KASPERI II Yleistä hankkeen etenemisestä

Transkriptio

1 KASPERI II Yleistä hankkeen etenemisestä

2 Keskeiset sisällöt ja kokemukset - yleistä Vanha kehittämistyön pohja on mahdollistanut nopean etenemisen, kehittämisprosessi uusilla alueilla selvästi hitaampaa Hanketyön roolin muutos vahvistumassa tehtävänä entistä selvemmin kuntien työntekijöiden ja kehittämisprosessien tukeminen, reflektointi ja eteenpäin vieminen Tämä tarve helppo tunnistaa kaikilla alueilla, mahdollisuus kehittämistyön tukemiseen pienillä resursseilla Yhdistelmä laajoja prosesseja ja yksityiskohtaisempaa pilotointia, rakenteelliset muutokset parhaimmillaan pitkän kehittämistyön jatkumona Kuntien muutospaineet rasitteena, mahdollisuus kuitenkin toimia jo ennakoivasti suhteessa tuleviin muutoksiin

3 yleistä Hankkeet alueensa näköisiä, kehittämisprosessi pitää soveltaa kunkin alueen toimijoiden realistisiin mahdollisuuksiin esim. suhteessa moniammatilliseen yhteistyöhön Toisissa kunnissa esim. koulu- ja sosiaalitoimi tekevät ensimmäistä kertaa yhteistyötä, toisissa jo pitkät perinteet Haastavaa erityisesti yhden osahankkeen sisällä, Rakenteet, menetelmät, sisällöt Hankkeiden välinen synergia, kokemusten luonteva jakaminen osahankkeiden kesken, kaikkea ei tarvitse organisoida yhteishankkeesta käsin

4 ELLA Etelä-pohjamaan lapsiperhepalvelut kehittämishanke Alueena koko E-P:n maakunta Päätavoitteena on monialaisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä: Erityispalveluiden jalkauttaminen peruspalveluihin - Monialainen työ yli sektorirajojen (kuntien, yhteistoiminta-alueiden, ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä) - Jalkautuvat palvelut Ennaltaehkäisevät monialaiset rakenteet perheiden palveluissa - Lasten ja perheiden tarpeet / tarpeiden kohtaaminen ja näihin vastaaminen Resurssina kaksi työntekijää ja alun perin puolikkaan henkilön resurssin resurssi on korvattu ehkäisevän työn palvelurakenteen kehittämiseen liittyvällä konsultaatiolla Työ on päässyt liikkeelle hyvin vanhoilta pohjilta Haetaan kunnianhimoisestikin muutosta kuntien toimintarakenteisiin Haasteena muuttuva kuntakenttä ja kuntien sitoutuminen yhteiseen työskentelyyn epävarmassa tilanteessa

5 Hankkeen tavoitteena on monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä huomioiden ehkäisevän palvelun, varhaisen tuen ja korjaavan työn kokonaisuudet. SITTEN KUN huoli on suuri Tavoite 3: Korjaavan työn konsultaatiorakenteiden kehittäminen Perhekeskustyyppiset lapsiperhepalvelut HETI KUN huolta alkaa ilmaantua Tavoite 2: Varhaisen tuen palveluiden kokonaisuuden monialainen kehittäminen ENNEN KUIN ei huolta / huolesta riippumatta Tavoite 1: Ehkäisevän toiminnan kokonaisuuden monialainen kehittäminen ELLA - Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke

