Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009
|
|
- Kirsti Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010
2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KUOPIO Kasvihuonekaasupäästöt Energiatase KARTTULA Kasvihuonekaasupäästöt Energiatase HIILINIELUT YHTEENVETO... 10
3 3 1 JOHDANTO Kuopio on liittynyt vuonna 1997 kuntien ilmastokampanjaan, johon sisältyy muun muassa paikallisten päästötavoitteiden asettaminen sekä ilmastonsuojelua koskevan ohjelman laatiminen ja toteuttaminen. Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman vuosille Se sisältää kuusi päämäärää, joihin sisältyy 26 erillistä tavoitetta. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma on osa Kuopion kaupungin ympäristöstrategiaa. Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman ensimmäisen päämäärän mukaan kasvihuonekaasupäästöjä Kuopiossa tulee vähentää vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kuopiossa kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu vuosille 1990, 1998, 1999, 2001, 2006 ja Karttulan alueelle tehtiin ensimmäinen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuodelle 2009, joten aiempia vertailutuloksia ei sieltä ole. Kaikki tässä raportissa esitettävät tulokset ovat kulutusperusteisia. Hiilidioksidiekvivalentit (CO2-ekv) ilmaistaan massana (tonnia vuodessa) siten, että metaanin ja typpioksiduulin vaikutukset on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lämmityspotentiaalia 100 vuoden tarkastelujaksona.
4 4 2 KUOPIO 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasutase Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu vuosille 1990, 1998, 1999, 2001, 2006 ja Kuvassa 1 esitetään Kuopion kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen eritellyt sekä yhteenlasketut määrät CO2-ekvivalentiksi muutettuina. Kuopion kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat CO2-ekvivalentiksi muutettuina yhteensä tonnia, eli noin 11,1 tonnia asukasta kohden. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 7 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 1 %. Valtakunnallisella tasolla vuoden 2009 kokonaispäästöt olivat poikkeuksellisen pienet ja päästökauppasektorin päästöt vähenivät 23 % vuodesta Ilmastopoliittisen ohjelman mukaisen tason saavuttamiseksi tulisi vuonna 2020 Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen olla CO2-ekvivalentiksi muutettuina korkeintaan 620,7 tonnia. Tämä tarkoittaa noin 39 % vähennystä vuoden 2009 tasoon nähden. Kuva 1. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt eriteltynä ja yhteensä (1000 t CO2-ekv) Taulukossa 1 ja kuvassa 2 havainnollistetaan yksityiskohtaisesti tarkasteluvuosien välisiä muutoksia ja eri päästölähteiden osuuksia. Taulukossa 1 esitetään lisäksi kunkin päästölähteen prosentuaalinen muutos vuosien 1990 ja 2009 välillä.
5 5 Taulukko 1. Kuopion kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (1000 t CO2-ekv) PÄÄSTÖLÄHDE MUUTOS Kaukolämpö 318,1 386,1 366,2 392,5 361,7 400, % ( ) Sähkölämmitys 30,0 46,1 42,2 31,7 + 6 % ( ) Erillislämmitys 66,8 44,1 44,1 61,4 30,3 27,8-58 % ( ) Muu sähkö (1998 & 1999: Muu sähkö ja Sähkölämmitys yhdistetty) 149,5 213,7 245,4 258,5 236,2 206, % ( ) Muu polttoaine (teollisuus ja työkoneet) 259,3 167,6 146,5 185,7 216,5 181,3-30 % ( ) Liikenne 140,3 144,0 164,3 142,9 172,2 139,8-0 % ( ) Jätehuolto 46,9 55,5 59,0 38,3 17,1 10,7-77 % ( ) Maatalous 23,6 16,4 14,3 17,4 18,1 21,8-8 % ( ) Yhteensä 1034,5 1027,4 1039,9 1142,8 1094,4 1019,8-1 % ( ) Kuva 2. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt eriteltynä (1000 t CO2-ekv) Päästöt kaukolämmöstä Kasvihuonekaasupäästöt kaukolämmöstä olivat hiilidioksidin osalta tonnia, metaanin osalta 10,9 tonnia ja typpioksiduulin osalta 14,7 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna kaukolämmön kulutuksesta aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt kasvoivat noin 11 % ja vuoteen 1990 verrattuna kasvoivat noin 26 %.
