelun taidot eri oppiaineissa (integraatio), muistaminen ja unohtaminen perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi Opinto-ohjelman valinta 8. ja 9. luokkaa varten: valinnaiset oppimäärät ja niiden sisällöt, valintojen vaikutus jatko-opintoihin työelämään tutustuminen: koulun sisäisen työelämään tutustumisen tarkoitus, asennoituminen työntekoon, pyritään järjestämään kaikille oppilaille mahdollisuus olla kaksi päivää työelämään tutustumassa, esim. yksi päivä siivouksessa ja yksi päivä ruokalassa tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot Oppilaalla mahdollisuus hakeutua henkilökohtaiseen ohjaukseen: tutustumishaastattelu, omat tavoitteet ja suunnitelman, henk.koht. asiat itsetuntemus ja ammatillinen kehitys: omat opiskelun tavoitteet 8. luokkaa varten, tulevaisuuden suunnittelu ja päätöksentekotaidot Suomen koulutusjärjestelmä: erilaiset koulutus- ja etenemismahdollisuudet työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat: työelämä, ammattialat ja ammatit Työelämään tutustuminen: koulun ulkopuoliseen työelämään tutustumisen säännöt ja tavoitteet, työpaikan haku, nuoria koskeva työlainsäädäntö, pyritään järjestämään oppilaalle mahdollisuus viikon mittaiseen TET-viikkoon koulun ulkopuolella tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot oppilaalla mahdollisuus hakeutua henkilökohtaiseen ohjaukseen: opiskelun sujuminen yläasteella, omat tavoitteet yksi tai kaksi viikkoa työelämään tutustumista: raportin laatiminen TET-viikosta (integraatio äidinkieleen) hakeutuminen jatkoopintoihin, yhteishaku: yhteishaun aikataulu, valintaperusteet,, yhteishaun harjoittelu ja siihen valmentautuminen koehaun avulla, yhteishakukortin täyttö yhteishaun ulkopuolella olevat, oppilaitokset, päättöluokan opiskelun merkitys, omat tavoitteet jatko-koulutuksen ja ammatinva- linnan suhteen jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen: koulutusoppaiden käyttö, koulutustiedon haku erilaisista lähteistä, lähiseudun jatkoopintomahdollisuudet, omat suunnitelmat, opiskelu ammatillisissa oppilaitoksissa, opiskelu lukiossa, oppisopimus-koulutus, lukioiden ainevalinnat opiskelu ja työskentely ulkomailla työelämätietous: Tutustuminen laajemmin yhteen tai useampaan ammattialaan (mahdollisuus tehdä myös pari- tai ryhmätyönä), kesätyöpaikan hankkiminen tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä ohjaus- tiedotus- ja neuvontapalvelut: työvoimatoimiston palvelut, koulutustiedon hankkiminen peruskoulun jälkeen, opintojen rahoitus ja mahd. tuet ja niiden hakeminen tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot oppilaalla mahdollisuus hakeutua henkilökohtaiseen ohjaukseen: omat jatko-opiskelun suunnitelmat, omat mahdollisuudet tutustumiskäyntejä ammatillisiin oppilaitoksiin, vierailukäyntejä isommissa tai pienemmissä ryh- 213

214 missä, oppilaalla on mahdollisuus suorittaa 1 2 koulupäivää toisen asteen oppilaitoksissa tutustuen siellä annettavaan opetukseen ja opetusmenetelmiin. asiantuntijoiden ja eri oppilaitosten edustajien vierailut tutustumiskäyntejä ammatillisiin oppilaitoksiin tms., mahdollisia vierailukäyntejä isommissa tai pienemmissä ryhmissä, käydään mahdollisesti jatkokoulutusmessuilla (Next Step) Työmenetelmät: Perusopetuksen vuosiluokkien oppilaanohjaus koostuu yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta työelämään tutustumisesta luokkamuotoisesta ohjauksesta Työmenetelmät luokkamuotoisessa ohjauksessa opettajajohtoinen oppituntityöskentely itsenäinen työskentely ryhmätyöskentely asiantuntijavierailijat (esim. lukion edustaja, ammatillisen koulutuksen edustaja, työvoimatoimiston edustaja jne) vierailukäynnit oppilaitoksissa tai messuilla oppilailla mahdollisuus suorittaa koulupäivä/ -päiviä jossakin toisen asteen oppilaitoksessa Henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus Oppilaalle on järjestetty mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen, jolloin hän voi keskustella opintoihinsa, koulutusja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaille järjestään tarvittaessa ja sopivissa aihekokonaisuuksissa myös pienryhmäohjausta. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaita ohjataan ja tuetaan jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjataan käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Oppilaalla on mahdollisuus hakeutua henkilökohtaiseen ohjaukseen, jolloin käsitellään pienryhmä- tai yksilöohjauksessa mm. seuraavia asioita: 7. lk: Tutustumishaastattelu, omat tavoitteet ja suunnitelmat, opiskelun tavoitteet yläasteella, henkilökohtaiset asiat 8. lk: Opiskelun sujuminen yläasteella, omat tavoitteet 9. lk: Pyritään antamaan eväitä toteuttamiskelpoisen jatko-opintosuunnitelman laatimiseksi. Omat mahdollisuudet, kiinnostukset ja tavoitteet koulutuksen, työn ja ammatin suhteen. Tiedon jakaminen. Valintakokeihin valmistautuminen. Lukioiden ainevalinnat. Työelämään tutustuminen Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaille järjestään työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilas voi näin hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaat arvioivat hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Pyritään järjestämään seuraavat työelämään tutustumisjaksot: 7. lk: Koulun sisäinen TET. Yksi päivä siivouksessa ja yksi päivä koulun ruokalassa. Tavoitteena ensisijaisesti kehittää oppilaan oikeaa asennoitumista työntekoon sekä lisätä oman ja muiden tekemän työn arvostusta. 214

