UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.

Transkriptio

1 UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.)

2 Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus vuonna 2020 noin 327 TWh Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta on n. 38 TWh 1

3 60 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle 2020 % loppukulutuksesta 50 Lisäys Osuus vuonna Malta Luxemburg Belgia Tšekin tasavalta Kypros Unkari Alankomaat Slovakian tasavalta Puola Yhdistynyt Kuningaskunta Bulgaria Irlanti Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Viro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suomi Latvia Ruotsi Lähde: TEM 2

4 Käsittelyssä olevat energiaan liittyvät esitykset HE 197/2010 vp laiksi laiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta HE 152/2010 vp laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta HE 147/2010 vp energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi HE 140/2010 vp laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muuttamisesta Annetaan HE päästökauppalain uudistamisesta Annetaan HE tehoreservilain uudistamisesta Annetaan HE:t ydinvastuu- ja ydinenergialakien muuttamisesta EU-tuki (NER300) biojalostamot ja CCS Keskustelut päästötavoitteen tiukentamisesta EU:ssa Energiatehokkuus- toimikunnan ehdotusten toimeenpano Energian sisämarkkinapaketin toimeenpano; Fingridin omistus ja muu säädäntö Ydinjäteyhteistyö uusien laitosten osalta Selvitysmiesten (Holm, Ollikainen) selvitys uraaniverosta 3

5 Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa avustettaisiin enintään 20 % osuudella hyväksyttävistä kustannuksista Tuki kohdistetaan asuinrakennusten päälämmitysjärjestelmänä käytettävien maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen käyttöön ottoon sekä pellettilämmitykseen ja muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymiseen Tukea myönnetään lämmitystapamuutoksiin sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa, ei uudisrakentamisessa Valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä on tukea varattu 30 milj. Lain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alussa; muutettuja säännöksiä voitaisiin soveltaa vuodenvaihteen jälkeen aloitettuihin toimenpiteisiin 4

6 Metsäenergia Kolmiosainen tukipaketti nostamaan metsäenergian kilpailukykyä: MMM valmistelee HE:tä laiksi pienpuun energiatukea, jonka kohteena on nuoren kasvatusmetsän hoitotyö HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta: Päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuva tuki metsähaketta käyttäville voimalaitoksille Sähkön markkinahinnan perusteella muuttuva tuki puupolttoainetta käyttäville pienille CHP-laitoksille Hiilen korvaaminen: Kivihiilen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa (nykyisin noin 15 TWh) korvataan uusiutuvilla biopolttoaineilla 7-8 TWh Taloudellisina ohjauskeinoina ovat jatkovalmistelussa muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet 5

7 Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineiden käyttö nostettaisiin 7 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä liikennepolttoaineiden myyjille asetettavalla jakeluvelvoitteella Tavoitteena on 20 % sekoitusvelvoite vuonna 2020 Kysynnän täyttämiseksi kotimaisella tuotannolla Suomeen tavoitellaan kolmea toisen sukupolven biodiesel-laitosta; Tavoitetta edistetään sekä EU:n että kansallisin tukijärjestelmin Lisäksi Suomeen tavoitellaan viljapohjaista bioetanolituotantoa tonnia Arviolta noin 120 miljoonan euron investointia voitaisiin rahoittaa yritystukien kautta Tuen edellytyksenä on, että viljapohjainen bioetanoli täyttää biopolttoaineiden kestävyyskriteerit 6

8 Tuulivoima Tuulivoiman tuotanto nostetaan 6 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäystä nykytilanteeseen 5,7 TWh markkinaehtoisen takuuhintajärjestelmän avulla Tukea maksetaan takuuhinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus Tavoitehinta olisi 83,50 euroa megawattitunnilta Nopean alkajan bonuksena tavoitehinta olisi kuitenkin vuoden 2015 loppuun saakka 105,30 euroa megawattitunnilta enintään 3 vuoden ajan Tukijärjestelmän kustannukset noin 200 milj. euroa vuodessa, jos sähkön markkinahinta on 50 /MWh 7

