Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön toimiala kattaa maaseudun kehittämisen, maatalouden, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, kala-, riista- ja porotalouden, vesitalouden, metsätalouden sekä maanmittauksen ja paikkatietojen yhteiskäytön. Yleistavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja monipuolinen käyttö sekä maaseudun elinvoimaisuus. Toimialaan vaikuttavat vuonna 2005 seuraavat keskeiset muutokset ja haasteet: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus merkitsee olennaisia muutoksia maatalouden tukijärjestelmään lähivuosina. Vuonna 2005 tulee voimaan osa uudistukseen liittyvistä ns. täydentävistä ehdoista kuten hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus sekä lakisääteisiä hoitovaatimuksia ympäristön ja eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin alalta. Käyttöön otetaan myös luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa. Lisäksi luodaan pohja vuonna 2006 käyttöönotettavalle uudelle tilatukijärjestelmälle, EU:n laajeneminen keväällä 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla lisää kilpailua maataloustuotemarkkinoilla sekä maatalouden tuotantopanosten, kasvien ja kasviperäisten tuotteiden, elävien eläinten, eläimistä saatavien tuotteiden ja elintarvikkeiden sisämarkkinakauppaa. Tuonti lisää riskejä, jotka liittyvät eläin- ja kasvitautien sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen, ja EU:n komission elintarvikkeiden turvallisuudesta vuonna 2000 julkaiseman lainsäädäntöohjelman sisältämä elintarvikkeita ja maatalouden tuotantopanoksia sekä niiden valvontaa koskeva lainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot politiikkasektoreittain, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa määrärahat on budjetoitu vuonna 2005) Muutos TA TAE 2004/2005 Maaseudun kehittäminen (30.10) 176, ,117-5,138 Maatalous (30.20) 2 070, ,264 37,490 Kala-, riista- ja porotalous (30.40) 57,373 57,965 0,592 Vesitalous (30.50) 29,364 26,986-2,378 Metsätalous (30.60 ja 63) 162, ,900-1,078 Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö (30.70) 53,622 54,289 0,667 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (30.71, 72 ja 73) 44,001 45,575 1,574 Hallinto ja muut (30.90 ja 91) 92,678 95,983 3,305 Yhteensä 2 687, ,079 35,034 Vuonna 2005 hallinnonalan menoista noin milj. euroa eli 80 % aiheutuu EU:n jäsenyydestä. Osaston 12 lukuun 30 tuloutuu vastaavasti EU:lta 916 milj. euroa. Suurin osa (77 %) määrärahoista ja niiden muutoksista 2004/2005 kohdistuu maatalouteen. Muutosten perustelut: Pääosa lisäyksistä aiheutuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvästä tukien kasvusta ja hallintomenoista, maatalouden ympäristötuen erityissopimuksista Itämeren suojeluohjelman toteuttamiseksi sekä maatilatalouden rakenteen tukemisesta aiheutuvista menoista. Vastaavasti EU:lta tuloutuvien tulojen määrä kasvaa 22,862 milj. eurolla. Pääosa vähennyksistä aiheutuu EU-osarahoitteisten maaseudun kehittämisohjelmien maksatusten hitaasta toteutumisesta. Maksatusten painopiste ajoittuu vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Seuraavassa on toimialan politiikkasektoreiden toimintaympäristön kuvausta ja maa- ja metsätalousministeriön asettamat vaikuttavuustavoitteet vuodelle Muut tulostavoitteet on esitetty luku- ja momenttiperusteluissa. Maaseudun kehittäminen Toimintaympäristö Maaseutualueiden väestön keskittyminen entistä harvempiin kasvukeskuksiin jatkuu ja maaseudulta muuttavat erityisesti nuoret koulutetut työikäiset ja naiset. Joidenkin ennusteiden mukaan noin 30 vuoden kuluttua ydinmaaseudulla asuu noin 20 % vähemmän ja syrjäisellä maaseudulla noin 40 % vähemmän asukkaita kuin tällä hetkellä, lasten ja työikäisten määrä vähenee vielä jyrkemmin (30 % ja 50 %). Huoltosuhde on vaarassa heikentyä harvaan asutulla maaseudulla erityisesti vuoden 2010 jälkeen. Maaseudun pienyritysten määrän, joita vuonna 2000 oli , arvioidaan edelleen supistuvan syrjäisellä maaseudulla ja lisääntyvän kaupunkien läheisellä maaseudulla. Monitoimisten maatilojen osuus ( tilaa, 27 %) on kasvussa, mutta toiminta on vielä suhteellisen pientä ja keskittyy pääosin perinteisille tuotannonaloille maa- ja metsätalouden resurssien hyödyntämiseen. Maaseudun paikalliset toimintaryhmät toimivat tällä hetkellä jo kaikilla maaseutualueilla ja samanaikaisesti kylätoiminta on aktivoitunut ja lisääntynyt. Vaikuttavuustavoitteet Hallitus on asettanut tavoitteeksi maaseudun elivoiman säilymisen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen vaikuttavuustavoite on maaseutualueiden tasapainoinen kehitys suhteessa koko maan kehitykseen. Erityinen haaste on syrjäisen ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen ja työllisyyden parantaminen. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: maaseutuyritysten ja niissä olevien työpaikkojen määrän lisääminen, maaseudun vetovoiman lisääminen asuin-, vapaa-ajan ja työympäristönä, paikallisen kehittämistyön voimistaminen, ja osaamisen lisääminen ja vahvistaminen. Vuonna 2005 ryhdytään toteuttamaan neljättä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa. Siinä painotetaan maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamista sekä julkisten peruspalveluiden saatavuuden turvaamista uusien toimintamallien avulla ja uutta viestintä- ja muuta teknologiaa hyödyntämällä. Maatalous Toimintaympäristö EU:n yhteisen maatalouspolitiikan pitkän aikavälin uudistuksen linjat, joista jäsenmaat päättivät kesällä 2003, aiheuttavat olennaisia muutoksia maatalouden tukijärjestelmään. Uudistus merkitsee mm. maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä, maaseudun kehittämistoimenpiteiden vahvistamista sekä viljelijöiden tulojen vakiinnuttamista. Uudistusesityksen keskeisiä muutoksia ovat tukien ja tuotannon välisen kytkennän poistaminen osittain tai kokonaan sekä suorien tukien leikkaaminen. Leikattavia varoja siirretään maaseudun kehittämiseen. Tavoitteena on, että ne palautetaan täysimääräisesti maataloussektorille. Jäsenmaa voi tietyissä rajoissa valita millaisen tuotannosta irrotetun tuen mallin, ns. tilatukimallin se ottaa käyttöön, kuinka paljon ja mitä tukia se edelleen jättää tuotantoon sidotuiksi ja minä vuonna uusi tukimalli otetaan käyttöön. Suomessa toteutetaan tilatukijärjestelmä vuodesta 2006 lukien ns. yhdistelmämallin pohjalta. Yhdistelmämalli muodostuu alueellisesta tasatukimallista ja tilakohtaisesta ja tilakohtaisesti määräytyvästä lisäosasta tietyille tuotannonaloille sekä eräistä tuotantosidonnaisista tuista. Hallinnollisesti uusi tilatukijärjestelmä on erittäin mittava ja edellyttää merkittävää henkilöstön ja resurssien lisäystä hallinnon eri tasoilla. Jo vuonna 2005 tulee voimaan osa maatalouspolitiikan uudistuksen ns. täydentävistä ehdoista. EU:n laajeneminen ja Suomen kannalta erityisesti Baltian maiden jäsenyys kiristää kilpailua sisämarkkinoilla maa- ja elintarviketaloudessa ja voi supistaa markkinoilta saatavaa tuloa. Myös käynnissä oleva WTO:n Doha-kierros voi muuttaa toimintaympäristöä vuonna 2005, mikäli vientituen eri muodoista, tuontisuojasta, sisäisestä tuesta ja maatalouden ei-kaupallisista kysymyksistä päästään sopimukseen. Maataloustuotteiden hintojen voidaan kuitenkin olettaa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 pysyvän vakaina. Maitotuotteiden interventiohinnat alenevat kuitenkin jo kesällä 2004 maatalouspolitiikan uudistukseen liittyen. Lihan tuottajahintojen arvioidaan nousevan hieman. Maataloustuotteiden tuotantomäärissä ei lyhyellä aikavälillä ole odotettavissa suuria muutoksia. Maatilojen määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana supistunut keskimäärin vajaalla tilalla vuodessa. Tilojen keskikoko on samana aikana kasvanut yli 10 peltohehtaarilla noin 32 hehtaariin ja keskilehmäluku kasvanut 45 prosentilla. Viljelijöiden keski-ikä on asteittain noussut, mikä johtuu mm. nuorten viljelijöiden määrän voimakkaasta vähenemisestä. Maatilojen määrän vähenemisen arvioidaan lähivuosina hieman hidastuvan. Tukia saaneiden tilojen määrän, maatalousyrittäjien keski-iän ja tilojen keskipeltoalan kehitys Vuosi Maataloustukia saaneet tilat, kpl Viljelijöiden keski-ikä, vuotta Keskipeltoala tukia saaneilla tiloilla, ha ,7 22, ,7 29, ,7 30, ,1 31, ,79 MTT:n ennuste Eri ikäryhmiin kuuluvien viljelijöiden määrän muutos vuosina Alle 40-vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat Kaikki yhteensä Muutos % Maailmanmarkkinoiden kehityksen ohella maatalous- ja elintarvikesektorin tulevaisuuteen vaikuttavat oleellisesti elintarvikkeiden kulutuksen pidemmän aikavälin muutostrendit, jotka ovat osa kulutuskäyttäytymisen yleistä muutosta. Kuluttajan käyttäytymistä ohjaavat entistä enemmän mm. aistinautintojen hakeminen, mielikuvat, esteettiset seikat, tunne-elämykset ja sosiaaliset tekijät. Kulutuksen muuttuminen välttämättömyydestä osaksi laaja-alaisempaa yhteiskunnallista vuorovaikutusprosessia on heijastunut myös elintarvikkeiden kulutukseen ja kysyntään, mikä vaikeuttaa myös muutosten ennustettavuutta. Lähivuosina kotieläintuotteiden tuotannossa ja kulutuksessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Keskeisten kotieläintuotteiden omavaraisuus eräinä vuosina ja tuotantomäärät vuonna 2003 Omavaraisuus, % Tuotanto, milj. kg Maito, neste ,2 Lihantuotanto yhteensä ,9 Naudanliha ,1 Sianliha ,4 Lampaanliha 30 0,6 Siipikarjanliha 93 83,8 Kananmunat ,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Vehnä ,0 Ruis ,8 Vaikuttavuustavoitteet Vaikuttavuustavoitteena on maatalouden tuottavuuden kasvu ympäristönäkökohdat huomioonottaen sekä maataloustuotannon säilyminen. Hallitusohjelman mukaan hallitus huolehtii perheviljelmien kannattavuus- ja kehitysedellytyksistä maaseudun elinvoiman säilyttämiseksi kestävällä tavalla. Maaseutuelinkeinojen investointien ja maatilojen omistajanvaihdosten rahoitus turvataan huolehtimalla Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintaedellytyksistä ja maaseutuelinkeinojen korkotukilainojen riittävästä myöntämisvaltuudesta. Investointien tukemisessa kiinnitetään huomiota yritysten kilpailukyvyn parantamisen ohella ympäristönsuojelullisiin ja yrittäjän jaksamiseen liittyviin tekijöihin. Lisäksi maatalouden tukijärjestelmiä pyritään yksinkertaistamaan ja valvontaa kehittämään pitäen periaatteena hyvää hallintotapaa ja palvelulähtöisyyttä. Kala-, riista- ja porotalous Toimintaympäristö Kalavesien tila on yleisesti hyvä, kalakantojen ennakoidaan säilyvän määrällisesti nykytasolla. Kalan kireän maailmanmarkkinahintatilanteen ennakoidaan jatkuvan. Ammattikalastuksen suurimpia lähiajan uhkia ovat merihylkeiden aiheuttamat vahingot pyydyksille ja saaliille sekä eräiden merikalalajien korkeat dioksiinipitoisuudet. Suomen riistakannat ovat yleisesti tavoitteiksi asetetuilla tasoilla ja porolaitumien tilaa seurataan. Esimerkiksi suurpetokannat ovat runsastuneet ja niiden aiheuttamat vahingot