6 Ehkäisevän työn kokonaisuuden monialainen kehittäminen ENNEN KUIN Kevään ja syksyn 2012 aikana yhteistyössä alueiden kanssa Lähiyhteisö lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukena -keskustelutilaisuus / Ehkäisevän toiminnan työpaja Tilaisuuksilla verkotettiin kunkin alueen ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita ja käytiin keskustelua ajankohtaisista teemoista sekä kartoittettiin alueella toimivia hyviä käytäntöjä. Tilaisuuksissa keskusteltiin ja ideoitiin, miten lasten, nuorten ja perheiden lähellä olevat niin julkiset palvelut kuin järjestöt, kyläyhteisöt, seurakunnat kuin vapaaehtoisetkin voisivat tukea vahvemmin lasten, nuorten ja perheiden arkea. Lisäksi työpajatyyppisesti toteutettuna nostettiin esiin alueen Hyvät Käytännöt. Osa toimintamalleista on vakiintunut konkreettiseen työhön ja osa oli vasta ideointi-asteella. Pohdittiin myös sitä, miten näitä toimintamalleja voitaisiin mahdollisesti vielä kehittää ja levittää eteenpäin. Esimerkkinä tästä oli mm. se, että yhteistoimintaan haettiin kumppaneita yli hallinto- ja toimijarajojen tai sovittiin yhteisen tekemisen kohdista. Alueelliset ehkäisevän toiminnan työpajat keräsivät yhteensä vajaa 130 henkilöä. Alueellisten työpajojen positiivisena haasteena oli valita alueelta paras Hyvä Käytäntö vietäväksi Seinäjoen Rytmikorjaamolle järjestettävään maakunnalliseen Puimalaan. Puimalassa jatkuu alueiden ehkäisevän toiminnan Hyvät Käytännöt työstäminen entistä ehommaksi THL:n asiantuntijan Jukka Pyhäjoen ja Nurmijärven verkostotyönkoordinaattori Olli Laihon johdolla. Puimalaan ovat tervetulleita niin kansalaiset kuin lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat tahot esimerkiksi neuvoloista, päivähoidosta, kouluilta, vapaa-aikatoimesta, seurakunnista, järjestöistä, vanhempaintoiminnasta, kyläseuroista jne. Syksyn 2012 aikana on ilmestymässä vihkonen, johon on koottu kaikki työpajoissa esille nostetut Etelä-Pohjanmaan alueen ehkäisevän työn Hyvät Käytännöt.

7 2) Varhaisen tuen palveluiden kokonaisuuden monialainen kehittäminen (heti kun) Etelä-Pohjanmaan monialainen kehittäjäverkosto (yhdessä SB:n kanssa) Verkostossa mukana sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen sekä erityistason palveluiden, seurakunnan ja järjestöjen edustajia. Kehittäjäverkoston tavoitteena on rakentaa maakuntaan yhteistä näkyä ja tahtotilaa lapsiperhepalvelujen monialaisesta kehittämisestä. Työskentelyn painopistealueina ovat perhekeskustoiminnan merkityksen esille nostaminen, hyviin käytäntöihin tutustuminen ja niiden levittäminen sekä osaamisen vahvistaminen ja ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuuden näkyväksi tekeminen. Teemoina mm. peruspalvelujen vahvistaminen (perhekeskustoiminta, asiakkaan huomioiminen kehittämistyössä sekä osaamisen vahvistaminen (osaamisen jakaminen, hyviin toimintatapoihin tutustuminen) Monialaiset tiimit rakentuvat INNO -työryhmätyöskentelyn pohjalta Seinäjoen monialaiset tiimit Yläkouluikäisten monialainen huolipolku -työryhmätyöskentely Nivelvaiheen rakentaminen 5-8 -vuotiaiden lasten ympärille, jotka sijoittuvat Marttilan koulun alkuopetuksen ympärille: lastenneuvolat, päiväkodit, Marttilan 1-2 luokat ja kouluterveydenhoito JOPO -yhteistyön vahvistaminen lastensuojelun, koulun ja vapaa-aikatoimen kanssa

8 Varhaisen tuen palveluiden kokonaisuuden monialainen kehittäminen HETI KUN INNO -työryhmätyöskentely käynnistyy INNO -työryhmät koostuvat kuntien / kuntayhtyminen /yhteistoiminta-alueiden lapsiperhepalveluissa toimivista sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen toimiala- ja keskijohdosta. Konsultaatiorakenteita mietittäessä mukana ovat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän edustajat. Työryhmien tavoitteena on kehittää kunnan / yhteistoiminta-alueen lapsiperhepalveluita ja omannäköinen varhaisen tuen monialainen lapsiperhepalvelujen perhekeskustyyppinen palvelurakenne (0-18v.). INNO -työryhmissä keskitytään monialaisen perhekeskustyyppisen työn rakenteistamiseen, lapsiperhepalvelujen johtamiseen ja koordinaatioon sekä tarvittavien tiimi- ja konsultaatiorakenteiden selkeyttämiseen. Perustason ja erityistason konsultaatiorakenteista selkeyttämistä käydään keskustelu alueelle sopivista käytännöistä sekä luodaan sopiva rakenne ja malli. Rakennekonsultointi kehittämistyön tukena Rakennekonsultteina toimivat Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy:n asiantuntijat Antti Pelto-Huikko, Tom Tarvainen ja Juha Kaakinen

9 Korjaavan työn konsultaatiorakenteiden kehittäminen SITTEN KUN ELLA -hanke on käynyt keskustelut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin / Lasten ja nuorisopsykiatrian sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa konsultaatiokäytänteiden kehittämisestä. Ko. toimijat ovat lupautuneet osallistumaan kuhunkin INNO - työryhmään konsultaatiorakenteita mietittäessä.

