14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

Transkriptio

1 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoista saa käyttää enintään euroa rahaston maksuliikenteen, kirjanpidon ja perimistehtävien sekä rahaston toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Maaseudun kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on maaseutualueiden tasapainoinen kehitys suhteessa koko maan kehitykseen. Erityinen haaste on syrjäisen ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen ja työllisyyden parantaminen. Tätä tuetaan tavoite 1-ohjelma-alueella antamalla näiden alueiden hankkeille etusija sekä Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) alueella jakamalla varat TE-keskuksille niiden syrjäisen ja ydinmaaseudun väkiluvun suhteessa ja porrastamalla yritysinvestointien tukitasot maaseututyyppien mukaan. Paikalliset toimintaryhmät kattavat lähes kaikki Suomen maaseutualueet ja vahvistavat osaltaan maaseudun asukkaiden mahdollisuutta päättää alueensa kehittämisestä. Maaseudun kestävän kehittämisen rahoittamista koskevat linjaukset EU:n ohjelmakaudella määritellään asetuksessa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen (EY 1257/1999) sekä kansallisessa maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999). Tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmien sekä yhteisöaloiteohjelmien (Leader ja Interreg) osalta noudatetaan edellä mainittujen säännösten lisäksi asetusta rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (EY 1260/1999). EU-osarahoitteisen toiminnan rinnalla on käytössä kokonaan kansallisesti rahoitettavia toimenpiteitä, jolloin luodaan hyvä suomalaista maaseutua ja maataloutta tukeva kokonaisuus. Maaseudun kehittämisohjelmien rahoittaminen Rahoitus ohjelmakauden aikana yhteensä (milj. euroa): Ohjelma EMOTR:n osasto EU Julkinen Yksityinen Yhteensä Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (ALMA) 116,33 271,44 279,23 667,00 EMOTR-T Tavoite 1-ohjelmat EMOTR-O 197,15 197,15 425,06 819,36 Leader+ -yhteisöaloiteohjelma EMOTR-O 55,40 55,40 59,66 170,46 Yhteensä 368,88 523,99 763, ,82 Tavoite 1-alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella toteutettavan alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) tavoitteena on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun alenemisen pysäyttäminen sekä tasapainoinen väestökehitys ja -rakenne. Ohjelmassa rahoitetaan maataloustuotteiden ensi asteen jalostukseen ja monipuolistamiseen liittyviä maatilainvestointeja, koulutusta, metsätaloustoimenpiteitä sekä maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeita. Tavoitteena on uutta työpaikkaa koko ohjelmakauden aikana. Vuonna 2001 ohjelmassa arvioidaan luodun noin 280 uutta työpaikkaa. Toiminnan välilliset työpaikkavaikutukset arvioidaan vuonna 2003 väliarvioinnin yhteydessä. Tavoite 1-ohjelmissa tavoitteena on maatalouden rakennemuutoksen tukeminen, erittäin harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä maaseudun elinkeinotoiminnan ja palvelurakenteen monipuolistaminen. Ohjelmassa rahoitetaan alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa vastaavien maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeiden lisäksi laadukkaiden maataloustuotteiden kaupan pitämistä ja maatalouden perusrakenteiden kehittämistä ja parantamista (talousarvio) sekä muita maatalouden investointeja ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista (MAKERA). Tavoitteena on näiden toimenpiteiden avulla uutta tai säilytettyä/uudistettua työpaikkaa. Vuonna 2001 arvioidaan luodun noin 290 työpaikkaa. Ohjelmakaudella toteutetaan myös paikalliseen omaehtoisuuteen perustuvaa Leader+ -yhteisöaloitetta. Sen tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa pääasiassa pienimuotoisten, kunkin alueen erityispiirteisiin soveltuvien hankkeiden avulla sekä lisätä yhteistyötä eri tahojen välillä. Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteut- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 tavat paikalliset toimintaryhmät. Tavoitteena on uutta työpaikkaa koko ohjelmakauden aikana. Ohjelman toimeenpano käynnistyi vuoden 2001 loppupuolella. Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu ohjelmakaudella Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien hankkeiden rahoitukseen myöntämällä valtion rahoitusosuutta tavoite 1- ja 2-ohjelmissa vesistöjen kunnostamiseen, maaseudun vesihuollon edistämiseen ja seudullisen vesihuollon kehittämiseen ja Interreg-yhteisöaloiteohjelmissa raja-alueet ylittävän maaseudun kehittämiseen. Interreg-ohjelmien toteutus käynnistyi vasta vuonna Kokonaan kansallisia maaseudun kehittämisvaroja on varattu talousarviossa valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen momentilla sekä MAKERAssa. Rahoituksen pääpaino on erityisesti laajojen verkostohankkeiden aikaansaamisessa, millä tuetaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työtä, rakennetaan toimialoittaisia kehittämisohjelmia sekä luodaan koko maassa sovellettavissa olevia ja aluehankkeiden toteuttamista ja verkostoitumista edistäviä kehittämisvälineitä. Kansallinen maaseudun kehittämisrahoitus on lisäksi merkittävä maaseutututkimuksen rahoitusmuoto. Valtakunnallisella maaseudun tutkimus- ja kehittämishankerahoituksella tuetaan myös marraskuussa 2000 valmistuneen kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimeenpanoa. Maatilatalouden rakenteen kehittäminen Maatilatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset kilpailukykyisen ja kannattavan toiminnan harjoittamiseen yrityskokoa kasvattamalla. Tilarakenteeseen vaikutetaan suuntaamalla rahoitustuki perheviljelmien ja niiden muodostamien yhteenliittymien hoidettavissa oleville yksiköille. Maatiloille myönnettävän investointituen tavoitteena on edistää tulotason sekä elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantumista maatiloilla. Tuella pyritään tuotantokustannuksia vähentämällä maatilojen tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen, ympäristönsuojelun edistämiseen sekä eläinten hyvinvoinnin ja tuotteiden laadun parantamiseen. Rahoitustuki maatiloilla tehtäviin investointeihin on joko EU:n osarahoittamaa tai kokonaan valtion rahoittamaa tukea. EU-osarahoitteisissa tuissa sekä EU:n että valtion osuus valtionlainoissa ja avustuksissa rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA) ja EU:n osuus tuloutetaan suoraan rahastoon. Kokonaan valtion varoista rahoitettavissa investointituissa avustukset ja valtionlainat myönnetään samaten MAKERAsta. Korkotukilainat myönnetään talousarviossa osoitetun myöntämisvaltuuden puitteissa. MAKERAn pääoman arvioidaan olevan vuonna 2003 noin milj. euroa. Rahaston käytettävissä vuonna 2003 olevien varojen arvioidaan vähenevän vuoteen 2002 verrattuna. Käytettävissä arvioidaan olevan edelliseltä vuodelta siirtyvät varat ja EU:lta tulevat tulot huomioon ottaen noin 245,1 milj. euroa. MAKERAsta myönnettävä tuki (avustukset ja valtionlainat) ohjataan mm. nuorten viljelijöiden aloitustukeen sekä tuotannollisten investointien, kuten lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden, lampoloiden ja puutarhatalouden investointeihin. Lisäksi MAKERAn varoin on tarkoitus tukea mm. ympäristösuojeluinvestointeja sekä hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevia investointeja. Samoin tuetaan myös eräitä porotalouden hankkeita. Varoja käytetään myös maatalouden, maaseudun, porotalouden sekä luontaiselinkeinojen tutkimustoimintaan sekä toimintaryhmätoiminnan tukemiseen. Tavoite 1-alueella EU-osarahoitteisella investointituella tuetaan perusmaatalouden investoinneista lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja lampoloiden rakentamista, ympäristönsuojeluinvestointeja sekä eräitä porotalouden hankkeita. Muilta osin perusmaatalouden investointeja tuetaan valtion varoin. Lisäksi EU-osarahoitteisesti tuetaan nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista. Tavoite 1-alueen