Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Transkriptio

1 Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission Suomen-edustusto

2 YK:n ilmastokonferenssi Kööpenhaminassa joulukuussa Tärkeimmät kysymykset (Yvo de Boer, YK): 1. Kuinka suuriin sitoumuksiin teollisuusmaat ovat valmiita kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi? 2. Missä määrin merkittävimmät nousevat taloudet ovat valmiita rajoittamaan päästöjensä kasvua? 3. Kuinka rahoitetaan tarvittava apu kehitysmaille, jotta nämä sitoutuisivat päästöjensä vähentämiseen ja voisivat sopeutua ilmaston muutokseen? 4. Kuinka em. rahoitus hallinnoidaan?

3 EU:n toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi EU teki joulukuussa 2008 päätöksen energia- ja ilmastonmuutospolitiikasta, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä: - vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia (30 prosenttia, jos päästään kansainväliseen sopimukseen) - Parantaa energiatehokkuutta niin, että energiankulutus vähenee 20 prosenttia - Saada energiasta 20 prosenttia uusiutuvista energialähteistä

4 Huoli kestävästä ilmastokehityksestä ei aivan uusi: Direktiivi 2001/77/EY sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla Direktiivi 2003/30/EY liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä KOM (2005)628: Komission tiedonanto biomassaa koskeva toimintasuunnitelma

5 Kahdessa keskeisessä säädöksessä (direktiivit 2001/77/EY ja 2003/30/EY) asetetaan kaikille jäsenvaltioille ohjeelliset tavoitteet vuodeksi 2010 ja määritetään toimet, jotka ovat välttämättömiä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi, kehittämiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Vuonna 2005 hyväksyttiin lisäksi biomassaa koskeva toimintasuunnitelma, jossa huomiota kiinnitetään erityisesti jäsenvaltioiden tarpeeseen kehittää Euroopan biomassaresursseja.

6 Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus: Edistys kohti vuoden 2010 tavoitetta (pylväät ja vasemmanpuoleinen akseli) sekä muutos jäsenvaltioissa vuosina (pisteet ja oikeanpuoleinen akseli) 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% 4% 2% 0% -2% -4% -6% -8% -10% Itävalta Kypros Ranska Latvia Malta Portugali Romania Slovenia Itävalta Suomi Kypros Kreikka Ranska Liettua Latvia Malta Slovakia Bulgaria Portugali Tšekki Romania Espanja Slovenia Puola Suomi Kreikka Viro Yhd. kuningaskunta Liettua Slovakia EU Ruotsi Bulgaria Tšekki Italia Espanja Irlanti Puola Luxemburg Viro Belgia Alankomaat Yhd. kuningaskunta EU Ruotsi Italia Tanska Unkari Saksa Irlanti Luxemburg Belgia Alankomaat Tanska Unkari

7 Uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus: Edistys kohti vuoden 2010 kansallisia tavoitteita (pylväät ja vasemmanpuoleinen akseli) sekä muutos jäsenvaltioissa vuosina (pisteet ja oikeanpuoleinen akseli) 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% Tšekki Suomi Latvia Italia Kypros Viro Tanska Unkari Tšekki Puola Suomi Latvia Italia Kypros Viro Irlanti Romania Espanja Yhd. kuningaskunta Belgia Kreikka Tanska Slovenia Unkari Puola Luxemburg Irlanti Alankomaat EU 27 Romania Slovakia Espanja Portugali Yhd. kuningaskunta Belgia Kreikka Ranska Ruotsi Itävalta Slovenia Liettua Luxemburg Alankomaat Bulgaria Malta EU 27 Saksa Slovakia Portugali Ranska Ruotsi Itävalta Liettua Bulgaria Malta Saksa

8 Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmitysalalla: Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmitysalalla vuonna 2006 (pylväät ja vasemmanpuoleinen akseli) ja osuuden kehitys vuosina eri jäsenvaltioissa (pisteet, oikeanpuoleinen akseli) 60% 50% 40% 30% 20% 10% EU Malta Yhd. kuningaskunta 0% 10% 0% -10% -20% -30% -40% -50% Luxemburg Alankomaat Belgia Irlanti Italia EU Slovakia Malta Saksa Yhd. kuningaskunta Luxemburg Unkari Kypros Alankomaat Tšekki Belgia Espanja Irlanti Puola Italia Kreikka Slovakia Ranska Saksa Bulgaria Unkari Romania Kypros Slovenia Tšekki Itävalta Espanja Tanska Puola Liettua Kreikka Viro Ranska Portugali Bulgaria Suomi Romania Latvia Slovenia Ruotsi Itävalta Tanska Liettua Viro Portugali Suomi Latvia Ruotsi