215 8. lk: Viikko koulun ulkopuolella oppilaan itse hankkimassa työpaikassa. 9. lk: Viikko tai kaksi viikkoa koulun ulkopuolella oppilaan itse hankkimassa työpaikassa. Ainakin toinen työpaikoista eri ja mahdollisimman erilainen kuin kahdeksannella luokalla. Työelämään tutustumisessa 8. ja 9. luokilla noudatetaan pääsääntöisesti seuraavia periaatteita: 1. Koulun määräämää TET-viikkoa ei vaihdeta. TET paikka hankitaan koulun määräämälle viikolle. 2. Jokainen luokan oppilas osallistuu TETiin, mikäli yhdessä syksyllä on päätetty luokan osallistumisesta TET jaksoihin. 3. Jokainen oppilas hankkii itse oman tutustumiskohteensa, ei äiti, isä, opo tai muu tuttava. Mikäli ongelmia ilmenee, oppilas ottaa hyvissä ajoin yhteyttä opinto-ohjaajaan, joka hankalissa tilanteissa avustaa työpaikan hankkimisessa. 4. TET-paikat tulee pääsääntöisesti hankkia oman koulupiirin alueelta, koska toivotaan oppilaiden tutustuvan oman kotiseudun tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Mikäli tältä alueelta ei löydy vastaavanlaista työpaikkaa, voi sen hankkia muualta. Vähintään yksi TET-viikko on suoritettava oman koulupiirin alueella. 5. Kahdeksansilla ja yhdeksänsillä luokilla TET tulee suorittaa eri ja mahdollisimman erilaisissa työpaikoissa. 6. TET-viikosta ei aiheudu kustannuksia. Viikon aikana saa käyttää koululaisautoja. Ruokailla voi lähimmällä koulupiirin koululla. 7. Työelämään tutustumisesta ei kuulu maksaa palkkaa. 8. Yrityksessä on oltava pääsääntöisesti yksi vieras työntekijä, poikkeuksena mm. maatilat. Muita poikkeuksia harkinnan mukaan esim. parturi-kampaamot, perhepäivähoitajat. 9. Työpaikalla on oltava joka päivä vähintään kuusi tuntia. Työpäivän pituus voi kuitenkin olla pidempikin nuoria koskevan työlainsäädännön puitteissa. Työaikaa ei voi tehdä etukäteen niin, että siten saataisiin toisesta päivästä lyhyempi. 10. Ei kotiyritykseen tai perheen omistamaan yritykseen eikä isää tai äitiä vastuuhenkilöksi. Vuosiluokilla 1 6 tavoitteena on tutustua äidin ja isän ammattiin. 11. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua myös ns. Teho TET:iin, jossa oppilas on 2 pv ammatillisessa oppilaitoksessa, 2 pv yrityksissä ja päivän ammattikorkeakoulussa tutustumassa kiinnostavalta tuntuvaan alaan, mikäli ammatti-instituutti sellaisen järjestää Arviointi Oppilaanohjaus arvioidaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi Hyväksytyn arvosanan saa, mikäli oppilas on osoittanut kiinnostusta oman opiskelunsa ja tulevaisuutensa suunnitteluun, osallistunut asianmukaisesti oppitunteihin ja muuhun oppilaanohjaukseen kuuluvaan toimintaan, tehnyt hänelle annetut tehtävät ja täyttänyt yhteishaun hakulomakkeen. 8 Oppilaan arviointi Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. ARVIOINNIN PERIAATTEET Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. 215

216 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tietoja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Oppilaille jaetaan todistus kaksi kertaa lukuvuodessa, syys- ja kevätlukukauden lopussa. Sen lisäksi suoritetaan oppilaan itsearviointi lukuvuoden kuluessa. Itsearvioinnin tuloksia käydään läpi oppilaan, hänen huoltajansa ja opettajan/luokanvalvojan välisessä arviointikeskustelussa kerran lukuvuodessa. OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN Perusopetusasetuksen 11. :ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN 216

217 Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1 4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7 9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Kriteerit oppilaan käyttäytymisen arvioinnille liitteenä. OPPILAAN ITSEARVIOINTI Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI Oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 217

218 Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa on mahdollista käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arviointi perustuu oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa on otettava huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.. MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. 8.2 Päättöarviointi ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. ARVIOINNIN PERIAATTEET Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin op- 218

219 piaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 8.3 Todistukset Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus. Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. 219

220 Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opintoohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. :n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan mainitaan siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä erinomainen) ja numeroin (5 10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä valinnaiset opinnot, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon muut valinnaiset aineet alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä hyväksytty. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä osallistunut. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä hyväksytty vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. 220

221 Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muualla kuin koulun opetuskielellä. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa on mahdollista käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan merkitään, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. MUUT TODISTUKSET Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat 1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 221

222 LIITE 1 Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit Kirjainmallien tekijät: Toivo Heiskanen Liisa Uusitalo 222