10 KOULUTUSSARJA I Kohderyhmä: alueellisten innovaatiotyöryhmien jäsenet KOULUTUSSARJA II Kohderyhmä: monialaisten tiimien jäsenet TUTUSTUMISMATKA: Lempäälä, Hämeenlinnan MONARI, Heinolan perhekeskus ) MITÄ SE MONIALAISUUS SITTEN OIKEIN ON? to , klo Seinäjoki Areena Mitä on ja mitä tarvitaan toimivaan monialaiseen yhteistyöhön? Kehittämispäällikkö, VTM Katariina Pärnä, MLL Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Monialaisen yhteistyön kehittämisen haasteet. Asiantuntija Tom Tarvainen, Tutkimus- ja kehitys Ajatustalo 2) RAKENTEET JA KOORDINAATIO monialaisissa lapsiperhepalveluissa to , klo Seinäjoki Areena Perhekeskustyyppiset rakenteet: organisointi, resurssit ja tiedonkulku Projektipäällikkö Maarit Rusanen ja projektityöntekijä Sirpa Huusko, Kainuun perhekeskus Perhekeskuskoordinaattori Kirsi Mäkilä, Heinolan perhekeskus 3) MONIALAISEN TYÖN JOHTAMINEN to , klo Seinäjoki Areena Yhteistoiminnallisen ja monialaisen johtamisen malli KT, rehtori Seija Nykänen, Jyväskylän Vaajakosken koulu Johtajuus ja esimiestyöskentely sekä muutosprosessi -johtajuus KTM, HTM, tohtorikoulutettava Marianne Laurila, Vaasan yliopisto 4) DIALOGINEN JOHTAMINEN ti , klo Seinäjoki Areena Dialoginen johtaminen avain luovuuteen ja innovatiivisuuteen HT, dosentti Sirpa Syvänen, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Rakennekonsultointi x2 lokakuu 2012 & tammikuu 2013 Rakennekonsultointi x2 helmikuu 2013 & huhtikuu 2013 Rakennekonsultointi x2 kesäkuu 2013 & syyskuu 2013 ELLA Sirpa Tuomela-Jaskari ja Auli Romppainen 5) VERKOSTOTYÖN TARVE JA TAITO ke , klo Seinäjoki Areena Milloin yhteistoimintaa tarvitaan? Mistä hyvät verkostot on tehty? Asiantuntija Jukka Pyhäjoki, THL 6) MONIALAINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI to , klo Seinäjoki Kirkonkranni Projektipäällikkö Tytti Rantanen, kehittämissuunnittelijat Anne Uppman ja Tuija Leinonen, Kuulas-hanke 7) AVAIMET TIIMITYÖSKENTELYYN to , klo , Seinäjoki Areena KM, AO, Lto, työnohjaaja Reetta Kekkonen 8) KONSULTAATIOKÄYTÄNTEET to , klo Seinäjoki Areena KORKO -konsultaatio / perheterapeutt.eira Tikkanen Lasten MT -ambulanssi / sostt. Laura Tulensalo JELPPI työryhmän konsultaatio/ psykologi Kati Puumala ja koulukuraattori Sanna Puotinen

11 EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin Hämeenkyrö (hallinnoija), Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski EETU -osahankkeen tavoitteet tiivistetysti: Kehittää ja mallintaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä nuorille sekä heidän perheilleen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi Kehittää intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille Vahvistaa nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta lastensuojelun ennaltaehkäisevää monitoimijaista palvelukokonaisuutta ja palveluprosesseja sekä intensiivityön mallia kehitettäessä Mukana uusia kuntia, hanketyön konkretisoituminen vaatii aikaa Tavoitteissa paljon kuntien jo tekemää työtä sekä yhteistä esim. Kelpo-hankkeen kanssa Haasteena yhden työntekijän kokonaisuus sekä oman paikan löytyminen, pilottityöntekijät aloittamassa kesällä Positiivista vahva sitoutuminen kunnissa yli sektorirajojen

