Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ministeriön vision mukaan Suomi on uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, monipuolisesti ja tehokkaasti hyödyntävä yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin. Ministeriön uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaan sisältyy myös elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus sekä eläinten ja kasvien terveys. Toimenpiteillään ministeriö luo edellytyksiä maaseudun elinkeinojen ja virkistystoimintojen kehittämiseen. Tavoitteen toteuttamiseksi vaikutetaan myös EU:n tasolla tapahtuvaan päätöksentekoon. Kestävän käytön periaatteen mukaisesti uusiutuvia luonnonvaroja tulee käyttää siten, että niiden taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen arvo säilyy vähentymättömänä myös tuleville sukupolville. Uusiutuvia luonnonvaroja, joihin tuotteiden ja palvelujen tuotanto perustuu, ovat: peltoekosysteemit, maatalouden tuotantokasvit ja -eläimet metsät, niiden puuvarat ja keräilytuotteet riistaeläimet, porot, kalat sekä vesivarat. EU:n perustamissopimuksen mukaan unioni määrittelee yhteisen maatalouspolitiikan ja toteuttaa sitä. Maatalouspolitiikan tavoitteita ovat maatalouden tuottavuuden lisääminen, maatalousväestön kohtuullinen elintaso, markkinoiden vakauttaminen, elintarvikehuollon turvaaminen ja kohtuulliset kuluttajahinnat. Kalastuspolitiikan tavoitteet on rinnastettu maatalouspolitiikan tavoitteisiin. Maatalouspolitiikan uudistuksessa vuonna 2003 asetettuja uusia tavoitteita ovat markkinasuuntautuneisuuden lisääminen, ympäristönhoidon parantaminen sekä elintarviketurvallisuuden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan politiikkasektoreiden ja hallinnon menot, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa määrärahat on budjetoitu) varsinainen talousarvio Muutos varsinainen talousarvio 2005/2006 Maaseudun kehittäminen (30.10) 170, ,991 25,124 Maatalous (30.20) 2 109, ,031-38,083 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (30.30, 71, 72 ja 73) 49,773 43,949-5,824 Kala-, riista- ja porotalous (30.40) 58,065 58,328 0,263 Vesitalous (30.50) 28,486 27,898-0,588 Metsätalous (30.60 ja 63) 162, ,940 0,815 Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö (30.70) 54,289 54,876 0,587 Hallinto ja muut (30.90 ja 91) 91,785 88,448-3,337 Yhteensä 2 724, ,461-21,043 Seuraavassa on toimialan politiikkasektoreiden toimintaympäristön kuvausta ja maa- ja metsätalousministeriön asettamat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet sekä perustelu määrärahamuutokselle 2005/2006. Muut alustavat tulostavoitteet, avainmittarit ja tunnusluvut sekä perustelut on esitetty luku- ja momenttiperusteluissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Maaseudun kehittäminen Toimintaympäristö Väestön väheneminen maaseutualueilla on viime vuosina hieman tasaantunut. Toisaalta väestö keskittyy entistä harvempiin kasvukeskuksiin. Erityisesti nuoret, koulutetut, työikäiset ja naiset muuttavat harvaan asutulta ja ydinmaaseudulta, jonka väestörakenne vinoutuu. Kaikista aktiivitiloista noin neljänneksellä harjoitetaan maatalouden rinnalla myös jotain muuta yritystoimintaa. Maaseudun pienyritysten ja mikroyritysten luku- ja henkilömäärä kasvaa tasaisesti erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Harvaan asutun maaseudun yrityskanta pienenee. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kasvaa. Maaseudun kehittäminen on laaja-alaista eri hallinnonalojen ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Kehittämisen painopisteet on asetettu valtioneuvoston vuosia koskevassa maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa. Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto on asettanut seuraavat vaikuttavuustavoitteet maaseudun elinvoima säilyy kestävällä tavalla maaseutualueiden, erityisesti harvaan asutun ja ydinmaaseudun kehitys on tasapainoinen suhteessa koko maan kehitykseen Määrärahojen muutokset Maaseudun kehittämistä tukevia menoja on eri pääluokissa. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat 25,1 milj. euroa (+15 %), mikä johtuu siitä, että EU-osarahoitteisen ohjelmatoiminnan maksatukset painottuvat nykyisen ohjelmakauden viimeisiin vuosiin. Maaseutuneuvonnan määrärahat alenevat sitä vastoin selvästi. Maatalous Toimintaympäristö Maailmankaupan vapautuminen ja EU:n laajeneminen ovat lisänneet kilpailua maailmanmarkkinoilla ja elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa lisääntyy koko ajan. Kiristynyt kilpailu näkyy jo reaalisena tuottajahintatason alenemisena. Viljelijöiden tulokehitys Suomessa on EU-aikana myös ollut aleneva. Vuonna 2004 yhteenlaskettu maataloustulo oli reaalisesti noin 68 % vuoden 1994 tasosta, vaikka maataloustuotanto ei ole supistunut. Myös viljelijäkohtainen maataloustulo on ollut aleneva. