IKÄSOTE/Asumispalvelut

Transkriptio

1 IKÄSOTE/Asumispalvelut jäsenet Tiina Knuuttila-Puiras x x x Mervi Latomäki x x x Kirsi Hakola x x x Birgitta Luoma-Aho x x x Helena Kahra-Smedlund x x x Marja-Leena Haapamäki x x Minna Ojala-Hurskainen x x Riitta Kulmala x x Sirkka Eväsoja, ohry-edust. x x Tarja Palomäki, ohry-edust. x x x

2 1. Kokous klo Esittäytymiskierros Yleinen info ryhmän tavoitteista EP:n IKÄSOTE:n työtä ohjaa johtoryhmä, jossa alueen vanhuspalveluiden vastuuhenkilöt, vetäjänä Anna-Kaisa Pusa (Kaksineuvoisen johtaja). Heistä kaksi mukana per alatyöryhmä. Näin turvataan viesti alatyöryhmien ja johtoryhmän välillä Puheenjohtajan valinta siirretään seuraavaan kokoontumiseen, johon toivottavasti pääsevät kaikki työryhmän jäsenet Sihteeriys kiertää, ensimmäisestä tapaamisesta Tarja Palomäki kokoaa muistion Tätä power point esitystä käytetään muistion pohjana Tapaamiset mahdollisuuksien mukaan Seinäjoella sen keskeisen sijainnin vuoksi sovittu tapaamispaikaksi Myllypuistokoti, Koskenalantie 3 C, kokoushuone

3 Jatkotyöskentelyn periaatteet täydennetään seuraavassa kokouksessa tarpeen mukaan Taustatiedot: johtoryhmä kerää taustatiedot tuodaan seuraavaan kokoontumiseen Käsitteiden avaaminen: Käydään läpi seuraavassa kokoontumisessa, että puhutaan samoilla termeillä käytetään hyväksi OIOS-työryhmän työtä, johon jo koottu termistöä (tukiasuminen, senioriasuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitoshoito.) Arviointi, mitkä palvelut ovat ns. päivittäispalveluita (asiakasta lähellä) ja mitkä koottuja palveluita (voivat olla etäämpänä, erityisosaamisen vaade henkilöstölle, erityispalvelun tarve asiakkaalla, jne.)

4 jatkuu Hyvän asumisen periaatteet: Asiakkaan tarve ollaan töissä asiakkaan kodissa, vaikka koti asumisyksikössä pois hoitajan laitostumisesta Omaiset huomioon Asiantuntijat liikkuvat (esim. lääkäri yksiköihin, kaikki mahdolliset hoitotoimenpiteet yksikköön asukkaan ei tarvitse mennä osastolle kuin erityistilanteessa, fysioterapeutti arjen työpariksi, suun terveys, jne.) Ravitsemus, viriketoiminta Saattohoidon onnistuminen Puitteet minkälaiset tilat tarvitaan hyvän asumisen mahdollistamiseksi Hyvät ideat kiertoon eli työryhmä kerää hyviä arjen kokemuksia ylös

5 Kokoontuminen Puheenjohtajaksi valittiin Sirkka Eväsoja, sihteeriksi Marja-Leena Haapamäki. Puheenjohtajana vuorottelevat Sirkka ja Tarja Käsitteiden avaamista: mentiin läpi OIOS-hankkeen aikana muotoutuneet käsitteet yhtenäisen termistön aikaansaamiseksi: Tuettu asuminen / Senioriasuminen - Yksikössä ei omaa henkilökuntaa, palvelu/ hoito esimerkiksi kotihoidosta Tavallinen palveluasuminen - ei yöhoitoa - loppumassa / muuttumassa tuetuksi asumiseksi/senioriasumiseksi tai tehostetuksi palv.asumiseksi Ikäihmisten perhehoito -Ryhmän mielestä tämä kannattaa siirtää kehitettäväksi alueelle, jossa jo asiantuntemusta (LLKY) -Erittäin sopiva esim. turvattomuudesta kärsiville asiakkaille, mutta ei kuitenkaan sovi kaikille

6 Käsitteet Tehostettu palveluasuminen -tavoite: 6 % vanhusväestöstä tässä palvelumuodossa -teknologia avuksi, paikkojen vähentämisessä pidetään mielessä kuitenkin sakkomaksujen välttäminen -mennään suunnitelmallisesti tavoitetta kohti Kuntouttava lyhytaikaishoito - sisältää sekä intervalli- että arviointitoiminnan Pitkäaikainen laitoshoito - tavoite paikoissa 0 %, tällä hetkellä maakunnassa vaihtelevasti paikkoja, mutta suunta on kohti nollaa Tavoitteita / ehdotuksia Intervalliyksiköt -> termi vaihdetaan kuntouttavaksi lyhytaikaishoitoyksiköksi OHRY:n suositus hoitajamitoitukseen tehostetussa palveluasumisessa on 0,6 -> osaava, riittävä henkilöstö takaa osaltaan asiakkaiden pysymisen yksiköissä. Kukin kunnassaan / kuntayhtymässään pyrkii saavuttamaan tämän mitoituksen