9 DIREKTIIVI 2009/28/EY Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä Annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009 Poimintoja:

10 Aihe ja soveltamisala (Art.1) Asettaa sitovat kansalliset tavoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisuutta energian kokonaisloppukulutuksesta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta liikenteessä. Sisältää säännöt : Jäsenvaltioiden välisistä tilastollisista siirroista. Jäsenvaltioiden välisistä sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisistä yhteishankkeista. Alkuperäistakuista. Hallinnollisista menettelyistä. Tiedottamisesta ja koulutuksesta. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian pääsystä sähköverkkoon. Lisäksi siinä vahvistetaan kestävyyskriteerit biopolttoaineille ja bionesteille.

11 Määritelmät Art.2 a) Uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia on muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa, ilmalämpöenergiaa, geotermistä energiaa, hydrotermistä energiaa ja valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua; b) Ilmalämpöenergia = ilmassa lämmön muodossa olevaa energiaa c) Geoterminen energia = maaperän pinnan alle lämmön muodossa varastoitunut energia d) Hydroterminen energia = pintaveteen lämmön muodossa varastoitunut energia e) Biomassa = maataloudesta, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa h) Bioneste = muuhun energiakäyttöön kuin liikennettä varten, sähkö, lämmitys ja jäädytys mukaan lukien, tuotettuja nestemäisiä polttoaineita i) Biopolttoaine = nestemäiset tai kaasumaiset liikenteessä käytettävät polttoaineet, jotka tuotetaan biomassasta;

12 Biopolttoaineet (Art.2.2 Dir.2003/54/EC) Biopolttoaineina pidetään ainakin seuraavia tuotteita: A) Bioetanoli = etanoli joka tuotetaan biomassasta ja/tai jätteiden biohajoavasta osasta B) Biodiesel = laadultaan dieselöljyä vastaava metyyliesteri, joka tuotetaan kasvi- tai eläinöljystä C) Biokaasu = laadultaan maakaasua vastaavaksi puhdistettavissa oleva polttokaasu, joka tuotetaan biomassasta ja/tai jätteiden biohajoavasta osasta D) Biometanoli = metanoli, joka tuotetaan biomassasta E) Biometyylieetteri = dimetyylieetteri, joka tuotetaan biomassasta F) bioetbe = (etyyli-tert-butyylieetteri): bioetanolin pohjalta tuotettu ETBE. Biopolttoaineeksi laskettava bioetbe:n tilavuusprosenttiosuus on 47 G) biomtbe = (metyyli-tert-butyylieetteri): biometanolin pohjalta tuotettu polttoaine. Biopolttoaineeksi laskettava biomtbe:n tilavuusprosentti on 36 H) Synteettiset polttoaineet = biomassasta tuotetut synteettiset hiilivetyseokset I) Biovety = vety, joka tuotetaan biomassasta ja/tai jätteiden biohajoavasta osasta J) Puhdas kasvisöljy = öljy, joka on tuotettu öljykasveista puristamalla, uuttamalla tai vastaavalla menetelmällä ja joka voi olla jalostamatonta tai jalostettua mutta ei kemiallisesti muunneltua, kun se soveltuu käytetyn moottorin tyyppiin ja täyttää päästöjä koskevat vaatimukset

13 UUSIUTUVISTA LÄHTEISTÄ PERÄISIN OLEVAN ENERGIA OSUUS ENERGIAN KOKONAISLOPPUKULUTUKSESTA: vuodeksi 2020 asetetut kansalliset tavoitteet (Liite 1) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 2005 Tavoite uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudelle energian kokonaislopputuloksesta 2020 Belgia 2,2% Bulgaria 9,4% Tshekki 6,1% Tanska 17,0% Saksa 5,8% Viro 18,0% Irlanti 3,1% Kreikka 6,9% Espanja 8,7% Ranska 10,3% Italia 5,2% Kypros 2,9% Latvia 32,6% Liettua 15,0% Unkari 4,3% Alankomaat 2,4% Itävalta 23,2% Puola 7,2% Portugali 20,5% Romania 17,8% Slovenia 16,0% Slovakia 6,7% Suomi 28,5% Ruotsi 39,8% Yhdistynyt kuningaskunta 1,3% 13% 16% 13% 30% 18% 25% 16% 18% 20% 23% 17% 13% 40% 23% 13% 14% 34% 15% 31% 24% 25% 14% 38% 49% 15%