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus muuttaa olennaisesti maatalouden tukijärjestelmiä. Uudistuksen keskeisiä muutoksia ovat tukien ja tuotannon välisen kytkennän poistaminen osittain tai kokonaan sekä suorien tukien leikkaaminen. Suomessa siirrytään uuteen tukijärjestelmään vuonna 2006 ns. yhdistelmämallin pohjalta. Yhdistelmämalli muodostuu alueellisesta tasatukimallista ja tilakohtaisesti määräytyvästä lisäosasta tietyille tuotannonaloille sekä eräistä tuotantosidonnaisista tuista. Suorien tukien saamisen ehdoksi, ns. täydentäviksi ehdoiksi tuli jo vuonna 2005 merkittäviä ympäristön ja eläintenhoidon vaatimuksia ja vaatimukset lisääntyvät vuonna Tuen osittaisen irrottamisen tuotannosta arvioidaan keskipitkällä aikavälillä lisäävän tuotannon markkinasuuntautuneisuutta ja alueellista keskittymistä, vähentävän tuotantoa ja nopeuttavan maatilojen rakennekehitystä. Tuotannon määrän alenemisen seurauksena myös tuottajien tulot voivat alentua. Vaikutukset olisivat merkittävimmät maito- ja naudanlihasektorilla. Peltoalan tarve rehun ja elintarvikkeiden tuotantoon supistunee. Vaikuttavuustavoitteet perheviljelmien toimintaedellytykset turvataan kuluttajille turvataan laadukkaat elintarvikkeet maataloustuotannon ravinnekuormitus vähenee peltoala säilyy viljelykäytössä ja sen käyttö energiatuotantoon kasvaa olennaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Määrärahojen muutokset Määrärahat supistuvat 38,1 milj. euroa (-2 %), mutta käytettävissä olevat varat kasvavat 24,6 milj. eurolla, koska maatalouden ympäristötuen rahoitukseen käytetään 62,7 milj. euroa vuodelta 2005 siirtyvää määrärahaa. Maksettavien viljelijätukien määrä kasvaa 25,0 milj. euroa, kun EU-tulotuki kasvaa EU:n hallinnollisten hintojen alenemisen johdosta. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Toimintaympäristö Turvallisuustavoitteet suomalaisessa elintarvikeketjussa rakentuvat EU:n yhteisen politiikan perustalle. Yhteisön uudet elintarvikeasetukset ja elintarvike- ja rehuvalvonta-asetus tulevat pääosin voimaan Elintarvikkeiden turvallisuus ja eläinten hyvinvointi ovat aiempaa selkeämmin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan täydentävien ehtojen valvonnalla. EU:n laajeneminen, lisääntyvä maailmankauppa sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat sisämarkkinakauppaan uusia riskejä, jotka liittyvät eläin- ja kasvitautien leviämiseen sekä elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten turvallisuuteen. Elinkeinon, tuottajien ja viranomaisten yhteistyöllä luotu kansallinen eläinten terveydenhuolto laajenee kattamaan maidon- ja lihakarjan tuotannon, lampaat ja vuohet sekä siipikarjatuotannon. Kunnallisen ympäristöterveydenhuollon yksiköitä kootaan aluksi vapaaehtoisuuden pohjalta valtioneuvoston elintarvikevalvonnan kehittämisestä antaman periaatepäätöksen mukaisesti seutukunnalliseen yksikköön. Vaikuttavuustavoitteet eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvointi paranee elintarvikevälitteiset ja eläimistä ihmisiin leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. Määrärahojen muutokset Menoihin käytettävissä olevat määrärahat säilyvät ennallaan. Määrärahat alenevat 5,8 milj. eurolla teknisten muutosten johdosta (nettomäärärahoissa huomioonotettavat tuloerät lisääntyvät). Kala-, riista- ja porotalous Toimintaympäristö Kala- ja riistakantojen arvioidaan säilyvän elinvoimaisina, porotaloudessa laidunten kestävyydessä on ollut havaittavissa elpymistä. Ammatinharjoittajien määrän arvioidaan vähenevän, toisaalta vapaa-ajan kalastajien ja metsästäjien lukumäärät ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla. Vaikuttavuustavoitteet Tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä ja monipuolinen hyödyntäminen. Elinkeinokalataloudessa pyritään kannattavuuden parantumiseen ja vapaa-ajan kalastusta pyritään edistämään kestävän käytön sallimissa rajoissa. Riistataloudessa tavoitteena on vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvun rajoittaminen. Porotaloudessa pyritään porolaidunten kestävän käytön mukaan mitoitettuun kannattavaan porotalouteen. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso säilyy ennallaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Vesitalous Toimintaympäristö Vuonna 2004 vesitilanne palautui kuivuuden jälkeen suuressa osassa maata lähelle keskimääräistä. Vuoden 2005 alussa järvien vesipinnat ja lumen vesiarvot olivat Itä- ja Pohjois-Suomessa selvästi keskimääräistä korkeammat. Muualla maassa vesitilanne oli tavanomainen. Vuoden 2004 kesän rankkasadetulvat, vuoden 2005 alun rannikkotulvat sekä alkukesän tulvat Lapissa osoittivat jälleen poikkeuksellisiin vesitilanteisiin varautumisen tärkeyden. Erityisesti yhdyskuntien tulvariskien hallintaa ja vesistöjen käytettävyyttä parantavien hankkeiden tarve ja kysyntä kasvaa. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja erityistilanteisiin varautumista palvelevia vesihuoltohankkeita on runsaasti vireillä eri puolella Suomea. Valtion tuen kysyntä on edelleen suuri. Vaikuttavuustavoitteet Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesistöjen hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja hyvä riskien hallinta myös poikkeuksellisissa vesitilanteissa. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso laskee hieman. Metsätalous Toimintaympäristö Puuston vuotuinen kasvu on viimeisimpien inventointitietojen mukaan 87 milj. m³. Teollisuuden raakapuun käyttö (v milj. m³) on lisääntynyt. Hakkuukertymä (v milj. m³) ei kuitenkaan ole kasvanut Kansallinen metsäohjelma 2010:n tavoitteen mukaisesti, sillä puun tuonti on lisääntynyt selvästi. Tuontipuun osuus on jo lähes neljännes teollisuuden raakapuun käytöstä. Puutuoteteollisuuden viennin arvo ei ole kohonnut ohjelman tavoitteen mukaisesti, mutta myönteistä alan kehityksen kannalta on puutuotteiden jalostusasteen kohoaminen ja tuotteiden kotimaan käytön kaksinkertaistuminen. Metsähakkeen käyttö on kohonnut tavoitteen mukaisesti (v ,7 milj. m³). Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen näyttää osaltaan hidastaneen metsäsektorin työpaikkojen vähenemistä. Metsäsektorin työpaikkojen säilymisen ohella metsätalouden kannattavuus on tärkeää maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Metsätalouden kannattavuus on kuitenkin viime vuosina reaalisesti heikentynyt, koska hakkuukertymä ei ole kasvanut tavoitteen mukaisesti ja havupuun hinnat ovat kuusitukkia lukuun ottamatta reaalisesti laskeneet. Vaikuttavuustavoitteet Hakkuukertymän nouseminen kansallisessa metsäohjelmassa tavoitteena olevaan miljoonaan kuutiometriin lisäisi kantorahatuloja ja parantaisi metsätalouden kannattavuutta ja maaseutuväestön toimeentuloa edellyttäen, että hakkuukertymän tukkipuuosuus ei merkittävästi laske. Valtio voi vaikuttaa välillisesti hakkuukertymän lisäämiseen ja konkreettisesti metsätalouden kestävyyteen. Tämä edellyttää, että huolehditaan pitkäjännitteisesti metsänhoito- ja metsänparannustöistä ja metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, jotta hakkuut voitaisiin tehdä metsien kestävyyttä vaarantamatta. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa metsäpolitiikan lähivuosien tärkeimmiksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiksi metsien korkean puuntuotannollisen käyttöasteen; metsien hyvän puuntuotannollisen tilan; ja metsien monimuotoisuuden. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee hieman. Suurimmat lisäykset ovat metsäpuiden siemenhuoltovarojen lisääntyminen 0,6 milj. eurolla ja metsäluonnon hoidon edistämisvarojen lisäys 1,28 milj. eurolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö Toimintaympäristö Maanmittaustehtävät ovat osa valtion peruspalvelutehtävää, jolla ylläpidetään valtakunnallista kiinteistö- ja maastotietojärjestelmää. Nämä järjestelmät ovat perustana monissa yhteiskunnan ydintoiminnoissa ja niihin liittyvissä tietojärjestelmissä. Maanmittausalan palveluihin ja tuotteisiin kohdistuu jatkuvasti muutostarpeita, jotka johtuvat paikkatietoja paikannustekniikan käytön lisääntymisestä, tieto- ja sisältöteollisuuden yleisestä laajenemisesta sekä tiedonsiirtoteknologian kehittymiseen perustuvien tietovarantojen käytön lisääntymisestä. Kansallisten tietovarantojen ja palveluiden merkitys virallisina ja luotettavina tietolähteinä korostuu. Euroopan unionin alueella otetaan käyttöön yhtenäiset koordinaattijärjestelmät ja karttaprojektiot. Paikkatietojen harmonisointiin tähtäävä INSPIRE-direktiiviehdotus tulee vaikuttamaan Suomen kansallisen paikkatietostrategian toimenpanoon. Vaikuttavuustavoitteet kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat yksityisen maanomistuksen pysyvyyden ja maastotiedon oikeellisuuden kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja niitä hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta) toimialan tietovarantojen monipuolinen käyttö helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso säilyy ennallaan. Hallinto ja muut Määrärahat alenevat toimintojen supistamisen johdosta. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnalliset tulostavoitteet Hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa toimeenpannaan tuottavuusohjelmia toimeenpannaan ministeriön hallinnonalan tutkimusstrategiaa kehitetään ohjauksessa ja johtamisessa tarvittavaa laskentatointa ja laaditaan strategiset henkilöstösuunnitelmat vuosille Hallinnon rakenteiden kehittäminen Elintarvike- ja eläinlääkintävalvonnan sekä kasvinterveyden ja maatalouden tuotantopanosten valvonnan keskushallinto järjestetään uudelleen siten, että koko elintarvikeketjun kattavaa valvontaa ohjataan yhdenmukaisesti. Valtion keskushallintoon luodaan uusi Elintarviketurvallisuusvirasto, joka vastaa riskien arvioinnista ja valvonnasta koko elintarvikeketjussa yhtenäisellä tavalla. Tavoitteena on vastata EU:n uuden elintarviketurvallisuutta koskevan lainsäädännön asettamiin tavoitteisiin. Uusi järjestely tukee myös kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tavoitteiden toteuttamista. Uudistus parantaa valvonnan kokonaisuuden hallitsemista, tarpeiden ja painopistealueiden tunnistamista sekä valvonnan tuloksellisuuden seurantaa. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, Elintarvikevirasto ja Kasvintuotannon tarkastuskeskus yhdistetään lukien uudeksi Elintarviketurvallisuusvirastoksi, johon siirretään myös ministeriön elintarvike- ja terveysosaston toimeenpanotehtävät. Kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ohjaavat virastoa oman toimialansa osalta. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto, milj. euroa Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset Vuoden 2006 sitoumukset Yhteensä Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 10. Maaseudun kehittäminen Maatalous Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Kala-, riista- ja porotalous Vesitalous Metsätalous Metsähallitus Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Elintarvikevirasto Kasvintuotannon tarkastuskeskus Hallinto Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 1) Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maaseudun elinvoimaisuuden säilymiseen vaikutetaan ohjelmatyön, tutkimus- ja kehittämishankkeiden, yritystukien samoin kuin maaseudun neuvonnan avulla. Maaseutualueiden ja erityisesti harvaan asutun ja ydinmaaseudun tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää paitsi voimavarojen suuntaamista näille alueille myös maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Ohjelmatyö käsittää maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ohjelmakaudella Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) osarahoitettavat tavoite 1-ohjelmat, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelman sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettavat tavoite 1- ja 2-ohjelmat ja Interreg III-yhteisöaloiteohjelmat, joihin osallistutaan valtion rahoitusosuudella. Maatilatalouden kehittämisrahastosta rahoitetaan POMO+ -ohjelma ja vuonna 2006 kokonaan kansallisesti rahoitettava Etelä- ja Länsi- Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ELMA). 