223 LIITE 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko (9s) 223

224 224

225 225

226 226

227 227

228 228

229 229

230 230

231 LIITE 3 Käyttäytymisen arviointi Erinomainen (10) - pitää aktiivisesti yllä työrauhaa - noudattaa esimerkillisesti koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia - huolehtii niin omista kuin yhteisistäkin tehtävistä ja tavaroista - aina halukas yhteistyöhön - ottaa toiset huomioon - rehellinen, kohtelias ja hyvätapainen, avulias Kiitettävä (9) - huolehtii omalta osaltaan työrauhasta - noudattaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia - huolehtii niin omista kuin yhteisistäkin tehtävistä ja tavaroista lähes aina - yhteistyökykyinen ja haluinen - ottaa toiset huomioon - rehellinen Hyvä (8) - huolehtii omalta osaltaan työrauhasta - noudattaa yleensä koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia - omista ja yhteisistä tavaroista huolehtiminen tuottaa joskus vaikeuksia - pääsääntöisesti yhteistyökykyinen - huomioi yleensä toisetkin - rehellinen ja asiallisesti käyttäytyvä Tyydyttävä (7) - häiritsee ajoittain työrauhaa - koulun sääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattaminen vaihtelee - suhtautuu välinpitämättömästi omiin ja yhteisiin tehtäviin ja tavaroihin - yhteistyökyvyssä parantamisen varaa - ei aina huomioi toisia - oppilasta on rangaistu ja asiasta on otettu yhteyttä kotiin Kohtalainen (6) - häiritsee työrauhaa - on jatkuvasti välinpitämätön koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia kohtaan - vastuunkantaminen vähäistä - yhteistyökyky heikkoa - ei huomioi toisia - useita rangaistuksia ja toistuvia vakavia rikkeitä - suhtautuu välinpitämättömästi toisten ja yhteiseen omaisuuteen - erityistoimenpiteet käynnistetty Välttävä (5) - häiriökäyttäytyminen tavallista - vastustaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia - ei ota vastuuta - ei halua tehdä yhteistyötä - suhtautuu toisiin negatiivisesti Heikko (4) - oppilas ei erityistoimenpiteinkään sopeudu kyseessä olevaan kouluun - jatkaminen jossain muussa koulussa tai erityisin opetusjärjestelyin 231

232 LIITE 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Vuosiluokat 1-9 Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12 :n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Yhdessä suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään, käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan perusopetuksen jälkeenkin sekä arvostamaan omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Eri äidinkielten opetuksen suunnitelmia laadittaessa on lähtökohtana kunkin kielen ominaislaatu, rakenne, kirjakielen kehityksen tilanne ja koko kulttuuritausta. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän ominaispiirteiden mukaan kulttuurin eri osa-alueisiin. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon oppilaan ikä, aikaisempi opetus, opiskelutottumukset sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Opetus lähtee oppilaan kielellisistä valmiuksista ja kulttuurisista kokemuksista. Opetuksessa hyödynnetään vertaisryhmää ja oppilaalle tarjotaan mahdollisimman runsaasti tilaisuuksia kuunnella ja puhua äidinkieltään koulussa. Tavoitteellista äidinkielen opetusta tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä. Äidinkielen opetuksen keskeisissä sisällöissä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia sisältöjä. Lisäksi opetuksessa tuetaan muiden oppiaineiden sanastojen ja käsitteiden oppimista. Sisältöalueita painotetaan suhteessa käytettävissä olevaan tuntimäärään ja opetusryhmän kokoon, oppilaiden kielellisiin valmiuksiin ja ikäjakaumaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetuksen suunnitelmassa. Tavoitteet on suhteutettava opetuksen laajuuteen. Nämä äidinkielen opetuksen perusteet on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opetukseen. TAVOITTEET Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa käyttämään omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttämään äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella hallitsemaan peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioimaan ja työstämään näkemäänsä, kuulemaansa, kokemaansa ja lukemaansa tuntemaan äidinkielensä kirjoitussuunnan, varmentamaan kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentamaan ja monipuolistamaan sanavarastoaan kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntemaan kulttuuriaan ja kehittämään kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot arkipäivän puhekielen harjoitteleminen; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella 232

233 opetuskeskustelut erilaisissa ryhmissä: omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista kertominen, kysymysten esittäminen, puheenvuorojen käyttäminen ja omien mielipiteiden perusteleminen, toisten kuunteleminen pienimuotoisten esiintymisten suunnitteleminen ja harjoitteleminen viestien suunnitteleminen erilaisille vastaanottajille Lukeminen ja kirjoittaminen Keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, että kunkin kielen ja kulttuurin erityispiirteet otetaan huomioon. Silloin kun omakielisen kaunokirjallisuuden pääpaino on suusanallisessa tarinaperinteessä, oppilas tottuu ilmaisemaan kuulemansa tarinan herättämiä ajatuksia ja tunteita sekä arvioimaan sen merkitystä itselleen. Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri Keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, että kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän erityispiirteet otetaan huomioon. Oppilas tutustuu kieli- ja kulttuuriryhmälleen tyypillisiin teksteihin ja opiskelun edetessä käyttää niitä omien kirjallisten tai kerrottujen tuotostensa pohjana ja esitystensä runkona. OPPILAAN ARVIOINTI Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Opetuksen suunnitelmassa määrätään, käytetäänkö arvioinnissa sanallista arviota vai numeroarvostelua. Todistukset Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Muuten noudatetaan kohdan 8.3. määräyksiä todistuksiin merkittävistä tiedoista. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PERUSOPETUKSEN PÄÄTTYESSÄ Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. 233

234 Lukeminen ja kirjallisuus Oppilas on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja Kirjoittaminen Oppilas hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen. Kielentuntemus Oppilas tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti Oppilas tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 234