9 Muu uusiutuva Biokaasun käyttöä lisätään 0,7 TWh:iin takuuhintajärjestelmällä Vesivoiman tuotantoa lisätään keskivesivuonna noin 0,5 TWh:a 14 TWh:iin vuonna 2020, joka koostuu voimalaitosten tehonkorotuksista sekä pienvesivoimasta myöntämällä investointitukea nykyisen maksimissaan 1 MW:n laitosten sijasta 10 MW:iin saakka Kierrätyspolttoaineiden uusiutuvan energian osuudeksi tavoitellaan 2 TWh. Kierrätyspolttoaineiden käyttöä tuetaan muun muassa nykyisellä sähköntuotannon verotuella 2,4 /MWh Aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmien tukea jatketaan energiatuella nykyisen käytännön mukaisesti. 8

10 Syöttötariffin periaate Markkinaehtoinen takuuhinta sisältää sekä takuuhinnan että 80 preemion piirteitä säilytetään sekä markkinaehtoisuus Tariffi 60 että taataan tasainen tulotaso tuulivoimatuottajalle 40 tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat 20 velvollisia hoitamaan tasesähkönsä tuottajalle maksetaan tariffi, joka 0 määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 pvä (2008) kk:n spot-hinta) kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuulivoimala, biokaasuvoimala, metsähakevoimala ja puupolttoainevoimala /MWh Lähde: TEM 9

11 Uusiutuvan energian tuotantotuki v Tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi 200 milj. euroa Pienpuun energiatuki 36 milj. euroa Muuttuva sähkön tuotantotuki 22 milj. euroa Pien-CHP:n syöttötariffi 36 milj. euroa Kiinteän sähkön tuotantotuki 4,5 milj. euroa Energia-avustukset lämmitystapaan 30,0 milj. euroa Yhteensä noin 330 milj. euroa Lisäksi: mikäli muuttuvalla sähkön tuotantotuella tuetaan investointeja hiilipölykattiloihin, on arvio vuoden 2020 kokonaistukitasosta 47 milj. euroa. Vaihtoehtoisesti energiatuen myöntämisvaltuuteen on sisällytetty vuosittain 20 milj. euroa hiilipölykattilainvestointien tukemiseen vuosina Nämä tarkentuvat jatkovalmistelussa. 10

12 Energiatuki (valtuus) ja uusiutuvan energian tuotantotuet Energia-avutukset lämmitystapamuutoksiin (YM) Uusiutuvan energian tuotantotuet Energiatuki (valtuus) Milj. euroa

13 Päästöttömät energialähteet korvaavat päästöllisiä Energian loppukulutus 2008 ja ~2020, TWh fossiiliset & turve sähkön nettotuonti ydinvoima Uusiutuvat ~2020 Lähde: TEM 12

14 CO2-päästöt vähenevät monella keinolla Energian tuotannon päästöt 2008 ja vähenemä vuoteen 2020 (milj. co2 tonnia) Vähennysten yhteisvaikutus sisältää epävarmuuksia ydinvoima Uusiutuvat energiat Energiansäästö fossiiliset & turve ~2020 Lähde: TEM 13

15 Vaikutukset turpeen käyttöön Turpeen käyttöön vaikuttavat uusiutuvan velvoitepaketin toimet sekä energiaverotus Nykytilanteessa turpeen käyttö on noin 20 TWh, josta lämmöntuotannossa käytettiin noin 13 TWh Metsähakkeen polttoaineosuuden lisääminen energiantuotannossa vähentää turpeen käyttöä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa Tehtyjen selvitysten pohjalta voidaan arvioida, että turpeen käyttö vähenee nykytilanteeseen verrattuna arviolta noin 40 % ja se olisi vuonna 2020 noin 12 TWh. 14

16 Mitä saavutetaan: metsäenergian 13,5 Mm³ investointi- ja työllisyysvaikutukset Tutkimuksissa metsähakkeen 15 milj. kiinto-m³:n työllisyysvaikutukset vuonna 2020 olisivat noin 6900 henkilötyövuotta Työllisyysvaikutukset jakaantuvat seuraavasti: metsähakkeen tuotanto ja kuljetus 6200 lämpöyrittäjyys 400 sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 polttoainejalosteiden valmistus 150 Metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen 15 milj. kiinto-m3:een vuodessa edellyttää noin 700 milj. laiteinvestointia korjuu- ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus myös työllistää merkittävästi konepajateollisuutta Nyt sovitulla 13,5 miljoonan kiinto-m3 tasolla päästään lähes samoihin vaikutuksiin 15