1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom , ja 62, , , 42, 51, 62 ja 77) voidaan käyttää 140 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset: noin 705 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 245 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 26 läänineläinlääkäriä, UM: 7 erityisasiantuntijaa, VM: noin 40 tullilaitoksessa tarkastustehtävissä. Lisäksi hallinnonalan virastoihin ja laitoksiin arvioidaan palkattavan noin 114 henkilötyövuotta valtion talousarvion ulkopuolisella rahoituksella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Tavoite 1-ohjelmissa ja ALMA-ohjelmassa pyritään varoja kohdentamaan ensisijaisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Rahoitustoiminnan painopisteitä ovat yritystoiminnan monipuolistaminen uusille kasvualoille ja toiminnassa olevien yritysten kasvun tukeminen. Leader+ -yhteisöaloiteohjelma tukee pienimuotoisin, yhteistyötä lisäävin hankkein paikallista omaehtoista kehittämistyötä. Kansallisen maaseutupolitiikan painopisteet vuosille on määritelty valtioneuvoston hyväksymässä maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa. Siinä on asetettu tavoitteiksi elinkeinojen ja työn uudistaminen, osaamisen tason nostaminen, peruspalvelujen ja asumisen kehittäminen sekä maaseudun toimintarakenteiden vahvistaminen. Kansallista rahoitusta kohdennetaan erityisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin mm. valtakunnallisina maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeina, erityisesti laajoina toimialakohtaisina verkostohankkeina, sekä kahdeksan maaseutuprofessuurin rahoitukseen. Maaseudun neuvontajärjestöjen työtä maatilatalouden ja maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseksi ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseksi tuetaan valtionavulla. Erityisenä painopisteenä on mm. edistää maatilojen hallittuja omistuksen siirtoja. Kansallisista varoista edistetään myös hevostaloutta ja 4H-toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa mm. ohjelmissa asetettujen tavoitteiden pohjalta vuoden 2006 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat vaikuttavuustavoitteet: maaseudun yritystoiminta vahvistuu (ohjelmakaudella vähintään uutta yritystä, joista 50 % harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla) työllisyys paranee (ohjelmakaudella vähintään uutta työpaikkaa, joista 50 % harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla) osaaminen vahvistuu (ohjelmakaudella vähintään koulutettua) kylätoiminta aktivoituu (vuoden 2006 loppuun mennessä vähintään kyläsuunnitelmaa). Toiminnallinen tuloksellisuus ALMA-ohjelman maksatukset tuensaajille toteutuvat sidottujen myöntämisvaltuuksien mukaisesti muiden ohjelmien myöntämisvaltuudet sidotaan kunkin ohjelman rahoituskehyksen mukaisesti ja maksatukset toteutuvat N+2 säännön mukaisesti ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman valmistelu edistyy siten, että sen toimeenpano on aloitettavissa Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa voidaan myöntää myös erityisavustuksena. Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään euroa. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionapua arvioidaan myönnettävän seuraavasti Maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen Kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan kehittäminen Maaseutuelinkeinojen rationalisoinnin kehittäminen Puutarhatalouden kehittäminen Luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen Maatalousmuseon vuokra- ja muut toimintamenot (enintään) Yhteensä Maaseudun elinkeinoneuvonnalle on asetettu seuraavat kolme avaintulosaluetta: 1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palvelujen laadun kehittäminen 2. Maaseutuympäristön hoidon ylläpito ja kehittäminen 3. Maaseudun toimivien ja uusien yritysten sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittäminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Neuvontajärjestöt tukevat omalta osaltaan hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteita erityisesti yritysten liiketoimintaosaamisen ja sukupolvenvaihdoksia ja muunlaisia omistuksen siirtoja varten tarvittavan yritysneuvonnan osalta. Tulostavoitteena on laatia suunnitelma kaikille (yli 1 000) omistajanvaihdosta suunnitteleville tiloille. Neuvontajärjestöt osallistuvat myös kansallisen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen tarjoamalla alkutuotannon laatukoulutusta. Neuvonnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen edellyttävät asiakasyrityksissä tapahtuvien muutosten seurantaa sekä säännöllisesti toistuvaa neuvontatyötä maatilalla. Tulossopimukset kattavat 21 elinkeinoneuvontaa harjoittavaa suomenkielistä alueellista maaseutukeskusta ja näiden valtakunnallisen keskusjärjestön sekä vastaavan