Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA) hanke (7233)

Transkriptio

1 Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA) hanke (7233) Loppuraportti ajalta Tiina Siimekselä ja Tarja Stenman MAISA hankkeen loppuseminaari järjestettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa (Kuva: Tarja Stenman).

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Toimenpiteet Hankkeen resurssit Hankkeen toteutusoletukset ja riskit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen tulosmittarit ja niiden mukaiset tulokset Hankkeen vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi

3 1 Hankkeen tavoitteet Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA) hankkeen ( ) tarkoituksena on edistää maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa Saarijärven vesistöreitin valuma alueella ja siten välillisesti kehittää kestävän maatalouden toimintaedellytyksiä alueella. Hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoitteena on maatalouden ravinne ja kiintoainekuormituksen väheneminen Saarijärven reitin valuma alueella. Hankkeen tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on määritelty seuraavasti: Tuottaa käytännön olosuhteissa testattua tietoa karjanlannan eri levitysmenetelmien aiheuttamasta ravinnekuormituksesta valumavesiin Yhteistyönä tehtävissä kokeissa sovelletaan MTT:n tutkimuksista saatua tieteellistä tietoa ja myös TEHOhankkeen koetuloksia. MTT:n tutkimukset perustuvat yleensä pienen mittakaavan tieteellisiin koejärjestelyihin. MAISA hankkeessa selvitetään lannan levitysmenetelmien vaikutuksia ravinnehuuhtoutumiin käytännön mittakaavassa ts. maatalouskäytössä olevilla peltolohkoilla Keski Suomessa. TEHO hankkeen tulokset taas ovat Varsinais Suomesta, jossa talvinen lumipeite on vähäistä tai puuttuu kokonaan, ja jossa viljanviljelyllä on merkittävä asema. Saarijärven reitin valuma alueella lumi ja routaolosuhteet ovat erilaiset ja nurmiviljelyllä tärkeä rooli esim. Saarijärvellä oli vuonna 2008 nurmiviljelyssä noin 50 % ja kesantona/ hoidettuna viljelemättömänä peltona noin 20 % peltoalasta, ja luvut todennäköisesti kasvavat lähivuosina. MAISA hankkeessa mm. lannan levityksen aiheuttamaa valumavesien ravinnekuormitusta mitataan automaattisilla vesinäytteenottimilla ja jatkuvatoimisilla veden virtaaman mittareilla. Löytää ratkaisuja maatilojen vesiensuojeluongelmiin ja edistää uusien vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoa alueen maatiloilla Tämän tulostavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään MTK:n hallinnoimassa TÄKY maatilat kehittymään hankkeessa tuotettuja tuloksia. TÄKY hankkeessa laaditaan tiloille ympäristökatselmuksia, joista esille nousseisiin vesiensuojeluongelmiin MAISA hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja ja samalla edistämään uusien vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoa alueen maatiloilla. Maanviljelijät joutuvat vastaamaan jatkuvasti kasvaviin ympäristöhaasteisiin, mikä saattaa aiheuttaa ristiriitoja maanviljelijöiden ja ympäristöviranomaisten välillä. Tämän vuoksi MAISA hankkeessa pyritään samalla edistämään rakentavaa vuoropuhelua ja tiedon vaihtoa maanviljelijöiden ja ympäristöviranomaisten välillä molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseksi. Edistää Keski Suomen ensimmäisen maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista Mallikosteikko perustetaan helposti tavoitettavalle alueelle, jossa sitä voidaan tehokkaasti hyödyntää kosteikkosuunnittelun ja rakentamisen vauhdittamiseksi alueella. Maatalouden vesiensuojelukosteikkojen perustamiskustannusten maksimituki (Toimenpide 216: Ei tuotannolliset investoinnit) on noussut vuoden 2010 alusta eurosta euroon/hehtaari. Tuen merkittävän nousun ennakoidaan vauhdittavan kosteikkojen perustamista maatalouden voimakkaasti kuormittamille vesistöalueille. Tuen lisäksi tarvitaan käytännön esimerkkejä asianmukaisesti toteutetuista kosteikoista, ja hyvin tavoitettavissa oleva kosteikon mallikohde tulee jatkossa edistämään maatalouden vesiensuojelun tason nousua Saarijärven reitin valumaalueella. Kosteikon suunnittelussa hyödynnetään TEHO hankkeessa laadittua Käytännön kosteikkosuunnittelu opasta sekä yhteistyöverkostojemme kokemuksia kosteikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. 2