17 Mitä saavutetaan: energiatuet ja niiden työllisyysvaikutus 750 miljoonan euron energiatuella saadaan aikaan 4 5 kertaiset investoinnit, noin 3 3,75 miljardia euroa riippuen tuettavista tekniikoista Em. investointien suora rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 4500 henkilötyövuotta Lisäksi em. investointeihin sisältyvien laitehankintojen suora vaikutus konepajateollisuuteen alihankkijoineen on noin 8000 henkilötyövuotta Metsä- ja muiden kiinteiden polttoaineiden hankinnassa käytön aikana syntyvä työllisyysvaikutus on noin 4000 henkilötyövuotta Yksin biojalostamo ( tonnin tuotanto) kohentaisi sijaintimaakuntien talouskasvua 3 3,5 % eli noin 200 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä Työllisyys nousisi biojalostamon sijaintimaakunnassa runsaalla 400 henkilötyövuodella Biojalostamot korvaisivat merkittävästi paperin tuotannon supistumisesta aiheutuneita menetyksiä: talouskasvun osalta lähes puolet ja työpaikkojen osalta neljäsosan Pysyviä työpaikkoja kaiken kaikkiaan laitoksille ja investoiviin yrityksiin syntyisi noin henkilötyövuotta 16

18 Mitä saavutetaan: tuulivoiman ja biokaasun investointi- ja työllisyysvaikutukset Tuulivoimaan tehtävien investointien kokonaismääräksi voidaan arvioida noin 3,5 miljardia euroa, josta kotimaisen työn osuus voi olla noin 1,9 2,5 miljardia euroa Tuulivoimahankkeiden kotimaisuusaste vaihtelee valitun teknologian mukaan: Jos tuulivoimalassa käytetään ulkomailla valmistettuja turbiineja, joissa ei ole suomalaista teknologiaa, kotimaisuusaste voi jäädä prosentin tasolle. Jos ulkomailla valmistetuissa turbiineissa on suomalaista teknologiaa, on kotimaisuusaste 50 prosenttia tai korkeampi. Jos tuulivoimalassa käytetään kotimaassa valmistettuja turbiineja, joissa on suomalaista teknologiaa, voi kotimaisuusaste nousta 80 prosenttiin. Tuulivoimaloihin verrattuna biokaasuvoimaloiden vaikutukset työllisyyteen ovat vähäisemmät 17

19 Ydinvoima Suomessa Nykyiset LO1, LO MW 8 TWh OL1, OL MW 14 TWh Yhteensä 2720 MW 22 TWh Rakenteilla OL MW 12 TWh Nykyiset & rakenteilla 4320 MW 34 TWh Periaatepäätökset OL4, FV 3200 MW 24 TWh Kaikkiaan 7520 MW 58 TWh Sähkönkulutus TWh Ydinvoiman laskennallinen osuus 59 % 18

20 Tuulivoiman sähkökapasiteetti Euroopassa (kumulatiivinen) TUULIVOIMAN SÄHKÖKAPASITEETTI VUOSILLE , SISÄLTÄÄ ONSHORE- JA OFFSHORE-TUULIVOIMAN Tuulivoimakapasiteettia oli vuonna 2005 hiukan yli 40 GW, kun sitä suunnitelmien mukaan vuonna 2020 olisi peräti 195 GW. Kapasiteettia olisi melkein viisinkertainen määrä, kasvua 155 GW, MW!!! Lähde: European Environment Agency 19

21 Kasvavan säätövoimatarpeen täyttäminen tulevaisuudessa? Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen (esim. hiililauhdetuotannosta luopuminen) Ydinvoiman merkittävä lisääminen Tuulivoiman merkittävä lisääminen Miten ja millä tuotantotavalla energiankulutuksen vaihteluja säädetään tulevaisuudessa? 20

22 KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!