6 6 Päästöt sähkölämmityksestä Kasvihuonekaasupäästöt sähkölämmityksestä olivat hiilidioksidin osalta tonnia, metaanin osalta 1,0 tonnia ja typpioksiduulin osalta 1,2 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna sähkölämmityksestä aiheutui päästöjä 31,7 tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 25 % ja vuoteen 1990 verrattuna kasvoivat noin 6 %. Erillislämmityksen päästöt Erillislämmityksen energiankäytön ja päästöjen laskenta perustuu rakennuskantatietoihin sekä käytettyjen polttoaineiden lämpöarvoihin. Erillislämmityksen hyötyenergianmääriin ei sisälly teollisuusrakennusten lämmitystä, joka on laskettu erikseen ohjelman teollisuuden energia kohtaan. Lämmitykseen tarvittavan hyötyenergian lähtöarvona käytettiin 55 kwh/m 3 /a ja eri polttoaineiden hyötysuhteina KASVENER ohjeessa ilmoitettuja hyötysuhteita. Polttoaineita kulutettiin yhteensä 175,5 GWh. Erillislämmityksestä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 15,1 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 1,3 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna erillislämmityksestä aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 8 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 58 %. Päästöt muussa sähkön käytössä Muu sähkön käyttö tarkoittaa kokonaissähkönkulutusta, lukuun ottamatta erikseen laskettuja lämmityksen ja liikenteen osuuksia. Muusta sähkön käytöstä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 7,0 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 8,1 tonnia. CO2- ekvivalentiksi muutettuna muusta sähkön käytöstä aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 13 % ja vuoteen 1990 verrattuna kasvoivat noin 38 %. Päästöt muussa polttoaineiden käytössä Muuhun polttoaineiden käyttöön kuuluvat teollisuuden ja työkoneiden aiheuttamat päästöt. Näistä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 17,9 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 7,9 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna muusta polttoaineiden käytöstä aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 16 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 30 %. Liikenteen päästöt Liikenteen suorite vuonna 2009 oli 683,6 milj. km. Liikenteestä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 11,5 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 6,4 tonnia. CO2- ekvivalentiksi muutettuna liikenteestä aiheutui päästöjä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 19 % ja vuoteen 1990 verrattuna noin ± 0 %. Liikenteen osalta laskennasta puuttuvat vesiliikenteen ja rautatieliikenteen tiedot, joita ei ollut käytettävissä laskennan aikana. Näiden vaikutus on kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieni.
7 7 Jätehuollon päästöt Kuopion jätehuollon kannalta merkittävimmät päästölähteet ovat Kuopion Veden jätevedenpuhdistamot ja Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskus. Jätekeskuksen kokonaisjätemääristä on huomioitu vain tarkasteltavan kunnan osuus. Osuuksien määrityksessä on käytetty Jätekukon antamia arvioita. Jätevesien käsittelyssä on huomioitu kaikki Kuopion jätevedenpuhdistamot. Vuonna 2009 jätevesien käsittelystä aiheutui metaanipäästöjä 97,2 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 12,9 tonnia. Loppusijoitetusta jätteestä aiheutui metaanipäästöjä 169,3 tonnia ja kompostoidusta jätteestä 24,8 tonnia. Kompostoidusta jätteestä aiheutui myös 1,8 tonnia typpioksiduulipäästöjä. CO2-ekvivalentiksi muutettuna jätehuollosta aiheutui päästöjä yhteensä tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 37 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 77 %. Loppusijoitettavan jätteen määrää on saatu merkittävästi vähennettyä ja kaatopaikkatoiminta on keskittynyt Heinälamminrinteen jätekeskukseen, mikä vaikuttaa tuloksiin. Jätehuollon raportoinnin muuttuminen ja tulkinta sekä esimerkiksi eri kuntien osuuksien arviointi jätteiden kokonaismääristä voivat aiheuttaa laskentaan virhettä. Aiempiin tuloksiin verrattuna loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on huomattavasti pienempi. KASVENER ohjelma käyttää yhdyskuntajätteen eloperäisen aineksen osuutena noin 36 %, jolloin erot loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrien laskennassa voivat aiheuttaa virhettä metaanin kokonaispäästöihin. Maatalouden päästöt Vuonna 2009 Kuopiossa oli 7721 RR601-raportin mukaista kotieläintä. Eläinten ruuansulatuksesta aiheutuneet metaanipäästöt olivat 335,2 tonnia ja lannankäsittelystä aiheutuneet 32,9 tonnia. Typpioksiduulia vapautui lannankäsittelystä 4,2 tonnia. RR602-raportin mukaan Kuopiossa oli vuonna 2009 viljelyalaa 8359 ha. Tästä aiheutuneet tyyppioksiduulipäästöt olivat noin 41 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna maataloudesta aiheutui yhteensä tonnia päästöjä. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt kasvoivat noin 20 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 8 %. Metaanipäästöt ovat laskeneet eläinkannan pienentyessä ja typpioksiduulipäästöt lisääntyneet peltoalan kasvaessa. Huomioitavaa on, että kokonaisviljelyalan laskentatapa vaikuttaa merkittävästi maatalouden tulokseen typpioksiduulipäästöjen kautta. Muut päästöt Välillisesti vaikuttavia päästöjä syntyi 4147,9 tonnia hiilimonoksidia, 437,4 tonnia hiukkasia, 1754,5 tonnia rikkidioksidia ja 2 312,1 tonnia typen oksideja. Päästöt ovat vähentyneet kaikkien komponenttien osalta vuosiin 2006 ja 1990 verrattuna.