12 Tilannekatsaus Kehittäjätyöntekijät sosionomi (YAMK) Tanja Kotilainen sekä sosionomi (AMK) Tiina Siikaluoma aloittivat hankkeessa ja työskentelevät saakka. Ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien pilotointi alkanut MATALAN KYNNYKSEN PERHEOHJAUS Sastamala, Hämeenkyrö, Pälkäne, Valmisteluvaihe käynnistymässä Valkeakoski VERKOSTOYHTEISTYÖN NOPEAN TOIMINNAN MALLI Valkeakoski Valmisteluvaiheessa Sastamala MONIALAINEN VERKOSTONEUVOTTELU MALLI Käynnistymässä Pälkäne ja Parkano NUORTEN INTENSIIVINEN TUKI Vertaisryhmä käynnistymässä Pälkäne Vertaisryhmän valmistelu osana Sastamala koulun sosiaalityön kehittämistä Käynnistymässä osana perheohjausta

13 Tilannekatsaus - Eetu OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Hämeenkyrö: Koulun huolipalaveri malli, (valmisteluvaiheessa / käynnistymässä) Parkano: Oppilashuollon käsikirja (käynnistynyt) Punkanlaidun: Oppilashuollolliset konsultaatiot, OHR-toiminnan kehittäminen, huolen puheeksi oton vahvistaminen koulussa, koulun sosiaalityön kehittäminen (valmisteluvaiheessa / käynnistymässä) Sastamala: koulun sosiaalityön kehittäminen YLISEKTORAALISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Valkeakoski: Naamat tutuksi iltapäivä 4.9. Hämeenkyrö: Koulu ja lastensuojelu tutuksi vierailut (käynnistymässä) HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Intensiivisestä työotteesta työorientaatioon työpajailtapäivä Tampere Lasten ja nuorten kuulumisen työkalut -vertaisoppimisfoorumi Hämeenkyrö Pilotti vertaisfoorumit (perheohjaus & koulun sosiaalityö 19.9.)

14 OSMO osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin Tampere (hallinnoija), Lempäälä, Pirkkala ja Sastamalan perusturvakuntayhtymä OSMO -hankkeessa kehitetään tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä heidän kanssaan työskenteleville toimivaa verkostoyhteistyön mallia ja monisektoraalista palvelukokonaisuutta. Tavoitteena on syventää nepsy asiantuntijuutta ja mallintaa Nepsy kohderyhmän kautta, miten monitoimijainen osaamisverkosto voi sektorirajat ylittäen tukea lapsia ja nuoria heidän erilaisissa kehitysympäristöissään ja kehityksen kaikissa vaiheissa. Osahankkeessa painottuvat tavoitteet: Verkostoyhteistyötavan rakentaminen Nepsy-asiantuntijuuden syventäminen Osaamisverkon mallintaminen ja monistaminen Vanhalta pohjalta mm. nepsy-valmennus ja koulutukset jatkuvat edelleen Positiivista kovan luokan osaajat ja kokemus ensimmäisestä hankevaiheesta Nuorten syrjäytymisen ehkäisy nousemassa tärkeänä näkökulmana esiin Haasteena jatkossa hankekoordinaation organisoiminen

15 Tapahtumia ja raporttia keväältä 2012 Hanke on edennyt projektisuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Projektisuunnitelmaa tarkennettu, tehty kuntakohtaiset toimintasuunnitelmat Monisektoraaliset yhteistyöverkostot eri kunnissa Opas yläkouluikäisten kanssa työskenteleville valmistumassa OmaVoima ja järjestöt luovat yhteisen minne mennä kalenterin yhteistyössä Osmon kanssa, valmistuu syksyksi. Perheneuvolan osallistuminen tarkentumassa: konsultaatiot, pilotti yhteistyön tiivistämisestä oppilashuoltotyön kanssa. Koulutusverkostojen tilanne: Koulutuksissa noin 900 kuulijaa. Nivelvaiheluennot kokeilussa. Konsultaatioita noin Puheluita noin 40. Valmennusasiakkaita noin 15. Yhteistyötapaamisia noin 60. Nepsy-välinelainaamo toimii edelleen

16 Henkilöstömuutokset Milja Koljonen jäänyt vuosiloman kautta äitiyslomalle juhannukselta Projektipäällikkönä jatkaa alkaen Kirsi Koponen (p , Opettaja Ira Vihreälehto lopettaa suunnitelman mukaan. Terveydenhoitaja Kirsi Kulmala on hankkeen projektityöntekijänä Osaajaverkostojen luominen kouluille (erityisesti yläkoulu ja 2. aste) Terveydenhuollon verkostojen luominen Tampereelle Koulutus, konsultointi ym. projektin tehtävät Sami Keto ja Elina Pohjankunnas jatkavat hankkeessa suunnitelmien mukaan.