7 Tavoitteita / ehdotuksia jatkuu Tehostetun palveluasumisen paikkoja käytetään enenevästi kuntouttavaan lyhytaikaishoitoon sekä arviointijaksoihin Julkista ympärivuorokautista palveluasumista tulisi olla yli 50 %, loput ostopalveluna/palveluseteliostopalveluna. Määrää ei voida tarkasti määritellä. Keskitettynä palveluna voisi olla psykogeriatrinen yksikkö, joka olisi vaikeasti käytöshäiriöisille tehostetun palveluasumisen yksikkö. Palvelu omana tai ostopalveluna tavoite kuitenkin aina hoitaa tilanne omassa yksikössä niin pitkälle kuin mahdollista Keskustelu tehostetun asumispalvelun muuttamisesta säännölliseksi kotihoitopalveluksi (Tampereella toteutettu muutosta): Kun palvelumäärä on tulevaisuudessa 6% +75-vuotiaista voidaan arvioida, että heidän palvelutarpeensa on yksikköön muuttaessa suuri eli yksilöllistä tuntimäärää ei ole välttämätöntä arvioida Laskutusteknisesti haaste; teknologiset ratkaisut että yksittäisen asukkaan saama palveluaika voidaan määritellä ja palvelumäärän vaihtelut Henkilöstönäkökulmasta muutos olisi positiivinen henkilöstön liikkuvuus parempaa Toisaalta henkilöstö voisi asiakkaan näkökulmasta vaihtua liikaa Suositellaan rakentamisen ohjeistusta ja suunnittelua kattavasti kaavoituksesta lähtien, mm. esteettömyys, palvelut (kaupat,palveluliikenne), ei ikäluokittelua

8 Tavoitteita / ehdotuksia jatkuu MITEN YHDEN MUUTON PERIAATE VOI TOTEUTUA? Suunnitelmallisuus ja selkeät hoitolinjaukset jo ennen asumisyksikköön siirtymistä ja heti asumisen alussa arvioitu palvelun tarve laaja-alaisesti HOISUN tekeminen hyvin (palleatiivinen hoisu) Lääkäri osana moniammatillista työntekijätiimiä -> oma lääkäripalvelu / geriatrista osaamista keskitettynä palveluna Hoidon linjauskeskustelu hoitaja/ asukas /omainen / lääkäri säännöllisesti Seinäjoella käytössä Hoidon linjauskeskustelujen kirjaaminen ja otsikoinnit - ohjeistus, tämä liitteenä Kokonaisarviointi RAI-arviointi antaa monipuolisimman kuvan asiakkaan tilanteesta ja on myös esimiestyökalu parhaimmillaan Joka alueelle tehostetun kotihoidon yksikkö avuksi tehostetun palveluasumisen yksiköille (palvelut/asiantuntijat liikkuvat) myös ensihoitoyksiköt tukena

9 Tavoitteita / ehdotuksia jatkuu Saattohoidon toteutuminen hyvin : yhtenevät ohjeistukset hoitajille, luottamus ja keskustelut omaisten kanssa, asioista sopiminen ajoissa, hoitotahdon tekeminen ajoissa (puheeksi ottaminen jo kotona), riittävä ja hyvä kivunhoito Samansuuntaiset saattohoidon linjaukset koko maakuntaan Hoitohenkilöstölle koulutusta saattohoidosta, jotta osataan hoitaa ja toimia Asumisesta: -rakentamisen tulisi olla näyttöön perustuvaa; värit, materiaalit, muodot vaikuttavat -ulkoilu pitää olla mahdollista turvallisesti, rakenteelliset ratkaisut (Hollannin malli) -ulkotiloissa puutarha, jossa puuhastella -tilat -> yhteinen olohuone, omat makuuhuoneet, ei suuryksikköjä -teknologian hyödyntäminen sekä asukkaan turvallisuus että tehokkuus näkökulma (esim. yöaikainen valvonta)

10 Tavoitteita / ehdotuksia jatkuu Ravitsemuksesta: -Tukipalveluiden tulee vastata tarpeeseen, ruuan tulee täyttää ravitsemusvaatimukset paremmin - Suositaan lähikeittiöitä ja mahdollistetaan asukkaalle osallistuminen ruuan valmistukseen ja ruokailun valmisteluun -Palveluiden valitsemiseen pitäisi tulla valinnanvapaus (yksityiset palveluntarjoajat) -Keittiöihin yhtenäiset ohjeet, mitä eri termeillä käsitetään Viriketoiminnasta: -Termin muuttaminen harrastetoiminnaksi (nykyihmiset harrastavat) -Tarkoittaa osallistamista ja arjen aktivointia -On osa hoitotyötä ja yhdessä tekemistä arjessa = ihmislähtöistä - Ideana alueellinen resurssipankki, jossa joku koordinoi harrastetoimintoja = joku on velvoitettu tekemään -Kolmas sektori mukaan toimintaan laajasti -Kuntien järjestämän kuntouttavan työtoiminnan hyödyntäminen Kuntoutuksesta: - Kotikuntoutuksen tehostaminen tärkeää niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa asumispalvelussakin - Fysioterapeutin asiantuntijuus tärkeää, mutta kaikki hoitajat kuntouttavat arjessa - Lähihoitajille ja sairaanhoitajille kuntoutusosaamisen korostamista jo ammatillisessa koulutuksessa - Moniammatillisuus asumispalveluissa; 1 geronomi / 15 asukasta, 1 fysioterapeutti/ 45 asukasta

