Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle

Transkriptio

1 1 (5) Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa että kotona. Jos käytätte Plavix tai Marevan lääkitystä tai Teillä on insuliinihoitoinen diabetes, ottakaa yhteyttä kirurgian jonohoitajaan arkisin klo puh. (06) Kilpirauhanen ja kilpirauhasen kirurgisesti hoidettavat sairaudet Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa ja se painaa noin 20 g. Se koostuu kahdesta lohkosta, jotka ovat muodostuneet rakkulamaisesta kudoksesta. Kilpirauhasen sijainti ja rakenne on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kilpirauhasen sijainti Kilpirauhanen erittää kahta hormonia, tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3), jotka vaikuttavat elimistön kaikkiin soluihin. Näiden hormonien määrää säätelee aivolisäkkeestä erittyvä tyreotropiini (TSH). Leikkaus tehdään kilpirauhasen suurenemisen ja kyhmyn takia, tai kun kilpirauhanen aiheuttaa painetta henkitorveen. Toinen syy leikkaukseen on kasvain (hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen), joskus leikkaus tehdään myös kilpirauhasen liikatoiminnan takia. 2. Kilpirauhasleikkaus Leikkaushoidon perusteena olevasta sairaudesta riippuen, leikkauksessa poistetaan joko kilpirauhasen osa tai koko kilpirauhanen. Saavutte osastolle joko leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna ravinnotta.

2 2 (5) Teillä on mahdollisuus keskustella leikkaavan lääkärin kanssa joko leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna. Voitte vapaasti kysyä häneltä leikkaukseen liittyvistä asioista. Halutessanne läheisenne voivat olla keskustelussa mukana. Leikkaus tehdään nukutuksessa. Haava tulee poikittain kaulalle 2-3 cm rintalastan yläpuolelle (Kuva 2.). Kuva 2. Leikkaushaavan sijainti Kilpirauhasen takapinnassa on kiinni äänihuulihermo. Se voi joskus vaurioitua. Hermon vaurioituminen johtaa äänihuulihalvaukseen, joka aiheuttaa äänen madaltumista ja äänen käheyttä. Noin 50 % näistä vaurioista korjaantuu normaaleiksi noin ½ vuodessa. Välitön leikkauksen jälkeinen äänen käheys voi myös olla nukutuksessa käytetyn hengitysputken aiheuttamaa. Kilpirauhaslohkojen takapinnalla sijaitsevat lisäkilpirauhaset saattavat häiriintyä koko kilpirauhasen poisto leikkauksessa, minkä seurauksena veren kalsiumpitoisuus laskee. Tämän vuoksi kalsiumarvoanne seurataan päivittäin aamuisin otettavalla verikokeella. Mikäli kalsiumarvo on matala, voitte tuntea pistelyä suun ympärillä sekä sormien puutumista. Näistä tuntemuksista Teidän tulee ilmoittaa henkilökunnalle. Tällöin Teille voidaan aloittaa veren kalsiumpitoisuutta korjaava lääkitys Jossakin tapauksissa haavaonteloon laitetaan ns. laskuputki eli dreeni, jota pitkin haavaonteloon tihkuva veri pääsee poistumaan keräyspussiin. Dreeni poistetaan yleensä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Leikkauksen tehnyt lääkäri kertoo Teille leikkauksesta ja leikkauslöydöksestä tarkemmin leikkauksen jälkeisenä aamuna. 3. Leikkausvalmistelut Leikkausta edeltävänä päivänä voitte syödä ja juoda normaalisti klo 24:00 saakka.

3 3 (5) Klo 24:00 lähtien Teidän tulee olla syömättä, sillä mahalaukun tulee olla leikkauksessa tyhjä nukutukseen liittyvän aspiraatioriskin (=mahalaukun sisällön joutuminen henkitorveen) vuoksi. Leikkauspäivän aamuna saatte säännöllisesti käyttämänne lääkkeet nukutuslääkärin määräysten mukaisesti. Mikäli tulette osastolle leikkauspäivän aamuna, älkää ottako lääkkeitä kotona, sillä ne annetaan teille osastolle saavuttuanne. Lisäksi saatte ennen leikkausosastolle vientiä nukutuslääkärin määräämän esilääkkeen tabletteina. Lääkityksen tarkoituksena on lievittää mahdollista jännitystänne. Koska leikkausalueen ihon puhtaus estää haavan tulehtumista, Teidän tulee leikkauspäivän aamuna käydä suihkussa. Jos tulette osastolle leikkauspäivän aamuna, voitte peseytyä kotonanne ennen sairaalaan lähtöänne. Lisäksi henkilökunta poistaa leikkausalueella mahdollisesti olevat ihokarvat. Saatte myös pukea yllenne leikkauspaidan, housut sekä laskimotukosten syntyä estävät, verenkiertoa edistävät sukat. 4. Leikkauksen jälkeinen hoito Leikkauksen jälkeen vointianne tarkkaillaan heräämössä iltaan tai seuraavaan aamuun asti. Tavallisesti sairaalassaoloaika leikkauksen jälkeen on 1-4 päivää. Kotiutus tapahtuu, kun kalsiumarvonne ovat normalisoituneet eikä Teillä ole kalsiuminpuutteesta aiheutuvaa pistely- tai puudutteluoireita. Sairausloman pituus on 2-4 viikkoa. 4.1 Hengityksen tehostaminen Voitte nopeuttaa nukutusaineiden poistumista elimistöstä, rentouttaa lihaksia, vähentää pahoinvointia ja lievittää kipua hengitystä tehostamalla. Sitä on hyvä harjoitella kotona jo ennen sairaalaan tuloa. Toistakaa harjoitusta 3-6 kertaa peräkkäin, 4-6 kertaa vuorokaudessa. Seuraavien ohjeiden avulla voitte tehostaa hengitystänne: Vetäkää nenän kautta rauhallisesti keuhkot täyteen ilmaa, jolloin vatsa kohoaa ja rintakehä laajenee. Hengittäkää ulos suun kautta tasaisesti ja pitkään, jolloin ylävatsa laskee ja rintakehä supistuu. Leikkauksen jälkeen hengitysteihin voi kertyä myös limaa. Sen poistaminen hengityksen tehostamisella ja yskimällä ehkäisee hengitystietulehdusten syntyä. Yskimisen helpottamiseksi leikkausaluetta voi tukea kädellä.