ruotsinkielisen organisaation ja yhdeksän valtakunnan kattavaa elinkeinoneuvontaa harjoittavaa maatalouden erikoisjärjestöä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Maaseudun elinkeinojen kehittämiseen on momentille esitetty euroa. Tämä on euroa eli 13 prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna. Maaseudun elinkeinojen kehittämiseen osoitettujen harkinnanvaraisten valtionavustusten määräraha on vähentynyt maa- ja metsätalousministeriöltä saadun selvityksen mukaan 1990-luvulta lähtien yli 40 prosenttia. Maaseudun elinkeinoneuvonnalla on nykyisin monipuolinen tehtäväkenttä, kuten momentin perustelujen selvitysosastakin ilmenee. Neuvonta on yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa kehittämässä myös yritystoiminnan monipuolistamista maaseudulla. Samoin se osallistuu kansallisen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen tarjoamalla alkutuotannon laatukoulutusta. Erityisen tärkeitä neuvonnan toiminnat ovat EU:n uuden ohjelmakauden alkaessa vuonna Samoin käynnissä oleva EU:n yhteinen maatalouspolitiikka asettaa haasteita neuvonnalle. Valtionavun osuus on ollut neuvontajärjestöjen budjetissa noin 20 prosenttia. Momentin määrärahasta rahoitetaan toimintaa, joka muodostaa noin puolet maaseutukeskusten koko toiminnasta. Määrärahalla turvataan alueellisesti tasapuolisen neuvonnan tarjonta koko maassa. Neuvonta on julkisen rahoituksen (momentin määräraha ja EU-hankkeet) turvin pystynyt työllistämään lähes henkilöä. Neuvonnan valtionavun leikkaus merkitsee henkilöstösupistuksia. Tästä puolestaan seuraa myös palvelumaksujen menetyksiä; valtionavun leikkausta ei ole juurikaan mahdollista korvata lisäämällä palvelutuotannon määriä/henkilö tai korottaa yksikköhintoja. Momentin perusteluissa on todettu, että tulossopimukset kattavat 21 elinkeinoneuvontaa harjoittavaa suomenkielistä alueellista maaseutukeskusta ja näiden valtakunnallisen keskusjärjestön sekä vastaavan ruotsinkielisen organisaation. Mukana on myös yhdeksän valtakunnan kattavaa elinkeinoneuvontaa harjoittavaa maatalouden erikoisjärjestöä. Hallitus joutuu saadun selvityksen mukaan kohdentamaan käytettävissä olevan tuen vastaisuudessa niille elinkeinoneuvontaa tekeville organisaatioille, joiden toiminnan alueellinen ja asiakaskattavuus on mahdollisimman suuri. Vähenevien resurssien puitteissa ei ole mahdollisuuksia samassa määrin kuin aiemmin turvata kaikkien neuvontapalvelujen saatavuutta. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että erityisesti tässä tilanteessa on tarpeellista selvittää mahdolliset neuvonnan päällekkäisyydet ja päästä työnjakoon, joka parhaiten palvelee maaseudun kokonaisvaltaista kehittämistä. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi euroa maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. K o t i e l ä i n j a l o s t u k s e n j a - n e u v o n n a n k e h i t t ä m i n e n. Kotieläinjalostuksessa vallitsee voimakas rakennekehitys. Valtionavun turvin on voitu varmistaa harvaan asuttujen ja pohjoisten alueiden jalostussuunnittelu ja -neuvonta, keinosiemennyspalvelut ja kustannustehokkaiden menetelmien kehittäminen sekä tulossopimusten edellyttämät palvelut yhteiskunnalle. Kotieläinjalostuksen tulokset heijastuvat koko elintarvikesektorille tuottajista kuluttajiin, minkä vuoksi toiminnan osarahoitus julkisista varoista on katsottu perustelluksi. Jalostusneuvonta ja keinosiemennys ovat yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa olleet edistämässä eläinaineksen kehitystä ja kotieläintuotannon kannattavuutta Suomessa. Kotieläinjalostukseen on momentilla ehdotettu euron määrärahaa, mikä on euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kotieläinjalostuksen ja keinosiemennyksen saama valtionapu on vähentynyt 1990-luvun alkupuolelta lähtien voimakkaasti. Valtiovarainvaliokunta totesi kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä, että neuvonnan valtionavun leikkaus uhkaa neuvonnan ja keinosiemennyspalvelujen tasapuolista saatavuutta maan syrjäisimmillä alueilla, missä maataloudella on suuri merkitys. Momentille lisätään euroa kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan kehittämiseen. M a a t a l o u s m u s e o n v u o k r a - j a m u u t t o i- m i n t a m e n o t. Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 hin enintään euroa. Sekä vuoden 2004 että 2005 talousarvioissa tarkoitukseen varattiin enintään euroa, mitä valtiovarainvaliokunta edelleenkin pitää valtionavun vähimmäistasona myös tulevina vuosina. Kuluvana vuonna avatun Suomen maatalousmuseo Saran toimitilakulut ovat vuodessa euroa ja palkat (8 henkilöä) sivukuluineen yhteensä euroa. Siten ehdotettu valtionapu kattaisi vain nämä, mutta ei riittäisi varsinaiseen toimintaan. Muut välttämättömät toimintakulut (tietoliikenne, ostopalvelut, vakuutukset sekä näyttely-, kokoelma-, julkaisu- ja tutkimustoiminta) ovat saadun selvityksen mukaan yhteensä euroa. Eduskunta on valtionavun ehtona edellyttänyt museolta valtakunnallista toimintaa tavoitteena erikoismuseon status. Tämä vaatii museolta kehittämisresursseja muun muassa tietotekniikan, tapahtumien, maatalousmuseoiden verkottumisen ja yhteismarkkinoinnin alueilla. Museoasetuksen mukaan valtakunnallinen erikoismuseo edistää ja ohjaa museotoimintaa erikoisalallaan. Se huolehtii samaa erikoisalaa edustavien museoiden keskinäisestä yhteistyöstä, museokokoelmien valtakunnallisten rekisterien ylläpidosta sekä Museoviraston