Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa-, puutarha- ja metsätalouden, kala-, riista- ja porotalouden, maaseudun kehittämisen, eläinlääkintähuollon sekä siihen liittyvän eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan, vesivarojen käytön ja maanmittauksen. Hallinnonalan toiminnalla on seuraavat strategiset yleistavoitteet: luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle turvataan elintarvikkeiden laatu sekä eläinten ja kasvien terveys Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2002 seuraavat keskeiset muutokset: WTO:n kauppaneuvottelut ja EU:n laajentumisen sekä yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen ja Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkamisen valmistelu elintarvikeketjun laatukysymykset maatalous- ja maaseutupolitiikan keskushallinnon uudelleenorganisointi. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain vuosina , milj. euroa: varsinainen /2002 tilinpäätös talousarvio esitys muutos Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä maa- ja puutarhatalouden tulotuki maatalous- ja puutarhatuotteiden markkinointi maatilatalouden ja maaseudun rakenteen kehittäminen tutkimus, neuvonta ja muut menot Metsätalous Kala-, riista- ja porotalous Vesivarat ja maanmittaus Elintarvikkeet ja terveys Muu toiminta Yhteensä Hallinnonalan alustavat tulostavoitteet vuodelle 2002 tehtäväalueittain: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu Maa- ja elintarviketalouden keskeinen tavoite tulevina vuosina on kuluttajien tarpeiden ja odotusten täyttäminen. Erityisesti huolehditaan laadukkaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tarjonnasta erilaisille kuluttajaryhmille. Tavoitetta tuetaan mm. maa- ja metsätalousministeriön käynnistämän kansallisen elintarviketuotannon laatustrategian toimenpiteiden avulla. Erityistä huomiota vuonna 2002 kiinnitetään laatutietopankin valmisteluun ja viljelijöiden laatukoulutukseen. Maatalouden strategiatyössä kansallisen laatustrategian rakentaminen yhdistetään osaksi tuote- ja sektorikohtaista toimenpidesuunnittelua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Keskeinen tavoite on turvata viljelijäväestölle oikeudenmukainen tulotaso muihin väestöryhmiin verrattuna ottaen huomioon maatalouden vaatima työ- ja pääomapanos sekä ympäristöön liittyvät vaatimukset. Tähän liittyen vuonna 2002 aloitetaan valmistautuminen neuvotteluihin, jotka koskevat liittymissopimuksen 141-artiklaan perustuvia tukia, joilla turvataan Etelä-Suomen kotieläintalouden ja puutarhatalouden jatkuminen vuoden 2003 jälkeen. Lisäksi valmistellaan ratkaisuja horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksen turvaamiseksi ohjelmakauden loppuun saakka. Kansallisten tukijärjestelmien ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen valmistaudutaan kartoittamalla vaihtoehtoisia korkealaatuista tuotantoa tukevia kannustinjärjestelmiä ottaen erityisesti huomioon, että kannustimet myös kotieläintuotantoon säilyvät. Maatalouden tuotantokustannusten alentamiseksi maatalouden rakennetta parannetaan sukupolvenvaihdoksia lisäämällä ja tuotannosta luopumista helpottamalla. Vuoden 2002 alkuun mennessä selvitetään ko. vuoden lopulla päättyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmän jatkaminen siten, että mahdollinen uusi järjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuoden 2003 alusta. Rakennemuutokseen suunnattavan tuen osalta selvitetään, onko tuen kohdentumista tarvetta muuttaa esim. tukemaan paremmin laatutuotteiden tuotantoa. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisessa otetaan huomioon maataloustuotannon ja toimivan yhdyskuntarakenteen tärkeys maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Keskeisenä tavoitteena on kaventaa syrjäisen ja ydinmaaseudun suuria kehityseroja keskusalueisiin nähden. Tavoitteisiin pyritään EU:n osaksi rahoittamien alueellisten ohjelmien ja kansallisen rahoituksen avulla; mm. toimintayhteistyö ulotetaan koko maahan. Erityisenä tavoitteena on työllisyyden, yrittäjyyden, osaamisen ja yhteistyön tukeminen maaseudulla. Lisäksi seurataan ja käytettävissä olevin keinoin tuetaan hallituksen maaseutupoliittisen ohjelman toteutumista myös muilta osin. Vuosien ohjelmakauden EU-osarahoitteisten tavoite 6-, 5b- ja Leader -ohjelmien maksatusmenettelyt saatetaan loppuun Suomelle kuuluvien tulojen turvaamiseksi. Lisäksi käynnistetään selvityksiä siitä, miten julkishyödykkeiden tuottaminen voitaisiin ottaa huomioon tukipolitiikassa. Tutkimus ja neuvonta Maa- ja puutarhatalouden, niihin liittyvän elintarviketuotannon ja maaseudun muiden elinkeinojen kehitystä tuetaan suuntaamalla tutkimusta maa- ja metsätalousministeriön tehtävien ja uusittujen strategioiden kannalta tärkeille alueille tavoitteellisten tutkimusohjelmien avulla. Tutkimusta suunnataan maa- ja elintarviketalouden kilpailukyvyn strategisen ja taloudellisen perustan ja sitä tukevan politiikan kysymyksiin, kestävän raaka-ainetuotannon järjestelmien ja teknologioiden kehittämiseen sekä elintarvikkeiden markkinoiden, laadun, uusien tuotteiden ja valmistusprosessien ongelmien selvittämiseen. Neuvontaa ohjataan maa- ja metsätalousministeriön strategisista linjauksista johdettujen tavoitteiden mukaisesti erityisesti maaseutuyritysten tuotteiden, palveluiden ja toiminnan laadun sekä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Metsätalous Valtioneuvosto päätti hallitusohjelmaan sisältyvän Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasapainoisena kokonaisuutena. Kansallisen metsäohjelman tarkoituksena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on: 1. Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että metsäteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5 10 miljoonalla kuutiometrillä. 2. Kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 25 miljardiin markkaan vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä. 3. Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun hakkuukertymä on kestävällä pohjalla. 4. Metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 5. Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia. 6. Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa. 7. Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä. Ohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyttä ja maaseudun kehitystä. Hallinnonalalla toteutetaan kansallista metsäohjelmaa, johon tarkoitetut määrärahat ovat luvuissa (Metsätalouden edistäminen ja valvonta) ja (Metsäntutkimuslaitos). Kala-, riista- ja porotalous Keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön sallimissa rajoissa. Tämä merkitsee ennen muuta sitä, että kalastus ja metsästys on mitoitettava kala- ja riistakantojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Toiminnan kannalta avainasemassa ovat oikeat tiedot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista. Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalavarojen suojelun lisäksi on tällöin otettava huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalalajista ja vesialueesta riippuen kalataloutta eri tavoin. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu rakennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät koskevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja. Elinkeinokalatalouden ohella myös vapaa-ajankalataloudella on suuri merkitys kalavarojen hyödyntämisessä. Vapaaajan kalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein valmistuneen kehittämisstrategian mukaisesti. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia. Kalavesien ylläpidon osalta panostetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen sekä kalanviljelymenetelmien kehittämiseen. Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun rajoittamiseen. Tarve näiden kantojen säätelyyn kasvaa jatkuvasti. Metsäkanalintukantoja pyritään elvyttämään. Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn. Elintarvikkeet ja terveys Tavoitteena on edistää elintarviketurvallisuutta ja tuotteiden laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvinterveyttä sekä viljely-ympäristön laatua ja samalla luoda edellytykset taloudelliselle tuotannolle ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kehittämiselle. Ihmisten terveyden suojelemiseksi elintarviketurvallisuutta valvotaan elintarvikeketjun kaikilla osa-alueilla. Toimenpiteitä kansallisen elintarvikkeiden laatustrategian ja koko elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän toteuttamiseksi ja kehittämiseksi tehtäväalueella jatketaan. Osana tätä strategiaa kehitetään edelleen eläinten terveydenhuoltojärjestelmää, hallittua lääkkeiden käyttöä eläinlääkinnässä ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisyä, elintarvikevalvonnan vahvistamista paikallistasolla, zoonoosivalvontaa sekä jatketaan tuote- ja tehtäväkohtaisten toimenpideohjelmien kehittämistä. BSE-valvontaohjelman toteuttamista jatketaan sekä kiinnitetään erityistä huomiota teurastuksessa syntyvien sivutuotteiden käsittelyyn ja käytön turvallisuuteen. Eläintautien vastustamisen strategista suunnittelua jatketaan määrittelemällä lakisääteisesti vastustettavien eläintautien ja muiden eläintautien kansallinen tehtäväjako ja kustannusvastuu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Maatalouden tuotantopanosten hyvä turvallisuus-, hygienia- ja laatutaso sekä luonnonmukaisen tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen ja kasvisten laadunvalvonnan toimivuus pyritään turvaamaan kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla valvontajärjestelmiä. Eläinsuojelun keskeisenä tavoitteena on eläinten hyvinvointiin tähtäävien toimenpiteiden lisäksi koe-eläintoiminnan ja eläinten kuljetusten kehittäminen. Vesivaratehtävät Ministeriön vuonna 1999 hyväksymän vesivarastrategian mukaisesti tavoitteena on turvata terveydellisesti moitteettoman talousveden saanti sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus erityisesti maaseudulla ja hajaasutusalueilla. Tavoitteena on myös huolehtia vesistöjen kestävästä käytöstä, maatalouden ja asutuksen tulvahaittojen ehkäisemisestä ja peruskuivatuksesta sekä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta. Vesivarojen käytön ja hoidon toimenpitein toteutetaan myös EY:n rakennerahasto-ohjelmien ja maaseutuohjelmien tavoitteita. Maanmittaustehtävät Tavoitteena on osana valtion peruspalvelutehtävää ylläpitää toimivaa kiinteistöjärjestelmää, huolehtia yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä, edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet. Hallinnon kehittäminen Hallituksen hyväksymien hallintopolitiikan periaatteiden mukaisesti maa- ja metsätalousministeriöstä siirretään pois tehtäviä, jotka eivät välittömästi palvele hallituksen esikuntaroolia, alaisen hallinnon tulosohjausta, kansainvälistä yhteistyötä tai EU-koordinaatiota. Toisaalta maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanotehtävien tuloksellinen hoitaminen edellyttää niiden kokoamista keskushallintotasolla yhteen organisaatioon. Osa mainituista toimeenpanotehtävistä on ollut ja myös nyt toteutettavan tehtävien uudelleenjärjestelyn jälkeen jäävät valtion aluehallinnon (TE-keskusten) ja kuntien hoidettaviksi. Maatalous- ja maaseutupolitiikan keskushallintotason toimeenpanotehtävät eriytetään lukien maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle perustettavaan Maaseutuvirastoon, johon tehtäviä ja voimavaroja siirtyy sekä maa- ja metsätalousministeriöstä että ministeriön tietopalvelukeskuksesta. Maa- ja metsätalousministeriöön jäävät tehtävät järjestetään uudelleen. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminta loppuu Tarkemmin organisaatiouudistusta perustellaan luvussa Yhteenveto tuloista ja EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminnan perusteella arvioidaan vuonna 2002 tuloutuvan talousarvioon (luku 12.30) yhteensä 890,309 milj. euroa. Näistä 95 % eli 843,229 milj. euroa tuloutuu Euroopan unionilta (momentit ). Lisäksi talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin (Maatalouden interventiorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto) arvioidaan tuloutuvan vuonna 2002 Euroopan unionilta 121,250 milj. euroa. Vuonna 2002 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 811,7 milj. euroa ja vastaavia kansallisia menoja 534,5 milj. euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 588,5 milj. euroa, hallinnonalan menoista 1 934,7 milj. euroa eli 78 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos v esitys % 01. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos v esitys % 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot Maaseutuvirasto Maa- ja puutarhatalouden tulotuki Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen Muut maatalouden menot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Metsätalouden edistäminen ja valvonta Metsäntutkimuslaitos Kala-, riista- ja porotalous Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesivarojen käyttö ja hoito Maanmittauslaitos Geodeettinen laitos Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Elintarvikevirasto Kasvintuotannon tarkastuskeskus Siemenperunakeskus Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 1) Maa- ja metsätalousministeriö S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin. Hallituksen hyväksymien hallintopolitiikan periaatteiden mukaisesti maa- ja metsätalousministeriöstä siirretään pois tehtäviä, jotka eivät välittömästi palvele hallituksen esikuntaroolia, alaisen hallinnon tulosohjausta, kansainvälistä yhteistyötä tai EU-koordinaatiota. Toisaalta maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanotehtävien tuloksellinen hoitaminen edellyttää niiden kokoamista keskushallintotasolla. Osa mainituista toimeenpanotehtävistä on ollut ja myös nyt toteutettavan tehtävien uudelleenjärjestelyn jälkeen jäävät valtion aluehallinnon (TE-keskusten) ja kuntien hoidettaviksi. Maatalous- ja maaseutupolitiikan keskushallintotason toimeenpanotehtävät eriytetään lukien maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle perustettavaan Maaseutuvirastoon. Maa- ja metsätalousministeriöstä siirretään perustettavaan virastoon maatalous- ja maaseutupoliittisia toimeenpanotehtäviä kuitenkin siten, että ministeriöön jää edelleen 1) Henkilötyövuosiin ei ole luettu Siemenperunakeskuksen henkilöstöä. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TEkeskukset n. 620 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 254 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 23 läänineläinlääkäreitä, UM: 6 erityisasiantuntijaa, VM: noin 100 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 mm. toimeenpanon säädösvalmistelu, ohjelmatyö, arviointi ja EU:n hallintokomiteatyö. Uusi perustettava virasto ja maa- ja metsätalousministeriö toimivat siten kiinteässä yhteistyössä. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta siirretään perustettavaan virastoon tilastotoimen tehtävät. Uuteen virastoon siirtyy voimavaroja sekä maa- ja metsätalousministeriöstä että ministeriön tietopalvelukeskuksesta. Ministeriön tietopalvelukeskuksesta virastoon siirtyvillä voimavaroilla on tuotettu Maaseutuvirastoon siirtyviä ministeriön tehtäviin liittyviä tietohallinto- ja taloushallintopalveluja. Maa- ja metsätalousministeriöön jäävät tehtävät järjestetään uudelleen. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminta loppuu Maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston henkilöstövoimavarojen arvioidaan jakautuvan lukien seuraavasti (vuositason henkilötyövuosikiintiö): v Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Maaseutuvirasto Yhteensä Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan jakautuvan vuosina tehtävittäin seuraavasti: milj. milj. milj. htv htv htv Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu 11,1 12,3 3, Metsätalous 1,9 2,1 2, Kala-, riista- ja porotalous 2,2 2,5 2, Elintarvikkeet ja terveys 3,0 3,5 4, Vesivarat ja maanmittaus 1,3 1,4 1, Keskitetyt tukitehtävät 6,7 7,9 8, Yhteensä 26,3 29,8 22, Maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot. Keskusten maaseutuosastojen tulostavoitteita on tämän pääluokan selvitysosan perustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan luvussa siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Maaseutuosastojen voimavarat lisääntyvät valvontatoiminnan resurssien vahvistamisen johdosta. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittäjille maksettavien tukien valvonnat, lukuun ottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämishankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrä säilyy suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta. Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään maa- ja metsätalousministeriön ja työvoima- ja elinkeinokeskusten tulosohjauksen ja muun ohjauksen toimivuuteen maatalous- ja maaseutupolitiikan keskushallinnon uudelleen järjestelyyn liittyen. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 arvioidaan jakautuvan tehtävittäin seuraavasti: Henkilöstö, htv Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen Maatilojen kehittäminen (ml. maanjärjestely) Tuki- ja valvontatehtävät Tuotannonohjaus Ympäristöasiat Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus Hallintotehtävät Yhteensä Kalatalous Yhteensä TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa: arvio Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 2,56 2,56 Maatilojen kehittäminen 3,31 3,59 Tuki- ja valvontatehtävät 7,01 9,70 Tuotannonohjaus 1,03 1,02 Ympäristöasiat 1,46 1,46 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 0,94 0,99 Hallintotehtävät 4,12 3,94 Yhteensä 20,43 23,25 Kalatalous 2,61 2,80 Yhteensä 23,04 26,05 Vuonna 2002 työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenoihin käytettävissä oleva määräraha 25,31 milj. euroa on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden kustannuksiksi vuonna 2002 arvioidaan euroa ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä vuonna 2002 peri maa- ja metsätalousministeriöltä maksuja. 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Voidaan perustaa lukien apulaisosastopäällikön virka (A29). Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Pääluokan ja luvun selvitysosan perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on lukien otettu huomioon vähennyksenä euroa, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 mistä euroa aiheutuu 153 henkilön palkkaus- ja muiden menojen ja euroa muiden toimintamenojen siirrosta momentille sekä lisäyksenä euroa, mistä euroa aiheutuu kahdeksan henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta ja euroa niistä palveluista suoritettavista maksuista, joita Maaseutuvirasto maa- ja metsätalousministeriölle tuottaa ja joiden menot aikaisemmin on budjetoitu momentille Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa organsaatiomuutokseen liittyviin kustannuksiin sekä vähennyksenä euroa maatalouden valvontamenoina ja euroa tileistä poistoina. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalastuksen valvontamenoina euroa ja lisäyksenä kalataloustietojen keruun menoina euroa, joita vastaavat EU:n osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2001 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2002 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Maa- ja metsätalousministeriön toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyen kala- ja riistaosastolle perustetaan apulaisosastopäällikön virka. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista saakka. Näistä tehtävistä aiheutuvat menot, noin euroa, on budjetoitu momentille Ministeriön tehtävien hoitamiseen liittyvät ulkomaanmatkat ja muut kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: IACS-järjestelmä Kiintiörekisteri ja maidon tuotantotukien käsittely Maksatusjärjestelmä Peltolohkorekisteri Nautaeläinrekisteri Eläinlääkintä- ja elintarvikehallinnon järjestelmät Markkinatukijärjestelmät Asiointijärjestelmät Yhteiset järjestelmärakenteet Yhteensä Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien maataloushallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain (1203/1994) 9 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (178/1976) sekä asetuksen (541/1976) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain (356/1995) 2 ja 3 :stä johtuvien perunanviljelyn lisäkustannusten korvaamiseen ja perunan vaalean rengasmädän tehostetun hävittämisen aiheuttamien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän noin euroa pääosin perunan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Saastunut tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Siemenperunakeskuksen tuotantoalueen perunanviljelyn lisäkustannusten maksamiseen arvioidaan käytettävän noin euroa. Määrärahasta