4 4 (5) 4.2 Jalkojen verenkiertoa edistävät liikkeet Ehkäisevät nukutukseen ja leikkaukseen liittyvää laskimoverenkierron hidastumisesta aiheutuvaa alaraajojen laskimoiden veritulppariskiä. Voitte itse ehkäistä vuodelevon haittoja koukistamalla ja ojentamalla nilkkoja aina makuulla ollessanne vuorotahtiin kertaa peräkkäin. 4.3 Kivun hoito Leikkauksen jälkeen leikkausalueen turvotus saattaa aiheuttaa jonkin verran nielemiseen liittyvää kipua. Kivun hoidossa käytettävät tulehduskipulääkkeet vähentävät myös leikkausalueen turvotusta. Kivun kesto ja voimakkuus ovat yksilöllisiä, mutta sitä saattaa esiintyä eniten kolmena ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Pyytäkää kipulääkettä aina kun tunnette siihen tarvetta - mieluummin ennen kuin kova kipu on päällä. Riittävän kipulääkityksen avulla tehokas hengittäminen sekä liikkuminen onnistuvat Teiltä paremmin. Kotona voitte ottaa kipuun tarvittaessa tavallisia reseptivapaita särkylääkkeitä, esimerkiksi ibubrofein (Burana, Ibusal) tai paracetamol (Para-Tabs, Panadol) valmisteita. 4.4 Liikkuminen Liikkumisella on edullinen vaikutus toipumiseenne, sillä kävellessä hengitys syvenee, verenkierto vilkastuu, ilmavaivat vähenevät ja suolen toiminta normalisoituu. Osaston henkilökunta auttaa teidät jalkeille jo ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Lisätkää osastolla ollessanne liikkumista vointinne mukaan ja levätkää vain, kun olette väsynyt. Autolla voitte ajaa heti, kun vointinne sen sallii. 4.5 Ravitsemus Koska nukutus ja leikkaus saattavat joskus aiheuttaa pahoinvointia, välitön leikkauksen jälkeinen ravitsemus tapahtuu laskimonsisäisenä nestetiputuksena. Osastolle tultuanne, voitte kuitenkin syödä tai juoda heti, kun vointinne sen sallii. Aamuisin tulee kuitenkin olla syömättä ja juomatta siihen saakka, kunnes kalsium -verikoe on otettu. 4.6 Haavan ja ihon hoito Haavasidos poistetaan yleensä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Tämän jälkeen voitte käydä suihkussa normaalisti, eikä haavaa tarvitse erikseen suojata. Välttäkää kuitenkin haava-alueen hankaamista parin viikon ajan.

5 5 (5) Jos haava erittää, kannattaa päälle laittaa puhtaat harsotaitokset (ei muovilaastaria). Jos haavalle on sairaalassa jätetty haaveteippi, voitte poistaa sen saamienne ohjeiden mukaisesti. Mikäli ompeleita ei ole poistettu sairaalassa ollessanne, voitte varata ompeleiden poistoajan terveyskeskuksestanne tai neuvolastanne Saunaan voitte mennä parin päivän kuluttua ompeleiden poiston jälkeen, mutta löylyn ottaminen kannattaa aloittaa varovasti. Jos haavalla on sulavat ompeleet niitä ei tarvitse poistaa ja voitte mennä saunaan noin 1 viikon kuluttua leikkauksesta. Leikkauksiin liittyy aina tulehdusriski. Tulehdusta ehkäisevistä toimenpiteistä ja lääkkeistä huolimatta haavantulehdukset ovat mahdollisia. Tulehdusoireiden (aiempaa voimakkaampi kipu, turvotus tai kuumotus, märkäinen erite) ilmaantuessa, ottakaa yhteyttä terveyskeskukseenne ja työterveyshuoltoonne. 5. Kotiutus Jälkitarkastus on kuukauden kuluttua joko vatsatautien poliklinikalla tai terveyskeskuksessa. Jos jälkitarkastusta ei tule poliklinikalle niin Saatte kotiinne kirjevastauksen leikkauksessa otetuista näytepaloista ja mahdollisista jatkohoitosuunnitelmista. 6. Yhteydenotot Läheisenne voivat tiedustella vointianne osaston henkilökunnalta. Hoitonne ja osaston toiminnan kannalta on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta, että läheisenne sopivat kanssanne, kuka heistä pitää yhteyttä henkilökuntaan. Läheisenne voivat vierailla luonanne vuodeosastolla vapaasti, mutta toivomme, että vierailut ajoitettaisiin klo väliselle ajalle. Lisäksi he voivat pitää teihin yhteyttä soittamalla suoraa potilaspaikkanne puhelimeen. Numeron saatte osastolle saavuttuanne. Potilastiedustelut, leikkausvalmisteluihin ja saapumiseen liittyvät tiedustelut: puh. (06) Kirurgian jonohoitaja arkisin klo puh. (06) Ohje päivitetty 2/2010