tai opetusministeriön antamista erityistehtävistä. Suomen maatalousmuseo hankkii myös muuta rahoitusta. Tämän avulla on tarkoitus vuoden 2006 aikana rakentaa ns. demohalli käyttökonekokoelmien esilläpitoa, vanhojen koneiden korjausta, korjausopetusta ja työnäytöksiä varten. Hallin kustannusarvio varusteineen on euroa. Sen toiminnallinen sisäänajo tapahtuu vuoden 2006 aikana ja edellyttää riittävää valtionavun tasoa. Tarkoituksena on ollut, että maatalousmuseo saisi valtionapua vuoteen 2010 saakka maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta. Maa- ja metsätalousministeriö on katsonut, että museotoiminta sopii varsin huonosti sen hallinnonalalle. Valiokunnan mielestä pitäisi käynnistää selvitystyö siitä, mitä eri vaihtoehtoja valtiolla on tämäntyyppisen toiminnan kestävään rahoitukseen. Selvityksen tulisi olla valmis vuoden 2008 lopussa. Momentille lisätään euroa maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin talousarvio talousarvio tilinpäätös Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti ja hevostalousneuvottelukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtionosuutena kertyvän euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille Kun valtion osuudesta käytetään momentilla myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle hevostalouden tutkimukseen euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Määrärahan arvioitu jakautuminen Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen Avustus totopelilaitteiden linja-, huolto- ja asennuskuluihin Avustus hevoskasvatukseen Palkintotuki ja muut avustukset Avustus raviratojen korjaus- ja korvausinvestointeihin Hevostalousneuvottelukunnan menot Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta mm. palvelutarjonnan, yrittäjyyden, ympäristökasvatuksen, asuinympäristön viihtyisyyden sekä metsä- ja luonto-osaamisen edistämisen avulla. 4H-neuvontajärjestössä on yhteensä noin 350 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa yli 90 % Suomen kunnista. 4H-neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisissä tulossopimuksissa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : 4H-järjestön toiminnan keskeisenä tavoitteena on nuorten yrittäjyyden ja työelämävalmiuksien edistäminen siten, et- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 tä mahdollisimman monet työikäiset tulevaisuudessakin olisivat sekä työkykyisiä että työhaluisia. 4H-toimintaa kehitetään jatkuvasti toimintaympäristöä vastaavasti ja voimavarat pyritään suuntaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Merkittävä osa työn vaatimista voimavaroista kootaan omatoimisen varainhankinnan avulla. Erityisesti ongelmia ennaltaehkäisevä perusnuorisotyö ja tähän liittyvän neuvontatoiminnan hoitaminen edellyttävät kuitenkin yhteiskunnan tukea. Perusrahoituksen olemassaolo muodostaa pohjan, jonka avulla nuorisotyöhön ja neuvontaan käytettävät aineelliset ja henkiset panokset kyetään moninkertaistamaan. 4H-työhön osoitettu valtionavustuksen määrä on myös absoluuttisesti vähentynyt 1990-luvun alun jälkeen. Vuonna 1991 valtionavustusta myönnettiin 5,55 miljoonaa euroa. Hallitus on ehdottanut momentille euroa vuodelle Tämä on euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Valtionavun supistuksilla voi olla toiminnalle kauaskantoisia seurauksia. Kuntien tuki ja valtionavustus kytkeytyvät yhdistystasolla toisiinsa. Pelättävissä on, että valtionavustuksen supistuminen johtaa leikkauksiin myös kuntatuessa. Kiristyvä talous saattaa johtaa myös siihen, että 4H-nuorisotyö loppuu ensiksi niillä alueilla, joilla sitä eniten tarvittaisiin. Momentille lisätään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2006 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1-ohjelmia ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavien hankkeiden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun EMOTR:n ohjausosastosta (EMOTR-O) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmomentin määrärahojen kanssa käyttää myös EMOTR:n ohjausosaston (EMOTR-O) osarahoittamien tavoite 1- ja Leader+-ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa, euroa tavoite 1-ohjelmissa ja euroa Leader+ -yhteisöaloiteohjelmassa. Vuonna 2004 käytössä olleesta 66,254 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 56,809 milj. euroa, joten vuodelle 2005 siirtyi valtuutta käytettäväksi 9,445 milj. euroa. Vuodelle 2004 osoitetusta 49,718 milj. euron määrärahasta maksettiin 45,296 milj. euroa. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 66,685 19,580 9,638 95,903 Vuoden 2006 sitoumukset 4,177 11,038 7,836 23,051 Yhteensä 70,862 30,618 17, ,954 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. euroa Ohjelma Kauden rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v Myöntämisvaltuus v Käytetty määrärahaa v Budjetoitu määrärahaa v Määräraha v Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (EMOTR-T) 116, ,266-50,705 28,318 35,771 Tavoite 1, Itä-Suomi 77,601 69,572 9,728 30,169 12,701 13,574 josta Kainuu 11,795 11,043 1,334 4,645 2,023 2,045 Tavoite 1, Pohjois- Suomi 50,055 46,360 5,015 17,982 9,312 8,904 Leader+ -yhteisöaloiteohjelma (EMOTR-O) 56,379 49,291 8,308 18,373 10,243 12,613 Yhteensä 300, ,489 23, ,229 60,574 70,862 Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momenteille ja sekä valtion rahoitusosuus momentille T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuden lisäys euroa