4 Selvittää Saarijärven reitin valuma alueen kuntien lantataseet Väkilannoitteiden hinnannousu on nostanut jälleen karjanlannan arvoa ravinnelähteenä. Lannan merkitys tulevaisuudessa kasvaa yhä, kun uusiutumattomat fosforivarat alkavat ehtyä. Onkin tärkeää, että lanta nähdään arvokkaana uusiutuvana luonnonvarana, jonka käyttöä edistetään systemaattisesti. Tulevaisuudessa suurimman haasteen lannan käytön tehostamiselle aiheuttavat lantamäärien kasvu ja kuljetusmatkojen piteneminen tuotantoyksiköiden koon kasvaessa. Lantataseiden selvittäminen antaa välttämätöntä pohjatietoa lannan hyötykäytön tehostamiselle ja edistää siten välillisesti maatilojen kilpailukyvyn kehittymistä alueella. Edistää maatalouden vesiensuojelun uuden tiedon ja tekniikoiden käyttöönottoa Tiedotusyhteistyötä tehdään erityisesti HINKALO ja TÄKY hankkeiden kanssa erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa. Lisäksi HINKALOn www sivujen kautta levitetään uutta maatalouden vesiensuojelun tutkimustietoa ja hyviä käytänteitä sekä tiedotetaan viljelijöiden tekemästä vesiensuojelutyöstä esimerkkikohteiden avulla. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat MTK Keski Suomi, Keski Suomen ELY keskus, Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, alueen kunnat, paikalliset maanviljelijät sekä muut alan hankkeet Suomessa. 2 Hankkeen toteutus Toimenpiteet Lannan levityskokeet Käytännön mittakaavan lannan levityskokeet toteutettiin vuosina Lannan levityskokeita varten suunniteltiin ja perustettiin kevään ja kesän 2010 aikana noin 2 ha suuruinen koekenttä Saarijärven Tarvaalaan hankkeen osatoteuttajan Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksen (POKE) pelloille. Alueella suoritettiin keväällä 2010 maaston vaaitusmittaukset, joiden perusteella koekenttä jaettiin kolmeen koelohkoon lannan levityskokeita varten. Lohkojen pintavaluntaveden keräämistä varten lohkojen alareunaan kaivettiin matalat keruuojat, joihin pintavaluntavesi kulkeutuu. Keruuojien yhteyteen rakennettiin pienet v padot sekä asennettiin vanerista tehdyt suojakopit (noin 1m X 1m X 1m), joiden sisään asennettiin kevättalvella 2011 automaattiset vesinäytteenottimet (Kuva 1). Koekentälle kaivettiin maakaapelia noin 0,5 km, koska automaattiset vesinäytteenottimet tarvitsevat sähköä vesinäytteen sulana pitämiseksi. Kahdelle koelohkolle levitettiin lietettä kahdella eri levitysmenetelmällä: toisella lohkolla liete sijoitettiin maahan kiekkovannasmultaimella ja toisella levitettiin nurmen pintaan samalla laitteistolla, mutta vantaat ylös nostettuina, jolloin tekniikka vastasi lähinnä letkulevitystä. Kolmannelle, nollalohkolle, levitettiin sama määrä ravinteita väkilannoitteen muodossa. Liete sekä väkilannoite levitettiin koelohkoille kaksi kertaa kunakin kasvukautena vuosina Vuonna 2013 liete ja väkilannoite levitettiin ainoastaan kasvukauden alussa. Lietteestä otettiin levitysten yhteydessä näytteet, joiden analyysitulosten perusteella voitiin laskea lietteenä annettujen ravinteiden määrä hehtaaria kohti. Lisäksi kaikille koelohkoille levitettiin typpilannoitteena Suomen salpietaria kerran tai kahdesti kasvukaudessa, jotta annetut typpimäärät saatiin kaikille lohkoille samansuuruisiksi. Sadon mukana poistuneiden ravinteiden määrän (kg/ha) selvittämiseksi nurmesta otettiin rehunäytteet sadonkorjuiden yhteydessä, kaksi kolme kertaa kasvukaudessa. Rehunäytteistä määritettiin fosforin, kaliumin ja raakavalkuaisen määrä kuiva ainekiloa kohti (g/kg ka). Raakavalkuaispitoisuuden perusteella laskettiin korjatun sadon sisältämän typen määrä oletuksella, että raakavalkuaisesta 16 % on typpeä. Sadon 3

5 määrää (kg/ha) ei käytännön korjuutyössä voitu mitata koelohkoilta erikseen, joten laskennassa käytettiin koelohkoilta yhteensä korjatun sadon määrää. Koelohkoille jääneiden ravinteiden pitoisuuksia tutkittiin ottamalla vuosittain kasvukauden loputtua nurmesta sänkinäytteet, joista määritettiin fosforin, kaliumin ja raakavalkuaisen määrä kuiva ainekiloa kohti (g/kg ka). Lisäksi koelohkoilta otettiin maanäytteet keväisin ja syksyisin. Maanäytteistä määritettiin Viljavuuspalvelussa mm. fosforin, typen, kalsiumin, kaliumin ja magnesiumin pitoisuudet (mg/l) sekä happamuus. Automaattiset vesinäytteenottimet toimivat lokakuuhun 2011 saakka ajastetusti siten, että ne ottivat 100 ml:n näytteen kerran tunnissa. Tästä muodostui vuorokauden aikana 2 litran kokoomanäyte silloin, kun keruuojissa oli vettä. Lokakuussa 2011 vesinäytteenottimiin asennettiin pintakytkimet, joiden avulla vesinäytteet saatiin otettua aina, kun keruuojiin tuli vettä. Vuoden 2011 syyskuussa havaittiin, että kaikkien automaattisten vesinäytteenottimien imuletkut olivat rikkoutuneet kevätvalunnan jälkeen, joten vesinäytteitä ei saatu kesältä Automaattisilla vesinäytteenottimilla saatiin vuonna 2011 kerättyä yhteensä 25, vuonna 2012 yhteensä 77 ja vuonna 2013 yhteensä 25 pintavesinäytettä. Vesinäytteistä määritettiin laboratoriossa happamuus (ph), sameus (FNU), kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn) ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet (mg/l) sekä kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet (µg/l). Lisäksi määritettiin ammonium (NH4 N), nitraatti (NO3 N) ja nitriittitypen (NO2 N) sekä liukoisen kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin (PO4 P) pitoisuudet (µg/l). Koska pelkän pintavalunnan virtaaman mittaus ei ollut käytännössä mahdollista, ravinnekuormituslaskelmissa koelohkojen virtaamatietoina käytettiin kahden, koealueen ylä ja alapuolella valtaojassa sijaitsevan, automaattisen ravinnemittausaseman virtaamien erotusta. Kokeet päätettiin, vesinäytteenottopisteet purettiin sekä pellolle kaivetut keruuojat tukittiin lokakuun 2013 lopussa, jotta kaikki tulokset ehdittiin käsitellä sekä julkaista ennen hankkeen päättymistä. Kokeiden tuloksia analysoitiin yhteistyössä MTT:n kanssa. Kuva 1. Lannan levityskokeissa kerättiin pintavaluntaa automaattisilla vesinäytteenottimilla (Kuva: Tarja Stenman). 4