235 LIITE 5 Oppilashuolto 1. Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksella tarkoitetaan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta, joka on suunniteltu tavoitteellisesti. Lähtökohtana on lapsen yksilöllisyys, leikki ja aktiivinen oppiminen. Esiopetuksen tehtävänä on kannustaa lasta itsenäiseen ajatteluun sekä leikinomaiseen ja tutkivaan oppimiseen. Sen lisäksi tehtävänä on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja. Uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaan esi- ja alkuopetuksen tulisi muodostaa lapsen kannalta johdonmukaisesti etenevä jatkumo. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota tukea tarvitseviin lapsiin, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet eri syistä. Esiopetuksessa pyritään tarvittaessa auttamaan lapsen kehityksen kannalta riittävän erityisavun löytymistä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus järjestetään päiväkodeissa ja Heikinsuon koulun esiopetusryhmässä integroidusti. Erityislastentarhanopettaja konsultoi lapsiryhmien aikuisia kunkin lapsen vaatimissa erityisesti huomioitavissa käyttäytymiseen tai oppimiseen liittyvissä asioissa. Koululykkäyksen saaneet lapset sijoitetaan starttiluokan vielä puuttuessa päiväkodin esiopetusryhmään lykkäysvuodeksi. Erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan toiminta- ja kuntoutussuunnitelma, joka sisältää lapsen kasvulle asetetut tavoitteet sekä arvion lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. Siihen kirjataan myös suunnitelma lapsen tavoitteiden ja opetuksen sisällöstä. Lähtökohtana kuntoutussuunnitelman laatimiselle tulisi olla neuvolan 5-6-vuotistarkastukset. Perheitä ohjataan tarvittavien palveluiden piiriin. Perheneuvolan palvelut ovat esiopetusikäisten perheille, myöhemmin kouluun siirryttäessä lapsi siirtyy koulupsykologin palvelujen piiriin. Koulupsykologi tekee myös yhteistyötä perheneuvolan kanssa. Päivähoidossa toimii erityislastentarhanopettaja, jonka tehtävänä on auttaa henkilöstöä lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa ja tehdä yhteistyötä niin lasten vanhempien kuin perheneuvolan psykologien, keskussairaalan, koulupsykologin, puheterapeuttien ja terveydenhoitajien kanssa. Yhteistyötä eri tahojen kanssa kehitetään ja arvioidaan. Siirtymävaiheessa esiopetuksesta kouluun pidetään yhteistyöpalavereita. Mahdollisen kuntoutussuunnitelman olisi tärkeää siirtyä huoltajien luvalla kouluun lapsen mukana, jotta opetus voitaisiin järjestää parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lapsen kehitystä. 2. Oppilashuoltotyö perusopetuksessa Oppilashuoltotyöryhmä vuosiluokilla alakouluissa (vuosiluokat 1-6) Vuosiluokkien 1-6 oppilashuoltoryhmän ydinjoukon muodostavat rehtori, erityisopettaja, luokanopettaja ja tarvittaessa koulupsykologi ja terveydenhoitaja. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat keskimäärin kerran kuussa tai tiheämmin. Pienemmissä kouluissa kokoonnutaan tarvittaessa. Koulun johdon kiinnostuneisuus oppilashuollollisista asioista on edellytyksenä toimivalle oppilashuoltotyöryhmälle. Oppilashuoltotyöryhmä yläkoulussa (vuosiluokat 7-9) Vuosiluokkien 7-9 oppilashuoltoryhmän ydinjoukon muodostavat rehtori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu joka viikoittain. Laajennettu oppilashuoltotyöryhmä Tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmä voi kokoontua jollakin erityisasiantuntijalla laajennettuna. Työryhmässä voi vierailla esim. poliisin tai sosiaali- ja nuorisotoimen edustajia. Oppilashuoltotyössä kiinnitetään huomiota erilaisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Oppimis- ja työskentelyilmapiiriä tulee kehittää niin, että se ehkäisee erilaisten ongelmien syntymistä jo etukäteen. Oppilashuoltotyö on osa koulun arkea. Oppilashuoltotyöryhmän sekä muiden 235