lisääntyneet. Vaikuttavuustavoitteet Tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen perustuva kala- ja riistatalous ja porolaidunten kestävään käyttöön perustuva porotalous. Kalataloutta ohjataan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalavarojen suojelun lisäksi otetaan huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. Hallitusohjelman mukaisesti kehitetään hylkeenkestäviä pyydysmalleja ja turvataan rannikkokalastuksen toimintamahdollisuuksia. Vapaa-ajan kalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian mukaisesti. Kalavesien ylläpidossa panostetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Hallitusohjelman mukaisesti turvataan luonnonlohikantojen säilyminen ja edistetään ympäristöystävällisten kalanviljelymenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Riistataloudessa kehitetään erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua. Porotaloudessa tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä ja rajoitetaan poromääriä laidunten kestokyvyn mukaan. Vesitalous Toimintaympäristö Vesivarojen voimakkaiden vaihteluiden arvioidaan yleistyvän. Vuonna 2003 virtaama Suomen alueelta oli noin m 3 /s eli vain 65 % normaalista. Vuoden 2004 alussa vesitilanne oli palautunut suuressa osassa maata lähelle keskimääräistä. Vesivarojen käyttöön ja hoitoon kohdistuu kansallisesti ja kansainvälisesti kasvavia odotuksia ja vaatimuksia. Vaikuttavuustavoitteet Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Haasteena on parantaa erityistilanteiden hallintaa vesiasioissa. Painotus on ennakoivissa toimenpiteissä, joilla aikaansaadaan pysyviä parannuksia vesistöjen käytön ja vesihuollon toimivuuteen ja turvallisuuteen kaikissa oloissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Metsätalous Toimintaympäristö Metsät uusiutuvana luonnonvarana ja kilpailukykyinen metsäklusteri tarjoavat luontevan ja hyvän pohjan maaseudun ja koko maan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle kehitykselle. Metsillä ja puutuotteilla on merkitystä myös hiilinieluina ja -varastoina hidastamassa kasvihuoneilmiötä. Metsätalouden visiona on kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä. Valtioneuvosto päätti Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta sekä teki kansalliseen metsäohjelmaan liittyvän periaatepäätöksen toimintaohjelmasta Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma). Kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttamisen jatkamisesta on sovittu hallitusohjelmassa. Puuston vuotuinen kasvu on viimeisimpien inventointitietojen mukaan 83 milj. m³. Vaikka teollisuuden raakapuun käyttö on lisääntynyt, ei hakkuukertymä ole kasvanut kansallisen metsäohjelman tavoitteen mukaisesti, sillä puun tuonti on lisääntynyt selvästi Kansallisen metsäohjelman tavoite v milj. m³ milj. m³ milj. m³ milj. m³ milj. m³ milj. m³ Hakkuukertymä 1) 60,9 61,5 59,4 60,3 61, Markkinahakkuut 2) 55,3 55,9 53,3 54,2 55,0 Puun tuonti 13,2 12,9 15,6 16,2 16,6 Teollisuuden raakapuun käyttö 68,8 70,8 67,3 71,3 73,5 Kansallista metsäohjelmaa valmisteltaessa arvioitiin, että metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa olisi metsäohjelman avulla vuonna 2010 noin työpaikkaa enemmän kuin ilman ohjelmaa. Tuottavuuden kasvun takia metsäsektorin työpaikkojen määrän arvioitiin kuitenkin vähenevän noin :een. Ilman metsäohjelmaa työpaikkojen määrän arvioitiin putoavan :een. Metsäsektorin työllisyyskehitys (työlliset, henkilöä) Arvioitu työllisyys v metsä-ohjelman avulla Arvioitu työllisyys v ilman metsäohjelmaa Metsätalous Metsäteollisuus Metsäsektori yhteensä Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen näyttää osaltaan hidastaneen metsäsektorin työpaikkojen vähenemistä. Metsäsektorin työpaikkojen säilymisen ohella metsätalouden kannattavuus on tärkeää maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Kaikkien metsänomistajaryhmien brutto- ja nettokantorahatulojen sekä yksityismetsätalouden nettotuloksen kehitys (luvut ovat vuoden 2003 rahanarvossa) arvio 2003 arvio 1) Hakkuukertymällä tarkoitetaan kaikkea sitä puumäärää, joka on metsästä hakattu. Hakkuukertymässä ei ole mukana metsään jäänyt hukkapuu eikä luonnonpoistuma. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa Bruttokantorahatulot Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset Nettokantorahatulot euroa/ha 2000 euroa/ha 2001 euroa/ha 2002 arvio euroa/ha 2003 arvio euroa/ha Kansallisen metsäohjelman tavoite euroa/ha Yksityismetsätalouden nettotulos 108,8 109,0 94,8 99,9 101, Metsätalouden kannattavuutta kuvaava yksityismetsätalouden nettotulos metsämaan pinta-alaa kohti on vuodesta 1999 reaalisesti heikentynyt, eikä kansallisen metsäohjelman tavoite kannattavuuden paranemiseksi ole toteutunut. Kannattavuuden heikko kehitys johtuu siitä, että hakkuukertymä ei ole kasvanut tavoitteen mukaisesti ja havupuun hinnat ovat kuusitukkia lukuun ottamatta reaalisesti laskeneet. Vaikuttavuustavoitteet Kansallisen metsäohjelman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. Hakkuukertymän nouseminen kansallisessa metsäohjelmassa tavoitteena olevaan miljoonaan kuutiometriin lisäisi kantorahatuloja ja parantaisi metsätalouden kannattavuutta ja maaseutuväestön toimeentuloa. Puukauppa on puun myyjien ja ostajien välinen asia, mutta valtio voi vaikuttaa siihen, että hakkuukertymää voidaan lisätä kestävästi. Tämä edellyttää, että huolehditaan metsänhoito- ja metsänparannustöistä ja metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa metsäpolitiikan lähivuosien tärkeimmiksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiksi metsien hyvän puuntuotannollisen tilan ja metsien monimuotoisuuden. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa. Tavoitteiden kehitystä kuvaavat avainmittarit ja tunnusluvut toteutuma toteutuma arvio tavoite tavoite Avainmittari 1. Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, % yli 80 yli 80 yli Nuoren metsän hoidon määrä, 1000 ha/v Kunnostusojitusten määrä, 1000 ha/v Metsälain, luonnonsuojelulain ja metsäsertifioinnin mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen ennallaan tai lähes ennallaan, % noin yli 95 2) Kun hakkuukertymästä vähennetään kotitarvekäyttöön ja kiinteistöjen polttopuuksi otetun raakapuun määrä, saadaan markkinahakkuiden määrä, mikä menee pääasiassa teollisuuden käyttöön ja vientiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö Toimintaympäristö Maanmittaustehtävät ovat osa valtion peruspalvelutehtävää, jolla ylläpidetään valtakunnallista kiinteistö- ja maastotietojärjestelmää. Nämä järjestelmät ovat perustana monissa yhteiskunnan ydintoiminnoissa ja niihin liittyvissä tietojärjestelmissä. Järjestelmien ja palvelujen nopea kehitys asettaa kasvavia odotuksia ja vaatimuksia paikka- ja rekisteritietojen ajantasaisuudelle ja laadulle. Vaikuttavuustavoitteet Uuden kiinteistötietojärjestelmän käyttöönoton kautta kiinteistörekisterin tietosisältö laajenee vuoden 2005 aikana myös kiinteistöjen sijainnillisiin tietoihin, mikä on merkittävä parannus tietopalvelun kannalta. Yleiseurooppalaisen koordinaattijärjestelmän käyttöönotto vuonna 2005 luo edellytyksiä Suomen maastotietojen yhteiskäyttöisyydelle EU:n alueella. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Toimintaympäristö EU:n yhteisen maatalouspolitiikan pitkän aikavälin uudistuksen tavoitteisiin sisältyy elintarviketurvallisuuden varmistaminen, tuotteiden ja tuotannon laadun parantaminen, ympäristövaikutusten aiempaa parempi huomioonottaminen sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Nämä ns. täydentävät ehdot tulevat voimaan asteittain vuodesta 2005 lukien. Elintarviketurvallisuutta koskevien EU:n säädösten perusteellinen uudistaminen jatkuu. Suuri osa annetuista ehdotuksista tulee hyväksytyiksi vuoden 2004 loppuun mennessä. Säädösten kansallinen toimeenpano on aloitettu ja sitä jatketaan vuonna EU:n sisämarkkinoiden laajeneminen sekä kolmansissa maissa todentuneet riskit lisäävät Suomeen kohdistuvia uhkia, jotka liittyvät eläin- ja kasvitautien sekä elintarvikevälitteisten ja eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen sekä elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten laatuun. Vaikuttavuustavoitteet Tavoitteena on ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojeleminen sekä kannattava maatalous- ja elintarviketuotanto. Tämä edellyttää elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden varmistamista. Tavoitteena on kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen ja eläinten hyvinvoinnin lisääminen. Samalla edistetään suomalaisen maatalous- ja elintarviketuotannon kansainvälistä kilpailukykyä, lisätään elintarvikeketjun kuluttajalähtöisyyttä ja mahdollistetaan kestävän kehityksen periaatteiden soveltaminen. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset Valtuudet yhteensä Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 10. Maaseudun kehittäminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 20. Maatalous Kala-, riista- ja porotalous Vesitalous Metsätalous Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Elintarvikevirasto Kasvintuotannon tarkastuskeskus Hallinto Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 3) (01.) Maa- ja metsätalousministeriö S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen momentit 19, 21, 22, 25, 26, 27, 41, 47 ja 66 siirrettäväksi luvun vastaaviksi momenteiksi sekä momentti 48 luvun vastaavaksi momentiksi. (02.) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen momentti 21 siirrettäväksi momentiksi (03.) Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan siirrettäväksi luvuksi ja sen momentti 21 momentiksi (30.14, osa ja 30.15) Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Vaikuttavuustavoitteet on esitetty pääluokkaperusteluissa. Maaseudun kehittämistavoitteisiin, erityisesti syrjäisen ja ydinmaaseudun kehityksen parantamiseen pyritään tavoite 1-ohjelma-alueella antamalla näiden alueiden hankkeille etusija sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) alueella jakamalla varat TE-keskuksille niiden syrjäisen ja ydinmaaseudun väkiluvun suhteessa ja porrastamalla yritysinvestointien tukitasot maaseututyyppien mukaan. Paikalliset toimintaryhmät toimivat lähes kaikilla maaseutualueilla. Yritystoiminnan monipuolistaminen uusille kasvualoille ja toiminnassa olevien yritysten kasvun tukeminen ovat rahoitustoiminnan painopisteitä. Maaseudun kestävän kehittämisen rahoittamista koskevat linjaukset EU:n ohjelmakaudella määritellään asetuksessa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen (EY 1257/1999) 3) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom , ja 62, , , 42, 51, 62 ja 77) voidaan käyttää 140 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset: noin 669 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 262 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 21 läänineläinlääkäriä, UM: 7 