talousarvioesitykseen euroon nähden aiheutuu siitä, että Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman Annex1-tuotteiden rahoitusvaltuus ei riitä vireille tulleen ison hankkeen rahoitukseen. Kainuun maakuntaan kohdistuvan myöntämisvaltuuden lisäys on euroa talousarvioesityksen euroon nähden talousarvio I lisätalousarvio 2005 talousarvio tilinpäätös Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2006 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien, alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmia sekä Leader+ - ja Interreg III-yhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen apuun yhteisön tukiedellytysten mukaisesti yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman ja Leader+-yhteisöaloiteohjelman osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sisältäen myös maaseudun kehittämistoimenpiteiden arviointiin tarvittavat varat. Määrärahaa saa käyttää kansallisena teknisenä apuna enintään 75 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kokonaan valtion varoin. Määrärahaa saa käyttää myös neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T) hankkeiden valtion rahoitusosuutena, euroa saman rahaston ohjausosaston (EMOTR-O) hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa teknisen avun kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sekä euroa yhteisön varoista sidottujen hankkeiden maksatusten korjaamiseen. Lisäksi vuodelta 2004 siirtyvästä määrärahasta käytetään euroa EMOTR- T-hankkeiden maksatukseen. Vuonna 2004 käytössä olleesta 101,669 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 76,125 milj. euroa, joten vuodelle 2005 siirtyi valtuutta käytettäväksi 25,544 milj. euroa. Vuodelle 2004 osoitetusta 89,792 milj. euron mää- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa rärahasta maksettiin 62,135 milj. euroa. Loput käyttämättä jääneestä arviomäärärahasta (27,657 milj. euroa) muutettiin vuoden 2004 kolmannessa lisätalousarviossa kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 94,008 17,663 9, ,037 Vuoden 2006 sitoumukset 4,826 9,122 8,457 22,405 Yhteensä 98,834 2) 26,785 17, ,442 Momentin myöntämisvaltuuden jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain, milj. euroa Rahasto Tavoite 1 Tavoite 2 Alueellinen maaseudun ke- Yhteisöaloitteehittämis-ohjelma Yhteensä EMOTR-O-osarahoitteinen 11,721-6,314-18,035 EAKR-osarahoitteinen 0,589 0,511 0,393-1,493 Kokonaan kansallinen 0,100-0,180 2,597 2,877 Yhteensä 12,410 0,511 6,887 2,597 22,405 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. euroa Ohjelma Budjetoitu valtuutta v Kauden rahoituskehys valtuutena Myöntämisvaltuus v Käytetty määrärahaa v Budjetoitu määrärahaa v Määräraha v EMOTR-osarahoitteiset Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (EMOTR- T) 230, ,477-99,133 53,270 66,033 3) Tavoite 1, Itä-Suomi 65,944 59,179 8,355 25,122 11,000 11,702 josta Kainuu 9,761 9,432 0,959 3,620 1,928 1,718 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 40,247 37,065 4,276 13,992 7,256 7,330 Leader+ (EMOTR-O) 37,807 33,193 5,404 11,621 6,000 8,032 EMOTR-osarahoitteiset yhteensä 374, ,914 18, ,868 77,526 93,097 EAKR-osarahoitteiset Tavoite 1 7,082 6,559 0,589 4,261 1,378 1,029 Tavoite 2 7,996 7,884 0,511 5,403 1,067 0,854 Interreg 4,966 4,573 0,393 0,912 0,976 1,160 EAKR-osarahoitteiset yhteensä 20,044 19,016 1,493 10,576 3,421 3,043 Kansallinen tekninen apu 13,847 10,970 2,877 7,486 2,201 2,594 2) Lisäksi on käytettävissä 6,768 milj. euroa vuodelta 2004 siirtynyttä määrärahaa. 3) Lisäksi on käytössä 6,768 milj. euroa vuodelta 2004 siirtynyttä määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Ohjelmien korjaukset ,126 0,100 0,100 Kaikki yhteensä 408, ,900 22, ,056 83,248 98,834 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuden vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu tavoite 1 -ohjelman hallinnonaloittaisten myöntämisvaltuusjakojen täsmentymisestä. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman myöntämisvaltuuden euron lisäys talousarvioesityksen euroon nähden johtuu siitä, että Annex1-tuotteiden rahoitusvaltuus ei riitä vireille tulleen ison hankkeen rahoitukseen. Valtuuden lisäystä vastaava euron vähennys toteutetaan Leader+ -ohjelman talousarvioesityksen euron valtion rahoitusosuutta koskevassa valtuudessa. Kainuun maakuntaan kohdistuvan myöntämisvaltuuden lisäys on euroa talousarvioesityksen euroon nähden talousarvio I lisätalousarvio 2005 talousarvio tilinpäätös Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000), maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1289/2002) ja maaseudun kehittämistoimen-piteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (129/2002) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot. Määrärahaa voidaan myöntää em. lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa myös julkisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallisia maaseudun kehittämishankkeita, jotka ovat lähinnä laajoja verkostohankkeita. Näiden on todettu toteuttavan tehokkaimmin asetettuja tavoitteita. Valtioneuvoston vuosia 2005 ja 2006 koskevan maaseutupoliittisen erityisohjelman ja neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman linjausten mukaisesti rahoitusta kootaan yhteishankkeiden avulla eri ministeriöistä. Määräraha on merkittävä maaseutututkimuksen rahoituslähde Suomessa. Momentilta rahoitetaan kahdeksaa maaseutuprofessuuria. Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen euroa. Varoista pääosa kanavoituu maakunnalliseen työhön. Kylätoiminta on maaseudun kehitystyössä olennainen toimija satojen projektirahoituksella toteutettavien hankkeiden myötä. Näihin sitoutuu valtion ja kunnan rahoituksen (yhteensä 31 milj. euroa) lisäksi merkittävä määrä yksityistä rahaa ja talkootyötä. Kylätoiminnan valtionavun tavoitteena on rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön jatkumisen turvaaminen talousarvio talousarvio tilinpäätös Maatalous S e l v i t y s o s a : Pääluokkaperusteluissa esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisella tukijärjestelmällä. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta oli 45 % vuonna Markkinatuotot eivät useimpien tuotteiden osalta kata tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan. Tukien kokonaismäärä oli suurempi kuin viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman tuotoksi jäävä maataloustulo, joten tukien merkitys maatalouden toimintaedellytysten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannon jatkumisen turvaamisessa on keskeinen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Maataloustuloon vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu vuonna 2006 merkittäviä muutoksia. Maatalouden tuotantokustannuksia alentaa vuonna 2005 toteutettava polttoaineverotuksen palautus maataloudelle, kasvihuonetuotannolle ja porotaloudelle. Palautuksen vaikutukseksi arvioidaan n. 21,5 milj. euroa. Etelä-Suomen maataloutta koskeva artiklan 141 mukainen EU:n päätös alentaa tuen maksuvaltuutta vuonna milj. euroa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyen EU:n kokonaan maksamia suoria tukia leikataan vuodesta 2005 alkaen. Osa leikatusta summasta palautetaan vuodesta 2006 alkaen pienille tuottajille EU-tulotuen yhteydessä ja osa palautetaan käytettäväksi maaseudun kehittämistoimenpiteisiin. Suomessa viime mainittu osa käytetään maatalouden ympäristötukeen, sen EU-osuuden kasvattamiseen. Ympäristötuen kokonaismäärä ei tämän johdosta kuitenkaan nouse. Maatalouden uusi suorien tukien järjestelmä, tilatukijärjestelmä pyritään toteuttamaan siten, että maatalouden tukijärjestelmä kokonaisuudessaan kohdentuu eri tukialueille ja eri tuotantosuuntiin mahdollisimman tasapuolisesti eikä tapahdu jyrkkiä muutoksia. Vuonna 2006 tulee voimaan myös uusia täydentäviä ehtoja. Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on parantaa tulotasoa sekä elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteita maatiloilla. Tuki suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Tuella pyritään tuotantokustannusten alentamiseen edistämällä yrityskoon kasvua. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon ympäristönsuojelu-, eläinten hyvinvointi- ja tuotteiden laatunäkökohdat. Korkotukilainojen myöntämisvaltuutta arvioidaan tarvittavan 400 milj. euroa. Korkotukea myönnetään mm. tuotantorakennusten, maanhankinnan, maatilojen asuinrakentamisen ja konehankintojen rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Lisäksi korkotukilainoja voidaan myöntää eräisiin porotalouden ja luontaiselinkeinojen kohteisiin. Maatilatalouden rakenteen kehittämiseksi MAKERAsta arvioidaan myönnettävän avustuksia yhteensä noin 91 milj. euroa. Myönnettävät avustukset ohjataan mm. nuorten viljelijöiden aloitustukeen sekä tuotannollisiin investointeihin eli esimerkiksi lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja lampoloiden rakentamiseen sekä puutarha- ja porotalouden investointeihin. Tuella arvioidaan rahoitettavan noin 800 tilanpidon aloittamista. EU:n osuus tuesta tuloutetaan suoraan rahastoon. Rakennekehitykseen vaikutetaan myös maatalouden varhaiseläkejärjestelmien avulla. Niitä on toteutettu jo yli 20 vuoden ajan. Varhaiseläkejärjestelmät tarjoavat ikääntyneelle viljelijälle mahdollisuuden tilasta tai tuotannosta luopumiseen jatkajan hyväksi tai myymällä tai vuokraamalla pellot tilaansa laajentaville viljelijöille. Varhaiseläkettä nostaa tällä hetkellä noin henkilöä. Järjestelmien piiriin arvioidaan vuonna 2006 tulevan noin 800 uutta tilaa, eli noin henkilöä. Maa- ja elintarviketutkimus tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa maa- ja elintarviketalouden ja siihen liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen (MTT) on koottu maa- ja elintarviketalouden biologinen, taloudellinen ja teknologinen tutkimus. MTT:n toimipaikkaverkoston ja muiden palvelujen kehittämisellä pyritään kustannussäästöihin ja koko tiedeyhteisön yhteistyön lisäämiseen. Vuoden 2006 MTT:n tutkimuksen painopisteet ilmenevät momentilta Lisäksi tutkimusta rahoitetaan momentin yhteistutkimusvaroin ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2006 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maatalouden politiikkasektorin toimenpiteille seuraavat vaikuttavuustavoitteet: tuotannon kannattavuus paranee ja viljelijöiden työmotivaatio säilyy (kirjanpitotilojen kannattavuuskerroin paranee) tila- ja tuotantorakenne paranevat (tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja yli 50 ha tilojen osuus kasvaa) luonnonmukainen tuotanto laajenee ja monipuolistuu (peltoala ja kotieläintuotanto lisääntyvät). Toiminnallinen tuloksellisuus Uuden tilatukijärjestelmän toimeenpano toteutuu häiriöttömästi. Maatalouden tukijärjestelmien toimeenpanoa kehitetään pitäen periaatteena hyvää hallintotapaa ja palvelulähtöisyyttä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14