6 Jatkuvatoiminen ravinnemittaus MAISA hankkeessa otettiin käyttöön ensimmäisenä Keski Suomessa jatkuvatoiminen ravinnemittausasema (Kuva 2), joka edustaa uutta modernia mittausteknologiaa. Mittausverkostoa laajennettiin hankkeen aikana siten, että vuosina 2012 ja 2013 käytössä oli neljä automaattista mittausasemaa. Mittausasemista kaksi sijoitettiin Saarijärven Tarvaalaan Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksen (POKE) koulutilalle valtaojan varteen ja kaksi Satosuolle puron varteen. Sekä Tarvaalan että Satosuon valumaalueet ovat osa Summasjärven valuma aluetta ja kuuluvat Saarijärven vesireittiin. Tarvaalan valuma alueen koko on 129 ha. Siitä maatalousmaata on noin 14 % ja loppuosa on metsätalousmaata, jossa vallitseva maalaji on hiekkamoreeni. Kaksi automaattista mittausasemaa sijaitsivat peltoalueen yläpuolella (yläasema) ja ala puolella (ala asema). Mittausasemien väliin jäävä tutkimusalue (9 ha) on viljeltyä peltoa, jonka maalaji on multava hiesu. Peltoviljelyn aiheuttama ravinne ja kiintoainekuormitus saatiin vähentämällä ala asemalla mitatusta kuormituksesta yläasemalla mitattu kuormitus. Tarvaalan alaasema oli MAISA hankkeen ensimmäinen mittausasema ja se asennettiin valtaojan alajuoksulle kesällä Yläasema asennettiin valtaojan yläjuoksulle kevättalvella Kuva 2. Jatkuvatoiminen ravinnemittausasema Tarvaalan tutkimusalueella maaliskuussa 2014 (Kuva: Samuli Lahtela). Satosuolla mittausasemat sijaitsivat alueen läpi virtaavassa Satosuonpurossa (Kuva 3). Satosuonpuron valuma alueesta (1218 ha) kolmannes on maatalousmaata. Kahden mittausaseman väliin jäävä tutkimusalue oli pinta alaltaan 396 ha. Siitä suurin osa (64 %) oli peltoa, josta turvepeltoa 39 %. Ala asema asennettiin puron alajuoksulle kesällä 2011 ja yläasema yläjuoksulle kevättalvella Mittaukset lopetettiin marraskuun 2013 lopussa, jonka jälkeen aloitettiin tulosten lopullinen käsittely ja analysointi sekä kuormituslaskelmien teko. Mittaustulokset ovat olleet koko mittausjaksojen ajan lähes reaaliaikaisena kaikkien saatavilla osoitteessa 5

7 Kuva 3. Jatkuvatoiminen ravinnemittausasema Satosuonpurossa (Kuva: Samuli Lahtela). Maatalouden vesiensuojelun edistäminen maatiloilla MAISA hanke järjesti vuonna 2010 yhteistyössä MTK:n Täky hankkeen kanssa kolme suojavyöhyke ja kosteikkotilaisuutta viljelijöille Saarijärvellä ja Karstulassa, sekä em. viljelijöille suunnatun tutustumisretken kahdelle erilaiselle kosteikolle Pohjois Savoon. Lisäksi MAISA hanke järjesti matkan Maatalouden ympäristöseminaariin Helsinkiin. MAISA hanketta esiteltiin viljelijöille EU tuki infotilaisuuksissa Karstulassa ja Saarijärvellä, ja lisäksi muissakin tilaisuuksissa, joissa oli paikalla mm. viljelijöitä. MAISA hanke käynnisti vuoden 2010 lopulla Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke pilottikohteen suunnittelun yhteistyössä maanomistajien kanssa. Yhtenäisen suojavyöhykkeen perustamista Alajärven ympärille esiteltiin maaomistajille pidetyssä infotilaisuudessa, jossa oli paikalla 11 osallistujaa. MAISA hanke oli vuonna 2010 mukana edistämässä neljän eri kosteikkosuunnitelman laatimista. Vuonna 2011 MAISA hanke järjesti kaksi kosteikkoaiheista tilaisuutta maastossa, joissa käytiin asiantuntijan opastuksella läpi kosteikon suunnittelua ja rakentamista. Keväällä 2011 järjestettiin viljelijöille suunnattu opintomatka Pohjois Savon kosteikkokohteisiin. MAISA hanketta esiteltiin viljelijöille EU tukiinfotilaisuudessa Jyväskylässä sekä maatilan ympäristönhoitopäivillä Karstulassa, Saarijärvellä ja Äänekoskella. Lisäksi hanketta esiteltiin useissa muissakin tilaisuuksissa, joissa oli paikalla mm. viljelijöitä. MAISAhanke teki tiivistä yhteistyötä MTK:n Täky plus hankkeen kanssa kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamisen edistämisessä. MAISA hanke jatkoi vuoden 2010 lopulla käynnistynyttä Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke pilottikohteen suunnittelua yhteistyössä maanomistajien kanssa ja tuloksena syntyi kolmen viljelijän yhteistyössä perustama suojavyöhyke Alajärven ympärille syksyllä Asiasta järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa oli paikalla lukuisa joukko valtakunnallisia, maakunnallisia sekä paikallisia medioita. Suojavyöhykkeen seurantaa ja tiedottamista suunniteltiin yhteistyössä maanomistajien kanssa pidetyssä infotilaisuudessa, jossa oli paikalla 10 osallistujaa. Suojavyöhykkeen perustaneet viljelijät palkittiin Keski Suomen Maaseutugaalassa. Suojavyöhykekohteesta laadittiin opastetaulu, joka pystytettiin kesäkuussa 2012 valtatie 13:n varteen. 6