ulkopuolella kaikki tuet rahoitetaan kokonaan valtion varoin. Vuonna 2003 arvioidaan MAKERAsta myönnettävän avustuksia maatilojen investointeihin ja nuoren viljelijän aloitustukeen yhteensä noin 48,0 milj. euroa ja valtionlainoja noin 110,0 milj. euroa. Korkotukilainojen myöntämisvaltuutta arvioidaan tarvittavan noin 151,37 milj. euroa. Korkotukea myönnetään mm. maanhankinnan, eräiden tuotantorakennusten (konehallit, kuivurit, rehuvarastot ym.), maatilojen asuinrakentamisen ja asuntotilojen hankinnan sekä konehankintojen rahoittamiseen. Lisäksi korkotukilainoja voidaan myöntää eräisiin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisiin kohteisiin. Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista arvioidaan vuonna 2003 myönnettävän tukea noin 700 nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen, noin 300 navettahankkeeseen ja runsaaseen 100 sikalahankkeeseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta annetun lain perusteella MAKERAn varoja voidaan käyttää tuottajille vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien välittämiseen kansallisesta varannosta siten, että viitemääriä myytäessä ostajalta peritään ennakkomaksu ja rahastoon tuloutetut ennakkomaksut käytetään vastaavan suuruisten viitemäärien ostamiseen valtiolle. Lisäksi maidon viitemääriä voidaan ostaa kansalliseen varantoon MAKERAn varoilla. MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävän rahoitustuen kehittyminen tukimuodoittain vuosina , milj. euroa: tilinpäätös tilinpäätös arvio arvio MAKERA: Käytettävissä olevat varat yhteensä ,7 320,5 246,1 omat tulot (mm. lainojen lyhennykset ja korot) ,3 126,0 125,5 tulot EU:lta + sekalaiset tulot 25 13,0 23,2 17,9 edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä ,4 171,3 102,7 LAINAT, yhteensä ,2 299,2 261,4 MAKERAsta (valtionlainat) ,6 131,0 110,0 Talousarviosta (korkotukilainat, mom ) ,6 168,2 151,4 AVUSTUKSET (MAKERAsta) 45 72,9 61,0 48,0 KORKOTUET, yhteensä 27,3 30,6 27,5 32,6 Puutarhayrityslainoille (mom ) 1,0 0,3 - - Korkotukilainojen korkotuki (mom ) 26,3 30,3 27,5 32,6 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : M a k e r a. Maa- ja metsätalousvaliokunta on talousrvioesityksestä antamassaan lausunnossa MmVL 15/2002 vp kiinnittänyt huomiota maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoitustilanteeseen ja rahaston tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Talousarvioesityksen lukuperustelujen mukaan MAKERAn pääoman arvioidaan olevan vuonna 2003 noin miljoonaa euroa. Käytettävissä olevien varojen arvioidaan vähenevän kuluvaan vuoteen verrattuna. Vuonna 2003 arvioidaan MAKERAsta myönnettävän avustuksia maatilojen investointeihin ja nuorten viljelijöiden aloitustukeen yhteensä noin 48 miljoonaa euroa ja valtion lainoja noin 110 miljoonaa euroa. Saadun selvityksen mukaan MAKERAssa vireille tulleiden uusien hakemusten määrä on kuluvana vuonna jonkin verran laskenut edellisvuodesta. Koska investointihankkeiden koko kuitenkin on kasvussa, vuosittain tarvittava investointitukimäärä jonkin verran jopa kasvaa entisestään. Mikäli tämä kehityssuunta jatkuu myös lähivuosina, MAKERAn rahoitusongelmat saattavat tulla vastaan jo vuonna Asian johdosta maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän selvittämään maatalouden investointien rahoitustarvetta ja -resurssien tasapainottamista. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä yhteydessä valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota viljelijöiden yleisen investointihalukkuuden lisäksi myös lisääntyneisiin sukupolvenvaihdoksiin. Sukupolvenvaihdoksia tehdään tänä vuonna kaikkiaan noin kolmannes enemmän kuin viime ja edellisenä vuonna keskimäärin. 