17 KUULAS Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut Riihimäki (hallinnoija), Hämeenlinna, Hausjärvi, Loppi, Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Janakkala ja Hattula Kuulas-hankkeen tavoitteet: 1. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, terveydenhuollon ja sosiaalialan henkilöstön tehtävänkuviin on tullut tarkennukset siitä, millaista lasten ja nuorten huolenpitoa kunkin ammattikunnan arkiseen työhön liittyy, henkilöstöresurssien tilanne on selvitetty seutukohtaisesti, monialainen yhdessä tekeminen selkiytyy ja käsitykset asiakaslähtöisistä palveluprosesseista konkretisoituneet. 2. Lasten ja nuorten palvelut ovat nykyistä tasavertaisemmin kantahämäläisten lasten, nuorten ja vanhempien saatavilla ja tiedossa, Kanta-Hämeessä on määritelty, mitkä palveluista on tarkoituksenmukaista tuottaa maakunnallisesti, seudullisesti ja kunnallisesti. Monialaisten lapsiperhepalveluiden suunnitteluosaaminen on vahvistunut ja johtaminen selkeytynyt. 3. Lapsi- ja nuorisopalvelut on yksilöity ja koottu siten, että niitä koskevat sisällölliset tiedot ja yhteystiedot ovat vaivatta kuntalaisten saatavilla (sähköisetpalvelut) kuntalainen saa tarvittaessa riittävää ohjausta sopivaa palvelua tai tukea etsiessään( palveluohjaus). Neljä seudullisesti eri lailla painottunutta kokonaisuutta, haasteena löytää hankkeen yhteinen punainen lanka Plussana erittäin kokeneet projektityöntekijät ja vahva osaaminen

18 KUULAS-hankkeen tavoitteet ja kuntapilottien osatavoitteet 1. Tarkennukset tehtävänkuviin kunkin ammattikunnan arkiseen työhön liittyvistä lasten ja nuorten huolenpitotehtävistä, monialainen yhdessä tekeminen selkiytyy, käsitykset asiakaslähtöisistä palveluprosesseista ovat konkretisoituneet 2.Palvelut ovat tasavertaisemmin kantahämäläisten lasten, nuorten ja vanhempien saatavilla ja tiedossa - Kanta-Hämeessä on määritelty tarkoituksenmukaiset maakunnallisesti, seudullisesti ja kunnallisesti tuotetut palvelut -Monialaisten lapsiperhepalveluiden suunnitteluosaaminen on vahvistunut ja johtaminen selkeytynyt 3. Lapsi - ja nuorisopalvelut on yksilöity ja koottu, sisällölliset tiedot ja yhteystiedot ovat vaivatta kuntalaisten saatavilla(sähköiset palvelut), kuntalainen saa riittävää ohjausta sopivaa palvelua tai tukea etsiessään (palveluohjaus ja neuvonta) Hankekuntien johdon ja esimiesten yhteinen koulutus tukemaan monialaisten palveluiden suunnittelua, kehittämistä, johtamis -ta Forssan seutu(humppila,jokioine n, Ypäjä, Tammela) Hämeenlinna Janakkala ja Hattula Riihimäen seutu (Hausjärvi, Loppi) Seudullisen lastensuojelun rakenteen kehittäminen Uuden lastensuojelun palvelurakenteen muodostuminen Forssan seudun yhteisten lastensuojelukäytäntöjen vahvistaminen Lasten ja nuorten perheiden oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen palveluohjauksen lisääminen sekä jäsentäminen Kasvokkaisen, front desk -toimintojen jälkeisten palveluprosessien kehittäminen Sähköisten ja itseohjautuvien palveluiden kehittäminen Luodaan ja selkeytetään yhteistoiminnallisia työkäytäntöjä Tuetaan lasta ja nuorta kehitysympäristöissään vältetään palvelujen käyttäjien siirtämistä palveluyksiköstä toiseen Luodaan ennaltaehkäisevä ja monialainen työskentelykulttuuri peruspalveluihin Jatketaan ja levitetään lapsiperheille kehitettyjä varhaisentuen toimintamalleja Kehitetään sähköisiä palveluita, jotka edistävät lapsiperheiden omatoimista hakeutumista palveluiden piiriin.