14 Suomen kansallinen tavoite uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudesta energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2020: RES kokonaisloppukäyttö X 100 % = 38 % Energian kokonaisloppukulutus Jossa Energian kokonaisloppukulutus = Teollisuuden, liikenteen, kotitalouksien, palvelujen, myös julkisten palvelujen, maatalouden sekä metsä- ja kalatalouden energiankäyttöön toimitettuja energiahyödykkeitä, mukaan lukien sähkön ja lämmön tuotantoon sekä sähkön ja lämmön jakelu- ja siirtohäviöt. (Art.2)

15 ja RES kokonaisloppukäyttö saadaan laskemalla yhteen: (Art.5.1) 1. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutuksen määrä 2. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan lämmitys- ja jäähdytysenergian kokonaisloppukulutuksen määrä 3. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaislopputuloksen määrä liikenteessä. Kaikissa liikennemuodoissa käytettävät kaikki uusiutuvista lähteistä olevan energian tulee olla vähintään 10 % liikenteen energian loppukulutuksesta (käytännössä otetaan huomioon bensiini, diesel, tie ja rautatiekuljetuksissa kulutetut biopolttoaineet ja sähkö. Art.3.4) Edellyttäen uusiutuvien energialähteiden kestävyyttä (Art.17)

16 Biopolttoaineita ja bionesteitä koskevat kestävyyskriteerit (Art.17) 1. Huomioon otettavan biopolttoaineiden ja bionesteiden käytöstä saatavan vähennyksen kasvihuonepäästöissä on oltava vähintään 35 prosenttia; nousee 50 prosenttiin vuonna 2017 ja uusissa laitoksissa 60 prosenttiin. 2. Biopolttoaineita ja bionesteitä ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaalta maalta, Esim. a) Aarniometsä tai muu puustoinen maa eli kotoperäisistä lajeista koostuva metsä tai muu puustoinen maa, joissa ei näy selviä merkkejä ihmisten toiminnasta ja joissa ekologiset prosessit eivät ole merkittävästi häiriytyneet b) Alue, joka on suojeltu luonnonsuojelu tarkoituksessa yms. c) Biologisesti erityisen monimuotoinen ruohoalue

17 3. Biopolttoaineita ja bionesteitä ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu maasta, johon on sitoutunut paljon hiiltä, Esim. a) Kosteikko b) Tietynlaiset metsäalueet riippuen maankäytön statuksesta 4. Eikä raaka-aineesta, joka on hankittu maalta, joka oli tammikuussa 2008 turvemaata, ellei esitetä näyttöä siitä, että tämän raaka-aineen viljelyyn ja korjuuseen ei liity aiemmin kuivattamattoman maan kuivatusta 5. Eikä maatalouden raaka-aineista, joiden valmistamisessa ei ole noudatettu hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksia.

18 Pääsy sähköverkkoon ja verkkojen Lähtökohta: toiminta (Art.16) Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueilla toimivat siirto- ja jakeluverkko-operaattorit takaavat uusiutuvista energialähteistä tuotetun siirron ja jakelun (etusija) läpinäkyvästi ja syrjimättömästi siinä määrin kuin kansallisen sähköjärjestelmän turvallinen käyttö sen sallii. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että asianmukaiset verkon ja markkinoiden toimintaa koskevat toimenpiteet toteutetaan, jotta minimoidaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön rajoittaminen. Syrjäseuduilla ja harvaan asuttujen seutujen tuottajien erityisolosuhteet on erityisesti otettava huomioon. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vaatia siirto- ja jakeluverkko-operaattoreita kantamaan kokonaan tai osittain näistä toimenpiteistä johtuvat kustannukset.

19 Kansalliset uusiutuvaa energiaa käsittelevät toimintasuunnitelmat (Art.4) Määritetään jäsenvaltioiden kansalliset tavoitteet liikenteessä, sähköntuotannossa sekä lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuonna 2020 kulutettavalle uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudelle ja tarvittavat toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimitettava mennessä. Lisäksi vuoden 2009 loppuun mennessä on toimitettava ennustekirja, joka sisältää arviot ja kehityspolun mahdollisesti uusiutuvan energian tuotannosta, joka ylittää (tai alittaa) kansalliset tavoitteet ja joka olisi siirrettävissä muille jäsenvaltioille (tai tuotava muista jäsenvaltioista) artiklojen 6-11 mukaisesti.

20 Kiitokset mielenkiinnostanne.