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista, aikaisemman lainsäädännön mukaisista perusluotoista sekä eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta annetun lain Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 (511/1985) mukaisista lainoista sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/1986) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. Vuonna 2003 korkotukea saa hyväksyä enintään euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna S e l v i t y s o s a : Vuonna 1996 ja sen jälkeen myönnetyistä lainoista korkotuki on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään 2 prosenttiyksikköä. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksetaan korkohyvitystä lainansaajilta perittävän koron muutosten johdosta myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen keskimäärin 3,3 % lainojen maksamatta olevasta pääomasta. Koko lainakanta huomioon ottaen korkohyvitystä arvioidaan vuonna 2003 maksettavan keskimäärin 5,5 % lainapääomasta. Myönnettyjen lainojen pääoma oli vuoden 2001 lopussa yhteensä 759,4 milj. euroa. Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää mm. maatilojen asuinrakennusten rakentamiseen, asuntotilojen hankintaan, lisämaanostoon sekä konehallien, kuivureiden ja varastojen rakentamiseen. Lisäksi korkotukilainoja on tarkoitus myöntää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisesti porotalouteen ja luontaiselinkeinoihin. Näille lainoille korkotukea maksetaan enintään 4 prosenttiyksikköä. Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuosittain seuraavasti, milj. euroa: Myöh. vuod yht. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista 29,4 24,2 20,8 18,3 16,0 45,5 Vuoden 2003 korkotukilainoista 3,2 4,7 5,4 4,9 4,5 18,5 Yhteensä 32,6 28,9 26,2 23,2 20,5 64, talousarvio talousarvio I lisätalousarvio 2002 II lisätalousarvio 2001 tilinpäätös Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1 -ohjelmia ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavien hankkeiden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun EMOTR:n ohjausosastosta (EMOTR-O) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmomentin määrärahojen kanssa käyttää myös EMOTR:n ohjausosaston (EMOTR-O) osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa, euroa tavoite 1-ohjelmissa ja euroa Leader+ -yhteisöaloiteohjelmassa. Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ja tavoite 1-ohjelmien päätöksenteko käynnistyi helmikuussa ja maksatukset talousarvioon sisältyvien määrärahojen osalta kesäkuussa Leader+ -yhteisöaloiteohjelman päätöksenteko käynnistyi syyskuussa ja maksatukset marraskuussa Vuoden 2001 talousarvion ja vuodelta 2000 lähes kokonaan vuodelle 2001 siirtyneestä 78,825 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 59,905 milj. euroa, joten vuodelle 2002 siirtyi valtuutta käytettäväksi 18,920 milj. euroa. Maksatusten alkamisen viivästymisen vuoksi vuodelle 2001 osoitetusta noin 36,328 milj. euron määrärahasta ehdittiin maksaa vain noin 20,580 euroa, josta vajaa puolet (9,183 milj. euroa) käytettiin ohjelmakauden viimeisiin maksatuksiin. Tämän vuoksi mak- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 satukset siirtyvät ohjelmissa suunniteltua myöhäisemmiksi. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuosien sitoumukset 41,651 32,635 10,016-84,302 Vuoden 2003 sitoumukset 11,187 16,074 13,151 6,343 46,755 Yhteensä 52,838 48,709 23,167 6, ,057 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. euroa: Ohjelma Kauden rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v Myöntämisvaltuus v Käytetty määrärahaa v Budjetoitu määrärahaa v Määräraha v Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (EMOTR- T) Tavoite 1-ohjelmat (EMOTR-O) Leader+ -yhteisöaloiteohjelma (EMOTR-O) Kauden ohjelmat (EMOTR-O) 116,330 68,175 17,517 3,902 20,452 22, ,807 51,805 19,643 4,167 16,765 20,542 55,400 18,156 9,595 0,420 6,341 10, , Yhteensä 294, ,136 46,755 20,020 43,558 52,838 Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momenteille ja sekä valtion rahoitusosuus momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien, alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmia sekä Leader+- ja Interregyhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen apuun yhteisön tukiedellytysten mukaisesti yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sisältäen myös ohjelman arviointiin tarvittavat varat. Määrärahaa saa käyttää myös ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen kokonaan valtion varoin. Määrärahaa saa käyttää myös neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T) hankkeiden valtion rahoitusosuutena, euroa saman rahaston ohjausosaston (EMOTR-O) hankkeiden valtion rahoitusosuutena sekä euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahas- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 ta arvioidaan käytettävän euroa teknisen avun kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sekä euroa yhteisön varoista vuosina sidottujen hankkeiden maksatusten korjaamiseen. Vuoden 2001 talousarvion ja vuodelta 2000 vuodelle 2001 siirtyneestä 108,419 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 84,169 milj. euroa, joten vuodelle 2002 siirtyi valtuutta käytettäväksi 24,250 milj. euroa. Maksatusten alkamisen viivästymisen vuoksi vuodelle 2001 osoitetusta noin 42,602 milj. euron määrärahasta ehdittiin maksaa vain noin 15,734 milj. euroa. Tämän vuoksi maksatukset siirtyvät ohjelmissa suunniteltua myöhäisemmiksi. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuosien sitoumukset 0, ,200 Vuosien sitoumukset 57,423 44,987 17, ,020 Vuoden 2003 sitoumukset 15,624 21,858 17,693 11,264 66,439 Yhteensä 73,247 66,845 35,303 11, ,659 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti, milj. euroa: Rahasto Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma Yhteensä EMOTR-O-osarahoitteinen 19,188-7,292-26,480 EMOTR-T-osarahoitteinen ,029 35,029 EAKR-osarahoitteinen 1,089 0,932 1,059-3,080 Kokonaan kansallinen ,850 1,850 Yhteensä 20,277 0,932 8,351 36,879 66,439 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. euroa: Ohjelma Kauden rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v Myöntämisvaltuus v Käytetty määrärahaa v Budjetoitu määrärahaa v Määräraha v EMOTR-osarahoitteiset: Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (EMOTR-T) 232, ,352 35,029 8,097 47,475 44,423 Tavoite 1 (EMOTR-O) 98,049 40,484 19,188 3,675 13,124 15,960 Leader+ (EMOTR-O) 39,926 13,306 7,292 0,278 3,486 6,836 Yhteensä 370, ,142 61,509 12,050 64,085 67,219 Kauden ohjelma (EMOTR-O) ,932 0,200 0,200 Pilottiprojektit 0,225 0, ,072 - EMOTR-osarahoitteiset yhteensä EAKR-osarahoitteiset: 370, ,367 61,509 22,982 64,357 67,419 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Tavoite 1 7,547 3,410 1,089 1,275 1,180 0,923 Tavoite 2 9,661 4,769 0,932 1,543 1,414 1,201 Interreg 5,662 1,592 1,059-0,952 1,123 EAKR-osarahoitteiset yhteensä Teknisen tuen henkilöstö ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman muu tekninen apu (kokonaan valtion osuutta) 22,870 9,771 3,080 2,818 3,546 3,247 15,853 4,703 1,850 1,494 1,850 2,581 1) Kaikki yhteensä 409, ,841 66,439 27,294 69,753 73,247 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : I t ä - S u o m e n t a v o i t e 1 - o h j e l m a. Valtiovarainvaliokunta on kuluvana vuonna molempien lisätalousarvioiden käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota Itä- Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituksen turvaamiseen. Ensimmäisessä lisätalousarviossa eduskunta lisäsi määrärahaa miljoona euroa ohjelman rahoituskehyksen korjaamiseksi kansallisen rahoituksen osalta. Valtion rahoitusosuuden lisääminen edellyttää momentin myöntämisvaltuuden korottamista talousarvioesityksessä ehdotetusta tasosta. Myöntämisvaltuuden korotustarve aiheutuu siitä, että ohjelman EU-varat (50 prosenttia julkisesta rahoituksesta) ja kansalliset julkiset varat eivät nykyisellään ole oikeassa suhteessa toisiinsa. Myöntämisvaltuuden tarvetta lisää myös se, että kunnat eivät voi osallistua maatalouden rakennetoimiin, joiden valtion rahoitusosuus tulee maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA). Kunnat