8 Alajärven suojavyöhykesopimuksen tehnyt Koivurannan tila valittiin vuonna 2011 Suomen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi MTK:n ja WWF:n järjestämässä kilpailussa. Tila edusti Suomea koko Itämeren alueen valtioiden välisessä loppukilpailussa Ruotsissa. Keväällä 2013 järjestettiin viljelijöille sekä myös metsätalouden ja turvetuotannon toimijoille suunnattu Kosteikkopäivä yhteistyössä TASO hankkeen kanssa. Kosteikkopäivä sisälsi luentoesityksiä maa ja metsätalouden sekä turvetuotannon kosteikoista sekä kosteikkoihin tutustuttiin myös maastossa (Kuva 4). Kosteikkopäivässä oli mukana 50 osallistujaa. Syksyllä 2013 järjestettiin viljelijöille suunnattu biokaasuopintomatka yhteistyössä Witas Oy:n Voimakas hankkeen kanssa. Opintomatkalle osallistui 11 henkilöä. MAISA hanketta esiteltiin valtakunnallisesti KoneAgrian yhteydessä järjestetyssä seminaarissa sekä LUMAKO hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylässä. MAISA hanke oli esillä myös mm. LUMAKO hankkeen kosteikkopäivässä, Murronjoki hankkeen kunnostustalkoissa sekä MTK:n TARKKA hankkeen järjestämissä ympäristöpäivissä Saarijärvellä ja Äänekoskella. Lisäksi MAISA hanketta esiteltiin Tarvaalan Biotalouskampuksen opiskelijoille POKEssa ja JAMKissa sekä kansainvälisille vierailijaryhmille Liettuasta ja Hollannista. MAISA hanke teki yhteistyötä MTK:n TARKKA hankkeen kanssa kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamisen edistämisessä. Yhteensä MAISA hankkeessa järjestettiin vuosina kosteikko ja suojavyöhykeaiheista tilaisuutta, osittain yhteistyössä MTK:n TÄKY ja TÄKY+ hankkeiden sekä TASO hankkeen kanssa. Lisäksi järjestettiin kolme opintomatkaa, joissa tutustuttiin kosteikkoihin. Hankkeen aikana annettiin neuvontaa yhteensä 17:lle kosteikko sekä 13 suojavyöhykekohteelle. Näistä kohteista on toteutettu maaliskuuhun 2014 mennessä yhteensä kuusi kosteikkoa ja seitsemän suojavyöhykettä Saarijärven reitin alueen maatiloille. Viidestä toteutetusta kosteikkokohteesta laadittiin A4 laajuiset esittelykortit, joissa on kuvattu kohteiden perustiedot. Esittelykortit ovat nähtävissä sekä tulostettavissa osoitteessa > hankkeet > MAISA. Kuva 4. Kosteikkopäivässä tutustuttiin maatalousalueen kosteikkoon, jota esitteli kuvassa oikealla oleva kosteikon suunnittelija Veli Matti Pekkarinen (Kuva: Tarja Stenman). 7

