Mikä lapsia ja lapsiperheitä vaivaa? Palveluketjuseminaari

Transkriptio

1 Mikä lapsia ja lapsiperheitä vaivaa? Palveluketjuseminaari Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL

2 Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista voi hyvin on usein toistettu fraasi mutta mitä se merkitsee? OECD vertailun mukaan maailman parhaiten voivista vauvoista tulee huomattavan paljon huonommin voivia nuoria perhesuhteiden löyhyys ja varhain aloitettu riskikäyttäytyminen rasittavat nuorten hyvinvointia Lapsuuden ja nuoruuden hyvin- ja pahoinvointi on yhä selvemmin jakautumassa pahoinvointi siirtyy edelleen sukupolvelta toiselle koulussa selviäminen ja opintoihin tai työhön pääsy ovat hyvinvoinnin perusteita vaihtoehtoiset elämäntavat 2

3 Kehitys ja sen häiriintyminen Lapsi ja nuori kehittyvät jatkuvassa vuorovaikutuksessa monitahoisen ympäristön kanssa ulkoisesta syntyy sisäinen Arjen kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy sisäisiä rakenteita ja kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, harrastuksissa, netin ääressä Lapsen ja nuoren kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa 3

4 Vanhemmuus on yhteistoiminnallista Vanhemmuuden tehtävien jakaminen on välttämättömyys ja voimavara kiintymyssuhteet on ymmärretty rajallisesti monet aikuiset ovat lapselle eduksi aikuisen valmius kuulla lasta on tärkeintä Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen käytettävissä oleviin voimavaroihinsa tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia Ilman tarvitsemaansa tukea vanhempi kääntyy helpommin sekä lastaan että tuetta jättäneitä aikuisia vastaan yksin selviämisen eetos on uhka lapselle ja hänen vanhemmilleen 4

5 Riskitekijöitä varhaislapsuudessa Köyhyys Vanhempien jaksamattomuus yksinhuoltajuus Vanhemman masennus Ankara kasvatus Kiusatuksi tuleminen Käytös- ja tunnesäätelyn ongelmat 5

6 Riskitekijöitä kouluiässä Viihtymättömyys Oppimisvaikeudet Huono terveys Käytösongelmat Masennus Varhainen riskikäyttäytyminen tupakka, alkoholi, huumeet, seksi, rikkeet Vanhemman vaikeudet mielenterveys- ja päihdeongelmat, toimeentulovaikeudet, ero 6

7 Vahvistavat ja suojaavat tekijät Läheiset lämpimät ihmissuhteet myönteiset tunteet vahvistuvat Kuulluksi tuleminen en ole yksin Onnistuminen pyrkimyksissä pystyn vaikuttamaan Ryhmään kuuluminen hyväksyttynä saan merkitä, olen merkittävä Osallisuuden kokemus ruokailu, ulkoilu ja välitunnit, retket ja juhlat edustukselliset muodot 7

8 Mistä saamme tietoa hyvinvoinnista Rekisteritiedot kertovat palveluiden käytöstä Suomessa on ainutkertainen, koko nuorisoväestöä koskeva kouluterveyskysely peruskoulun luokkalaiset sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten luokkalaiset Tutkimukset Nuorten terveystapatutkimus toistuva laaja kysely LATE: lasten terveysseurantatutkimus (neuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastukset) LapsYTY: vanhempien huolet ja palveluiden toimivuus Tieteelliset kysely- ja haastattelututkimukset 8

9 Pitkäaikaiset terveysongelmat Noin joka kymmenennellä nuorella on jokapäiväistä elämää häiritsevä pitkäaikaissairaus, vika tai vamma mielenterveysongelmat, neurologiset ongelmat, astma sekä tuki- ja liikuntaelinongelmat Tytöistä % ja pojista % kokee terveydentilansa olevan heikentynyt Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten ylipainoisuus on kolminkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana Alkoholin käyttö, tupakointi, laittomat huumeet yleisimpiä ammatillisissa oppilaitoksissa 9