19 Ajankohtaista - Kuulas Ajankohtaiskirje/työskentelytapa Aktiivinen yhteistyö Hamkin kanssa, projektit, harjoittelut toiminnalliset menetelmät, vertaistukitoiminnan kartoitus/hml, asukaspajattaminen Opiskelijayhteistyö laajentaa merkittävästi kehittämistoimintaa ja vie Kuulaksen sinne, minne se ei muuten ehtisi Kaikkien kanssa pajatukset (yhteiset työpajat) läpi ja pilotit saatu sovittua, ihmiset hyvin mukana

20 Kuulas-pilotit JANAKKALA: Tehdään lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden polku varhaiseen tukeen. Ajatuksena on kehittää ennaltaehkäisevää työtä ja arviointia. Kartoittaa sekä suunnitella asiakaslähtöisiä ja tarpeenmukaisia tukitoimia. Mukana työskentelyssä on Tervakosken alaja yläkoulut sekä Kettukallion päiväkoti. HATTULA: Vartu- työryhmän monialaisen tiimin työskentelyn kehittäminen aiempaa enemmän varhaiseen tukeen / isojen pulmien ennaltaehkäisyyn. Mukana työskentelyssä on Koulu, perhetyö, neuvola, varhaiskasvatus ja aina perhe/asiakka HÄMEENLINNA: Lasten ja nuorten palveluohjauksen kehittäminen Kastellissa. LOPPI Monialainen kehittämistyöryhmä: tavoitteena kehittää moniammatillista yhteistyötä, niin että asiakas on mukana koko prosessissa, lähtien palvelutarpeen arvioinnissa ja tukitoimien suunnittelusta tämä liittyy lastensuojeluilmoitusten käytäntöjen yhtenäistämiseen Hupu - koulutus moniammatillisesti

21 Kuulas-pilotit HAUSJÄRVI Monialainen kehittämistyöryhmä: työryhmän perustaminen Hupu- koulutus RIIHIMÄKI Moniammatillinen työryhmä: koostuu eri toimialojen päälliköistä ja esimiehistä varhaisen tuen palveluiden kehittäminen kokonaisuutena esim. moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen niin, että asiakas on mukana arvioinnissa mukana MLL (vanhempien tukihenkilötoiminnan koordinointi) sähköisen tiedottamisen kehittäminen kokonaisuutena (esim. lapsiperheiden palvelut kokonaisuutena ei toimialoittain)

22 Kuulas-pilotit RIIHIMÄKI Päiväkotiryhmä Aurinkometsä pienryhmätoiminnan kehittäminen (varhainen vuorovaikutus) lasten ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen päiväkodin työskentelyssä ja kehittämistyössä (aamukahvit 1 X kk) HAMK opiskelija (projektityö vanhempien ja lasten yhteinen toiminta) opinnäytetyö pienryhmätoiminnasta (ehkä) Nuorten kanssa toimijoiden työryhmän kehittäminen: toimijat tutuksi foorumin järjestäminen liittyy yhteisen oppaan (mahd. myös sähköinen) tukipalvelujen kokoamiseen ja tiedottamiseen HAMK opiskelija (kerää materiaalin oppaaseen ja mahdollisesti kokoaa oppaan) FORSSA Seudullinen kehittämistyöryhmä: lastensuojelukäytäntöjen yhdenmukaistaminen seudullisesti monialaisen työskentelykulttuurin kehittämien (liittyen mm. arviointiin, varhaiseen tukeen jne.) alueen erityisongelman (paljon mielenterveys- ja päihdeperheitä) yhteisistä käytänteistä sopimista moniammatillisesti mm. koulutuksen ja työryhmien kautta