236 koulussa työskentelevien aikuisten välistä tiedonkulkua tulee kehittää luottamuksellisuuden hengessä huomioiden mm. erilaiset vaitiolovelvollisuutta koskevat lait ja säädökset. 3. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvin vointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajilta aktiivista aloitetta yhteistyöhön. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun yhteistyön tule olla säännöllistä. Henkilökohtaiset keskustelut luokanopettajan kanssa tulee mahdollistaa esim. kerran lukukaudessa. Nivelvaiheissa yhteistyön tulisi erityisesti korostua (koulun aloitusvaihe, yläkouluun, koulua vaihdettaessa, keskiasteen kouluun pyrittäessä). Jos oppilaan koulunkäynnissä ilmenee ongelmia, tulee huoltajiin olla välittömästi yhteydessä. Tiedonkulun tulee olla mahdollisimman avointa. Molemminpuolinen luottamus vähentää konfliktien uhkaa. Vanhemmilla on oikeus saada tietoa lastensa opiskelusta ja opinnoissa etenemisessä sekä hyvinvointia vaarantavista tekijöistä. Säännöllisellä vuorovaikutuksella voidaan ehkäistä syrjäytymisprosessin alkaminen. (Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto, OPM 2002) Oppilaiden henkilötietojen käsittely Perusopetuslain 40 :ssä, lukiolain 32 :ssä on salassa pitosäännökset. Niiden mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenten, oppilaitosten henkilöstön ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa ilmaista luvattomasti sivullisille, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden/opiskelijoiden tai näissä laeissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta (Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto, OPM 2002). Laeissa tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollosta vastaavat henkilöt ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat kuitenkin salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Laissa säädetyissä tilanteissa opetustoimen viranomaisella ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on salassapitosäännösten estämättä tiedonantovelvollisuus sosiaalihuollon viranomaisille. Lastensuojelulain (683/1983) 40 :n mukaan opetustoimen viranomaisella on myös velvollisuus ilmoittaa virkaa tai tointa hoitaessaan havaitsemastaan ilmeisestä lastensuojelun tarpeessa olevasta tarpeesta sosiaalilautakunnalle. 4. Oppilashuolto erityisopetuksessa Osalle yleisopetuksen oppilaista on laadittu joidenkin oppiaineiden osalta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS, jonka avulla joustetaan vaikeaksi koetun aineen vaatimustasossa. Myös opiskelumateriaalit tukevat HOJKS:ssa laadittua tasoa. Ennen HOJKS:n laatimista oppilaan opiskeluvaikeuksia oppiaineessa on tuettu mm. tukiopetuksen ja tehostetun luokkaopetuksen kautta, esim. luokka-avustajan avulla. 236

237 Oppiaineen mukautuksesta neuvotellaan oppilashuoltotyöryhmässä ja vanhempia kuullen. Yleisopetuksessa olevalle oppilaalle voidaan laatia myös HOPS, henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jossa määritellään opiskelun keinoja ja välineitä ja tukitoimia, mutta jossa ei määritellään eritasoisia tavoitteita. Tavoitteet löytyvät yhä yleisestä HOJKS:sta. Joskus voidaan laatia oppilaalle HOJKS jo kouluun tulleessa. Laatiminen perustuu esimerkiksi erityispäivähoidosta tai kuntoutussuunnitelmasta saataviin tietoihin. Erityisopetuspalveluja saadaan osa-aikaisena tai luokkamuotoisena. Oppilashuollolla on tärkeä rooli jo ennen mahdollista siirtoprosessia ennakoivana apuna. Ennen luokkamuotoiseen erityisopetukseen siirtoa oppilaan opiskelun voidaan tukea erilaisin tukitoimin. Siirtopäätöksen jälkeen useilla oppilailla opiskelu jatkuu ns. integroituna yksilöllisenä opiskeluna yleisopetuksen yhteydessä. Tällaisia integrointiaineita ovat oppilaalle vahvat aineet esim. taito- ja taideaineet. Siirtäminen erityisopetukseen oppilashuollollisena toimenpiteenä Osa-aikainen mukautus 1. Oppimisvaikeudet aineessa - tukitoimista ( tukiopetus, tuettu luokkaopetus, lisäopetus) ei ole apua - tukitoimia annettu vähintään lukukauden ajan - väliaikaiset, esim. perhetilanteesta tai opettaja-oppilas vuorovaikutuksesta johtuvat ongelmat suljettu pois 2. Luokanopettajan ja erityisopettajan lausunto 3. Koulupsykologin tutkimus 4. Oppilashuoltotyöryhmän tilanne katsaus 5. Neuvottelut huoltajien kanssa ja suostumisen saanti mukautukseen 6. Laaditaan HOJKS Aluksi voidaan kokeilla n. 1 kuukauden koejaksoa Mukautettu luokkaopetus 1. Oppimisvaikeudet vähintään kolmessa aineessa 2. Sosiaaliset ongelmat - kehitys jäljessä ikätasosta - kiusaaminen, kiusattuna oleminen - omatoimisuuden puute 3. Oppilashuoltotyöryhmä käsitellyt 4. HOJKS tehty, mutta ei tuota tuloksia 5. Integraatio yleisopetukseen ei onnistu tai osa aineista voidaan integroida yleisopetukseen opetukseen Luokkamuotoiseen erityisopetukseen siirrossa tulee neuvotella vanhempien kanssa. neuvottelussa tulee esittää perusteet siirtoon, selvittää siirron merkitys oppilaan kannalta ja esittää suunnitelma siitä, miten oppilaan opetus aiotaan järjestää. ennen siirtoa tehdään psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys. ( PoL Â 17) 237

