Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa-, puutarha- ja metsätalouden, kala-, riista- ja porotalouden, maaseudun kehittämisen, eläinlääkintähuollon sekä siihen liittyvän eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan, vesivarojen käytön ja maanmittauksen. Hallinnonalan toiminnalla on seuraavat strategiset yleistavoitteet: luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä niistä saatavien hyödykkeiden hyvän laadun turvaamiselle luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle turvataan elintarvikkeiden laatu sekä eläinten ja kasvien terveys. Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2003 seuraavat keskeiset muutokset: Puun energiakäyttö lisääntyy ja kansainvälisen metsäpolitiikan merkitys kasvaa Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukiratkaisun jatkoneuvottelut 2003 Agenda 2000 välitarkastelu EU:n laajeneminen WTO-neuvottelukierros Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain sekä tulot (luku 12.30) vuosina , milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa ao. määrärahat on budjetoitu vuonna 2003): varsinainen varsinainen 2002/2003 tilinpäätös talousarvio talousarvio muutos Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä maa- ja puutarhatalouden tulotuki (30.12) maatalous- ja puutarhatuotteiden markkinointi (30.13) maatilatalouden ja maaseudun rakenteen kehittäminen (30.14) tutkimus, neuvonta ja muut menot (30.15 ja 21) Metsätalous (30.31, 32 ja 33) Kala-, riista- ja porotalous (30.41 ja 42) Vesivarat ja maanmittaus (30.51, 61 ja 62) Elintarvikkeet ja terveys (30.71, 72, 73 ja (74)) Muu toiminta (30.01, 02, 03 ja 04) Yhteensä, menot Yhteensä, tulot (luku 12.30) Vuonna 2003 määrärahalisäykset perustuvat pääasiassa Agenda 2000 toimeenpanon edellyttämien hallinnollisten hintojen alentamista korvaavien tukien nousuun, EU:n rakennerahastoista osarahoitettujen vuosia koskevien ohjelmien ja Kansallinen metsäohjelma 2010 tehostettuun toteuttamiseen sekä BSE-valvontaohjelman täysimääräiseen toteuttamiseen. Hallinnonalan alustavat tulostavoitteet vuodelle 2003 tehtäväalueittain: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu Vuonna 2001 valmistuneen maatalouden strategiaprojektin pohjalta valtioneuvosto asetti Suomen maatalouspolitiikan kansallisiksi tavoitteiksi vuoteen 2010 mennessä seuraavat kuusi tavoitetta. Niiden saavuttamiseksi hallinnonala toteuttaa vuonna 2003 kunkin kohdalla mainittuja yksityiskohtaisempia toimenpiteitä: 1. Kuluttajalähtöisen toiminnan vahvistaminen koko elintarvikeketjussa. Hallinnonala varmistaa omalla toiminnallaan ja mm. resursseja suuntaamalla, että elintarvikeketju tuottaa laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita. 2. Markkinoiden toimivuuden parantaminen Varmistetaan elintarvikeketjun asiakaslähtöinen toiminta myös tuottamalla tietoa kuluttajien ja kansalaisten laatuodotuksista sekä lisäämällä tuotantoketjun osaamista ja yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja kehittämishankkeiden avulla kansallisen elintarviketalouden laatustrategian mukaisesti. 3. Maatalouden kannattavuuden ja toimintaedellytysten turvaaminen Vuonna 2003 tavoitteena on aikaansaada komission kanssa käytävissä neuvotteluissa Etelä-Suomen kansallisen tuen neuvotteluissa tulos, joka turvaa maataloustuotannon toimintaedellytykset ja tuotannon kannattavuuden sekä mahdollistaa eri alueiden tasapainoisen kehityksen. Lisäksi vaikutetaan yhteisen maatalouspolitiikan välitarkasteluun siten, että tehtävissä päätöksissä otettaisiin huomioon Suomen erityisolosuhteet. 4. Yhteisen maatalouspolitiikan kehittäminen tasapuolisemmaksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi Valmistaudutaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen täsmentämällä Suomen tavoitteita eri alueiden välisten luontaisten kilpailukykyerojen tasaamisesta siten, että aikaisempaa enemmän kiinnitetään huomiota taloudellisen tuen todelliseen tarpeeseen ottaen huomioon kestävän kehityksen, ympäristönhoidon ja eläinten hyvinvoinnin vaatimukset. 5. Maatalous- ja maaseutupolitiikan vuorovaikutusten tehostaminen Täsmennetään Suomen kantoja siihen, miten erilaisten maatalouden tuottamien julkishyödykkeiden lisääntyvään kysyntään vastataan ja miten julkishyödykkeiden tuottaminen otetaan maatalous- ja maaseutupolitiikassa huomioon. 6. Maatalouden rakenteen parantaminen Sukupolvenvaihdosten lisäämiseksi selvitetään käytössä olevien keinojen tehostamismahdollisuuksia. Metsätalous Valtioneuvosto päätti hallitusohjelmaan sisältyvän Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasapainoisena kokonaisuutena. Hallinnonalalla toteutetaan kansallista metsäohjelmaa. Kansallisen metsäohjelman tarkoituksena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on: 1. Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että metsäteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5 10 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2003 valtioneuvosto toteuttaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ylläpitävää ja edistävää politiikkaa, erityisesti energia- ja liikennepolitiikkaa. 2. Kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 4,2 miljardiin euroon vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2003 osallistutaan PuuEurooppa -kampanjaan ja edistetään taloudellisilla ohjauskeinoilla energiapuun korjuuta, kuljetusta, haketusta ja käyttöä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 3. Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun hakkuukertymä on kestävällä pohjalla. Vuonna 2003 tuetaan momenttien ja määrärahoilla yksityismetsien puuntuotannon turvaamistöitä sekä parannetaan metsän uudistamisen laatua. 4. Metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä. Vuonna 2003 jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden suojelutoimikunta METSO:n työn pohjalta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden kehittämistä sekä edistetään metsätalouden vesiensuojelua vesiensuojelun tavoiteohjelma 2005:n ja EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämällä tavalla. 5. Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia. 6. Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa. Vuonna 2003 käynnistetään metsäalan klusteritutkimusohjelman kansainvälisesti verkottunut vaihe, joka koordinoidaan puutuotealan osaamiskeskusverkoston ja Puu-Suomi -toimintaohjelman kanssa. 7. Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä. Vuonna 2003 toteutetaan Suomen kansainvälisen metsäprojektin ministeriryhmän asettamia tavoitteita. Ohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyttä ja maaseudun kehitystä. Kansallista metsäohjelmaa on toteutettu oppivana prosessina, jota suunnataan ja tarkistetaan toimintaympäristön muutosten ja uuden tiedon perusteella. Ohjelma evaluoidaan vuonna Evaluoinnin tulokset otetaan huomioon vuoden 2003 toiminnassa. Kala-, riista- ja porotalous Keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön sallimissa rajoissa. Tämä merkitsee ennen muuta sitä, että kalastus ja metsästys on mitoitettava kala- ja riistakantojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Toiminnan kannalta avainasemassa ovat oikeat tiedot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista. Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalavarojen suojelun lisäksi tällöin otetaan huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalalajista ja vesialueesta riippuen kalataloutta eri tavoin. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu rakennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät koskevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja. Elinkeinokalatalouden ohella myös vapaa-ajankalataloudella on suuri merkitys kalavarojen hyödyntämisessä. Vapaaajan kalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein ministeriön hyväksymän kehittämisstrategian mukaisesti. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia. Kalavesien ylläpidossa parannetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä kehitetään kalanviljelymenetelmiä. Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun rajoittamiseen. Tarve näiden kantojen säätelyyn kasvaa jatkuvasti. Metsäkanalintukantoja pyritään elvyttämään. Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn. Elintarvikkeet ja terveys Tavoitteena on edistää elintarviketurvallisuutta ja tuotteiden laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvinterveyttä sekä viljely-ympäristön laatua ja samalla luoda edellytykset taloudelliselle tuotannolle ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kehittämiselle. Ihmisten terveyden suojelemiseksi elintarviketurvallisuutta valvotaan elintarvikeketjun kaikilla osa-alueilla. Jatketaan toimenpiteitä kansallisen elintarviketalouden laatustrategian ja koko elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän to- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 teuttamiseksi ja kehittämiseksi. Luodaan kansallinen riippumattoman tieteellisen neuvonnan järjestely elintarviketurvallisuutta koskevan päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on edistää ja varmistaa valvonta- ja muiden lakisääteisten tehtävien hoitamisen laatu, tehokkuus ja saatavuus elintarviketurvallisuuden, viljely-ympäristön laadun, eläinsuojelun, tarttuvien eläintautien vastustamisvalmiuden ja kunnallisten eläinlääkäripalvelujen osalta. Tässä tarkoituksessa kehitetään edelleen eläinten terveydenhuoltojärjestelmää, mikrobilääkeresistenssin ehkäisyä sekä luonnonmukaisen tuotannon, kasvisten laadun ja eläimistä ihmisiin leviävien tartuntatautien valvontaa sekä viranomaisten ammattitaitoa. Vahvistetaan elintarvikevalvontaa alue- ja paikallistasolla sekä käynnistetään vaihtoehtoisten organisointimallien kokeiluhanke. BSE-valvontaohjelmaa toteutetaan tehokkaasti Euroopan yhteisön lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa. Eläinten ja kasvien hyvän terveystilanteen ylläpitämiseksi kehitetään tehtävien ja kustannusten jakamista sekä toimenpiteitä siten, että valvontaan ja terveyden edistämiseen käytettävissä olevat voimavarat kohdistetaan tarkoituksenmukaisesti riskinarviointiin perustuen. Eläinsuojelussa keskitytään tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä eläinkuljetusten ja koe-eläintoiminnan kehittämiseen. Vesivaratehtävät Ministeriön vesivarastrategian mukaisesti tavoitteena on turvata terveydellisesti moitteettoman talousveden saanti sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Tavoitteena on myös huolehtia vesistöjen kestävästä käytöstä, maatalouden ja asutuksen tulvahaittojen ehkäisemisestä ja peruskuivatuksesta sekä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta. Vesivarojen käytön ja hoidon toimenpitein toteutetaan myös EY:n rakennerahasto-ohjelmien ja maaseutuohjelmien tavoitteita. Maanmittaustehtävät Tavoitteena on osana valtion peruspalvelutehtävää ylläpitää toimivaa kiinteistöjärjestelmää, huolehtia yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä, edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet. Hallinnon kehittäminen Hallinnonalan virastot ja laitokset, joilla ei ole käytössä uutta palkkausjärjestelmää, kiirehtivät palkkausjärjestelmien kehittämistä. Yhteenveto tuloista ja EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Hallinnonalan toiminnan perusteella arvioidaan vuonna 2003 tuloutuvan talousarvioon (luku 12.30) yhteensä 885,950 milj. euroa. Näistä 95 % eli 841,565 milj. euroa tuloutuu Euroopan unionilta (momentit ). Lisäksi talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin (Maatalouden interventiorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto) arvioidaan tuloutuvan vuonna 2003 Euroopan unionilta 114,3 milj. euroa. Vuonna 2003 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 846,331 milj. euroa ja vastaavia kansallisia menoja 538,249 milj. euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 608,620 milj. euroa, hallinnonalan menoista 1 993,2 milj. euroa eli 77 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % arviolautakunta 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot Maa- ja puutarhatalouden tulotuki Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen Muut maatalouden menot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Metsätalouden edistäminen ja valvonta Metsäntutkimuslaitos Kala-, riista- ja porotalous Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesivarojen käyttö ja hoito Maanmittauslaitos Geodeettinen laitos Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Elintarvikevirasto Kasvintuotannon tarkastuskeskus (74.) Siemenperunakeskus Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 1) Maa- ja metsätalousministeriö S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan jakautuvan vuosina tehtävittäin seuraavasti: htv milj. htv milj. htv milj. Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu , , ,3 Metsätalous 35 2,1 36 2,1 31 2,0 1) Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset noin 621 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 262 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 21 läänineläinlääkäriä, UM: 6 erityisasiantuntijaa, VM: noin 100 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Kala-, riista- ja porotalous 40 2,5 39 2,2 39 2,2 Elintarvikkeet ja terveys 66 3,7 68 4,6 69 4,6 Vesivarat, maanmittaus ja luonnonvarat 24 1,4 24 1,4 24 1,4 Keskitetyt tukitehtävät 93 7,9 74 6,3 73 6,4 Yhteensä , , ,9 Maa- ja metsätalousministeriön keskeiset alustavat tulostavoitteet vuodelle 2003 ovat: Maataloudessa tavoitteena on saavuttaa komission kanssa käytävissä Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkamista koskevissa neuvotteluissa tulos, joka turvaa maataloustuotannon toimintaedellytykset ja tuotannon kannattavuuden sekä mahdollistaa eri alueiden tasapainoisen kehityksen. Vaikutetaan lisäksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkasteluun siten, että tehtävissä päätöksissä otetaan huomioon Suomen erityisolosuhteet. Pyritään varmistamaan kulumassa olevan ohjelmakauden ympäristötuen rahoitus. Valmistellaan elintarvikkeiden ja tuotannon keskeistä tietoa sisältävän laatutietopankin käyttöönottoa. Valmistellaan Suomen puutarhatuotannon lähivuosien kehittämisstrategiaa. Valmistaudutaan Euroopan yhteisön uuden elintarvikelainsäädännön kansalliseen toimeenpanoon sekä kansallisten lainsäädäntötoimien että hallinnon osalta. Maatalouden tuotantopanosten, elintarvikkeiden raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden jäljitettävyyden parantamiseksi kehitetään merkintä- ja rekisteröintijärjestelmiä ja niiden valvontaa. Eläinlääkinnällistä rajatarkastusta kehitetään muuttuvan EY-lainsäädännön mukaisesti ja ennaltaehkäistään EY:n ulkopuolelta tulevan tuonnin lisääntymisestä aiheutuvat uhkat. Metsätaloudessa tavoitteena on huolehtia Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutus- ja seurantatehtävistä ottaen huomioon ohjelman vuonna 2002 tehdyn evaluoinnin tulokset. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskukset, joissa lähinnä niiden maaseutuosastot. Työvoima- ja elinkeinokeskusten tulostavoitteita on tämän pääluokan pääluokka- ja lukuperustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan luvussa siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen voimavarat säilyvät suunnilleen ennallaan, noin kolmasosa niistä tarvitaan valvontatoimintaan. Maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittäjille maksettavien tukien valvonnat, lukuun ottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämishankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrä säilyy suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta. Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön arvioidaan jakautuvan tehtävittäin seuraavasti: Henkilöstö, htv Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen Maatilojen kehittäminen (ml. maanjärjestely) Tuki- ja valvontatehtävät Tuotannonohjaus Ympäristöasiat Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus Hallintotehtävät Yhteensä Kalatalous Yhteensä TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa: TA arvio Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 2,56 2,56 2,56 Maatilojen kehittäminen 3,31 3,59 3,59 Tuki- ja valvontatehtävät 7,01 9,70 9,62 Tuotannonohjaus 1,03 1,02 1,02 Ympäristöasiat 1,46 1,46 1,46 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 0,94 0,99 1,24 Hallintotehtävät 4,12 3,94 3,94 Yhteensä 20,43 23,25 23,43 Kalatalous 2,61 2,80 2,80 Yhteensä 23,04 26,05 26,23 Vuonna 2003 työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenoihin käytettävissä oleva määräraha 25,197 milj. euroa on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden kustannuksiksi vuonna 2003 arvioidaan euroa ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä vuonna 2003 peri maa- ja metsätalousministeriöltä maksuja. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt teettää selvityksen mahdollisuuksista ministeriön hallinnonalan toimintojen uudelleensijoittamiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Selvitystyön on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainvaliokunta korostaa toimintojen alueellistamisen merkitystä ja toteaa, että toimintojen hajasijoittamiselle pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla erityisen hyvät edellytykset. 19. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Määräraha on siirtoa momentilta (23) talousarvio Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten ja kasvilajikelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Bruttomenojen lisäys on euroa, missä on otettu huomioon euroa kansainvälisestä toiminnasta aiheutuvien matkustus- ja eräiden muiden menojen siirtona momentilta , euroa EU:n rahoittamina matkustusmenoina, joita aiemmin on käsitelty momentilla , euroa viiden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta ja euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta sekä euroa toimitilavuokrien lisäyksenä. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä euroa valvonnassa tarvittavien tietojärjestelmien ylläpitomenoina, erityisesti EU:n edellyttämän peltolohkorekisterin ajantasaistamisen ja kehittämisen johdosta. Ilmakuvien uudistamiseksi komissiolle on toimitettu valvonnan tehostamisohjelma vuosille 2002 ja Vuoden 2003 ohjelman kokonaiskustannukset ovat euroa, mistä EU:n arvioidaan rahoittavan 50 % eli euroa, mikä on otettu huomioon momentilla Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalastuksen valvontamenoina edelleen euroa ja kalataloustietojen keruun menoina euroa, missä on lisäystä euroa. Vastaavat EU-osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2002 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa, missä on lisäystä euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2003 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon edelleen Maatilatalouden kehittämisrahaston osarahoittamien tutkimushankkeiden tuloina euroa ja näitä vastaavina menoina euroa. Kun bruttotulojen lisäys on euroa, missä on otettu huomioon euroa EU:n rahoittamina matkustuspalautuksina ja euroa maksullisen toiminnan tuloina, jotka on aiemmin budjetoitu momentille , nettomenot lisääntyvät eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. Näistä tehtävistä aiheutuvat nettomenot, noin euroa, on budjetoitu momentille Ministeriön kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio I lisätalousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä tietohallinnon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Viljelijätukijärjestelmät (IACS ym.) Kiintiöjärjestelmät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Peltolohkorekisteri Nautaeläinrekisteri Eläinlääkintä- ja elintarvikehallinnon järjestelmät Elinkeinokalatalouden järjestelmät Markkinatukijärjestelmät Asiointijärjestelmien yhteinen tekniikka Yhteiset järjestelmärakenteet Yhteensä Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain (1203/1994) 9 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa High Grade - tuotantoalueen perunanviljelyn lisäkustannusten maksamiseen varatun määrärahan siirtona momentille Määrärahasta pääosa arvioidaan käytettävän kasvinsuojelulain perusteella perunan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Saastunut tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Määrärahaa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksettaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomen kunnille tehtävistä aiheutuvat menot otetaan huomioon momentin määrärahan mitoituksessa. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Perunan vaalean rengasmädän torjunta Hukkakauran torjunta, enintään Ahvenanmaan kunnille maksettava korvaus Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Lain 6 :n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 :n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Turkistarhaukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää saastuneen rehun johdosta vuonna 2002 kuolleista ketuista ja minkeistä turkistarhaajille aiheutuneiden tulonmenetysten osittaiseksi korvaamiseksi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määrättävin perustein. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen. Clostridium botulinum -bakteerin saastuttama rehu on aiheuttanut Pohjanmaalla noin sadalla turkistarhalla arviolta ketun tai minkin kuoleman. Viranomaistarkastuksissa ei ole todettu merkittäviä puutteita rehua toimittaneen tehtaan toiminnassa. Joidenkin rehun raakaaine-erien laadussa puutteita on sen sijaan havaittu, mutta botuliinimyrkytyksen tarkkaa alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Alustavan arvion mukaan kokonaisvahingot turkistarhaajille ovat noin euroa, josta noin euroa aiheutuu menetetyistä nahkojen myyntituloista ja noin euroa mm. menetettyjen siitoseläinten jalostusarvosta, mahdollisista tuotantoseisokeista ja seuraavan kauden pentutuotoksen vähentymisestä johtuvista tulonmenetyksistä. Rehutehtaalle aiheutuu kustannuksia kuolleiden eläinten ja saastuneen rehun hävittämisestä. Rehulain (396/1998) 22 :n mukaan rehun valmistaja on velvollinen korvaamaan virheellisestä rehusta käyttäjälle aiheutuneet vahingot. Vahinkojen suuruuden vuoksi rehutehtaan maksukyky ei riitä rehulain velvoittamien korvausten maksamiseen. Koska myrkytystapaus vaarantaa alueen turkistarhauselinkeinon jatkuvuuden, on perusteltua korvata osa turkistarhaajille aiheutuneista vahingoista valtion varoista. Turkistarhaajille aiheutuneet noin euron vahingot myymättä jääneistä nahoista on suunniteltu korvattavan siten, että rehutehtaan suorat korvaukset turkistarhaajille ovat euroa, rehutehtaan vastuuvakuutuksen korvaus noin euroa ja turkistarhaajien oman katastrofiapurenkaan korvaus euroa, jolloin valtion osuudeksi menetettyjen nahkojen myyntitulojen vuoksi turkistarhaajille maksettavista korvauksista jää euroa. Valtion korvauksia maksetaan, jos EY:n komissio hyväksyy niiden maksamisen talousarvio Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maaja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan talous-, henkilöstö- ja muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt tai asianomainen virasto ja tietopalvelukeskus ovat sopineet. Tietopalvelukeskuksen toiminnasta pääosa on maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muiden virastojen ja laitosten vastuulle kuuluvissa tehtävissä tarvittavien palveluiden tuottamista. Tietopalvelukeskus toteuttaa tehtäviä hoitaessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamia tavoitteita. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2003 talousarvion valmisteluun liittyen asettanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Tietopalvelukeskuksen toimintaa koskevan kokonaisarvioinnin perusteella tietopalvelukeskus ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelevat yksityiskohtaiset kehittämistoimenpiteet. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2003 talousarvion valmisteluun liittyen asettanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat palvelutavoitteet: Maa- ja metsätalousministeriö ja tietopalvelukeskus sopivat tulossopimuksessa tietopalvelukeskuksen tehtävistä ja palveluiden mitoituksesta ja laadusta. Tietopalvelukeskus ja asianomainen virasto tai laitos sopivat tulossopimuksen perusteella tehtävissä palvelusopimuksissa tehtävien yksityiskohdat. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelut, milj. euroa: Palvelu Toimintamenot (bruttomenot) Vastaavat tulot TP TA TAE TP TA TAE Tilasto 2,3 2,0 2,9 0,4 0,3 0,3 Talous 4,3 4,7 4,9 2,7 3,0 3,1 Tietohallinto 6,3 6,7 7,7 1,8 1,8 1,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Hallinto- ja virastopalvelut 1,1 1,2 1,3 0,0 0,0 0,1 Johto 0,4 0,4 0,5 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 14,4 15,0 17,3 4,9 5,2 4,7 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelujen bruttomenot vuonna 2003 käyttäjittäin (arvio), milj. euroa: Palvelu MMM 2) TIKE Muut 3) Yhteensä Jakauma % Tilasto 0,1 2,7 0,1 2,9 17 Talous 4,1 0,7 0,1 4,9 28 Tietohallinto 6,8 0,7 0,2 7,7 44 Hallinto- ja virastopalvelut 0,6 0,6 0,1 1,3 8 Johto - 0,5-0,5 3 Yhteensä 11,6 5,2 0,5 17,3 100 Jakauma (%) Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 2001 toteutuma 2002 ennakoitu 2003 arvio Muut Muut Julkisoikeudelliset Julkisoikeudelliset Julkisoikeudelliset Muut Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) (t ) % tuotoista 0,1-1,1 0,4 0,2 0,8 0,0 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettobudjetoituina maksullisen palvelutoiminnan tuloina euroa sekä EU:lta saatavina ja muina tuloina euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu bruttomenojen lisäyksenä huomioon euroa palkkaus- ja muiden henkilöstömenojen lisäyksenä, euroa kertaluonteisina menoina, mistä euroa EU:n maatalouden rakennetutkimuksen suorittamisesta aiheutuvina menoina ja euroa EU:n maankäyttöaluetutkimusprojektin jatkamisesta vuonna 2003 aiheutuvina menoina sekä euroa toimitilavuokrien lisäyksestä sekä tietojärjestelmien ylläpito- ja käyttömenojen kasvusta aiheutuvina menoina eli bruttomenot lisääntyvät yhteensä euroa. Kun bruttotulot alenevat euroa lähinnä muiden tulojen vähenemisestä johtuen, on nettomenojen lisäys euroa. EU:n maatalouden rakennetutkimuksen suorittamisesta saatavat tulot kertyvät vuosina ja ne tuloutuvat momentille Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot ) MMM = Maa- ja metsätalousministeriö (sisältää myös aluehallinnon) 3) MUUT = Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Geodeettinen laitos ja MAKERA Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Vuonna 1998 valituslautakunta antoi päätöksen 432 asiassa, vuonna 1999 päätöksiä oli 390, vuonna 2000 yhteensä 382 kpl ja vuonna 2001 yhteensä 302 kpl. Vuodelle 2002 siirtyi 175 keskeneräistä valitusasiaa. Säännösten moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä alemmanasteisten säännösten ja määräysten usein tapahtunut muuttaminen on edelleenkin vaikeuttanut asioiden valmistelua ja ratkaisemista. Keskimääräinen valitusasian käsittelyaika oli vuonna 2001 noin 4,5 kk. Ottaen myös huomioon suullisten käsittelyjen ja katselmusten määrä, tavoitteena on jatkossa noin 5 kk:n keskimääräinen käsittelyaika. Valituslautakunnan päätöksistä voi pääsääntöisesti hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta on aloittanut toimintansa Arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä vahingonkorvauskysymyksissä. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Arviolautakunnan antamista lausunnoista peritään maksu, josta kertyvät tulot tuloutetaan momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa BSE-valvontaohjelman toteuttamista varten. Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan hen- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 kilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä euroa kansainvälisestä toiminnasta aiheutuvina matkustus- ja käännösmenoina, mistä euroa on siirtoa momentille ja euroa siirtoa momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta hallinnonalan strategista valmistelua sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla olevien elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja tämän toiminnan ohjauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Luonnonvarojen kestävä käyttö Geoinformaatiotutkimus Luonnon monimuotoisuustutkimus Maatalous ja elintarvike Metsätalous Kala- ja riistatalous Vesivarat Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Klusteritutkimus Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun kehittäminen Yhteensä Luonnonvarojen kestävä käyttö Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm. ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan sekä kansallisen ilmastostrategian hallinnonalan tarpeiden edellyttämiin tutkimuksiin, kuten bioenergian käyttöä koskeviin selvityksiin, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön sekä luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi. Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään hyväksi tulosohjauksessa ministeriön edunvalvonnan tarpeisiin. Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla käynnistetään usean rahoittajan yhteistyönä toteutettava maatalousympäristön ja metsäympäristön biologiseen monimuotoisuuteen keskittyvä tutkimusohjelma. Tutkimusohjelma palvelee maatalouden ympäristötukijärjestelmän kehittämistä ja Etelä-Suomen metsien tutkimustarpeita. Maatalous- ja elintarviketutkimukset Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä laajoja tutkimusohjelmia: Kotieläintuotannon kannattavuutta ja elin- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 tarvikkeiden laatua vaarantavat kotieläinten sairaus- ja hyvinvointiongelmat, Isot tuotantoyksiköt maataloudessa sekä Maaperätutkimusohjelma ja Luomututkimusohjelma. Varoja käytetään myös erityisesti elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Eläinlääkinnän osalta painoaloina ovat myös eläintautien epidemiologinen tutkimus ja elintarvikkeiden turvallisuus. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön uusitun Maatalous- ja elintarviketutkimus ohjelman painotusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan maatalouspoliittisen ohjelmatyöryhmän ehdottamien tuotealakohtaisten strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimustarpeita. Suomen Akatemian Itämeren tutkimusohjelma tukee osaltaan hallituksen itämeriohjelman toimeenpanoa. Maa- ja metsätalousministeriön toimialalla ohjelma koskee erityisesti maataloutta, kalastusta ja vesivaroja, johon määrärahoja käytetään. Metsätaloustutkimukset Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimuksia. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen ja ohjelman kehittäminen ovat määrärahojen kohdentamisessa etusijalla. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset Määrärahalla voidaan rahoittaa esimerkiksi kalanviljelyä palvelevaa tutkimusta, suurjärvitutkimusta sekä uhanalaisten kalalajien hoitotoiminnan järjestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalouden osalta määrärahalla voidaan rahoittaa muun muassa riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta sekä edellä mainittujen eläinten liikkumista ja kantojen arvioimista koskevien selvitysten laatimista. Vesivaroihin liittyvät tutkimukset Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 5. ja uuden (6.) tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. Klusteritutkimus Määrärahaa käytetään lähinnä elintarvike- ja metsäklustereita koskevien ja edelleen käynnissä olevien hankkeiden vaatimaan jatkorahoitukseen. Metsäklusterin osalta toteutetaan usean rahoittajan yhteistyönä suunniteltua Wood Wisdom II -tutkimusohjelmaa, jonka painopisteinä ovat puun materiaaliominaisuudet ja niihin vaikuttaminen, uudet tuotteet ja koko toimintaketjun sosioekonomiset vaikutukset. Tutkimus edellyttää 2 3 vuoden jatkorahoitusta. Elintarvikeklusterin hankkeiden jatkorahoitustarpeiden lisäksi elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan erityisesti elintarviketurvallisuuden parantamiseen kohdistamalla tutkimusta mm. elintarviketeollisuuden valmistusja pakkausprosessien turvallisuusriskeihin. Elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan valmistuneen ulkopuolisen arvioinnin ja vuonna 2002 yrityksille tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta. Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrärahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimukseen, jolla edesautetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005 ( ) asetettujen maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Klusteritutkimukseen voidaan myös ohjata muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötarkoitusten määrärahoja voidaan käyttää myös ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita palveleviin hankkeisiin horisontaalisissa tutkimusohjelmissa kuten esim. Suomen Akatemian globaalimuutoksen tutkimusohjelmassa. Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun kehittäminen Määrärahaa käytetään hallinnonalan virastojen vireillä oleviin arviointeihin ja jo tehtyjen arviointien suositusten toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa arvioidaan käytettävän noin 95 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen kansainvälisille organisaa- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 tioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksuihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa Suomen osuutena Kansainvälisen maatalouden kasvigeenivaroja koskevan sopimuksen vuosittaisesta rahoituksesta. Sopimus hyväksyttiin marraskuussa 2001 ja sen arvioidaan tulevan ratifioiduksi vuoden 2002 aikana talousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja puutarhatalouden tulotuki S e l v i t y s o s a : Epäedullisista luonnonoloista ja useimpiin EU-maihin verrattuna epäedullisesta tuotantorakenteesta sekä muista Suomen maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeat. Markkinoilta saatavilla myyntituotoilla ei pystytä kattamaan tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan, ja maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväestön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan budjettivaroin. Maa- ja puutarhatalouden tulotukijärjestelmän perustan muodostavat EU:n kokonaan ja osittain rahoittamat tukimuodot, joita täydennetään kansallisilla tuilla. Maatalouden taloudellisen toimintaympäristön muutos Agenda ratkaisun toimeenpanoon liittyviä hallinnollisten hintojen alennuksia jatkettiin vuonna 2001 peltokasvien ja naudanlihan osalta, ja vuonna 2002 toimeenpano jatkuu edelleen naudanlihan osalta. Hintojen laskun aiheuttamia tulonmenetyksiä korvataan suorilla tuilla. Agenda ratkaisuun liittyvä maitoreformi aloitetaan vuonna Vuonna 2003 Agendassa toteutetaan välitarkastelu. Välitarkastelun kohteina ovat mm. viljojen, naudanlihan ja maidon markkinajärjestelyt, jonka lisäksi tarkasteluun tulee todennäköisesti maaseudun kehittämisen roolin lisääminen yhteisessä politiikassa. Lähivuosien aikana tehdään Suomen maatalouden kannalta keskeisiä päätöksiä myös yhteisön laajentumisen ja WTOneuvottelukierroksen yhteydessä. Yhteisön laajentumisesta odotetaan päätöksiä vuoden 2002 lopussa ja uusia jäseniä yhteisöön tullee aikaisintaan vuoden 2004 aikana. Tulevaisuuden haasteisiin on valmistauduttu kansallisesti laatimalla Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ja maatalouspolitiikan kansallisten toimien kehittämistä koskeva strategia vuosille Suomen maatalouden nykytilan ja maatalouden toimintaympäristön haasteiden pohjalta strategiaprojektin johtoryhmä asetti kuluvalle vuosikymmenelle kuusi maatalouspoliittista tavoitetta: kuluttajalähtöisen toiminnan vahvistaminen koko elintarvikeketjussa, maatalouden kannattavuuden ja toimintaedellytysten turvaaminen, yhteisen maatalouspolitiikan kehittäminen tasapuolisemmaksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi, maatalous- ja maaseutupolitiikan vuorovaikutuksen tehostaminen, maatalouden rakenteen parantaminen sekä lisäksi markkinoiden toimivuuden parantaminen. Suomen EU:n liittymissopimuksen artiklaan 141 perustuva vakavien vaikeuksien tuki päättyy vuoden 2003 lopussa. Strategiaprojektin loppuraportissa todetaan, että Suomen on hyvissä ajoin laadittava uusi tukiohjelma, joka varmistaa tukien jatkumisen tarvittavassa laajuudessa ottaen huomioon yhteisen maatalouspolitiikan mahdolliset muutokset. Tukineuvotteluja valmistelemaan on asetettu työryhmä, jonka tulee valmistella esitys komissiolle annettavaksi uudeksi tukiohjelmaksi perusteluineen siten, että esitys voidaan antaa mennessä. Maataloustulon kehitys Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan vuonna 2001 maa- ja puutarhataloudessa viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäi maataloustuloa milj. euroa, mikä oli 105 milj. euroa eli 10 % edellisvuotta enemmän. Maataloustulo oli kasvusta huolimatta alempi kuin vuonna Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotot kasvoivat 173 milj. euroa eli lähes viisi prosenttia. Niitä kasvatti erityisesti lihan ja maidon tuottajahintojen nousu, edellisestä vuodesta lisääntynyt viljan myynti ja siipikarjanlihan tuotannon kasvu. Tukien merkitys tuloissa on keskeinen; niiden osuus tuotoista oli 43 %. Kustannukset kohosivat edellisestä vuodesta 68 milj. euroa eli 2,5 %. Lisääntyneet kone- ja rakennusinvestoinnit kohottivat poistokustannuksia, ja väkilannoitekustannuksia kasvatti lannoitteiden hintojen nousu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Maa- ja puutarhatalouden nimellishintainen kokonaislaskelma vuosina , milj. euroa Kokonaistuotto yhteensä, josta 3 759, , , , , , ,3 markkinahintaiset myyntitulot 1 917, , , , , , ,3 tuet 1 394, , , , , , ,5 muut tuotot (mm. vuokrat) 447,3 68,4 65,3 55,3 109,9 91,7 66,5 Maatalouden kustannukset yhteensä, josta 2 514, , , , , , ,7 poistot, korot ja vuokrat 947,2 923,0 892,5 903,3 893,4 940,6 961,9 muut kustannukset 1 567, , , , , , ,8 Maataloustulo 1 244, , ,6 890,4 940, , ,6 Muutos edellisestä vuodesta milj. euroa -162,3-151,4-26,6-176,2 50,5 90,4 105,3 % -11,5-12,2-2,4-16,5 5,7 9,6 10,2 Tuottajahintojen kehitys EU:n yhteismarkkinoilla maataloustuotteiden tuottajahintoihin vaikuttaa elintarviketeollisuuden kilpailukyky sekä EU:n markkina-alueella että vientimarkkinoilla. Kotimaisesta raaka-aineesta maksettava hinta ei siten voi merkittävästi poiketa keskeisten kilpailijamaiden hintatasosta. Käytännössä kotimaiset tuottajahinnat ovat olleet jäsenyyden alkuvuosina monien tuotteiden osalta jopa EU:n keskihintoja alhaisempia, mutta vuonna 2001 sian- ja siipikarjanlihan tuottajahinta oli Suomessa EU:n korkeimpien joukossa. Tuottajahinnat nousivat maatalouden tuottajahintaindeksin mukaan edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 % vuonna Kasvinviljelytuotteiden hinnat laskivat noin 2 % johtuen mm. viljojen hintojen alenemisesta. Ruokaperunan hinta sen sijaan nousi ja kotieläintuotteiden keskimääräiset hinnat kohosivat lähes 9 %. Sianlihan hinta nousi 16 % ja siipikarjanlihan hinta voimakkaan kotimaisen kysynnän turvin 5 %. Maidon hinta kohosi vajaat 2 %, mutta kananmunien hinta aleni 16 % jatkuneen ylituotannon seurauksena. Maatalouden tuet Suomen maatalouden tukijärjestelmä muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista, joita täydentävät kansalliset tuet. Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessa ja maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisessa on keskeinen. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta oli 43 % vuonna Tukien merkitystä tulojen muodostumisessa osoittaa myös se, että tukien määrä oli suurempi kuin viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sitoutuneen oman pääoman koroksi jäävä maataloustulo. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuottajahintoina saadut tuotot kattoivat muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta kiinteät kustannukset vain osittain. Merkittävä osa tuista käytetään siten kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2001 yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) kautta tukea maksettiin noin tilalle, mikä oli tilaa vähemmän kuin vuonna Vuodesta 1995 tukea saaneiden tilojen määrä on alentunut tilalla. Vuosien tuotannoille maksettavat maa- ja puutarhatalouden tuet, milj. euroa: Vuodelle 2001 maksettu tuki Arvio vuodelle 2002 Arvio vuodelle 2003 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom ) 583,5 588,5 608,6 EU-tulotuki yhteensä (mom ) 435,3 443,1 455,8 Ympäristötuki yhteensä (mom ) 280,7 298,0 305,9 valtion osuus 123,3 134,8 138,5 EU:n osuus 157,4 163,2 167,4 Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom ) 419,3 422,7 422,7 4) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 valtion osuus 291,4 293,5 285,7 EU:n osuus 127,9 129,2 137,0 Yhteensä 1 718, , ,0 valtion osuus 998, , ,9 EU:n osuus 720,5 735,5 760,1 EU:n osuus (%) Kustannukset Tuotantopanosten hintaindeksillä mitattuna tuotantopanosten hinnat kohosivat 2 % vuonna Väkilannoitteiden hinnat kohosivat 8 %, rehujen hinnat 4 % ja investointien tekemiseen vaadittavien koneiden ja kaluston sekä rakennusten hinnat 3 %. Energian hinta laski edellisen vuoden korkeasta tasosta 4 %, mutta jäi kuitenkin selvästi aiempia vuosia korkeammalle tasolle. Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen Maidon tuotanto kasvoi 0,3 % edellisestä vuodesta, vaikka maidontuotanon lopetti yli tuottajaa ja lypsylehmien määrä väheni kappaletta eli 1,4 % vuoden 2001 aikana. Kiintiövuoden 2001/2002 ( ) tuotanto oli milj. litraa ja maakiintiö ylittyi 66 milj. litraa. Tuotannon kasvun ovat aiheuttaneet mm. lehmien tuotostason kasvu ja hyvä rehusato. Tavoitteena on, että maidontuotanto vastaisi maakiintiötä. Lihan kokonaistuotanto kasvoi 4 % edellisestä vuodesta ollen 343 milj. kg vuonna Naudanlihan tuotannon vähenemiseen on vaikuttanut osaltaan lypsylehmien lukumäärän väheneminen, koska naudanlihan tuotanto on Suomessa perinteisesti ollut vahvasti kytköksissä lypsylehmien vasikoiden tuotantoon. Kuluttajien reaktiot Suomen ensimmäiseen ja toistaiseksi ainoaksi jääneeseen BSE-tapaukseen olivat maltilliset ja naudanlihan kulutus laski vain lievästi, noin 6 8 %. Kotimaisen lammastalouden tuotannon jatkuminen on vaarassa tuotannon vähenemisen jatkuessa. Sianlihan tuotanto puolestaan kasvoi, mutta sen markkinoita alkaa uhata ylitarjonta. Siipikarjanlihan tuotanto lisääntyi lähes 19 % mm. investointien tuottaman lisäkapasiteetin ja vahvan kotimaisen kysynnän ansiosta. Maataloustuotteiden tuotantomäärien kehitys 2000/2001 ja omavaraisuusaste vuonna 2001: Tuotantomäärät Muutos Omavaraisuusaste / milj. kg milj. kg milj. kg % % Maito ,0 0,3 neste 112 Lihantuotanto yhteensä 329,4 343,1 13,7 4,2 101 Naudanliha 91,4 89,9-1,5-1,6 97 Sianliha 172, ,2 1,9 105 Lampaanliha 0,75 0,71-0,04-5,3 41 Siipikarjanliha 63,7 75,7 12,0 18,8 100 Kananmunat 59,0 59,5 0,5 0,8 113 Vehnä 538,3 488,9-49,4-9,2.. Ruis 108,2 64,1-44,1-40,8.. Rehuvilja 3 448, ,3-331,3-9,6.. Viljelykasvien pinta-ala oli yhteensä hehtaaria vuonna Siitä nurmikasvien osuus oli 33 % ja leipäviljojen osuus 9 %. Viljasato oli alhaisten keskisatojen ja lähinnä syysviljojen kylvöalojen laskun takia 10 % edellistä vuotta alhaisempi. Luonnonmukaisessa tuotannossa olevan pellon ala oli noin hehtaaria, mikä oli 6,7 % koko vilje- 4) Määrärahatarpeesta 5 milj. euroa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 lyksessä olevasta peltoalasta. Viljojen perusala ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja sen seurauksena tukea jouduttiin alentamaan. Perusalan arvioidaan ylittyvän myös vuonna Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen tukeen sekä tuotantosuunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmenetysten korvaamiseksi tehdyistä sopimuksista (väliaikainen tulotuki) aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tukijärjestelmien suunnittelusta, seurannasta ja kertaluontoisista toimeenpanotehtävistä aiheutuviin kulutusmenoihin. Määrärahaa saa käyttää vuonna 2003 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen. Vuonna 2003 ja sitä aikaisemmin tehdyistä päätöksistä saa aiheutua vuoden 2004 määrärahasta maksettavia menoja enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa siirtona momentilta Momentilta rahoitettavan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä omalta osaltaan turvata maatalouden toimintaedellytykset ja maataloustuotannon kannattavuus sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukea voidaan maksaa maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaisille tukimuodoille, jotka ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut kansalliset tuet. Lähes kaikki maa- ja puutarhataloutta harjoittavat tilat ovat tuen piirissä. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle ja puutarhataloudelle (kasvihuonetuotannon ja puutarhatuotteiden varastoinnin tuet). C-tukialueilla on voimassa kasvintuotannon (ml. puutarhatalous) ja kotieläintalouden kattava pohjoisen tuen järjestelmä. Pääosin Etelä-Suomessa maksettavan kasvinviljelyn kansallisen tuen tavoitteena on turvata kasvintuotannon toimintaedellytykset. Muuhun kansalliseen tukeen sisältyvät mm. perunantuotannon kansallinen tuki, emolehmien kansallinen lisäpalkkio, viljelijöiden opintoraha sekä ns. sokerin välivarastointikorvaus. Määrärahasta maksettavat tuet ovat kansallisesti rahoitettavia lukuun ottamatta emolehmien kansallista lisäpalkkiota, jonka rahoitukseen EU osallistuu tavoite 1-alueella ja ns. siirtymäkauden tuen alueella. EU:n osuutta vastaava tulo euroa on otettu huomioon momentilla Vuonna 2003 ja sitä aikaisemmin tehdyistä kansallista tukea koskevista päätöksistä saa aiheutua vuonna 2004 maksettavia menoja enintään euroa. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon tuotantomäärien vuosittaisen vaihtelun vaikutukset. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavan vuoden määrärahasta maksettavaksi, milj. euroa: Arvioitu tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 583,5 594,7 608,6 Etelä-Suomen kansallinen tuki 134,9 133,6 133,2 Pohjoinen tuki 354,9 353,8 359,4 Kasvinviljelyn kansallinen tuki 80,5 93,0 99,9 Muu kansallinen tuki 13,2 14,3 16,1 Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 59,5 52,5 55,4 Valtuus budjetissa 84,1 84,1 84,1 T o i s e n t ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden on tarkoitettu maatalouden kustannusnousun osittaiseksi kompensoimiseksi ja tulokehityksen turvaamiseksi talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 43. EU-tulotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin kokonaan rahoittamien maatalouden tulotukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n osuutena euroon siirtymisen vuoksi suorittaman tasaustuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten yhteydessä toteutettuja tuottajahintojen laskusta aiheutuvia tulonmenetyksiä. Momentin määrärahan kasvu johtuu Agenda 2000:n myötä tapahtuvasta nykymuotoisten yksikkötukien korotuksesta. Tukea maksetaan peltokasvien (viljat, öljy- ja valkuaiskasvit, öljypellava, kuitupellava ja -hamppu sekä kesanto ja non food kesanto) osalta neuvoston asetuksen EY 1251/1999 perusteella. Sonni-, härkä-, emolehmä- ja teurastuspalkkiot sekä laajaperäisyyspalkkiot ja laajaperäisyyspalkkio vuoristoalueen lypsylehmille sekä lisätuki (ns. kansallinen kirjekuori) myönnetään neuvoston asetuksen EY 1254/1999 mukaisesti. Perunatärkkelyksen tuotantotuki maksetaan neuvoston asetuksen EY 1868/94 perusteella ja perunatärkkelyksen tasausmaksu neuvoston asetuksen ETY 1766/92 perusteella. Kuitupellavan ja -hampun jalostustuki jalostajalle maksetaan neuvoston asetuksen EY 1673/2000 ja komission asetuksen EY 245/2001 perusteella ja kuivattujen rehujen tuki neuvoston asetuksen EY 603/95 perusteella sekä heinänsiementen tuotantotuki neuvoston asetuksen ETY 2358/71 perusteella. Uuhipalkkiot maksetaan neuvoston asetuksen EY 2529/2001 perusteella. Pienten tuottajien tukijärjestelmä perustuu neuvoston asetukseen EY 1259/1999. Tasaustuki perustuu neuvoston asetukseen EY 2799/98. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2003 maksettavat tuet. Vastaavat tulot EMOTR:n tukiosastosta kertyvät momentille Peltokasvien tukijärjestelmä kattaa lähes kaikki maataloustuotantoa harjoittavat tilat. Enimmäisala, jolle tukea Suomessa voidaan maksaa on 1,595 milj. hehtaaria. Toteutunut viljelyala ylitti sen vuonna 2001 ensimmäisen kerran ja se saattaa ylittyä myös vuonna Vuonna 2001 peltokasvien tukea maksettiin enimmäisalan perusteella tilalle euroa. Sonnipalkkiota voidaan vuonna 2003 maksaa enintään eläimestä, emolehmäpalkkiota enintään eläimestä ja uuhipalkkiota enintään eläimestä. Suomelle myönnetyt sonni-, härkä-, emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöt ovat aiemmin ylittäneet nykyisen tuotannon määrät. Vuonna 2003 arvioidaan maakohtaisen sonnipalkkiokiintiön ylittyvän, koska Suomen maakiintiötä on vähennetty eläimellä. Vuonna 2003 arvioidaan haettavan sonnipalkkiota sonnista, emolehmäpalkkiota emolehmästä ja uuhipalkkiota uuhesta talousarvio talousarvio tilinpäätös Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia. S e l v i t y s o s a : Satovahinkojen korvaaminen perustuu lakiin satovahinkojen korvaamisesta. Laki on annettu ja Euroopan komissio on hyväksynyt uudistetun satovahinkojärjestelmän sisällön. Tarkoituksena on saattaa uusi laki voimaan vuoden 2003 alusta talousarvio talousarvio tilinpäätös Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman ja vuosille hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtion kokonaan rahoittamiin useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään euroa, maatalouden ympäristötukeen liittyvän koulutuksen maksamiseen enintään euroa ja ympäristötuen toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään euroa sekä luonnon monimuotoisuutta koskevien yleissuunnitelmien laatimisesta aiheutuviin kulutusmenoihin enintään euroa. Vuonna 2003 saa tehdä EU:n komission vuosille hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina menoja yhteensä enintään euroa. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna S e l v i t y s o s a : Viljelijöiden halukkuus sitoutua ympäristötukeen on osoittautunut komission vuosille hyväksymässä horisontaalisessa maaseudun kehittä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 misohjelmassa arvioitua suuremmaksi. Järjestelmän piiriin on tullut noin 96 % peltoalasta ja 91 % viljelijöistä. Vuonna 2003 maatalouden ympäristötukeen arvioidaan tarvittavan euroa, jolloin myös Suomen Itämeriohjelmassa esitetyt vesiensuojelutavoitteet voidaan saavuttaa. EU:n osarahoitus on tavoite 1-alueella 75 % ja muualla maassa 50 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 55 %. Ympäristötukijärjestelmän vuoden 2003 määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Ympäristötukijärjestelmä yhteensä josta EU-osuus valtion osuus kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus Momentille on arvioitu kertyväksi vastaavasti euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista Manner-Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmää varten. Vuosia koskevan maatalouden ympäristöohjelman perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja euroa. Vuosille hyväksytyn maatalouden ympäristötukijärjestelmän perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja euroa, mistä euroa on käytettävissä vuonna 2003 tehtävien päätösten ja toimenpiteiden menoihin. Määrärahalla voidaan uusia vuonna 2003 päättyvät, tuen saamisen ehdot täyttävät erityistukisopimukset sekä tehdä uusia erityistukisopimuksia noin hehtaarin alalle. Uusia erityistukisopimuksia tehdään hyväksytyn Suomen Itämeren suojeluohjelman mukaisesti suojavyöhykkeiden perustamisesta ja hoidosta, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustamisesta ja hoidosta, lannan käytön tehostamisesta, luonnonmukaisesta tuotannosta ja säätösalaojituksesta, säätökastelusta sekä kuivatusvesien kierrätyksestä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat ympäristötuen koulutuksesta, toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä aiheutuvat kulutusmenot, useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtainen suunnittelu sekä luonnon monimuotoisuutta koskevien yleissuunnitelmien laatimisen aiheuttamat kulutusmenot. Maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: Myöh. vuod. yht. Vuosia koskeva järjestelmä vuonna 2003 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 12,15 10,55 10,55 10,55 23,74 vuosina tehdyt päätökset ja toimenpiteet 290,66 290,66 33,60 20,34 10,50 Vuosia koskeva ohjelma, tehdyt päätökset ja toimenpiteet 3,09 1,75 1,75 1,75 17,54 Yhteensä 305,90 302,96 45,90 32,64 51, talousarvio talousarvio II lisätalousarvio 2001 tilinpäätös Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille hyväksymän toimenpideohjelman ja vuosille hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman valtion kokonaan rahoittamasta väliarvioinnista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään euroa. Vuonna 2003 saa tehdä EU:n komission vuosille hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina menoja yhteensä enintään euroa. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna S e l v i t y s o s a : Vuonna 2003 luonnonhaittakorvauksiin arvioidaan tarvittavan komission vuosille hy- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20