Kun velvollisuudesta tulee oikeus. Päivi Topo Johtaja, VTT, dos.

Transkriptio

1 Kun velvollisuudesta tulee oikeus Päivi Topo Johtaja, VTT, dos.

2 Muistityö Ikäinstituutissa Sairastuneiden kokemukset mm. arkiympäristöstä ja siitä mikä vahvistaa mielen hyvinvointia, hyvä kohtaaminen Liikunta ja ulkoilu sairastuneille ja läheisille Taideryhmät cafe extempore Hyvä ympäristö kotona ja hoidon piirissä, myös ulkoympäristöt Itsemäärääminen, haavoittuvuus - etiikka Päivi Topo

3 Omia kirjauksia velvollisuuksista oikeuksiksi Hän sai lakaista lattiaa Kaikki saivat jollain tavoin osallistua lounaan valmistamiseen Kerttu pääsi hakemaan ohjaajan kanssa päiväkahvit talon keittiöstä Kaikki, jotka halusivat, saivat osallistua aidan maalaamiseen Hilmalle tuotiin sukkia setvittäväksi: En minä viitsi Hän pääsi ulos Päivi Topo

4 Mitä on tapahtunut? Muistisairauden eteneminen heikentänyt toimeen tarttumista aiotulla tavalla ja asioiden loppuun saattamista Taitoja paljon tallella, mutta helposti jäävät piiloon Muiden apu ja ympäristön tuki välttämätöntä, jotta kykyjä voi edelleen käyttää Muiden vastuulle asteittain aikaisempia omia velvollisuuksia Päivi Topo

5 Itsemäärääminen vaatii kyvykkyyttä Velvollisuuksista luopuminen osa sairausprosessia lisää haavoittuvuutta, riippuvuutta muista Oma toiminta aikaisempaa enemmän muiden arvioivan katseen alla kuinka ylläpitää myönteistä minäkuvaa? Velvollisuuksien menettäminen on konkreettinen merkki sairauden etenemisestä huoli taakaksi olemisesta painaa mieltä Päivi Topo

6 Elämän jatkuvuus muistisairaus kulkee siinä mukana Päivi Topo

7 Itsemäärääminen ja hyvä elämä Itsemäärääminen on osa aikuisuutta Se ilmenee satoina päätöksinä ja niiden toteuttamisina joka päivä Itsemäärääminen ei tarkoita yksisilmäisyyttä vaan eri näkökulmien punnintaa ja päätöksentekoa Itsemäärääminen arvokkuus, riippumattomuus, vastavuoroisuus Päivi Topo

8 Tasapainoilu itsemääräämisen vahvistamisen ja turvallisuuden välillä Itsemäärääminen vaatii kyvykkyyttä Kaikkinainen toimintakyvyn ylläpito on itsemääräämisen vahvistamista Riskit, esim. GPS laite osoittautunut hyödylliseksi, voi liikkua yksin ulkona Päivi Topo

9 Tärkeintä itsemääräämistä tukeva kohtaaminen ja toiminnan mahdollisuuksien tukeminen Itsemääräämisen huomioiminen ja sen toteutuminen mahdollisimman hyvin saattaa olla avain myös mielen hyvinvoinnin tukemiseen Ns. käytösoireet liittyvät n. 70 prosenttisesti psykososiaalisen tai fyysisen ympäristön piirteisiin. Kolmannes liittyy sairauteen. Osuudet samat kehitysvammaisten ihmisten kohdalla Päivi Topo

10 Itsemäärääminen on moniulotteista

11 Ympäristö tukee kyvykkyyttä tai rajoittaa viihtyisyys ja esteettömyys houkuttelee kyvykkyydet esiin

12 1. Kyvykkyyden edistäminen Onko sanallinen ja ei-sanallinen viestintämme helposti ymmärrettävää? Manipuloimmeko vai pyrimmekö yhteisymmärrykseen? Kuuntelemmeko toisen osapuolen viestiä vai takerrummeko yksittäisiin sanoihin, haluammeko ymmärtää? Tarjoammeko mahdollisuuksia kykyjen käyttöön ja ylläpitoon? Toimintakyky!

13 Ympäristö tukee kyvykkyyttä tai rajoittaa viihtyisyys houkuttelee kyvykkyydet esiin

14 2. Tiedon saanti Jotta ihminen voi tehdä itseään koskevia päätöksiä hän tarvitsee itseään koskevia tietoja eri vaihtoehdoista ja niiden seurauksista. Kerrotaanko hänelle hänen tilanteestaan vai onko viesti osoitettu hänen ohitseen omaiselle tai hoitajalle? Potilaslaki ja asiakaslaki korostavat oikeutta tiedonsaantiin

15 3. Päätöksenteko Päätöstä varten ihmisellä on oltava vaihtoehtoja: hoidon vaihtoehdot ja arjen vaihtoehdot (mitä ja milloin syön, menenkö ulos, jäänkö sisään, mitä laitan päälle). On myös oltava aikaa tehdä päätös. Mitä vähäisemmät kyvyt punnita eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia ovat, sen tärkeämpää on, että tarjolla on edelleen mahdollisuuksia tehdä päätöksiä.