erityisasiantuntijaa, VM: noin 50 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä. Lisäksi hallinnonalan virastoihin ja laitoksiin arvioidaan palkattavan noin 114 henkilötyövuotta valtion talousarvion ulkopuolisella rahoituksella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 sekä kansallisessa maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999). Tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmien sekä yhteisöaloiteohjelmien (Leader ja Interreg) osalta noudatetaan edellä mainittujen säännösten lisäksi asetusta rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (EY 1260/1999). EU-osarahoitteisen toiminnan rinnalla on käytössä myös kansallisesti rahoitettavia toimenpiteitä, jolloin luodaan hyvä suomalaista maaseutua ja maataloutta tukeva kokonaisuus. Maaseudun kehittämisohjelmien rahoittaminen Rahoitus ohjelmakauden aikana yhteensä (milj. euroa) Ohjelma Rahoitus-lähde EU Valtio Muu julkinen Yksityinen Yhteensä Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (AL- MA) EMOTR-T 116,33 232,65 38,79 279,23 667,00 Tavoite 1-ohjelmat EMOTR-O 197,15 175,38 21,77 425,06 819,36 Leader+ -yhteisöaloiteohjelma EMOTR-O 56,38 38,71 17,67 59,66 172,42 EAKR-osarahoitteiset EAKR 23,81 22,05 8,25 12,34 66,45 Yhteensä 393,67 468,79 86,48 776, ,23 POMO+ MAKERA - 15,13 3,78 7,06 25,97 Kaikki yhteensä 393,67 483,92 90,26 783, ,20 Ohjelmakauden tavoitteet ja toteuma vuoden 2003 loppuun mennessä Tavoite uudistetut/ luotu uudistetut/ uusia säilytetyt uusia säilytetyt Ohjelma yrityksiä työpaikkoja työpaikat yrityksiä työpaikkoja työpaikat ALMA Tavoite 1-ohjelmat Leader+ yhteisöaloite POMO Yhteensä Alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa (ALMA) rahoitetaan maataloustuotteiden ensi asteen jalostukseen ja monipuolistamiseen liittyviä maatilainvestointeja, koulutusta, metsätaloustoimenpiteitä sekä maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeita. Välillisesti ohjelma synnyttäisi arvioiden mukaan noin työpaikkaa. ALMA-alueella on vuonna 2005 mahdollista rahoittaa EU-osarahoitteisesti vain lyhytkestoisia hankkeita, joiden rahoitus voidaan saattaa loppuun vuonna Pohjois- ja Itä-Suomen tavoite 1-ohjelmissa rahoitetaan alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa vastaavien maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeiden lisäksi maatalouden uusien elinkeinojen kehitystä (rahoitus talousarviosta) sekä tiettyjä perusmaatalouden investointeja ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista (rahoitus MAKERAsta). Ohjelmilla on myös välillisiä työpaikkavaikutuksia. Ohjelmien mukaisia päätöksiä voidaan tehdä vuoden 2006 loppuun ja päätöksen saaneiden hankkeiden rahoitus jatkuu vuoteen Ohjelmakaudella toteutetaan myös paikalliseen omaehtoisuuteen perustuvaa Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa. Sen tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa pääasiassa pienimuotoisten, kunkin alueen erityispiirteisiin soveltuvien hankkeiden avulla sekä lisätä yhteistyötä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Leader+ -ohjelmaa toteuttavat maaseudun paikalliset toimintaryhmät. Sekä tavoite 1-ohjelmista että Alueellisesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 maaseudun kehittämisohjelmista rahoitetaan myös paikallisia toimintaryhmiä niillä alueilla, joilla ei ole Leader+ -ohjelmaa. Vastaavaa toimintaa tapahtuu kokonaan kansallisin varoin POMO+ -ohjelman puitteissa. Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu ohjelmakaudella Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien hankkeiden rahoitukseen myöntämällä valtion rahoitusosuutta tavoite 1- ja 2-ohjelmissa vesistöjen kunnostamiseen, maaseudun vesihuollon edistämiseen ja seudullisen vesihuollon kehittämiseen ja Interreg-yhteisöaloiteohjelmissa raja-alueet ylittävään maaseudun kehittämiseen. Valmisteilla on hallitusohjelman mukaisesti neljäs maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Sen tavoitteita ja toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan vuona Maaseutupolitiikalle on muotoutunut viisi pysyvää tavoitetta: maaseudun elinkeinojen uudistaminen osaamisjärjestelmän ja henkilöresurssien kehittäminen olemassa olevan palveluverkon toimivuuden vahvistaminen maaseudun asuinympäristön laadun ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kokonaan kansallisin maaseudun kehittämisvaroin rahoitetaan valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, erityisesti laajoja verkostohankkeita. Varoja on tarkoitus käyttää myös kahdeksan maaseutuprofessuurin osarahoitukseen vuosina Maaseudun neuvontajärjestöille myönnetään valtionapua maatilatalouden ja maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseen ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseen yhteiskunnan kannalta tarpeellisena pidettävällä tavalla. Valtionapua kohdennetaan niin, että turvataan neuvonnan vaikutusmahdollisuus alueelliseen kehittämiseen yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Luvun määrärahoilla edistetään myös hevostaloutta ja 4H-toimintaa sekä maksetaan vuonna 2004 perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muita toimintamenoja. 50. ( ) Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa voidaan myöntää myös erityisavustuksena. Määrärahaa saa käyttää myös maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään euroa. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionapua arvioidaan myönnettävän seuraavasti Maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen Kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan kehittäminen Maaseutuelinkeinojen rationalisoinnin kehittäminen Puutarhatalouden kehittäminen Luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen Maatalousmuseon vuokra- ja muut toimintamenot (enintään) Yhteensä Maaseudun neuvonnan osalta laaditaan kaksi tulossopimusta, jotka kattavat 21 elinkeinoneuvontaa harjoittavaa suomenkielistä alueellista maaseutukeskusta ja näiden valtakunnallisen keskusjärjestön sekä vastaavan ruotsinkielisen organisaation ja yhdeksän valtakunnan kattavaa elinkeinoneuvontaa harjoittavaa maatalouden erikoisjärjestöä. Maaseudun elinkeinoneuvonnalle on asetettu seuraavat kolme avaintulosaluetta: 1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palvelujen laadun kehittäminen 2. Maaseutuympäristön hoidon ylläpito ja kehittäminen 3. Maaseudun toimivien ja uusien yritysten sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittäminen. Neuvonnan vaikuttavuutta mitataan mm. kunkin järjestön osalta järjestöjen kattavuudella. Mittarina on vuotuinen asiakas- ja/tai jäsenmäärä. Neuvontajärjestöt tukevat omalta osaltaan hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteita (yritysten liiketoimintaosaamista, sukupolvenvaihdoksia ja muunlai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 sia omistuksen siirtoja varten tarvittavaa yritysneuvontaa). Neuvontajärjestöt osallistuvat myös kansallisen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen tarjoamalla alkutuotannon laatukoulutusta. Neuvonnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen edellyttävät asiakasyrityksissä tapahtuvien muutosten seurantaa sekä säännöllisesti toistuvaa neuvontatyötä maatiloilla. Loimaalle vuonna 2004 perustetun maatalousmuseon toiminnasta aiheutuviin menoihin varataan enintään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti ja hevostalousneuvottelukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtionosuutena kertyvän euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille Kun valtion osuudesta käytetään momentilla myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle hevostalouden tutkimukseen euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Määrärahan arvioitu jakautuminen Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen Avustus totopelilaitteiden linja-, huolto- ja asennuskuluihin Avustus hevoskasvatukseen Palkintotuki ja muut avustukset Avustus raviratojen korjaus- ja korvausinvestointeihin Hevostalousneuvottelukunnan menot Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-neuvontajärjestössä on yhteensä noin 350 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa yli 90 % Suomen kunnista. Järjestö edistää maaseudun elinvoimaisuutta mm. palvelutarjonnan, yrittäjyyden, ympäristökasvatuksen, asuinympäristön viihtyisyyden sekä metsä- ja luonto-osaamisen edistämisen avulla. 4H-neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisissä tulossopimuksissa talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2005 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2004 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta Kainuun maakunnassa toteutettavaa tavoite 1 -ohjelmaa lukuun ottamatta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1-ohjelmia ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavien hankkeiden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun EMOTR:n ohjausosastosta (EMOTR-O) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmomentin määrärahojen kanssa käyttää myös EMOTR:n ohjausosaston (EMOTR-O) osarahoittamien tavoite 1- ja Leader+ -ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 30 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa, euroa tavoite 1-ohjelmissa ja euroa Leader+ -yhteisöaloiteohjelmassa. Vuonna 2003 käytössä olleesta 73,044 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 54,689 milj. euroa, joten vuodelle 2004 siirtyi valtuutta käytettäväksi 18,355 milj. euroa. Maksatusten hitaan edistymisen vuoksi vuodelle 2003 osoitetusta 52,946 milj. euron määrärahasta ehdittiin maksaa 37,218 milj. euroa. Tämän vuoksi maksatukset siirtyvät ohjelmissa arvioitua myöhäisemmiksi. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 52,769 39,981 9,530 5, ,615 Vuoden 2005 sitoumukset 7,805 22,492 9,270 7,366 46,933 Yhteensä 60,574 62,473 18,800 12, ,548 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. euroa Ohjelma Budjetoitu valtuutta v Kauden rahoituskehys valtuutena Myöntämisvaltuus v Käytetty määrärahaa v Budjetoitu määrärahaa v Määräraha v Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (EMOTR- T) 116, ,112 15,624 31,144 24,473 28,318 Tavoite 1, Itä-Suomi 76,691 55,716 13,315 19,319 13,194 12,701 josta Kainuu - - 1, ,645 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 50,055 39,450 7,765 10,783 12,011 9,312 Leader+ -yhteisöaloiteohjelma (EMOTR-O) 56,379 37,842 10,229 10,687 10,040 10,243 Yhteensä 299, ,121 46,933 71,933 59,718 60,574 Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momenteille ja sekä valtion rahoitusosuus momentille talousarvio lisätalousarvio 2004 talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2005 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä eurolla. Mikäli vuoden 2004 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta Kainuun maakunnassa toteutettavaa tavoite 1 -ohjelmaa lukuun ottamatta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien, alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmia sekä Leader+ - ja Interregyhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen apuun yhteisön tukiedellytysten mukaisesti yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sisältäen myös ohjelman arviointiin tarvittavat varat. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan enintään 60 henkilötyövuotta vastaavan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 henkilöstön palkkaamiseen kokonaan valtion varoin. Määrärahaa saa käyttää myös neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (EMOTR-T) hankkeiden valtion rahoitusosuutena, euroa saman rahaston ohjausosaston (EMOTR-O) hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa teknisen avun kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sekä euroa yhteisön varoista vuosina sidottujen hankkeiden maksatusten korjaamiseen. Vuonna 2003 käytössä olleesta 105,659 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 72,588 milj. euroa, joten vuodelle 2004 siirtyi valtuutta käytettäväksi 33,071 milj. euroa. Maksatusten hitaan edistymisen vuoksi vuodelle 2003 osoitetusta 73,483 milj. euron määrärahasta ehdittiin maksaa noin 50,743 milj. euroa. Tämän vuoksi maksatukset siirtyvät ohjelmissa arvioitua myöhäisemmiksi. Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 73,006 66,499 9,913 6, ,917 Vuoden 2005 sitoumukset 11,572 31,381 6,309 4,999 54,261 Yhteensä 84,578 97,880 16,222 11, ,178 Momentin myöntämisvaltuuden jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain, milj. euroa Rahasto Tavoite 1 Tavoite 2 Alueellinen maaseudun ke- Yhteisöaloitteehittämis-ohjelma Yhteensä EMOTR-O-osarahoitteinen 14,430-4,273-18,703 EMOTR-T-osarahoitteinen ,248 31,248 EAKR-osarahoitteinen 0,923 0,855 0,682-2,460 Kokonaan kansallinen ,850 1,850 Yhteensä 15,353 0,855 4,955 33,098 54,261 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. euroa Ohjelma Kauden rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v Myöntämisvaltuus v Käytetty määrärahaa v Budjetoitu määrärahaa v Määräraha v EMOTR-osarahoitteiset Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (EMOTR- T) 232, ,182 31,248 61,360 53,246 55,000 Tavoite 1, Itä-Suomi 65,017 49,388 9,253 15,838 13,390 11,000 josta Kainuu - - 1, ,850 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 40,248 32,693 5,177 8,429 11,044 7,256 Leader+ (EMOTR-O) 38,717 28,130 4,273 6,774 6,673 6,000 EMOTR-osarahoitteiset yhteensä 376, ,393 49,951 92,401 84,353 79,256 EAKR-osarahoitteiset Tavoite 1 7,463 5,378 0,923 3,207 1,198 1,378 Tavoite 2 8,547 6,773 0,855 4,419 1,099 1,067 Interreg 5,693 3,791 0,682 0,293 1,151 0,976 EAKR-osarahoitteiset yhteensä 21,703 15,942 2,460 7,919 3,448 3,421 Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman tekninen apu (kokonaan valtion osuutta) 12,103 8,403 1,850 5,475 1,891 1,801 Kauden ohjelmien korjaukset (v ) ,126 0,100 0,100 Kaikki yhteensä 410, ,738 54, ,921 89,792 84, talousarvio lisätalousarvio 2004 talousarvio tilinpäätös ( ) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000), maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1289/2002) ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (129/2002) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot. Määrärahaa voidaan myöntää em. lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa myös julkisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallisia hankkeita, joilla tuetaan maaseudun kehittämistä, maaseudun elinkeinotoiminnan edistämistä ja monipuolistamista. Määrärahalla rahoitetaan erityisesti vuoden 2004 aikana valmistuvan neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ( ) toimenpiteitä. Tarkoitus on rahoittaa lisäksi yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määräraha on merkittävin maaseutututkimuksen rahoituslähde maassamme. Kehittämishankkeiden rahoituksessa ovat etusijalla laajat, monien eri toimijoiden kanssa toteutettavat, tiettyä toimialaa koskevat verkostohankkeet ja hankkeet, jotka tukevat eri elinkeino- tai palvelualojen kehittämistyötä. Tutkimuksilla selvitetään maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellista merkitystä ja mm. syrjäisten maaseutukuntien elinkeinorakenteen ja palvelujen tuottamiseen liittyviä kysymyksiä, usein yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa. Määrärahalla vahvistetaan myös yhteiskunnallista ja taloudellista maaseutututkimusta. Maa- ja metsätalousministeriö osarahoittaa kahdeksaa maaseutuprofessuuria. Määrärahasta osa on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Varoista pääosa kanavoituu maakunnalliseen työhön. Vuonna 2003 toiminnassa oli 19 maakunnallista kylien yhteenliittymää ja noin kylien omaehtoiseen kehittämiseen keskittyvää kyläyhdistystä tai toimikuntaa talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 (12.) Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen momentit 41, 43, 44, 45 ja 46 siirrettäväksi luvun momenteiksi 40, 41, 42, 43 ja 44. (13.) Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen momentit 43, 44, 48 ja 60 siirrettäväksi luvun momenteiksi 46, 47, 48 ja 60 sekä momentit 42 ja 47 yhdistettäväksi luvun momentiksi 45. (14.) Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen momentit 61, 62 ja 63 siirrettäväksi luvun vastaaviksi momenteiksi sekä momentti 49 luvun vastaavaksi momentiksi. (15.) Muut maatalouden menot S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen momentit 40, 44 ja 45 siirrettäväksi luvun momenteiksi 50, 54 ja (30.12, 30.13, 30.14, osa ja 30.21) Maatalous S e l v i t y s o s a : Vaikuttavuustavoitteet on esitetty pääluokkaperusteluissa. Maatalouden tuotantokustannuksia korottavat Suomessa useimpiin muihin EU:n jäsenmaihin verrattuna epäedulliset luonnonolosuhteet ja epäedullinen tuotantorakenne. Tuotantorakenne on kuitenkin parantunut investointien myötä, ja mm. keskimääräinen tilakoko on kasvanut selvästi. Markkinatuotot eivät kuitenkaan useimpien tuotteiden osalta kata tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan, ja pääluokkaperusteluissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeellista tukea maa- ja puutarhataloutta kansallisin varoin. Maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmä muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista, joita täydennetään kansallisella tukijärjestelmällä. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta oli 44 % vuonna Viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman tuotoksi saatava maataloustulo jäi tukien määrää pienemmäksi, joten tukien merkitys viljelijöiden toimeentulon ja tuotannon jatkuvuuden turvaajana on keskeinen. Maa- ja puutarhatalouden nimellishintainen kokonaislaskelma vuosina , milj. euroa Muutos 2002/2003 Kokonaistuotto yhteensä, josta 3 753, , , ,5 4,5 markkinatuotot 2 027, , , ,8-19,0 tuet 1 632, , , ,7 26,9 muut tuotot 93,2 66,5 69,3 66,0-3,3 Kustannukset yhteensä, josta 2 721, , , ,0-20,7 poistot, korot ja vuokrat 940,6 961,9 972,6 980,5 7,9 muut kustannukset 1 781, , , ,5-28,5 Maataloustulo 1 031, , , ,5 25,2 Muutos edellisestä vuodesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 milj. euroa 90,4 71,1 45,9 25,2 % 9,6 6,9 4,2 2,2 Keväällä 2005 tulee jatkettavaksi tai uusittavaksi pääosa horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman luonnonhaittakorvaus- ja maatalouden ympäristötukijärjestelmien sopimuksista ja sitoumuksista. Sitoumukset joudutaan EUrahoituksen osalta tekemään epävarmassa rahoitustilanteessa, koska vuonna 2007 alkavan ohjelmakauden rahoitusta ei ole vielä päätetty. Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea muutetaan liittymissopimuksen artiklan 141 jatkamista koskevan ratkaisun johdosta ottamalla käyttöön luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa koko maassa. Vuosien tuotannoille maksettavat maa- ja puutarhatalouden tuet, milj. euroa Vuodelle 2003 maksettu tuki Arvio vuodelle 2004 Arvio vuodelle 2005 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom ) 4) 601,8 593,9 608,6 EU-tulotuki (mom ) 455,8 456,3 515,4 Ympäristötuki yhteensä (mom ) 305,9 312,3 321,9 osarahoitteisen tuen valtion osuus ja kokonaan kansallinen osuus 138,5 141,3 144,9 EU:n osuus 167,4 171,0 177,0 Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom ) 422,7 422,7 422,7 osarahoitteisen tuen valtion osuus ja kokonaan kansallinen osuus 285,7 285,7 285,7 EU:n osuus 137,0 137,0 137,0 Yhteensä 1 786, , ,6 valtion osuus 1 026, , ,2 EU:n osuus 760,2 764,3 829,4 EU:n osuus (%) Viljelijöiden tulotason turvaamiseksi keskeisille maataloustuotteille on määritetty vähimmäishinta, jolla EU on sitoutunut ostamaan tuotteita interventiovarastoihin. Lisäksi EU:n ulkopuolelle tapahtuvan viennin osalta maksetaan EU:n varoista vientitukea ja sisämarkkinoilla tapahtuvaa kulutusta tuetaan hintoja alentamalla (mm. koulumaito- ja teollisuusvoituki). Maa- ja puutarhataloustuotteiden menekin edistämiseen käytetään EU:n kokonaan tai osaksi rahoittamia ja kokonaan kansallisia varoja. EU:n interventio- ja vientitoiminta sekä sisämarkkinoiden kulutuksen tukeminen rahoitetaan talousarvion ulkopuoliseen Maatalouden interventiorahastoon EU:lta tulevilla varoilla. Toiminnassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia vuonna Maatalouden rahoitustukijärjestelmää uudistettiin merkittävästi vuonna 2004 perheviljelmäpohjaisen maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi. Valtionlainat korvattiin pääosin korkotukilainoilla ja tukikohteita karsittiin. Korkotukilainojen myöntämisvaltuutta korotettiin merkittävästi. Maatilatalouden rakenteen kehittämiseen ja kannattavan toiminnan harjoittamiseen vaikutetaan suuntaamalla rahoitustuki perheviljelmien ja niiden muodostamien yhteenliittymien hoidettavissa oleville yksiköille. Maatiloille myönnettävän investointituen tavoitteena on edistää tulotason sekä elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantumista maatiloilla. Tuella pyritään tuotantokustannusten alentamiseen muun muassa edistämällä yrityskoon kasvua, ympäristönsuojelun edistämiseen sekä eläinten hyvinvoinnin ja tuotteiden laadun parantamiseen. Rahoitustuki maatiloilla tehtäviin investointeihin on joko EU:n osarahoittamaa tai kokonaan valtion rahoittamaa tukea. EU-osarahoitteisissa tuissa sekä EU:n että valtion osuus rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA) ja EU:n osuus tuloutetaan suoraan rahastoon. Korkotukilainat myönnetään talousarviossa osoitetun myöntämisvaltuuden puitteissa. MAKERAsta myönnettävä tuki (avustukset) ohjataan mm. nuorten viljelijöiden aloitustukeen sekä tuotannollisiin investointeihin esimerkiksi lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja lampoloiden rakentamiseen sekä puutarha- ja 4) Vuoden 2004 määrärärahasta jää käyttämättä 14,0 milj. euroa, joka siirtyy vuodelle Vuoden 2005 määrärahasta arvioidaan jäävän käyttämättä ja jakamatta 7,0 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16