eivät myöskään voi osallistua rahoitukseen, joka kohdistuu maaseudun puu- ja metsätalouden, maaseutumatkailun ja elintarviketuotannon yrityshankkeisiin. Ilman myöntämisvaltuuden lisäystä kaikkia EMOTR-O-varoja ei voida käyttää eikä Itä-Suomi-ohjelmaa toteuttaa täysimääräisesti. Edellä olevan perusteella momentin myöntämisvaltuutta lisätään eurolla euroon. Momentin määräraha ei edellä todetun johdosta muutu talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000), maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta 1) Määräraha sisältää tavoite 1- ja Leader+ -ohjelmien osalta vain ennen vuotta 2003 palkatun henkilöstön. annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot. Määrärahasta osoitetaan euroa Suomen Kylätoiminta ry:lle maaseudun kehittämistyöhön. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa myönnetään valtakunnallisille hankkeille, joilla tuetaan maaseudun kehittämistä ja maaseudun elinkeinotoiminnan edistämistä ja monipuolistamista. Valtakunnallisilla hankkeilla täydennetään alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä, edistetään kehittämis- ja tutkimustyön verkostoitumista sekä edistetään kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamista. Määrärahaa myönnetään hankkeille, joiden rahoittaminen niiden valtakunnallisen luonteen vuoksi ei ole mahdollista EU:n osarahoittamien alueellisten kehittämisohjelmien varoista. Määräraha jaetaan maa- ja metsätalousministeriön päätöksillä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisen hankeryhmän esitysten perusteella. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : K y l ä t o i m i n n a n k e h i t t ä m i n e n. Suomen kylillä on tavanomaista, että aktiivisia toimijoita on vähän. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan kylätoiminnalla, joka yhdistää monien, eri perustein sektoroituneiden yhdistysten voimia ja jäsenistöä yhteistyöhön. Kylätoiminnan tavoitteena on kylien kehittäminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen siten, että kyläläisille luodaan edellytykset työhön ja riittävään toimeentuloon, hyvään ympäristöön sekä inhimilliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös vapaa-ajanasukkaille pyritään turvaamaan riittävät palvelut. Kylätoiminta ei tähän mennessä ole saanut erityisyhdistysten tapaan valtionosuutta, vaan sitä on kehitetty hankerahoituksen turvin. Kylätoiminnan kehittäminen on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 keskeisellä sijalla tavoite 1 -ohjelmien ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman toimintaryhmätyössä sekä Leader+- ja POMO+-ohjelmissa. Toimintaryhmät voivat huolehtia kylien kehittämistoimenpiteiden kokoamisesta suuremmiksi hankkeiksi. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että kylätoiminnan tehostamisella ja organisoitumisella on runsaasti yhteiskunnallista tarvetta. Voimakas muuttoliike on aiheuttanut todellisen uhkan kylien elinkelpoisuudelle ja asukkaiden taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Kylien kehittämisellä kyetään hillitsemään muuttoliikettä ja sen yhteiskunnalle aiheuttamia moninaisia kustannuksia. Valiokunta katsoo, että ajatellen myös EU:n tulevaa ohjelmakautta kylätoiminnan perusrahoitus on turvattava talousarvioon otettavalla määrärahalla. Tämä varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja riittävän hankeosaamisen. Suomen Kylätoiminta ry on kylätoimintaa edistävien järjestöjen ja kyläyhdistysten valtakunnallinen yhteistyöelin. Sen jäseninä ovat lähes kaikki paikallislähtöistä kehittämistä tukevat eri alojen valtakunnalliset järjestöt sekä maaseudun toimintaryhmät ja maakunnalliset kylien yhteenliittymät. Jäsenjärjestöjä oli kuluvan vuoden syksyllä 115. Edellä olevan ja talousarvioaloitteiden TAA 1010/2002 vp ja TAA 1115/2002 vp perusteella momentille ehdotetaan lisättäväksi euroa Suomen Kylätoiminta ry:lle maaseudun kehittämistyöhön talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8