9 Maatalouden kosteikon mallikohteen perustamisen edistäminen MAISA hanke on edistänyt maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista Tarvaalaan Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksen koulutilalle. Mallikosteikkoa on hyödynnetty erilaisissa vesiensuojelukoulutuksissa sekä vierailukohteena. Maisa hankkeessa on suunniteltua ja toteutettu mallikosteikon esittelyvideo, joka on nähtävillä mm. Hinkalon www sivuilla. Lisäksi MAISA hankkeessa laadittiin valokuvaraportti kosteikon eri rakentamisvaiheista vuoden 2012 aikana. Raportti on saatavilla sähköisesti Hinkalon www sivuilta. Vuoden 2013 aikana kosteikolta lähtevästä vedestä otettiin vesinäytteitä sekä suunniteltiin millä tavoin kosteikon toimintaa voitaisiin tulevaisuudessa seurata ja tutkia. MAISA hanke järjesti Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden vierailun Tarvaalan mallikosteikolle kesällä 2013 (Kuva 5). Kuva 5. Kesällä 2013 suunniteltiin Tarvaalan mallikosteikon seurantaa yhdessä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden ja POKEn kanssa (Kuva: Tarja Stenman). Maatalouden vesiensuojelun uuden tiedon, tekniikoiden ja hyvien käytänteiden levittäminen MAISA hanke jakoi tietoa maatalouden vesiensuojelusta vuosien aikana yhteensä 76 eri tilaisuudessa. Hanke järjesti kymmenen omaa tilaisuutta, joita olivat esim. tupaillat, info ja tiedotustilaisuudet sekä maastokäynnit. Lisäksi MAISA hanke esitteli toimintaansa erilaisille vierailijaryhmille. Hanke oli aktiivisesti mukana eri yhteistyökumppaneiden ja muiden toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa, joita olivat mm. ympäristöaiheiset seminaarit, teemapäivät ja tapahtumat. MAISA hanke osallistui vuosittain KoneAgria messuille sekä Keski Suomen Maaseutugaalaan vuosina Opintomatkoja järjestettiin yhteensä viisi, joista kolme olivat kosteikkomatkoja, yksi biokaasumatka ja yksi ympäristöseminaarimatka. MAISA hankkeen tuloksista laadittiin mennessä yhteensä 26 julkaisua (julkaisuluettelo alla), joista kolme on tieteellistä artikkelia ja kaksi videomateriaalia. Lisäksi hankkeessa tuotettiin maastoon sijoitettuja kosteikko ja suojavyöhykeaiheisia infotauluja, postereita ja esitteitä. MAISA hankkeen aikana laadittiin useita lehdistötiedotteita ja hankkeen toiminnasta kirjoitettiin yhteensä 29 lehtiartikkelia valtakunnallisiin, 8

10 maakunnallisiin sekä paikallislehtiin. Hanke oli kaksi kertaa esillä sekä YLE TV:n alueuutisissa sekä radiouutisissa (Taulukko 1). Taulukko 1. MAISA hankkeen näkyvyys mediassa sekä julkaisujen määrä vuosina HANKKEEN NÄKYVYYS (kpl) Yhteensä Tilaisuudet ja tapahtumat Lehtijutut Radio ja TV jutut Julkaisut MAISA hankkeen loppuseminaari järjestettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa Saarijärvellä. Paikalla oli yli 70 osallistujaa (Kuva 6). Kuva 6. MAISA hankkeen loppuseminaariin osallistui yli 70 kuulijaa (Kuva: Mari Hakkarainen). Tieteelliset julkaisut: Siimekselä, T., Stenman, T., Ylimartimo, A. ja Lahtela, S Tuloksia vesistökuormituksesta peltovaltaisilla alueilla Keski Suomessa. Vesitalous 54, 4, Siimekselä, T., Stenman, T, Ylimartimo, A., Lahtela, S. & Raudasoja, N Automaattinen vedenlaadun seuranta. Pilottitutkimusta maa ja metsätalousvaltaisella alueella Saarijärven vesireitin varrella. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2012 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 28. Toim. Nina Schulman ja Heini Kauppinen. Siimekselä, T., Stenman, T. ja Ylimartimo, A Automaattinen vedenlaadun seuranta. Tuloksia pilottikokeesta pienellä valuma alueella Saarijärven vesireitin varrella. Vesitalous 52, 6, Julkaisut ammattilehdissä, JAMKin julkaisusarjassa ym. Siimekselä, T. & Ylimartimo, A Ilmaston lämpeneminen lisää vesistökuormitusta pelloilla. Maaseudun Tiede, 71, 1,15. Siimekselä, T. & Ylimartimo, A Lietteen sijoittaminen vähentää ravinnehuuhtoumia. Käytännön Maamies 63, 3,

11 Lahtela, S. & Siimekselä, T Automaattinen vedenlaadun mittaus pelto ojissa mittausasemien perustaminen, huolto ja yläpito. Julkaisussa: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä. Tutkimusta ja tekoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 169, Toim. Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print. Siimekselä, T. & Ylimartimo, A Tuloksia automaattisesta vedenlaadun seurannasta. Julkaisussa: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä. Tutkimusta ja tekoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 169, Toim. Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print. Siimekselä, T. & Ylimartimo, A Tuloksia lannanlevityskokeista nurmipellolla. Julkaisussa: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä. Tutkimusta ja tekoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 169, Toim. Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print. Stenman, T. & Riihinen, A Viljelijöiden asenne ja uudet ideat vesiensuojeluun. Julkaisussa: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä. Tutkimusta ja tekoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 169, Toim. Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print. Stenman, T Tapahtumat, tilaisuudet ja julkaisut. Julkaisussa: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä. Tutkimusta ja tekoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 169, Toim. Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print. Stenman, T Mallikosteikko Tarvaalan oppilaitosympäristössä. Julkaisussa: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä. Tutkimusta ja tekoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 169, Toim. Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print. Stenman, T Kosteikko ja suojavyöhykeneuvontaa maatiloille. Julkaisussa: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä. Tutkimusta ja tekoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 169, Toim. Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print. Stenman, T Kuntakohtaiset lantataseet Saarijärven reitin kunnissa. Julkaisussa: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä. Tutkimusta ja tekoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 169, Toim. Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A. Suomen Yliopistopaino Juvenes Print. Lahtela, S Mallikosteikko Tarvaalan mallikosteikon suunnittelu ja toteutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 148. Löytöjärvi, S. & Stenman, T. 2012: Lannan ravinnemäärät peltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 115. Savolainen, V. 2012: Vesiensuojelu kiinnostaa viljelijöitä. Saarijärven reitillä tartuttu tuumasta toimeen. Ympäristö ja terveys lehti 4/2012: Lahtela, S. & Riihinen, A Virtaamatieto on taitolaji. Kalankasvattaja 1/2012: Stenman, T Saarijärven reitin ravinnekuorma kuriin. Ympäristö lehti 1/2012: Stenman, T Alajärven ympärille yhtenäinen suojavyöhyke. Hinkalo liite, Maaseudun Tulevaisuus , s. 7. Stenman, T Maisa tutkii ravinnevalumat. Hinkalo liite, Maaseudun Tulevaisuus , s. 8. Vaso, A. 2011: Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksen mallikosteikon luonnon monimuotoisuus kasvillisuuden ja linnuston lähtötilanne sekä seurantasuunnitelma. Stenman, T. & Löytöjärvi, S : Viljelijät haluavat jatkossakin tehdä töitä vesiensuojelun hyväksi. Maaseudun Tulevaisuus , Vierasyliö. 10