238 YLEISOPETUKSEN TUKITOI- MET Opiskelutaitojen kehittäminen -monipuoliset tehtävät -itsearviointi -vanhempien rooli Oppilaan - henkilökohtainen ohjaus Eriyttäminen -opetuksen eriyttäminen luokassa Samanaikaisopetuserityisopettajan apu- luokkaavustajan apu Tukiopetus - lyhytaikaisen jälkeen jäämisen poistamiseen Neuvottelu: huoltaja, opettaja, erityisopettaja Oppimissuunnitelma HOPS Oppilashuototyöryhmän neuvottelut: huoltaja, opettaja, erityisopettaja, koulupsykologi, terveydenhoitaja, koulukuraattori (tarvittaessa). Osa-aikainen erityisopetus+ HOJKS Siirto osittain yksilöllistettyyn erityisopetukseen Erityisluokkaopetus+HOJKS Siirto erityiskouluun / erityisluokalle Kuvio: Oppilaan siirtäminen erityisopetukseen Kunnan hallintosäännön mukaan erityisopetussiirrot tekee koulun rehtori joko yleisopetuksesta erityisopetukseen tai erityisopetuksesta yleisopetukseen. 5. Nivelvaiheen oppilashuoltotyö Esikoulusta ensimmäiselle luokalle Lapsen siirtyessä esikoulusta ensimmäiselle luokalle täytyy myös tiedon lapsen mahdollisesta erityistuen tarpeesta siirtyä lapsen mukana. Alkuopettajilla täytyy olla mahdollisuus tutustua esikoululaisten kansioihin ja keskustella lapsista heidän ohjaajiensa kanssa. Tieto erityistä tukea tarvitsevista lapsista on tärkeää opetuksen suunnittelun kannalta (etenkin kouluissa, joissa alkuopetusluokat 1 ja 2 on yhdistetty). Kun esikoululaiset käyvät keväällä tutustumassa kouluihin, voi ohjaaja osoittaa alkuopettajalle lapsen erityistuen tarpeet. Tässä tilanteessa alkuopettaja näkee lapsen toimimassa kouluympäristössä ja muiden lasten kanssa. Jos esikoulusta ensimmäiselle luokalle siirtyvä oppilas lapsi tarvitsee koulunkäyntinsä tueksi avustajaa, on päätös avustajan tarpeesta oltava lapsella valmiina jo mielellään keväällä kuitenkin kesän 238

239 aikana, jotta kouluissa ehditään tekemään tarvittavat valmistelut ja hakemaan toimeen sopiva avustaja. Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle Keväällä yläkoulusta käydään vierailulla alakouluilla haastattelemassa kuudesluokkalaisia ja heidän opettajiaan. Vierailulla ovat mukana kuraattori, erityisopettaja, koulupsykologi ja opintoohjaaja. Kokouksen aikana käydään läpi kaikki oppilaat, heidän koulumenestyksensä, mahdollinen erityistuen tarve sekä kaverisuhteet. Mikäli alakoulun opettajat ovat huomanneet oppilaalla vaikeuksia joissain aineissa, voidaan oppilasta seurata 7. luokalla ja tarvittaessa siirtää erityisopetukseen. Siirtopäätös voidaan tehdä jo valmiiksi, mikäli tiedetään, ettei oppilas pärjää normaalissa yleisopetuksessa. Tällöin hänet voidaan siirtää mahdollisuuksien mukaan pienryhmäopetukseen. Oppilaalle voidaan tarvittaessa tehdä erityisopetus- tai mukautuspäätös, jolloin se tehdään valmiiksi alakoulussa ja yläkoulu vain täydentää tarvittavat tiedot koulun alettua. Mikäli oppilaalla on ollut erityisopetuspäätös jo alakoulussa, se siirtyy oppilaan mukana yläkouluun. Siirtopäätöksen tekemisestä sovitaan mm. vanhempien ja koulupsykologin kanssa. 6. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollolla on keskeinen rooli yhteistyössä vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa koululaisten terveyden ja siihen liittyvän psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Esiopetuksessa olevat lapset Esikoululaisten terveystarkastukset suoritetaan lastenneuvolassa 6- ja 7-vuotiaana ohjelman mukaisesti. Lastenneuvolan tehtävät: 1. Seurata ja turvata lapsen ja perheen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia 2. Tunnistaa mahdolliset poikkeavuudet tutkimalla, ohjaamalla ja hoitamalla. 3. Tukea vanhempia kasvatustehtävässä. 4. Ohjata tarvittaessa erityispalveluiden käyttöön. Kouluterveydenhoitajat, koululääkärit ja hammashoito Kouluterveydenhuollon tehtävät: 1. Osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 2. Oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen 3. Osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa 4. Koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen Käytettävissä olevat resurssit Kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri, hammaslääkäri ja terveydenhoitaja. Terveydenhoitajan, lääkärin sekä hammashuollon henkilöstön kouluterveydenhuoltoon käyttämä työaika ja työtilat kouluittain tarkistetaan koulujen lukuvuoden alkaessa Kouluterveydenhuollon tavoitteet 1. Kouluterveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan henkilökohtaisesti ainakin kerran lukuvuodessa 2. Koulussa on sovittu opettajien, oppilashuollon, vanhempien ja kouluterveydenhuollon kesken toimivasta yhteistyömenettelystä, joka tunnistaa ne oppilaat, joita uhkaa terveen kasvun ja kehityksen häiriintyminen 3. Terveyden edistämisen keskeisiä aiheita: - Tupakoimattomuus, päihde- ja huumevalistus sekä lasten ja nuorten elämänhallinnan edistäminen. - Suun terveyden edistäminen ja itsehoitotottumusten parantaminen - Painon hallinta ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen 239