23 VAHVA POHJA ELÄMÄÄN Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Vahva Pohja elämään - hankkeessa kehittäminen tapahtuu perheneuvolan sekä pikkulapsipsykiatrian yhteisessä pikkulapsityöryhmässä. Pikkulapsityöryhmässä työskentelee perheneuvolan ja pikkulapsipsykiatrian henkilöstöä. Hankkeen tuella kehitetään työryhmän uutta työmuotoa. Kohderyhmänä pienet lapset (pääasiassa alle 3-vuotiaat ja enimmillään 5-vuotiaat) ja heidän perheensä, joilla on keskimääräistä suurempi varhaisen vuorovaikutuksen tuen tarve. Pikkulapsityöryhmä tukee lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiseksi. Hankkeen tavoitteet Kehitetään asiakaslähtöisiä pikkulapsi-ikäisten varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen palveluita Tuetaan varhaista puuttumista ja tuodaan perustasolle (päivähoitoon, perhetyöhön, neuvolaan) ja kotiin lapsille ja perheille erityistason tukea Tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen seudullinen viitekehyksen perustan rakentaminen Haasteena löytää kehittämistyön rooli suhteessa asiakastyöhön kahden organisaation haasteellisessa yhteistyössä Positiivista vahva sitoutuminen uuden mallin luomiseen ja hyvät hanketyöntekijät

24 Koulutusta Yhteiset perheemme seminaarisarja käynnistyy Tiistai klo Vanhempien mielialojen vaikutus lapsen kasvuun. Luennoitsija PsT, theraplaykouluttaja / työnohjaaja, perheterapeutti Saara Salo. Seminaari on täysi. Tervetuloa iltatilaisuuteen. Tiistai klo Vauvan ja leikki-ikäisen lapsen univaikeudet. Luennoitsija vauvaperhetyöntekijä, terveydenhoitaja, varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapia Kirsi Juutilainen- Ilmoittautuminen: Tiistai klo Ero lapsiperheessä. Luennoitsija Neuvo-keskuksen koulutuspäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen- Ilmoittautuminen: Vanhemmille Ristinkirkossa Kirkkokatu 4, Lahti Tilaisuuksiin järjestetään lastenhoito yli 1-vuotiaille lapsille. Huom! Lapsiparkkiin ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen ko. tilaisuutta osoitteella vauvataika@gmail.com. Luennot ja lastenhoito ovat maksuttomia Tiistai klo Hyvinvoiva vanhempi lapsen parhaaksi, luennoitsija Saara Salo Tiistai klo Vauvan ja leikki-ikäisen lapsen univaikeudet, Kirsi Juutilainen Tiistai klo Vanhempana uusperheessä, perheterapeutti Kirsi Heikinheimo Seminaarisarjan järjestävät yhteistyössä Eroperheen kahden kodin lapset -projekti (Ensi- ja turvakoti), Välittäjä hanke, Vauvan Taika -projekti (Diakonialaitos Lahti), Vahva Pohja Elämään -hanke sekä Lahden seurakuntayhtymä.

25 Koulutukset VPE hankkeen työntekijöiden järjestämät Vahvat Vauvat - koulutukset Kohde: Pikkulapsi-ikäisten lasten perheiden sekä raskaana olevien kanssa työskentelevät Sisältö: Pureudutaan case-esimerkkien avulla yhdessä keskustellen varhaisen vuorovaikutuksen kysymyksiin. Esillä ovat mm. raskausajan riskitekijät, vanhemman mielenterveysongelmat ja vuorovaikutuksen puutteiden arviointi Heinola , Asikkala , Nastola , Hollola , Lahti , Hartola Konsultaatiokahvilat Tarkoituksena on yhdessä kuntien työntekijöiden ja hankkeen työntekijöiden sekä lastenpsykiatriain lääkärin kanssa pohtien löytää uusia näkökulmia ja vinkkejä pikkulapsiperheiden kanssa tehtävään työhön. Erityishuomiomme on vanhemman ja lapsen Vuorovaikutuksen kysymyksissä.case tapauksia on tarkoitus käsitellä yleisellä tasolla niin, ettei asiakas tule tunnistetuksi. Keskitymme enemmänkin asiakasperheisiin liittyviin tilanteisiin tai asioihin kuin yksittäiseen perheeseen. Tilaisuuteen mahtuu enintään 8 henkeä. Jotta kustakin kunnasta mahtuisi osallistujia mukaan, toivomme, että valitsette ja evästätte työryhmästänne edustajan. Ilmoittautumisohjeet toimitetaan kuntiin piakkoin. Perhetyölle klo meillä Lastensuojelulle klo Päivähoidolle klo Puhelinkonsultaatio Väliseminaari klo 9 16 Jukka Mäkelä