12 Stenman, T Maisa hanke kehittää maatalouden vesiensuojelua Saarijärven vesireitillä. MTK viesti 7/2010: 15. Videojulkaisut: Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2012: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä Poken mallikosteikko. > jamk poken mallikosteikko. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2012: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke. > jamk alajärven suojavyöhyke. Vuosina hankkeessa tehtiin yhteistyötä ja rakennettiin verkostoja seuraavien toimijoiden kanssa: Ilkka Lilja Oy Jyväskylän kaupunki, ympäristötoimen laboratorio Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Keski Suomen ELY keskus / TASO hanke Lounais Suomen ELY keskus/ TEHO hanke Luode Consulting Oy Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Maaningan toimipiste Maa ja metsätaloustuottajien keskusliitto (MTK), Baltic Deal Project Maveplan Oy Metso Endress+Hauser Oy Metsäkeskus Keski Suomi MTK Keski Suomi MTK Säätiö Paikalliset maaseutuyrittäjät Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskus (POKE) Pyhäjärvi Instituutti Saarijärven kaupunki, ympäristötoimi Savonia ammattikorkeakoulu/rae hanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suomen Luonnonsuojeluliitto Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life hanke Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Tampereen ammattikorkeakoulu Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Vesi Eko Oy Hankkeen raportointi ja seuranta Hankkeen aikana järjestettiin 13 ohjausryhmän kokousta. Ohjausryhmän jäsenet osallistuivat kokouksiin aktiivisesti ja ohjausryhmän työskentely oli hedelmällistä, sillä kokouksissa keskusteltiin vilkkaasti sekä ryhmän jäsenet antoivat projektin toteuttajalle arvokasta palautetta. Ohjausryhmän jäsenille laadittiin palautekysely maaliskuussa Saatu palaute oli positiivista ja rakentavaa. Hankkeesta toimitettiin rahoittajalle vuosiraportit sekä loppuraportti. Lisäksi rahoittajalle toimitettiin vuosittain hankkeen seurantatiedot. 11

13 2.2 Hankkeen resurssit Henkilöresurssit Hanketta johti projektipäällikkö Tarja Stenman vuosina %:n työajalla ja noin 50 %:n työajalla. Projektipäällikön tehtävinä olivat hankkeen hallinnointi, johtaminen, asiantuntijatehtävät sekä tiedotus ja verkostotyö. Tiina Siimekselä toimi projektiasiantuntijana 50 %:n työajalla ja %:n työajalla. Hänen tehtävänään oli mittaustulosten analysointi ja kuormituslaskelmien laatiminen sekä mittaustulosten julkaisujen kirjoittaminen. Projektiasiantuntija Samuli Lahtela vastasi ravinnemittausasemien ja automaattisten vesinäytteenottimien huollosta ja ylläpidosta sekä vesinäytteiden otosta tuntipalkkioperusteisesti ja %:n työajalla. Projektisihteerinä toimi Anja Ståhl, jonka työpanos hankkeelle oli noin 1 htkk/vuosi. Lisäksi työpanoksensa hankkeelle antoivat useat muut asiantuntijat, joiden työtuntien määrä vaihteli työtehtävästä riippuen. Mm. T&K asiantuntija Anneli Ylimartimo teki hankkeelle mittaustulosten analysointiin ja tieteellisten artikkeleiden laatimiseen ja JAMKin ICT asiantuntijat Petteri Weckström ja Juha Jokinen jatkuvatoimisen mittausaseman mittaustiedon keruuseen ja tiedonsiirtoon liittyvää asiantuntijatyötä. Hankkeen osatoteuttajan, pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksen apulaistilanhoitaja Hannu Korhonen vastasi lannanlevityskokeiden käytännön toimista yhdessä projektipäällikön kanssa. 12