euroa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksetta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 viin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomessa korvaukset maksetaan kuntien valtionosuuksista talousarvio talousarvio tilinpäätös Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa harkinnanvaraisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden menojen siirtona momentille Lain 6 :n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 :n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Mikäli momentin määrärahoja on jäänyt käyttämättä, saadaan säästynyt osa kyseisen momentin määrärahoista käyttää lukien momentin vastaaviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Pääluokan ja luvun selvitysosan perusteluihin viitaten Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminta lakkaa Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2002 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavan tulostavoitteen: Tietopalvelukeskus suorittaa ne toimenpiteet, joita toiminnan loppuminen edellyttää mm. palvelusopimuksien osalta. Lisäksi tietopalvelukeskus osallistuu uuden Maaseutuviraston toiminnan aloittamista koskevaan työhön. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Lakkautetaan ylijohtajan virka (A30) lukien. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettobudjetoituina maksullisen palvelutoiminnan tuloina euroa sekä EU:lta saatavina muina tuloina euroa. Pääluokan ja luvun selvitysosan perusteluihin viitaten momentin bruttomenojen mitoituksessa on lukien otettu huomioon vähennyksenä yhteensä euroa, mistä euroa aiheutuu 192 henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille ja euroa kahdeksan henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille Kun vastaavasti tulojen vähennyksenä on lukien otettu huomioon euroa momentille nettobudjetoitavina tuloina, määrärahan nettovähennys on organisaatiomuutoksen johdosta euroa. Kun bruttomenot lisääntyvät muutoin euroa, mistä euroa aiheutuu neuvoston asetuksen 1760/2000 mukaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän ylläpitoon liittyvien palvelujen ostomenoista, euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisista tarkistuksista ja euroa EU:n tilastohankkeesta ja euron vähennyksestä maatalouslaskennan menoina, ja kun toisaalta bruttotulot lisääntyvät euroa, määrärahan nettovähennykseksi jää euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Kyseinen lautakunta on tarkoitus asettaa vuoden 2002 alusta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan yhteyteen. Arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä vahingonkorvauskysymyksissä. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Vuonna 1998 valituslautakunta antoi päätöksen 432 asiassa, 1999 päätöksiä oli 390 ja 2000 yhteensä 382 kpl. Vuodelle 2001 siirtyi 77 keskeneräistä valitusasiaa. Säännösten moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä alemmanasteisten säännösten ja määräysten usein tapahtunut muuttaminen on edelleenkin vaikeuttanut asioiden valmistelua ja ratkaisemista. Keskimääräinen valitusasian käsittelyaika oli vuonna 2000 noin 4,5 kk. Ottaen myös huomioon suullisten käsittelyjen ja katselmusten määrä, tavoitteena on jatkossa noin 5 kk:n keskimääräinen käsittelyaika. Valituslautakunnan päätöksistä voi pääsääntöisesti hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Luvun selvitysosan perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoina. Arviolautakunnan antamista lausunnoista peritään maksu, josta kertyvät tulot tuloutetaan momentille Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä euroa XXI Euroopan maatalousoikeuden kongressin järjestelykustannuksina. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta euroa arvioidaan käytettävän kansainvälisestä toiminnasta aiheutuviin matkustusmenoihin ja euroa kansainvälisestä toiminnasta aiheutuviin muihin menoihin. Talousarvioon ei sisälly EU:n kokouksiin osallistumisesta aiheutuvia EU:n rahoittamia matkalippumenoja, joiden määrä on noin euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta hallinnonalan strategista valmistelua sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla olevien elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja tämän toiminnan ohjauksesta ja arvioimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Luonnonvarojen kestävä käyttö Geoinformaatiotutkimus Luonnon monimuotoisuustutkimus Maatalous ja elintarvike Metsätalous Kala- ja riistatalous Vesivarat Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Klusteritutkimus Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun kehittäminen Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa siirtona momentilta Luonnonvarojen kestävä käyttö Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm. ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan sekä kansallisen ilmastostrategian tarpeiden edellyttämiin hallinnonalan tutkimuksiin, kuten bioenergian käyttöä koskeviin selvityksiin, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön sekä luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi. Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään erityisesti kehitettäessä kiinteistönmuodostamislainsäädäntöä, kiinteistönarviointimenetelmiä, kaukokartoitusaineistojen laskenta- ja analysointimenetelmiä sekä numeerista karttatuotantoa ja paikkatietojen yhteiskäyttöä. Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla osallistutaan Suomen Akatemian käynnistämään ja koordinoimaan biodiversiteettitutkimuksen FIBRE-ohjelmaan, jossa maa- ja metsätalousministeriön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 osuus kolmen vuoden ( ) ohjelmakaudella on yhteensä 1,514 milj. euroa. Maatalous- ja elintarviketutkimukset Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä laajoja tutkimusohjelmia: Ruisohjelma, Mansikkaohjelma, Kotieläintuotannon kannattavuutta ja elintarvikkeiden laatua vaarantavat kotieläinten sairaus- ja hyvinvointiongelmat, Isot tuotantoyksiköt maataloudessa. Varoja käytetään myös erityisesti elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Eläinlääkinnän osalta painoaloina ovat myös eläintautien ja eläinten hyvinvointitutkimus sekä antibioottiresistenssin ennaltaehkäisyä ja riskinarviointia käsittelevät hankkeet. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön uusitun Maatalous- ja elintarviketutkimus ohjelman painotusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan maatalouspoliittisen ohjelmatyöryhmän ehdottamien tuotealakohtaisten strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimustarpeita. Metsätaloustutkimukset Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimushankkeita. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen on määrärahojen kohdentamisessa etusijalla. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset Määrärahalla voidaan rahoittaa esimerkiksi kalanviljelyä palvelevaa tutkimusta, suurjärvitutkimusta sekä uhanalaisten kalalajien hoitotoiminnan järjestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalouden osalta määrärahalla voidaan rahoittaa muun muassa hirvieläinten ja suurten petoeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta. Määrärahaa voidaan käyttää myös edellä mainittujen eläinten liikkumista ja kantojen arvioimista koskevien selvitysten laatimiseen. Vesivaroihin liittyvät tutkimukset Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 5:nteen ja uuteen valmisteltavana olevaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. Klusteritutkimus Määrärahaa käytetään pääasiassa elintarvike- ja metsäklustereita koskevien tutkimusohjelmien rahoitukseen. Puuraaka-aineen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä edistävä uusi metsäalan klusteritutkimusohjelma käynnistyy vuonna Elintarvikeklusterin hankkeiden jatkorahoitustarpeiden lisäksi valmistellaan tutkimusohjelma, missä tarkastellaan kaikkien elintarvikeketjun osien vaikutusta elintarviketurvallisuuteen. Rahoituksen piiriin nostetaan myös puutarhatuotantoketjun kysymykset erityisesti keskeisten puutarhamarjojen osalta sekä luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvää klusteritutkimusta. Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrärahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimukseen, jolla edesautetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005 ( ) asetettujen maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Klusteritutkimukseen voidaan myös ohjata muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötarkoitusten määrärahoja voidaan käyttää myös ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita palveleviin hankkeisiin horisontaalisissa tutkimusohjelmissa kuten esim. Suomen Akatemian globaalimuutoksen tutkimusohjelmassa. Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun kehittäminen Määrärahaa käytetään hallinnonalan virastojen vireillä oleviin arviointeihin ja jo tehtyjen arviointien suositusten toteuttamisesta sekä määrärahalla tuetun tutkimustoiminnan arvioinnista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa arvioidaan käytettävän noin 95 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksuihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Suomea koskevista sitoumuksista aiheutuvina menoina ja euroa talousarviovuoden aikana sovittavista velvoitteista aiheutuvina menoina talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseutuvirasto S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Pääluokan ja luvun selvitysosan perusteluihin viitaten maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle perustetaan lukien Maaseutuvirasto. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2002 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti Maaseutuvirastolle seuraavat tulostavoitteet: Maaseutuviraston toiminta vakiinnutetaan. Tehtävien keskeytyksetön hoito turvataan myös viraston aloitusvaiheessa. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Perustetaan ylijohtajan virka (A30) lukien. S e l v i t y s o s a : Pääluokan ja luvun selvitysosan perusteluihin viitaten momentin bruttomenojen mitoituksessa on lukien otettu huomioon euroa 153 henkilön palkkaus- ja muiden toimintamenojen siirtona momentilta sekä euroa 192 henkilön palkkaus- ja muiden toimintamenojen siirtona momentilta ja vastaavasti bruttotuloina aiemmin momentille budjetoidut euroa. Lisäksi bruttomenojen mitoituksessa on otettu huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa neuvoston asetuksen 1760/2000 mukaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän ylläpitoon liittyvien palveluiden ostomenoihin ja euroa EU:n tilastohankkeesta aiheutuvina menoina ja euroa organisaatiomuutoksen voimaantuloon liittyvinä koulutus-, muutto- ja kalustomenoina sekä menoja vähentävänä tekijänä euroa maatalouslaskennan menoina. 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki Bruttotulojen mitoituksessa on otettu huomioon euroa Maaseutuviraston tuottamista palveluista saatavina maksuina, euroa teurasruhojen luokitustuloina sekä euroa muun maksullisen toiminnan tuloina ja EU-tuloina. Maaseutuviraston tehtävien hoitamiseen liittyviä ulkomaanmatkoja on budjetoitu myös momentille Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio S e l v i t y s o s a : Epäedullisista luonnonoloista, pientilavaltaisesta tuotantorakenteesta ja muista Suomen maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset muodostuvat meillä korkeiksi. Markkinoilta saatavat myyntitulot eivät kata tuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväestön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maataloutta tuetaan budjettivaroin. Maatalouden tulotuki muodostuu EU:n kokonaan tai osittain rahoittamista tukimuodoista ja kansallisesta tuesta. Maatalouden taloudellisen toimintaympäristön muutos Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistus (Agenda 2000) aloitettiin vuonna Markkinajärjestelmien uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli eurooppalaisen maatalouden kilpailukyvyn parantaminen sisä- ja ulkomark- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 kinoilla. Tavoite toteutetaan laskemalla tuottajahintoja vaiheittain lähemmäs maailmanmarkkinahintatasoa ja korvaamalla viljelijöille tästä aiheutuvia tulonmenetyksiä suoralla EU:n tulotuella. Uudistuksen toimeenpano etenee asteittain siten, että viljan markkinajärjestelmän uudistus ajoittuu vuosille 2000 ja Naudanlihan markkinajärjestelmä uudistetaan kolmen vuoden aikana ja maitouudistus on sovittu alkavaksi vasta vuonna Yhteinen maatalouspolitiikka on myös jatkossa monien muutospaineiden alaisena. Näitä ovat Agenda-ratkaisun yhteydessä sovittujen politiikan tulosten välitarkasteluiden ohella EU:n laajentuminen, tarve saada tuloksia kansainvälisen maatalouskaupan vapauttamiseen tähtäävissä WTO-neuvotteluissa sekä akuuttien elintarvikekriisien hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tuottajahintojen kehitys Maataloustuotteiden tuottajahinnat määräytyvät EU:n yhteismarkkinoilla suurelta osin elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn perusteella. Tuottajahintoihin heijastuu yritysten välinen kilpailu niin yhteismarkkinoilla kuin kotimaassakin. Kotimaisen raaka-aineen hintataso ei voi merkittävästi vaihdella Suomessa alueellisesti tai poiketa keskeisten kilpailijamaiden hintatasosta. Maatalouden tuottajahintaindeksin (ilman turkiksia) mukaan vuonna 2000 tuottajahinnat olivat Suomessa keskimäärin vajaan prosentin edellisvuotta korkeammalla tasolla. Kasvinviljelytuotteiden hinnat laskivat noin 3 % johtuen mm. viljojen ja ruokaperunan hintojen alentumisesta. Kotieläintuotteiden hinnat sen sijaan kohosivat lähes 3 % mm. maidon ja sianlihan hintojen nousun myötä. Vuosina tuottajahinnat ovat alentuneet keskimäärin 1,7 %. Maatalouden tuet Suomen maatalouden tukijärjestelmä muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista, joita täydentävät kansalliset tuet. Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessa ja maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisessa on keskeinen. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta oli 44 % vuonna 2000 ja 41 % vuonna Viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sitoutuneen oman pääoman koroksi jäävästä maataloustulosta tukien osuus oli 159 % vuonna 2000 ja 153 % vuonna Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuottajahintoina saadut tuotot kattoivat muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta kiinteät kustannukset vain osittain. Merkittävä osa tuista käytetään siten kustannusten kattamiseksi. Vuosien tuotannoille 2) maksettavat maa- ja puutarhatalouden tuet, milj. euroa: Vuodelle 2000 maksettu tuki (arvio) Arvio vuodelle 2001 Arvio vuodelle 2002 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom ) 593,4 588,5 588,5 EU-tulotuki yhteensä (mom ) 388,8 398,8 443,1 Ympäristötuki yhteensä (mom ) 242,9 3) 295,0 298,0 valtion osuus 109,5 138,9 134,8 EU:n osuus 133,4 156,1 163,2 Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom ) 413,7 422,7 422,7 valtion osuus 287,6 294,0 293,5 EU:n osuus 126,1 128,7 129,2 Yhteensä 1 638, ,9 4) 1 752,3 valtion osuus 990, , ,8 2) Tukien maksatusaikataulusta johtuen eräiden tukien maksatus ajoittuu kahdelle budjettivuodelle. 3) Lisäksi 32,80 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa, josta 18,3 milj. euroa EU:n osuutta. 4) Sisältää vuoden 2001 lisätalousarviossa hyväksytyt 16,8 milj. euroa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen sekä 12,6 milj. euroa ympäristötukeen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 EU:n osuus 648,3 683,5 735,5 EU:n osuus (%) Vuonna 2000 maatalouden peltoala- ja eläintukia maksettiin noin tuenhakijalle, missä vähennystä edelliseen vuoteen oli runsaat kappaletta (-5,1 %). Vuodesta 1995 tukea saaneiden tilojen määrä on alentunut runsaalla tilalla eli runsaalla viidenneksellä. Tuotantotoimintaa harjoittavia tiloja, jotka eivät ole hakeneet tukea on viime vuosina ollut noin kappaletta. Näistä noin kolmannes on yli 65-vuotiaiden omistuksessa. Kustannukset Tuotantopanosten hintaindeksillä mitattuna maatalouden tuotantopanosten hinnat olivat vuonna 2000 noin 6 % edellisvuotta korkeammat. Pääosa tästä noususta selittyy öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun suorilla ja välillisillä vaikutuksilla. Polttoaineiden keskihinta oli vuonna 2000 noin 49 % edellisvuotta ja 83 % vuotta 1995 korkeampi. Rehujen hinnat nousivat raakavalkuaisen hinnan nousun myötä 4 % ja lannoitteiden hinnat nousivat 2 %. Maatalouden luottojen keskikorko oli 6,6 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna EU-jäsenyyden aikana tuotantopanosten hintojen kokonaisindeksi on noussut yli 7 %. Maataloustulon kehitys Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan vuonna 2000 maa- ja puutarhataloudessa viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäi maataloustuloa milj. euroa, mikä on 90 milj. euroa eli 10 % edellisvuotta enemmän. Maataloustulo oli kasvusta huolimatta vuosia alhaisemmalla tasolla. Kokonaistuotto kasvoi milj. euroon eli 7 % edellisvuodesta. Markkinoilta saatujen myyntitulojen osuus oli 54 %, tukien osuus 44 % ja muiden tuottojen osuus 2 % kokonaistuotosta. Maksettujen tukien määrä kasvoi uusien tukiratkaisujen myötä. Viljatuotto kasvoi suotuisten sääolosuhteiden ansiosta 24 milj. euroa eli 15 %. Maitotuotto kasvoi lähes 31 milj. euroa maidon tuottajahinnan ja tuotannon kasvun myötä. Naudanlihatuottoa alensi 4 % lähinnä tuottajahintojen alentuminen, kun taas sikatuotto kasvoi tuottajahintojen vahvistumisen ansiosta 17 milj. euroa eli 8 % huolimatta tuotannon vähentymisestä 10 milj. kilolla. Kananmunatuotto kasvoi puolestaan 8 % tuottajahintojen nousun myötä, mutta sektoria vaivaa edelleen ylituotanto. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelma ottaa huomioon panosten hintakehityksen ohella myös panosten käytön muutokset. Kokonaislaskelman mukaan maa- ja puutarhatalouden kokonaiskustannus kasvoi 143 milj. euroa eli 6 % vuonna Kustannusten vuosimuutos oli koko EU-jäsenyysajan suurin. Lannoitekustannus oli 8 % edellistä vuotta suurempi myyntimäärien kasvun ja hintojen nousun myötä. Rehukustannus kasvoi vastaavasti 6 % lähinnä hintojen nousun takia. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan korkokustannus oli 146 milj. euroa, mikä oli lähes 20 % edellistä vuotta korkeampi. Maa- ja puutarhatalouden nimellishintainen kokonaislaskelma vuosina , milj. euroa 5) ennakoitu Kokonaistuotto yhteensä, josta 3 759, , , , , ,9 markkinahintaiset myyntitulot 1 917, , , , , ,1 tuet 1 394, , , , , ,5 muut tuotot (mm. vuokrat) 447,2 68,3 62,8 64,1 111,2 93,2 Maatalouden kustannukset yhteensä, josta 2 514, , , , , ,1 poistot, korot ja vuokrat 947,2 923,0 892,5 903,3 893,4 940,6 muut kustannukset 1 567, , , , , ,5 Maataloustulo 1 244, , ,6 890,4 940, ,8 Muutos edellisestä vuodesta 5) Lähde: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/taloustutkimus MTTL Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 milj. euroa -162,3-151,3-26,8-176,1 50,5 89,8 % -11,5-12,2-2,4-16,5 5,7 9,5 Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen Kotieläintuotantoa harjoittavien tilojen määrän laskusta huolimatta tuotantomäärät ovat kokonaisuutena pysyneet likimain ennen jäsenyyttä vallinneella tasolla. Samoin kotieläintuotteiden tuotanto ja kulutus ovat pääosin tasapainossa maidon- ja kananmunantuotantoa lukuun ottamatta. Vuonna 2000 maidon kokonaistuotanto kasvoi 2 % edellisestä vuodesta, vaikka maidontuotannon lopetti edellisen vuoden tapaan yli maidontuottajaa. Tuotanto ylitti kansallisen kiintiön noin 24 milj. litralla. Lihan kokonaistuotanto väheni 3 % edellisestä vuodesta ollen 330 milj. kg. Naudanlihan tuotanto kasvoi hieman muun lihantuotannon vähentyessä. Suhteellisesti eniten aleni lampaanlihan tuotanto (-18 %). Sianlihan tuotanto aleni 5 %. Siipikarjanlihan tuotanto väheni kokonaisuudessaan 3 %, mikä johtui broilerin lihan tuotannon kääntymisestä laskuun. Kalkkunan tuotannon kasvu sen sijaan jatkui edelleen voimakkaana (noin +25 %). Kasvusta huolimatta kotimainen tuotanto ei täysin kattanut kysyntää, vaan kalkkunan lihaa tuotiin lähes 2 milj. kiloa. Maataloustuotteiden tuotantomäärien kehitys 1999/2000 ja omavaraisuusaste vuonna 2000: Tuotantomäärät Muutos Omavaraisuusaste / milj. kg milj. kg milj. kg % % Maito ,9 neste 112 Lihantuotanto yhteensä 339,41 329,35-10,06 3,0 99 Naudanliha 90,5 91,4 0,9 1,0 93 Sianliha 181,9 172,8-9,1-5,0 101 Lampaanliha 0,91 0,75-0,16-17,6 30 Siipikarjanliha 66,1 64,4-1,7-2,6 93 Kananmunat 58,9 59,0 0,1 0,2 113 Vehnä 254,1 538,3 284, Ruis 23,6 108,2 84, Rehuvilja 2 601, ,6 847, Vuonna 2000 viljelyksessä oleva peltoala (sis. kesannon) oli 2,18 milj. hehtaaria. Viljakasvien viljelyala kasvoi runsaat 3 % ollen 1,17 milj. hehtaaria. Tästä leipäviljaa oli hehtaaria, mikä