26 POHJANMAAN PERHEKASTE II - KASTE- FAMILJEPROJEKTET I ÖSTERBOTTEN Mukana koko Pohjanmaan maakunta Tavoitteet: Varhainen tuki ja puuttuminen toimintatapana osaksi kuntien strategioita (Toimiva kouluttajaverkosto, kunnilla oma toimiva varhaisen puuttumisen polku, varhaisen puuttumisen prosessikuvaukset, varhaisen puutumisen koulutus osa kunnan koulutusohjelmaa) Selkeä ja toimiva perhetyö (mm. Perhetyön ja kotipalvelun sisällön selkiinnyttäminen ja selvittäminen sekä perhetyöntekijöiden osaamisen vahvistaminen ) Eroauttamistyö ennaltaehkäisevänä toimintatapana (mm. kehitetään toimintamalli eroauttamisen varhaiseen vaiheeseen, kehitetään ryhmämuotoista tukea vertaisryhmätoiminnan muodossa, menetelmänä yhteistyökeskustelu samarbetssamtal) Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin (syvennetään ja laajennetaan resurssitiimimallia tavoitteena toimiva matalan kynnyksen konsultaatiomalli) Asiakkaiden osallisuus Rekrytointivaikeuksien vuoksi hankekoordinaatio haasteena Hanke on silti päässyt hyvin liikkeelle

27 Varhainen tuki ja puuttuminen toimintatapana osa kuntien strategioita: Huoli puheeksi ajattelutavan/ mallin implementointi jatkuu niissä kunnissa missä henkilökunta on koulutettu. Reflektointipäiviä on järjestetty ja järjestetään, hankkeen aikana, huoli puheeksi- kouluttajille. Kuntien omat kouluttajat järjestävät jatkossa Huoli puheeksi koulutustilaisuuksia. Syksyn aikana järjestetään seitsemässä kunnassa yhdeksän eri koulutusryhmää. Pietarsaaren koordinaatioryhmän perustama Huoli puheeksi työryhmä, nämä ryhmät työstävät työprosessia miten systemaattinen verkostotyö kehitetään, korostaen asiakkaan osallisuutta. Yhteistyö opiskelijoitten kanssa jotka tekevät lopputyönsä menetelmien juurruttamisesta. Syksyllä 2012 alkaa Vaasassa Palmenian järjestämä ruotsinkielinen kouluttaja-koulutus. Koulutus on tarkoitettu lähinnä toisen asteen opettajille, koulukseen mahtuu myös perustyön työntekijöitä.

28 Selkeä ja toimiva perhetyö K5-alueella kehittämispäiviä sosiaali- ja perhetyöntekijöille. Alustavat keskustelut käyty Vaasan kaupungin ja Kyrönmaan kuntien kanssa, mitkä heidän kiinnostuksen kohteet olisivat tämän hankeen aikana. Perustetaan perhetyön työryhmä, minkä tarkoitus on jatkaa toimintansa myös hankkeen jälkeen. Työryhmään kuuluisi perhetyöntekijöitä, esimiehiä, perhetyön käyttäjiä sekä osaamiskeskuksista edustusta.

29 Lapsilähtöinen eroauttaminen ennaltaehkäisevänä toimintatapana Kehitetään toimintamalli eroauttamisen varhaiseen vaiheeseen, (struktuuri yhteistyökeskustelulle). Tarkoitus on että vähintään 10 perhettä osallistuisi kokeiluun. Pietarsaaren alueella ja K5-alueella halutaan kokeilla perheinterventiota/ lapset puheeksi-keskustelua eroauttamistyössä. Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen: Vaasan ensi- ja turvakotiyhdistys on valmis lähtemään jalkauttamaan neuvokeskuksen menetelmiä Pohjanmaalle ja hakee rahoitusta raha-automaattiyhdistykseltä Ero lapsiperheessä koulutuspäivä järjestetään alkuvuodesta 2013 kuntien työyhteisöille, tavoitteena lisätä työntekijöiden valmiuksia kohdata perustyössään eroperheitä.

30 Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin Syvennetään ja laajennetaan resurssitiimimalli. RIST ja ANK-tiimien palvelut otetaan käyttöön ja osaaminen levitetään ja juurrutetaan peruspalveluihin. Videointi missä asiakkaita ovat mukana kehittämässä palvelua Asiakkaan osallisuus Kulkee punaisena lankana läpi kaikkia tavoitteita Kehitetään työtapoja jotka tukevat asiakkaan osallisuutta Osallisuusseminaarin järjestäminen keväällä 2013 yhdessä mm. sos.hankkeen kanssa.