11 Hyviä käytäntöjä Hyvät käytännöt vanhusten asumispalveluissa Lapualla Asumispalveluyksiköissä työskennellään moniammatillisina tiimeinä. 15 asukkaan yksiköissä työskentelee vähintään 2 sairaanhoitajaa, 6 lähihoitajaa, 1 geronomi ja 1 varahenkilö (sh). Tilahuoltajat vastaavat yksiköissä siivouksesta ja pyykin pesusta. Yksiköiden lääkäri on Geriatri, joka toimii joustavasti tiiviissä yhteistyössä hoitavan henkilökunnan kanssa. Lääkäri käy jokaisessa yksikössä 1 x kk. Teknologiaa hyödynnetään; kameravalvonta yleisissä tiloissa, kulunvalvontalaitteet asukashuoneissa, turvahälyttimet/ hoitajakutsu asukashuoneissa/ asukkailla ( hoitaja saa kutsun/ hälytyksen mukana kannettavaan puhelimeensa), yksiköissä lukitut ovet, ovi puhelimet, sprinklaus, noston-, siirron- ja hoidon apuvälineet ( kattonostin, suihkutuolit, henkilönostimet ym.) Asukkaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin sekä seurantaan käytetään RAI arviointia. Arviointi tehdään puoli vuosittain tai voinnin oleellisesti muuttuessa. RAI- tiedon pohjalta tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma kirjallisen ohjeen mukaan. Kaupungissa on nimetyt RAI- vastaavat, joista toinen opiskelee RAI erityisasiantuntijaksi. Kaupungin RAI vastaavat toimivat tukena ja apuna yksikköjen työntekijöille ja avainosaajille. He järjestävät kaupungin sisäistä RAI koulutusta kaupungin työntekijöille. RAI vastaavat seuraavat kaupungin laatutavoitteiden toteutumista ja ovat mukana laadun kehittämisessä. Jokaisessa yksikössä on nimetty ja koulutettu RAI avainosaaja, joka toimii asiantuntijana omassa yksikössään neuvoen, ohjaten ja seuraten yksikön tuloksia. Rai asiantuntijat kokoontuvat säännöllisesti ja kehittävät RAI työskentelyä kaupungissa Lapualla on asetettu tavoitteet tehostetun palveluasumisen laadulle kivun, mielialan ja ravitsemuksen osalta. Tavoitteet huomioidaan jokaisen asukkaan hoidon suunnittelussa. Tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan RAIn avulla niin kaupungin RAI vastaavien kuin yksikköjen RAI avainosaajien ja esimiestenkin toimesta. Asukkailla on nimetty omahoitaja, joka antaa kahdenkeskistä aikaa asukkaalle vähintään ½ - 1 tuntia viikossa. Kahdenkeskinen aika kirjataan ylös potilastietojärjestelmään. Ruokailuaikoja on muutettu alkuvuodesta Aamupala on liukuva klo 10 saakka, lounas klo 12 ja päivällinen klo 17. Ruokailuaikojen muuttamisella myöhemmäksi, vähennettiin koettua kiireen tunnetta. Moduulityöskentely on käytössä. Hoitaja vastaa työvuoronsa aikana ennalta sovituista asukkaista, työvuoronsa päätteeksi hän siirtää vastuun asukkaistaan seuraavan vuoron työntekijälle. Moduulityöskentely on vähentänyt koettua kiirettä ja vaativuutta sekä lisännyt työtyytyväisyyttä. Apteekin kanssa tehtävä yhteistyö on laadukasta. Lääkkeet tilataan ja toimitetaan viikoittain apteekista yksiköihin. Tarvittaessa apteekki toimittaa aina aukioloaikanaan lääkkeitä. Yhteistyö on joustavaa ja apteekki laskuttaa suoraa asiakasta. Ympäristön suunnitteluun on panostettu. Asukkaille on tehty esteetön ja kaunis ympäristö sisätilojen lisäksi myös ulos, jossa voi nauttia istutuksista ja liikkua esteettömästi sekä turvallisesti. Ympäristön suunnittelun on toteuttanut kaupungin puutarhuri, jolla on asiantuntemusta ikäihmisten erityistarpeista.