oli hehtaaria edellisvuotta enemmän. Öljykasveja viljeltiin vajaan hehtaarin alalla. Nurmikasveja viljeltiin hehtaarin alalla. Kesannoitu ala väheni lähes hehtaarilla (-14 %). Vuonna 2000 viljasato oli milj. kiloa (+42 %). Kokonaissadon nousu johtuu pääosin leipävilja-alan lisääntymisestä ja keskimääräistä paremmista hehtaarisadoista. Edellisen kerran vastaavan suuruinen viljasato saatiin vuonna Vuonna 2000 luonnonmukaisen tuotannon ja siihen siirtymässä olevan pellon ala oli noin hehtaaria, mikä on 6,7 % viljelyksessä olevasta peltoalasta. Tiloja oli yhteensä noin Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) mukaiseen tukeen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää neuvoston asetuksen (EY 1254/1999) mukaisen emolehmien kansallisen lisäpalkkion kansallisen ja EU:n rahoitusosuuden ja komission päätökseen (97/428/EY) perustuvan kasvinviljelyn kansallisen tuen maksamiseen sekä perunantuotannon, hunajantuotannon ja vilja- ja nurmikasvien siementuotannon kansallisista tuista ja viljelijöiden opintorahasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös tukijärjestelmien suunnittelusta, seurannasta ja kertaluontoisista toimeenpanotehtävistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä tuotantosuunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmenetysten korvaamiseksi vuosina 1998 ja 1999 tehdyistä sopi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 muksista (väliaikainen tulotuki) aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa lisäksi käyttää sokerialan yleisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY 1260/2001) artiklan 14 mukaisesti seuraavan markkinointivuoden tuotantoon siirrettävän sokerimäärän varastointikustannusten korvaamiseen. Määrärahaa saa käyttää vuoteen 2001 ja sitä aikaisempiin vuosiin kohdistuvien tukien maksamiseen. Vuonna 2002 ja sitä aikaisemmin tehdyistä päätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistuvia vuoden 2003 määrärahasta maksettavia menoja enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden 2001 lisätalousarviossa maatalouden kustannusten nousun osittaiseksi kompensoimiseksi hyväksytty euroa. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä, turvata maatalouden toimintaedellytykset ja maataloustuotannon kannattavuus sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentin määrärahan käyttökohteet voidaan jakaa neljään pääosaan: Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut kansalliset tuet. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle ja puutarhataloudelle (kasvihuonetuotannon ja puutarhatuotteiden varastoinnin tuet). C-tukialueilla Keski- ja Pohjois-Suomessa on voimassa kasvintuotannon (ml. puutarhatalous) ja kotieläintalouden kattava pitkäaikainen pohjoisen tuen järjestelmä. Pääosin Etelä-Suomessa maksettavan kasvinviljelyn kansallisen tuen tavoitteena on turvata kasvintuotannon toimintaedellytykset. Eräille kasveille tätä tukea maksetaan koko maassa. Erilaisista tukijärjestelmistä huolimatta tuet voidaan maksaa koko maassa samoin perustein. Muuhun kansalliseen tukeen kuuluvat muut kuin edellä lueteltuihin tukimuotoihin kuuluvat tukikohteet. Näitä ovat mm. perunantuotannon kansallinen tuki, emolehmien kansallinen lisäpalkkio sekä viljelijöiden opintoraha. Tavoite 1-alueella ja ns. siirtymäkauden tuen alueella EU maksaa emolehmien kansallisen lisäpalkkion kustannuksista ensimmäiset 24,15 euroa. EU:n osuutta vastaava tulo euroa on otettu huomioon momentilla Vuonna 2002 ja sitä aikaisemmin tehdyistä kansallista tukea koskevista päätöksistä saa aiheutua näihin vuosiin kohdistuvia vuonna 2003 budjetoitavia menoja enintään euroa. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon tuotantomäärien vuosittaisen vaihtelun vaikutukset. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavan vuoden määrärahasta maksettavaksi, milj. euroa: Arvioitu tuki ao. vuoden tuotannolle yhteensä 593,4 588,5 588,5 Etelä-Suomen kansallinen tuki 141,4 134,7 131,4 Pohjoinen tuki 353,7 356,1 357,7 Kasvinviljelyn kansallinen tuki 75,7 82,7 85,1 Muu kansallinen tuki 19,3 15,0 14,3 Tukien erillismenot 3,2 - - Edellisten vuosien tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 59,2 64,1 64,1 Valtuus budjetissa 75,7 84,1 84, talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös EU-tulotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin kokonaan rahoittamien maa- ja puutarhatalouden tulotukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 myös EU:n osuutena euroon siirtymisen vuoksi suorittaman tasaustuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten yhteydessä toteutettuja tuottajahintojen laskusta aiheutuvia tulonmenetyksiä. Momentin määrärahan kasvu johtuu Agenda 2000:n myötä tapahtuvasta nykymuotoisten yksikkötukien korotuksesta. Tukea maksetaan peltokasvien osalta neuvoston asetuksen EY 1251/1999 perusteella. Sonni-, härän teurastus- ja emolehmäpalkkiot sekä laajaperäisyyspalkkiot ja laajaperäisyyspalkkio vuoristoalueen lypsylehmille sekä lisätuki (ns. kansallinen kirjekuori) myönnetään neuvoston asetuksen EY 1254/1999 mukaisesti. Perunatärkkelyksen tuotantotuki maksetaan neuvoston asetuksen EY 1868/94 perusteella ja perunatärkkelyksen tasausmaksu neuvoston asetuksen ETY 1766/92 perusteella. Peltokasvien tukijärjestelmän tukitason mukaisesti maksetaan kuitupellavan ja kuituhampun tuki viljelijöille neuvoston asetuksen EY 1251/1999 perusteella sekä kuitupellavan ja -hampun jalostustuki jalostajalle neuvoston asetuksen EY 1673/2000 ja komission asetuksen EY 245/2001 perusteella ja kuivattujen rehujen tuki neuvoston asetuksen EY 603/95 perusteella sekä heinänsiementen tuotantotuki neuvoston asetuksen ETY 2358/71 perusteella. Uuhipalkkiot maksetaan neuvoston asetuksen EY 2467/98 perusteella. Tasaustuki perustuu neuvoston asetukseen EY 2799/98. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2002 maksettavat tuet. EU-tulotukia ja niihin verrattavia unionin säännösten perusteella toimeenpantavia muita EU:n kokonaan rahoittamia toimenpiteitä sekä EU:n suorittamaa tasaustukea varten arvioidaan tarvittavan euroa. Vastaavat tulot EMOTR:n tukiosastosta kertyvät momentille Peltokasvien tukijärjestelmä kattaa lähes kaikki maataloustuotantoa harjoittavat tilat. Enimmäisala, jolle tukea Suomessa voidaan maksaa on 1,59 milj. hehtaaria. Vuonna 2000 peltokasvien tukea maksettiin tilalle euroa. Pinta-ala oli noin 1,567 milj. hehtaaria. Sonnipalkkiota voidaan vuonna 2002 maksaa enintään eläimestä, emolehmäpalkkiota enintään eläimestä ja uuhipalkkiota enintään eläimestä. Suomelle myönnetyt sonni-, härkä-, emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöt ylittävät nykyisen tuotannon määrät. Vuonna 2002 arvioidaan haettavan sonnipalkkiota sonnista, emolehmäpalkkiota emolehmästä ja uuhipalkkiota uuhesta talousarvio talousarvio tilinpäätös Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia. S e l v i t y s o s a : Satovahinkojen korvaaminen perustuu voimassa olevaan lakiin satovahinkojen korvaamisesta (530/1975). Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2001 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi satovahinkojen korvaamisesta (1214/2000). Laki on annettu ja se on tarkoitus tulla voimaan Euroopan komission hyväksyttyä uudistetun satovahinkojärjestelmän sisällön talousarvio talousarvio tilinpäätös Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman ja vuosille hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtion kokonaan rahoittamaan useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään euroa, maatalouden ympäristötukeen liittyvän koulutuksen maksamiseen enintään euroa ja ympäristötuen toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään euroa. Määrärahasta saa maksaa myös edelliseen vuoteen kohdistuvia menoja. Vuonna 2002 saa tehdä EU:n komission vuosille hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina menoja yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Viljelijöiden halukkuus sitoutua ympäristötukeen on osoittautunut komission vuosille hyväksymässä horisontaalisessa maaseudun kehittämisohjelmassa arvioitua suuremmaksi. Järjestelmän piiriin on tullut noin 96 % peltoalasta ja 91 % tiloista. Vuonna 2002 maatalouden ympäristötukeen arvioidaan tarvittavan euroa. Kun käytössä on euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa, momentille tarvitaan euroa. EU:n osarahoitus on tavoite 1- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 alueella 75 % ja muualla maassa 50 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 55 %. Ympäristötukijärjestelmän vuoden 2002 määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Ympäristötukijärjestelmä yhteensä josta EU-osuus valtion osuus kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus Momentille on arvioitu kertyväksi, siirtyvä erä huomioon ottaen, vastaavasti euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista Manner-Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmää varten. Vuosia koskevan maatalouden ympäristöohjelman perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja euroa. Vuosille hyväksytyn maatalouden ympäristötukijärjestelmän perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja euroa. Määrärahalla arvioidaan voitavan uusia vuonna 2002 päättyvät, tuen saamisen ehdot täyttävät erityistukisopimukset ja vuonna 2002 päättyvät perustukisitoumukset sekä tehdä uusia sitoumuksia ja sopimuksia. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat ympäristötuen koulutuksesta, toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä aiheutuvat kulutusmenot ja useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaisen suunnittelun aiheuttamat kulutusmenot. Maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: myöh. vuod. yht. Vuosia koskeva järjestelmä vuonna 2002 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 22,0 20,6 20,6 20,6 24,8 vuosina 2000 ja 2001 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 267,2 6) 274,6 274,6 14,6 3,7 Vuosia koskeva ohjelma, tehdyt päätökset ja 3,1 toimenpiteet 8,8 1,9 1,9 20,4 Yhteensä 298,0 298,4 297,1 37,1 48, talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille hyväksymän toimenpideohjelman ja vuosille hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman valtion kokonaan rahoittamasta väliarvioinnista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään euroa. Määrärahasta saa maksaa myös edelliseen vuoteen kohdistuvia menoja. Vuonna 2002 saa tehdä EU:n komission vuosille hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina menoja yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2002 luonnonhaittakorvauksiin arvioidaan tarvittavan vuosille hyväksytyn horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti euroa. Vuonna 2002 EU:n osarahoituksen arvioidaan olevan tavoite 1-alueella 50 % ja muualla maassa 24 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 30,6 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman kokonaan kansallisesti rahoitettavasta väliarvioinnista valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksaminen. Luonnonhaittakorvauksen rahoituksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Luonnonhaittakorvaukset yhteensä ) Lisäksi 7,4 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 josta EU-osuus valtion osuus kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus Momentille on arvioitu kertyväksi vastaavasti euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista luonnonhaittakorvauksia varten. Luonnonhaittakorvausjärjestelmän toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: Vuonna 2002 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Aiempina vuosina tehdyt päätökset ja toimenpiteet 422,2 422,2 422,2 6,7 - Yhteensä 422,7 422,7 422,7 7,2 0, talousarvio talousarvio lisätalousarvio 2000 tilinpäätös Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen S e l v i t y s o s a : Maataloustuotteiden vientituesta, interventiovarastoinnista, yksityisen varastoinnin tukemisesta ja eräistä muista maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavista toimenpiteistä aiheutuvat menot rahoitetaan kokonaisuudessaan EMOTR:n tukiosaston varoista. EU:lta saatavan rahoituksen maksatusviiveen takia tarvittava väliaikainen kansallinen rahoitus on järjestetty Maatalouden interventiorahaston (MIRA) kautta. Rahastolla ei ole toimintansa rahoittamiseksi peruspääomaa, vaan 252,282 milj. euron lainanottovaltuus. Valtion talousarviosta siirretään Maatalouden interventiorahastoon määrä, jonka arvioidaan kattavan ne menot, joita EU:n säädösten mukaan ei kateta EMOTR:n tukiosastosta. Budjettisiirto on 2,15 milj. euroa vuonna Vuonna 2001 on otettu käyttöön uutena tukiohjelmana menekinedistäminen kolmansissa maissa. Interventiorahastosta maksettavien menekinedistämisen tukiohjelmien kansallisen osuuden arvioidaan vuonna 2002 olevan 0,25 milj. euroa, joka sisältyy budjettisiirtoon. Suomessa ei ole käytössä koulumaitotuen kansallista rahoitusta. Interventiotoiminnasta rahastolle aiheutuvaksi bruttomääräiseksi maksatusvastuuksi arvioidaan noin 112 milj. euroa vuonna Rahoituksen kannalta merkittävimpiä toimintoja ovat kotieläintuotteiden, elintarvikejalosteiden, viljatuotteiden ja sokerin vientituki sekä maidon tukiohjelmat, tärkkelyksen tuotantotuki sekä viljan, voin ja maitojauheen interventiovarastointi. Sokerin yksityinen varastointituki siirtyy maksettavaksi momentilta Suomi sai oikeuden maksaa sokerin uudella kiintiökaudella vuosina 2001/ /2006 kansallisesti rahoitettavaa varastointitukea vuodesta toiseen uuden pääsäädöksen artiklan 14 mukaisesti siirrettävälle C-sokerille. Siirtyvä määrä voi enimmillään olla 20 % A-kiintiön suuruudesta. Interventiotoiminnasta aiheutuvat menot vuosina , milj. euroa: tilinpäätös arvio arvio Vientituet, yhteensä 100,8 87,4 88,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20