10 Kouluterveyskysely: (% vastanneista) Huolen aiheet Ammatil linen Lukio Peruskoul u Useita rikkeitä pojat Useita rikkeita tytöt Fyysistä uhkaa pojat Fyysistä uhkaa tytöt Seksuaalista väkivaltaa pojat Seksuaalista väkivaltaa tytöt

11 Kouluterveyskysely: (% vastanneista) Huolen aiheet Ammatil linen Lukio Peruskoul u Yksinäisyys pojat Yksinäisyys tytöt Kiusaamista pojat Kiusaamista tytöt Masennus pojat Masennus tytöt

12 Masennus on huolestuttavan yleistä Psykiatrinen haastattelututkimus 14-vuotiaista Vakava masennustila tytöt 3.9%, pojat 0.9% Lievä masennustila tytöt 15.8%, pojat 8.3%» Sihvola ym. Journal of Affective Disorders 2007 Masennus estää osallistumasta omien todellisten mahdollisuuksien mukaan koulunkäyntiin ja kehitykseen koulussa onnistuminen on avain tulevaisuuteen 12

13 Suomalaisia tutkimuksia vuotiaiden masentuneisuudesta Masennuksen kyselylomake 2500:lle koululaiselle 18.4% tytöistä ja 11.1% pojista depressiivisiä vahva yhteys suoriutumiseen koulussa» Fröjd SA ym.: J Adolesc 2008;31: Itsetuhokäyttäytymisen kysely 4200:lle koululaiselle 11.5% viillellyt itseään joskus, 1,8% nyt 10.2%:lla muuta itsetuhokäyttäytymistä» Laukkanen E ym. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol

14 Masennuksen ja muiden mielenterveyshäiriöiden hoito Suomessa on väestöön nähden paljon lasten- ja nuorten psykiatreja Hoitotakuu toimii erikoissairaanhoidossa hyvin kuvaa vain hoitoon pääsyä, ei hoidon vaikuttavuutta ei koske perustason palveluita koulu- ja opiskeluhuollon etulinjan apu jää ohueksi suurin osa masennuksen hoidosta kuuluisi perustasolle avun antaminen luonnollisessa ympäristössä tukee lapsen ja nuoren toimintaa paremmin kuin apu, joka on irrotettu nuoren ympäristöstä Suomessa käytetään poikkeuksellisen paljon osastohoitoa 14

15 Palvelupolku / hoitoketju -ajattelu Lapsi/nuori kotona / koulussa perheneuvola/ perhetuki psyk. pkl/ avohuolto psyk.osasto/ sijoitus Yksi palvelu toisensa jälkeen Kuka siirtyy? lapsi tai nuori, vanhempi tai vanhemmat Kehityksellinen konteksti ei siirry 15 15

16 Osastohoidossa vuosittain / 1000 samanikäistä boys girls boys 7-12 girls

17 LapsYTY -tutkimus ja sen kysymykset Väestökysely vuonna 2009 Lapsi alle 9 vuotta, 1600 äitiä ja 1600 isää Minkälaisia vanhempana toimimiseen ja lapseen liittyviä huolia alle 9 v lasten vanhemmat kokevat? Onko olemassa tekijöitä, jotka altistavat huolten kasaantumiseen samoihin perheisiin? Miten riittävänä vanhemmat kokevat saamansa tuen ja avun? 17

18 Lapseen liittyvät huolet Fyysinen terveys 19 % Psykososiaalinen kehitys ja terveys 16 % Sosiaaliset suhteet 13 % 18

19 Vanhemmuuteen liittyvät huolet Oma jaksaminen 51 % Yhteinen aika lapsen kanssa 36 % Omien vanhemmuuden taitojen riittävyys 30 % Taloudelliset vaikeudet, työttömyys 28 % Maltin menettäminen 27 % 19

20 Huolten kasaantuminen 35 %:lla vanhemmista oli vähintään viisi erillistä huolen aihetta vanhemmuuden stressi ja lasten pahoinvoinnin riski kasvaa, kun yli viisi riskitekijää Huolten kasaantuminen ja samanaikaisten suojaavien tekijöiden puute vaarantaa lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä 20