14 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen päätoteuttajan (JAMK) ja osatoteuttajan (POKE) kustannukset ja rahoitus on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Hanke sai jatkoaikaa saakka. POKEn budjetista jäi käyttämättä 4 264,96, koska lannan levityskokeet toteutettiin arvioitua edullisimmilla kustannuksilla. Taulukko 2. MAISA hankkeen budjetti ja rahoitus sekä toteutuneet kustannukset ajalta Jyväskylän ammattikorkeakoulu PÄÄTOTEUTTAJA Hankkeen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset Budjetti JAMK Toteuma Lomapalkat ja rahat, Haetaan hankkeen toteuttamisajan jälkeen toteutuneiden lomapäivien mukaisesti Yhteensä Palkkauskulut ja palkkiot, kokouspalkkiot , , , ,19 Ostopalvelut , , ,93 Vuokrat , , ,03 Kotimaan matkakulut , , ,55 Ulkomaan matkakulut 0,00 0 0,00 Muut kustannukset , , ,30 Kokonaiskustannukset yhteensä , , , ,00 Hankkeen tulot (vähennetään) 0,00 YHTEENSÄ , , , ,00 Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskus /Luonnonvara ala OSATOTEUTTAJA Hankkeen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset Budjetti POKE Toteuma Jäljellä Palkkauskulut 3 123, , ,47 Ostopalvelut 7 781, , ,93 Vuokrat 0,00 0,00 0,00 Kotimaan matkakulut 152,00 52,00 100,00 Ulkomaan matkakulut 0,00 0,00 0,00 Muut kustannukset 1 099,00 649,44 449,56 Kokonaiskustannukset yhteensä , , ,96 Hankkeen tulot (vähennetään) 0,00 0,00 YHTEENSÄ , , ,96 Jää käyttämättä 4 264,96 13

15 2.3 Hankkeen toteutusoletukset ja riskit Lannan levityskokeiden ravinnehuuhtoumatulosten saamisen kannalta riskeiksi osoittautuivat veden riittävyys ojissa kuivina vuosina sekä luotettava virtaamamittaus. Kuivuus vaikutti negatiivisesti mitta asemien toimivuuteen sekä lannoituskokeen pintavaluntanäytteiden saatavuuteen. Tätä riskiä vähensi hankkeen saama vuoden jatkoaika, jolloin mittaustulosten aikasarja oli pidempi. Tosin kuivina jaksoina, jolloin pintavaluntaa ei ole, ei sen mukana tulevaa ravinnehuuhtoumaakaan esiinny. 3 Hankkeen tulokset ja vaikutukset 3.1 Hankkeen tulosmittarit ja niiden mukaiset tulokset Lannan levityskokeiden tulokset ja niiden julkaisu(t) Lannan levityskokeilla saatiin hankkeen aikana selvitettyä kahden eri lietteen levitysmenetelmän vaikutusta pellolta pintahuuhtoumana tulevan ravinnekuormituksen määrään. Tulosten perusteella lietelannan sijoittaminen peltoon on suositeltava menetelmä ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista myös märissä olosuhteissa. Lannan levityskokeista ja niiden tuloksista julkaistiin hankkeen aikana artikkelit Käytännön Maamies lehdessä sekä hankkeen loppujulkaisussa Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä tutkimusta ja tekoja. Vesiensuojelun pilottisuunnitelmien lukumäärä Hankkeen aikana annettiin neuvontaa yhteensä 17:lle kosteikko sekä 13 suojavyöhykekohteelle. Näistä kohteista on toteutettu maaliskuuhun 2014 mennessä yhteensä kuusi kosteikkoa ja seitsemän suojavyöhykettä Saarijärven reitin alueen maatiloille. Kosteikkomallikohteen suunnitelma, toimiva ja tasokas kosteikon suunnittelu ja rakentamisprosessi Hanke oli edistämässä maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista Tarvaalaan Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksen koulutilalle. Mallikosteikko rakennettiin vuonna Kosteikon eri rakentamisvaiheista julkaistiin valokuvaraportti: Lahtela, S Mallikosteikko. Tarvaalan mallikosteikon suunnittelu ja toteutus. Lisäksi toteutettiin mallikosteikon esittelyvideo sekä kosteikkoalueen alkutilanteen kasvillisuuskartoitus Vaso, A. 2011: Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksen mallikosteikon luonnon monimuotoisuus kasvillisuuden ja linnuston lähtötilanne sekä seurantasuunnitelma. Video ja raportit ovat saatavilla mm. Hinkalon www sivuilla. Mallikosteikkoa on hyödynnetty erilaisissa vesiensuojelukoulutuksissa sekä vierailukohteena. Selvitetyt kuntakohtaiset lantataseet MAISA hankkeen tekemässä selvityksessä laskettiin kuntakohtaiset lantataseet, joilla tarkoitetaan lannan typpi ja fosforisisältöä peltoalaa kohden kunnassa vuoden aikana. Selvityksessä olivat mukana seuraavat kunnat: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi. Laskelmissa hyödynnettiin kesällä 2010 kyseisten kuntien nauta ja sikatiloille tehtyä lantakyselyä, joka suoritettiin puhelinhaastatteluna. Kyselyyn vastasi 156 viljelijää alueen vajaasta 250 kotieläintilasta (62 %). 14