16 4. Päätöksen toimeksi saattaminen Jotta päätös voi toteutua, siihen tarvitaan resursseja Riippuen terveydentilasta, toimintakyvystä ja elämänhistoriasta ihminen tarvitsee vähemmän tai enemmän muiden apua päästäkseen päämääräänsä tai hän selviää siitä täysin omin avuin. Monien sairauksien eteneminen kaventaa ihmisen mahdollisuuksia toteuttaa itse omat päätöksensä. Voidaan ollaan tilanteessa, että jo pelkkä asunnosta poistuminen vaatii muiden ihmisten apua tai jo pelkän ulos haluamisen ilmaisu sanallisesti on mahdotonta.

17 5. Oikeus yksityisyyden suojaamiseen Mikäli ihmiseen liittyviä luottamuksellisia tai muutoin intiimejä tietoja levitellään, loukkaa se kyseistä ihmistä. Hänen oikeutensa itse määrätä, miten paljon hän yksityisistä asioistaan kertoo, on sivuutettu. Sosiaali- ja terveysalalla on entistä tärkeämpää teroittaa kaikkien työntekijöiden mieleen salassapitovelvollisuutta.

18 5. Oikeus yksityisyyteen Hoitotyötä tekevät avustavat asiakkaitaan ja potilaitaan päivittäin fyysisesti hyvin intiimeissä tilanteissa. Tämä arkipäiväistää toisen yksityisyyden alueelle menemistä. Hoito- ja auttamistyössä voi helposti unohtua yksityisyyden suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kunnioitus toisen yksityisyyttä kohtaan kertoo siitä, että toista arvostetaan - hänet huomataan ensisijaisesti ihmisenä. Kunnioituksen puute vähitellen esineellistää toisen ihmisen.

19 Hyvässä kohtelussa itsemääräämisen eri puolet korostuvat Aikuinen, tasaveroinen suhtautuminen Henkilöön suhtaudutaan omana subjektinaan. Hänelle kerrotaan mitä tapahtuu ja hän saa tehdä päätöksiä ja valita. Yksilöllinen huomiointi ja toiminta Myönteisen palautteen antaminen ja kannustaminen Viihtyisä ja turvallinen fyysinen ympäristö ja tunnelma Huumorin käyttö ja yhteinen nauru Sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisyyteen kannustaminen Vieraanvaraisuus Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007

20 Hyvässä kohtelussa itsemääräämisen ulottuvuudet korostuvat Tunnistetaan kunkin ihmisen tapa ilmaista turvattomuuttaan ja pyritään luomaan turvallisuuden tunne hänen ymmärtämällään tavalla. Seurataan käytösoireita laukaisevia tilanteita ja pyritään vaikuttamaan niihin jo ennalta. Huomioidaan yksityisyys intiimeissä asioissa ja yksityisasioissa. Huomioidaan sairauden aiheuttama hitaus ja aloitekyvyttömyys toiminnassa ja keskusteluissa. Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007

21 Hyvässä kohtelussa itsemääräämiseneri puolet korostuvat Kohdataan toisen ihmisen kokema todellisuus ymmärtävällä, hänen kykyjensä mukaisella ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Annetaan mahdollisuus tehdä itse omien kykyjen puitteissa, rohkaistaan. Tarjotaan mielekästä tekemistä, johon voi halutessaan tarttua. Luodaan edellytykset yhteiselle tekemiselle, kannustetaan luovasti Varmistetaan, että ympäristö tukee toiminnallisuutta ja ulkoilun mahdollisuutta. Päivi Topo

22 Itsemääräämisen tukeminen on osa ammattitaitoa ja kanssaihmisyyttä Hoito- ja avustamistehtävissä työskentelevillä on paljon mikrovaltaa. Hoitoa tai apua tarvitseva ihminen on heidän toiminnastaan ja käyttäytymisestään riippuvainen. Erityisesti, jos omat kyvyt pitää puolensa ovat heikot. Kun muistisairaan ihmisen omat kyvyt heikkenevät, kasvaa riski, että hänen itsemääräämisoikeuttaan ei kunnioiteta ja kohteluun hiipii esineellistäviä piirteitä. Itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen pitäisi olla yksi olennainen hoidon ja auttamistyön laadun mittari.

23 Aristoteles: Hyvä elämä syntyy hyveitä tekemällä Ponnistelemalla muiden hyväksi saamme itse hyvää ja vahvistumme, kasvamme ihmisinä Onnellinen elämä on hyveellistä elämää, mutta se riippuu myös ulkoisista tekijöistä Hyve on kahden paheen keskiväli : uhkarohkeus - rohkeus - pelkuruus Päivi Topo