21 Huolten kasaantumisen riskiä kasvattivat OR (riskisuhde) Vaikeus puhua huolista lähipiirissä 2.80 Pärjäämättömyys vanhempana 2.75 Muu kuin ydinperhe 2.70 Lasta on kiusattu 2.41 Yhteisen ajan riittämättömyys 1.88 Lapsen korkeat SDQ pisteet 1.23 Oman lapsuusajan perheen vaikeudet

22 Avun ja tuen saannin aiheet Lähes puolet vanhemmista saanut viimeisen vuoden aikana tukea lapsen terveyteen liittyvissä asioissa tukea arjessa jaksamiseen henkistä tukea tukea lapsen hoitoon ja kasvatukseen myönteistä palautetta vanhempana olemisesta 22

23 Mihin tukea olisi tarvittu mutta ei saatu Myönteistä palautetta vanhemmuudesta 18 % Tukea parisuhteeseen 13 % Tukea arjessa jaksamiseen 12 % Ohjausta mistä hakea taloudellista apua 11 % Henkistä tukea 9 % Apua vanhempana toimimiseen 9 % 23

24 Mihin apua ei ole saatu riittävästi Lähisuhdeväkivalta 73 % Mielenterveysongelmat perheessä 59 % Yksinäisyys 58 % Parisuhdeongelmat 56 % Oma tai läheisen päihteiden käyttö 55 % 24

25 Vanhempien alkoholinkäyttö Sekä LATE-aineistossa että Nina Halmeen väitöstutkimuksessa kolmanneksella isistä riksikäyttöä Alkoholi voi syrjäyttää läheiset ihmissuhteet lapsi ei saa kokemusta omasta merkityksestään vanhemmalle Kouluterveyskyselyssä 20 % tytöistä ja 9% pojista kertoi läheisen ihmisen alkoholinkäytöstä olevan heille itselleen haittaa Vanhempien alkoholiongelmat ja perheväkivalta ovat usein taustalla kun nuori hakee huostaanottoa nuorena huostaan otetuilla on usein vaikeuksia kiinnittyä yhteiskuntaan (Heino, Johansson 2010) 25

26 Tuen kokemus Käytännön toimien jakaminen erilainen kokemus siitä, mikä tärkeätä erilainen tarve omalle ajalle Kokemus kuulluksi tulemisesta kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen vastauksen saaminen vähentää stressiä parantaa kykyä jäsentyneisyyteen Kokemus omana itsestään hyvänä häpeä ja syyllisyys lamaavat 26

27 Tuen puuttumisen kokemus Yksin jätetyksi tuleminen ne, joilta odottaa tukea, eivät sitä anna avun pyytäminen ja siinä torjutuksi tuleminen yksin selviämisen kulttuurinen perusoletus Oletetaan pystyvän sellaiseen, johon ei pysty ovathan sitä muutkin pystyneet stressi kohoaa toistuvasti traumaattiseksi toimintamahdollisuudet supistuvat Kääntyy stressin aiheuttajaa vastaan lapsen laiminlyönti ja kaltoinkohtelu puolison laiminlyönti ja nöyryyttäminen lähisuhdeväkivalta 27

28 Yksin selviämisestä yhdessä tekemiseen Yksin selviäminen on ihmiselle vierasta välttelevä kiintymyskehitys on poikkeuksellista Ihmisen voima on yhteisyydessä yhteinen toiminta yhteisen todellisuuden luominen onnellisuus Erot ihmisapinoihin ovat suuret ruoan jakaminen lapsista huolehtiminen kulttuuriperimä synnyttää erilaisuutta 28

29 Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin vahvistaminen on yksinkertaista Jokainen tarvitsee ryhmän, johon hän kuuluu hyväksyttynä aikuisten tehtävä on luoda mahdollisuudet hyvää yhteisöllisyyttä edustaville ryhmille kuntien ja järjestöjen nuorisotyö avainasemassa Myrsky-toiminnan taide-aloitteet hyvä avaus Jokainen tarvitsee jonkun aikuisen, joka on hänestä kiinnostunut joka iloitsee hänen onnistumisestaan joka jakaa hänen kasvamisensa kipuja monelle se on vanhempi, toisille opettaja, nuorisotyöntekijä, harrasteohjaaja, tukiaikuinen joku meistä 29

30 30