240 Toteuttaminen Kouluterveydenhoitaja: 1. Osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opetussuunnitelman valmisteluun, terveystiedon opetukseen, oppilashuollon toimintaan sekä koulun sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. 2. Seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä, selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan ja huolehtii seulontatutkimuksista. 3. Vastaa kouluterveydenhuollon tiedottamisesta, oppilaiden vuosittaisesta terveystapaamisista, oppilaskohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja opettajien kanssa, oppilaiden ohjaamisesta tarvittaessa koululääkärin tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa Koululääkäri: 1. Vastaa lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenhuollosta 2. Osallistuu terveystiedon opetukseen sekä koulun sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin 3. Antaa koulun henkilöstölle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen palautetta hyvinvoinnin ja terveyden tilanteesta ja muutoksista. Yhteistyössä kouluterveydenhoitajan kanssa hän huolehtii oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista Hammashuollon henkilöstö: 1. Suun terveydenhuollon palvelut annetaan oppilaalle yksilölliseen tarpeeseen perustuen. 2. Toiminnan kulmakivi on hammassairauksien ehkäisy. Palvelut käsittävät ns. perushammashoidon sekä oikomishoidon. Tarvittaessa oppilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. 7. Sosiaalitoimen palvelut oppilashuoltotyössä Perheneuvola Perheneuvolan tehtävä on auttaa lasten ja nuorten kasvatukseen ja kehitykseen, perhe-elämään sekä ihmissuhteisiin liittyvissä ongelmissa ja kriisitilanteissa. Tehtävää toteutetaan järjestämällä psykologista, sosiaalista, lääketieteellistä ja puheterapeuttista tutkimusta, terapiaa, kuntoutusta ja neuvontaa sekä antamalla asiantuntija-apua. Oppilashuollollinen työ perheneuvolassa Koulusta ohjataan lapsia ja heidän perheitään perheneuvolaan tutkimuksiin. Oppimis- ja sopeutumisvaikeudet ovat perheneuvolan suurin ilmoittamisen pääsyy. Oppimis- ja sopeutumisongelmia selvitetään perheneuvolassa sekä lasten yksilöpsykologisten että perhetutkimusten avulla. Opettajien ja perheiden kanssa käydään yhteiskeskusteluja ja neuvotellaan tarpeellisista toimenpiteistä. Tarvittaessa lapsen ja perheen hoito jatkuu perheneuvolassa. Perheneuvolan työntekijät konsultoivat esikoulujen oppilashuoltotyöryhmissä keskimäärin kerran lukuvuodessa. Opettajilla on mahdollisuus konsultaatioon ja työnohjaukseen perheneuvolassa. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan asiantuntijoina vanhempainiltoihin. Tärkeää on, että lasten oppimis- ja sopeutumisvaikeuksiin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti. Lastensuojelu Lastensuojelulaissa on säädetty ilmoitusvelvollisuus lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa ja luottamustoimessa oleville henkilöille. Tämän lisäksi lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä jokainen, joka on huolissaan jonkun tietyn lapsen tai nuoren tilanteesta. Lastensuojelun resurssit Sosiaalikeskuksessa lastensuojelutyötä tekee yksi lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Lisäksi on yksi perhetyöntekijä (Pöytyä). 240

241 Lastensuojelutyön tavoite on lasten kasvuolojen turvaaminen ja kasvattajien tukeminen lastenkasvatustehtävässä. Lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään tuetaan ensisijaisesti siten, että lapsen voisivat kasvaa ja kehittyä omissa kodeissaan. Silloin kun se ei ole mahdollista lapselle järjestetään mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja nuorten elämäntilanne on sellainen, että heidän terve kehityksensä ja hyvinvointinsa on vaarassa. Syynä voivat olla kodin vaikeudet tai lapsen oma käyttäytyminen. Lastensuojelun ja koulutoimen välinen yhteistyö toimii siten, että koulutoimesta yleensä koulukuraattori tai opettaja ottaa yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään, kun lapsella on koulusta poissaoloja, lapsi käyttäytyy koulussa häiritsevästi tai lapsella on vaikeuksia, joihin koulun omat keinot eivät yksin riitä. Lastensuojelun sosiaalityötekijä osallistuu tarvittaessa myös oppilashuollon työryhmiin. Erikoissairaanhoidon palvelut Lastenpsykiatria: Loimaan aluesairaalassa sijaitseva lastenpsykiatrian yksikkö palvelee vuotiaita lapsia ja heidän perheitään: Lastenpsykiatrialla on yksi poliklinikka. Hoitoon tullaan lähetteellä. Nuorisopsykiatria: Varsinais-Suomessa tutkimuksiin ja hoitoon pääsemiseksi tarvitaan lääkärin lähete. Yhteistyötä on viime aikoina tiivistetty mm koulutoimen suuntaan oppilashuollollisiin näkökohtiin liittyen ja yhteistyön tehostamiseksi. Lastenneurologia: TYKS:ssä toimii lastenneurologian yksikkö, jossa toimii sekä poliklinikka, että osasto Poliklinikalla tutkitaan lapsia, joilla on neurologisia tai sellaisiksi epäiltyjä oireita. Tutkiminen keskittyy alle kouluikäisiin lapsiin. 8. Koulutoimen oppilashuollon palvelut Koulupsykologi Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoimintaa on määrittämässä lastensuojelulaki, jonka mukaan kunnan tulee järjestää riittävästi tukea ja apua oppilaalle ja tämän perheelle koulunkäynnin vaikeuksien lievittämiseksi ja ehkäisemiseksi (LSL 7 ). Tätä tehtävää varten kunnassa voi olla koulukuraattorin ja koulupsykologin virkoja. Kunta voi järjestää palvelut myös muutoin ottaen huomioon kunnan koon ja kunnassa olevat muut psykologisen ja sosiaalityön palvelut (Kouluterveydenhuolto, 2002). Koulupsykologitoiminta tulee järjestää paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ja oppilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin suhteutettuna. Suomen psykologiliitto on ottanut kantaa koulupsykologin suositeltavaan toimenkuvaan Koulupsykologin perustehtävät ovat seuraavat: 1. Psykologiset tutkimukset, selvitykset ja arviot (yksilö, ryhmä- ja tilannekohtaiset) 2. Psykologinen neuvonta oppilaille ja vanhemmille 3. Psykologinen konsultaatiotyö tapaus-, tilanne- ja asiakohtaisesti: oppilashuoltotyöryhmät, opettajat, muut hallintokunnat 4. Koulun käytäntöjen suunnittelu- ja kehittämistoimintaan osallistuminen 5. Koulutus- ja työnohjaustehtävät 6. Koulutoimen johdon konsultointi psykologian alan kysymyksissä (oppilashuollon, erityisopetuksen ja koulun käytäntöjen kehittämisessä) Konsultaatioluontoinen työ vähentää yksittäisten tutkimusten määrää ja se on ehdottomasti suositeltavin työtapa. Käytettävissä olevat resurssit Tällä hetkellä Pöytyän koulutoimessa on yksi koulupsykologi. Yhtä psykologia kohden on noin oppilasta. 241