8 8 2.2 Energiatase Kuopion primäärienergiankulutus vuonna 2009 oli 3 813,4 GWh. Vuoteen 2006 verrattuna energian kulutus väheni 13 % ja vuoteen 1990 verrattuna lisääntyi 6 %. Taloudellisen taantuman vaikutus osaltaan laski energian kulutusta, mikä näkyy myös valtakunnan tasolla. Vuoden 2009 primäärienergiasta 270,2 GWh oli ostettua ja 3 543,2 GWh Kuopiossa tuotettua. Vuoteen 2006 verrattuna ostetun energian määrä on laskenut melkein 50 %. Merkittävin energiantuotannon polttoaine on turve, jota Kuopion Energia ja Savon Sellu Oy käyttävät. Turvetta käytettiin energiantuotannossa 13 % vähemmän kuin vuonna Asukasta kohden primäärienergian kulutus oli kwh. Primäärienergian kulutus jakautui eri sektoreille lähes samoissa suhteissa kuin vuonna Teollisuuden kulutuksen osuus primäärienergiasta oli noin 28 % ja rakennusten lämmityksen osuus noin 38 %. Liikenteen osuus oli puolestaan noin 17 %. Sähköä tuotettiin 889,7 GWh, josta 83 % oli omaa tuotantoa. Sähkön tuotanto kasvoi vuoden 2006 tuloksiin verrattuna noin 3 % ja vuoden 1990 tuloksiin noin 7 %. Asukasta kohden sähkön kulutus oli kwh. Energiateollisuuden tilastojen mukaan sähkön kulutus on kasvanut verrattuna vuoteen Sähkön käytön jakautumisessa on huomioitava, että energiateollisuuden käyttämässä jaossa, johon laskenta perustui, julkinen ja palveluiden sähkön käyttö on yhdistetty julkisen sektorin alle eikä palveluiden osuutta ole saatavilla erikseen. 3 KARTTULA 3.1 Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasutase Karttulan kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat CO2-ekvivalentiksi muutettuina yhteensä tonnia, eli noin 5,6 tonnia asukasta kohden. Kokonaispäästö on noin 2 % Kuopion vastaavasta. Päästöt kaukolämmöstä ja sähkölämmityksestä Karttulan kaukolämpö tuotetaan Savon Voima Lämpö Oy:n lämpökeskuksessa. Lämpökeskuksen aiheuttamat päästöt olivat hiilidioksidin osalta tonnia, metaanin osalta 0,1 tonnia ja typpioksiduulin osalta 0,1 tonnia. Näistä aiheutuu CO2-ekvivalenttipäästöjä yhteensä tonnia. Karttulassa ei ole omaa sähköntuotantoa. Tietoja kaukolämmön jakautumisesta eri sektoreille ei ollut saatavilla. Erillislämmityksen päästöt Kiinteistökohtainen lämmitys aiheutti hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 2,8 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 0,2 tonnia. CO2-ekvivalenttina tämä vastaa 2000 tonnia.