16 Selvityksen mukaan kuntakohtaiset lantataseet kokonaispeltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa vaihtelivat kokonaistypen osalta välillä kg N/ha ja fosforin osalta välillä 6,0 8,8 kg P/ha. Selvityksen mukaan alueen lantavarastojen typpi eikä fosfori eivät riittäneet lannoittamaan kaikkia alueen peltoja. Saarijärven reitin kuntakohtaisista lantataseista laadittiin julkaisu: Löytöjärvi, S. & Stenman, T Lannan ravinnemäärät peltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa. Julkaisun pysyvä verkko osoite on Tiedotustilaisuuksien, tapahtumien ja tutustumisretkien sekä tiedotus ja tulosmateriaalin määrä (joissa MAISA hanke on järjestäjänä, esiintyjänä tai materiaalin tuottajana) Hanke jakoi tietoa maatalouden vesiensuojelusta vuosien aikana yhteensä 76 eri tilaisuudessa. Hanke järjesti kymmenen omaa tilaisuutta, joita olivat esim. tupaillat, info ja tiedotustilaisuudet sekä maastokäynnit. Lisäksi MAISA hanke esitteli toimintaansa erilaisille vierailijaryhmille. Hanke oli aktiivisesti mukana eri yhteistyökumppaneiden ja muiden toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa, joita olivat mm. ympäristöaiheiset seminaarit, teemapäivät ja tapahtumat. MAISA hanke osallistui vuosittain KoneAgria messuille sekä Keski Suomen Maaseutugaalaan vuosina Opintomatkoja järjestettiin yhteensä viisi, joista kolme olivat kosteikkomatkoja, yksi biokaasumatka ja yksi ympäristöseminaarimatka. MAISA hankkeen tuloksista laadittiin mennessä yhteensä 26 julkaisua, joista kolme on tieteellistä artikkelia ja kaksi videomateriaalia. Lisäksi hankkeessa tuotettiin maastoon sijoitettuja kosteikko ja suojavyöhykeaiheisia infotauluja, postereita ja esitteitä. MAISA hankkeen aikana laadittiin useita lehdistötiedotteita ja hankkeen toiminnasta kirjoitettiin yhteensä 29 lehtiartikkelia valtakunnallisiin, maakunnallisiin sekä paikallislehtiin. Hanke oli kaksi kertaa esillä sekä YLE TV:n alueuutisissa sekä radiouutisissa. 3.2 Hankkeen vaikutukset Hankkeessa saatiin paljon uutta tietoa automaattisesta, jatkuvatoimisesta vedenlaadun mittauksesta sekä runsaasti mittausdataa koealueiden virtaamista ja ravinnepitoisuuksista. Tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa uusia maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä sekä laadittaessa entistä tarkempia kuormitusmalleja maatalouden vesistökuormituksesta. Hankkeessa tuotettiin ja julkaistiin runsaasti uutta tietoa maatalouden vesiensuojeluun liittyen. Julkaisut sekä muuta vesiensuojelua edistävää materiaalia on yleisesti saatavilla esimerkiksi Hinkalon nettisivuilla mm. viljelijöiden käyttöön. Hankkeessa toteutettiin merkittäviä toimenpiteitä esimerkiksi mallikosteikon perustamisessa ja havainnoinnissa sekä suojavyöhyke ja kosteikkoneuvonnassa. Vaikutukset kohdistuvat konkreettisesti maatalouden vesiensuojelun tilan parantamiseen. Hanke ja siinä tehdyt toimenpiteet ovat tuoneet positiivista julkisuutta maataloudelle ja maatalouden vesiensuojelulle, mm. Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke ja sen tuoma julkisuus. 15

17 4 Esitykset jatkotoimenpiteiksi 1. Automaattisen vedenlaadun seurannan jatkaminen. Hankkeen aikana havaittiin, että maataloudesta tuleva vesistökuormitus vaihtelee merkittävästi vuosittain mm. sademäärän, sateiden ajoittumisen ja lumi sekä routaolosuhteiden mukaan. Hankitaan lisää mittaustietoa, useilta vuosilta ja erilaisilta alueilta, jotta maatalouden kuormitusarvioita ja malleja pystyttäisiin kehittämään tarkemmiksi ja luotettavammiksi ja vesiensuojelutoimenpiteitä kohdentamaan tehokkaasti. 2. Valuma aluekohtainen tarkastelu. Vesiensuojelun tehostamiseksi kuormitusta, vesiensuojelutoimenpiteitä ja niiden tehokkuutta tulisi tarkastella suurempina kokonaisuuksina. Selvitetään valuma alue tai osavaluma aluekohtaisesti esimerkiksi automaattista mittausta hyödyntäen eri maankäyttömuotojen aiheuttama vesistökuormitus. Tulosten perusteella suunnitellaan aluekohtaisesti vesiensuojelutoimenpiteet, jotka hyödyttävät kaikkia alueen maankäyttömuotoja. 3. Kosteikon seurannan jatkaminen ja kosteikon kehittäminen. Jatketaan Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksen mallikosteikon kehittymisen ja toimivuuden seurantaa. Kohde on ihanteellinen, sillä sen toimintaa on seurattu sen perustamisesta alkaen MAI SA hankkeessa ja tutkimustietoa kosteikolle tulevan veden laadusta on olemassa jo usealta vuodelta. Maatalouden vesiensuojelukosteikkojen toimivuudesta ravinteiden pidättäjinä ei ole juurikaan olemassa tutkimustietoa ja olemassa oleva tieto on usein ristiriitaista (esim. kosteikkosedimentin käyttökelpoisuus peltoviljelyssä maanparannusaineena ja lannoitteena). Samoin kosteikon ravinteiden ja kiintoaineenpidätyskyvyn kehittymistä kosteikon perustamisesta alkaen ei juurikaan ole tutkittu. Ko. mallikosteikosta kehitetään laadukas tutkimus ja oppimisympäristö mm. opiskelijoiden, tutkijoiden ja ympäristökasvatuksen tarpeisiin. 16