242 Koulupsykologin työn tavoitteena on olla opettajien ja koko kouluyhteisön tukena oppilaiden tunne-elämän ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemisessä ja vähentämisessä. Toteuttaminen Koulupsykologi tekee yhteistyötä vanhempien, koulun henkilökunnan kanssa sekä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Perheneuvolat sekä lasten ja nuorten työryhmä psykiatrian poliklinikalla ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Oppilaiden tutkimukset ja neuvottelut tapahtuvat pääasiallisesti koululla, mutta koulupsykologilla on omat vastaanottotilat Kyrön toimipisteen kunnanvirastossa, joten vastaanotolle voi tulla myös sinne. Koulukuraattoritoiminta Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka asiakkaita ovat oppilaat, huoltajat ja koulun työyhteisö. Osana koulun oppilashuoltoa koulukuraattori tukee oppilaita erilaisissa psyykkisissä ja sosiaalisissa, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Työn tavoitteena on myös tukea koulun kasvatus- ja opetustyötä ja näin ennaltaehkäistä ongelmatilanteita ja turvata oppilaiden koulunkäynnin edellytyksiä. Oppilaiden kanssa tehtävässä työssä korostuu sosiaalisten taitojen ja ongelmaratkaisutaitojen ohjaaminen ja opettaminen niin ryhmä kuin yksilötasolla. Kuraattori selvittää oppilaan tuen tarvetta ja tarvittaessa ohjaa hänet tukipalveluiden piiriin. Kuraattori tekee yhteistyötä koulun ulkopuolella olevien lasten ja perheiden palveluiden tarjoajien kanssa. Koulukuraattorin tehtävänä on myös tukea opettajia ja koko kouluyhteisöä koulussa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ennaltaehkäisevien toimien suunnitteluun niin että koulu on sekä oppilaille että työyhteisölle mahdollinen turvallinen ja mielekäs oppimis- ja työympäristö. Kuraattori osallistuu koulun opetussuunnitelmatyöhön sekä erityisoppilaiden opetus- ja tukitoimien suunnittelun ja seurantaan. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita koulussa ovat rehtori, erityisopettajat ja muut opettajat, kouluterveydenhoitaja ja koulupsykologi. Tässä työssä tärkeää on oppilaiden ja perheiden tukeminen, vuorovaikutus ja yhteistyö vanhempien, opettajien ja muiden oppilaan ja perheiden sosiaaliseen verkoston kuuluvien tahojen kanssa. Käytettävissä olevat resurssit Suositus koulukuraattorityön mitoitukseksi on 500 oppilasta ja/tai 3 koulua. Elisenvaaran koulussa on oppilaita 430 ja koulussa toimii yksi vakituinen kuraattori. Näin ollen kuraattorityön suositustavoite täyttyy. Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen päämääränä on, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan ja pystyy tekemään itselleen soveltuvia koulutusta ja uravalintaa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjaus perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 Ohjaustoiminnan tehtävät ja tavoitteet: 1. Opiskelun ohjaus yksilöllisen opiskelun ohjaus ja neuvonta, oppimisprosessin tukeminen, koulun valinnaisuuden ja omaleimaisuuden edistäminen, 2. Kasvun ja kehityksen tukeminen henkilökohtaisissa asioissa tukeminen, yhteistoiminta eri tahojen kanssa, 3. Ammatillinen suuntautuminen yksilöllisten ammatinvalintavalmiuksien kehittäminen, jatkoopintoihin ohjaus, työelämän tuntemuksen lisääminen, yhteistoiminta elinkeinoelämän ja työhallinnon kanssa Käytettävissä olevat resurssit 242

243 Toiveena olisi, että jokaisessa koulussa vuosiluokilla 7 9 toimisi vähintään yksi muodollisesti pätevä kokopäivätoiminen opinto-ohjaaja. Valtakunnallinen SOPO ry. suosittaa, että yhden opinto-ohjaajan vastuulla on enintään 300 oppilasta. Toteuttaminen Opinto-ohjaaja antaa luokkamuotoista opetusta Pöytyän kunnan opetussuunnitelman sisältämän tuntijaon mukaisesti. Luokkaopetuksen lisäksi oppilas saa yksilöohjausta ja tarvittaessa pienryhmäohjausta esimerkiksi ammatinvalinnasta. Opinto-ohjaaja kuuluu koulun moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista sekä vanhempia heidän kasvatustyössään. Opinto-ohjaajalla on tärkeä rooli kodin ja koulun välisessä yhteistyössä (esim. vanhempainillat, yhteydenotot koteihin, vanhempaintapaamiset). Perusopetuksen oppilaita koskevat tiedot siirtyvät opinto-ohjaajan/erityisopettaja/koulukuraattorin välityksellä nivelkohdassa (1-6 / 7-9) koululta toiselle. 243

244 LIITE 6 Tuntijako 244