9 9 Päästöt muussa sähkön käytössä Sähkölämmityksen aiheuttamat CO2-ekvivalenttinpäästöt olivat 600 tonnia ja muun sähkön käytön 500 tonnia. Päästöt muussa polttoaineiden käytössä Tarkasteluvuotena työkoneiden käytöstä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia ja metaanipäästöjä 0,4 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 0,1 tonnia. CO2-ekvivalenttina tämä vastaa tonnia. Liikenteen päästöt Liikenteen suorite oli 41,3 milj. kilometriä. Liikenteestä aiheutui hiilidioksidipäästöjä tonnia, metaanipäästöjä 0,7 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 0,4 tonnia. CO2-ekvivalenttina liikenteen osuus oli tonnia. Jätehuollon päästöt Pääosa Karttulan jätteistä käsitellään Kuopion jätekeskuksessa. Jätehuollon lähtötiedot perustuvat Jätekukon arvioihin. Karttulan jätevedet käsitellään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla. Loppusijoituksesta aiheutui 0,5 tonnia metaanipäästöjä. Kompostoinnista aiheutui 0,7 tonnia metaani- ja 0,1 tonnia typpioksiduulipäästöjä. Jäteveden käsittelystä syntyi 3,0 tonnia metaanipäästöjä. CO2-ekvivalenttina jätehuollon osuus oli yhteensä 100 tonnia. Maatalouden päästöt Karttulassa oli vuoden 2009 RR601-raportin mukaan kotieläintä, joiden ruuansulatuksesta aiheutui 102,7 tonnia metaanipäästöjä. Lannan käsittelystä aiheutui metaanipäästöjä 9,2 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 1,2 tonnia. Viljelyalaa oli RR602-raportin mukaan ha, josta vapautui typpioksiduulia 8,9 tonnia. CO2-ekvivalenttina maatalouden osuus oli yhteensä tonnia. Muut päästöt Välillisesti vaikuttavia päästöjä syntyi 295,5 tonnia hiilimonoksidia, 25,3 tonnia hiukkasia ja 8,5 tonnia rikkidioksidia sekä 51,7 tonnia typen oksideja. 3.2 Energiatase Karttulan primäärienergian kulutus vuonna 2009 oli yhteensä 126,4 GWh. Energian tuotannosta 68,9 GWh eli 55 % oli omaa tuotantoa. Merkittävin polttoaine energiantuotannossa oli Savon Voiman lämpökeskuksen käyttämä raskas polttoöljy. Asukasta kohti primäärienergian kulutus oli kwh. Sähkön kulutus oli yhteensä 30,5 GWh. Tästä saadaan asukaskohtaiseksi kulutukseksi kwh.
10 10 4 HIILINIELUT Hiilinielut eivät kuulu KASVENER laskentaa ja tarkkojen lähtötietojen saaminen on vaikeaa. Metsäntutkimuslaitoksen tilastoista voidaan kuitenkin saadaan yleiskäsitystä metsien ja soiden tilanteesta koko Pohjois-Savon alueella. Käytettävissä olevat tilastot ovat vuodelta Vuonna 2008 Pohjois-Savossa oli metsämaata ha. Suoaluetta oli puolestaan ha, josta ojittamattomien soiden osuus oli ha. Puuston kokonaistilavuus oli 166 milj. m 3. Vuotuinen kasvu oli 6,5 milj. m 3 ja poistuma 6,39 milj. m 3. Arvio perustui Etelä-Savon vuoden 2000 kasvihuonekaasutaseen laskennassa käytettyihin kertoimiin. Kertoimet ovat hiilen sitoutuminen puustoon 370 kg /kasvukuutio, metaanin poistuma 2,0 kg /ha ja typpioksiduulin päästö 0,2 kg /ha. Soiden vaikutusta arvioidessa hiilen vuotuiseksi poistumaksi arvioidaan 260 kg/ha ja metaanin päästöksi 250 kg/ha. Ojitettujen soiden kohdalla metaanin vuotuiseksi päästöksi arvioidaan 50 kg/ha ja typpioksiduulin päästöksi 1 kg/ha. Edellä mainittuja kertoimia käyttäen puuston aiheuttamaksi hiilidioksidin poistumaksi saadaan t/a, metsämaan aiheuttamaksi metaanin poistumaksi saadaan t/a ja typpioksiduulipäästöiksi 266 t/a. CO2-ekvivalenttina nieluvaikutukseksi tulisi yhteensä t/a. Soiden osalta hiilidioksidia sitoutuu t/a ja metaania syntyy t/a. Typpioksiduuli syntyy 69 t/a. Yhteensä soista aiheutuisi siis CO2-ekvivalenttipäästöjä t/a. 5 YHTEENVETO Kasvihuonekaasu- ja energiatase Kuopion osalta noudattavat pitkälti valtakunnallista suuntausta. Taloudellinen taantuma on laskenut vuoden 2009 päästömääriä ja energiankulutusta vaikka lämmitysenergiaa tarvittiin enemmän kuin vuonna Taantumalla voi olla merkitystä myös syntyviin jätemääriin kulutuksen vähenemisen kautta. Merkittävin ero valtakunnalliseen suuntaukseen on Kuopion sähkön tuotannossa ja kulutuksessa, jotka ovat kasvaneet. Kuitenkin näiden kohdalla on merkittävää vuotuista vaihtelua ja energianteollisuuden lähtötietojen perusteella sähkön kulutus on lisääntynyt edellisvuodesta. CO2-ekvivalenttipäästö asukasta kohden on Kuopiossa vaihdellut tonnin välillä, mihin myös 2009 tulokset osuvat. Päästöt ja energiankulutus jakautuvat eri sektoreille pitkälti samoissa suhteissa kuin Polttoaineiden suhteet energiantuotannossa ovat pysyneet lähes samoina kuin vuonna Turpeen käytön, erillislämmityksen ja ostosähkön väheneminen sekä Sasmox Oy:n tuotannon loppuminen tuovat osaltaan eroa tarkasteluvuosien tuloksiin. Kuopion Energian ja Savon Sellun tuotantojen vuotuiset vaihtelut ohjaavat teollisuuden päästöjä ja vaikuttavat merkittävästi päästö- ja energiataseeseen. Karttulasta ei ole tehty aiempaa laskentaa, johon tuloksia voisi verrata. Karttulan CO2-ekv ja energiatase sekä asukaskohtaiset tulokset ovat realistisia verrattuna Kuopion vastaaviin, kun otetaan huomioon väkiluvut ja erityispiirteet kuten teollisuuden määrä. Hiilinielujen vaikutusta ei oteta huomioon, koska laskennan lähtötiedot koskevat koko Pohjois-Savoa ja edellistä vuotta. Lisäksi laskenta perustuu kirjallisuuden suuntaa antaviin kertoimiin eikä vesistöjen vaikutusta ole mukana.
Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain
Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotKAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009
KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotSYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotKURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009
KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mainostoimisto
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotLAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009
LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Hannu Vallas,
LisätiedotKUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009
KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Jukka
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotSEINÄJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009
SEINÄJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Seinäjoen
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotSatakunnan kasvihuonekaasupäästöt Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen
Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt 2015 Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus (SYKE) maaliskuu 2018 1. Kokonaispäästöt Taulukko 1. Satakunnan
LisätiedotVARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI Varkauden Ympäristönsuojelutoimisto VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007 Julkaisu 1/2011 ISSN 1798-6443 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010
Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
LisätiedotJALASJÄRVEN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009
JALASJÄRVEN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Esko
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan
LisätiedotKAUHAVAN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009
KAUHAVAN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Kari
LisätiedotHyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.
Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,
LisätiedotKainuun kasvihuonekaasutase 2009
Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotSalo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009
Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Ilmastonmuutos... 3 3 Ilmastositoumukset...
LisätiedotHIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI
HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotHinku esiselvitys, Eurajoki
Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista
LisätiedotTulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotEnergiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt
Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan energia- ja kasvihuonekaasutase 2010. Selvitys Etelä-Pohjanmaan liitolle
Etelä-Pohjanmaan energia- ja kasvihuonekaasutase 2010 Selvitys Etelä-Pohjanmaan liitolle Kirjoittaja: Hanhila, Johanna Sisällöntuotanto: Hanhila Johanna, Yli-Petäys Mika, Metsä-Turja Jani Valmistunut:
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
LisätiedotVarsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen
Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2015 Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus (SYKE) maaliskuu 2018 1. Kokonaispäästöt Taulukko
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotKasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla
Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi uudellamaalla Länsi Uudellamaalla
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotUUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE
UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009
ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASE 2010
VARSINAIS-SUOMEN ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASE 2010 BENVIROC OY VARSINAIS-SUOMEN ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASE 2010 Timo Kuusiola Suvi Monni Kannen kuvassa Tuorlan biokaasulaitos. Kuva: Valonia Benviroc
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotRaportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010
Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEtelä-Savon kasvihuonekaasutase 2005. Leena Mäkelä
Etelä-Savon ympäristökeskuksen raportteja 3 2008 Etelä-Savon kasvihuonekaasutase 2005 Leena Mäkelä Etelä-Savon ympäristökeskus ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 2008 Etelä-Savon kasvihuonekaasutase
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotIlmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja
Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,
LisätiedotHIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti
HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
Lisätiedot