Geriatriaa yleislääkäreille ja geriatrian erikoistumista aloittaville HY Yleislääketieteen osasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geriatriaa yleislääkäreille ja geriatrian erikoistumista aloittaville. 16.2.2016 HY Yleislääketieteen osasto"

Transkriptio

1 Geriatriaa yleislääkäreille ja geriatrian erikoistumista aloittaville HY Yleislääketieteen osasto

2 Sidonnaisuudet: Kaisu Pitkälä HY yleislääketieteen professori, HUS- PTH yksikkö ylilääkäri Vastaanotto Aava Duodecim seuran hallitus HILA, varajäsen Tutkimuskoordinaatiota Vanhustyön keskusliitossa, Oulunkylän kuntoutussairaala, yhteistyötä Hgin kaupunki, Vantaa, Espoo, Hyvinkää, EKSOTE, Suomen Fysiogeriatria Suomen Lääkärilehden avustaja 2003, Editorial board JAMDA, EGM Säätiöiden ym. hallituksissa (EUGMS Academic board, Suomen Geriatrit) Tutkimusrahoitusta: Kela, Sohlbergin säätiö, HUS, Konung Gustaf V:s och Drottning Victorias stiftelse

3 Kurssin tavoitteet Päivän jälkeen osallistuja osaa muistisairaiden ja hauraiden vanhusten hoidon ja kuntoutuksen periaatteet ymmärtää miten ikääntynyttä kuullaan hänen hoitotoiveistaan tuntee ikääntyneen kokonaisvaltaisen arvioinnin periaatteet, näyttöön perustuvia hoitoja ja preventiota tunnistaa ikääntyneille haitalliset ja näyttöön perustuvat lääkehoidot

4 HELSINGIN YLIOPISTO Monisairaan vanhuksen kokonaisvaltainen selvittely Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Ylilääkäri, HUS

5 Geriatrinen kokonaisvaltainen arviointi =Comprehensive geriatric assessment, CGA Moniulotteinen, moniammatillinen vanhuspotilaan diagnostinen selvittely, joka sisältää : * perinteisen lääketieteellisen diagnostiikan * vanhuksen psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja niihin vaikuttavat tekijät * otetaan huomioon ympäristön merkitys vanhuksen selviytymisen tukemisessa Arviointi korostaa toiminnallisuutta ja vanhan ihmisen elämänlaadun optimointia Bernabei 2000

6 Miksi CGA? Näyttöön perustuva menetelmä = vanhuksia hoitavan lääkärin stestoskooppi Vähentää pysyvään laitoshoitoon joutumista Parantaa ä Parantaa elämänlaatua Vähentää terveyspalveluiden käyttöä Vähentää kuolleisuutta Vähentää kokonaiskustannuksia Stuck et al. Lancet 1993; Beswick et al Lancet 2008, Baztán ym. BMJ 2009, Bachmann ym. BMJ 2010

7 Missä CGA:ta on käytetty/ käytetään? Marjorie Warren 1949 geriatrian äiti USAn veteraanisairaalat (mm Rubenstein ym 1989) Osana RAI -arviointia (kts Bernabei ) Ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä (Stuck ym JAMA 2002) Suomalaisessa sotainvalidikuntotuksessa Vanhuksen arvioinnissa sairaalassa /avovastaanotolla

8 Vahva näyttö vaikuttavuudesta Akuutti geriatrinen yksikkö (Baztan ym. BMJ 2009) Monisairaan vanhuksen kuntoutus (Bachman ym. BMJ 2009) AVH kuntoutus (Stroke Unit Trialists' Collaboration. Cochrane 2007) Lonkkamurtumakuntoutus (Bachman ym. BMJ 2009) Ennaltaehkäiset kotikäynnit (Stuck et al. JAMA 2002) Geriatrinen arviointi pkl (Stuck t al. Lancet 1993)

9 Kenelle? Akuutisti sairas vanhus Monisairas vanhus Vanhus kuntoutuksessa (Huusko ym. BMJ 2000) Muistisairaus (Huusko ym. BMJ 2000) Akuutti sekavuustila (Pitkälä ym. J Gerontol 2006) Vanhus jolla toiminnanvajeita, haurastumista (Kinnunen 2002)

10 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito RISKIT, TARPEET 4. Vanhainkotihoito 85v --> Liikuntakyvyn menetys, vuodepotilaaksi joutuminen 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 80 85v --> Akuutti tai krooninen toimintakyvyn menetys, laitokseen joutuminen 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 75 80v --> Hauraus, akuutti toimintakyvyn menetys tai sen hiipuminen, sairauksien komplikaatiot 1. Hyvä, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v--> Sairauksien paheneminen, komplikaatiot

11 Kuka tekee? Vanhuksia hoitava lääkäri /geriatri yksin tai mieluummin yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa Moniammatillinen tiimi voi sisältää lääkäri lisäksi: Hoitaja /omahoitaja / hoidon koordinaattori Fysioterapeutti Sosiaalityöntekijä Toimintaterapeutti Psykologi Ravitsemusterapeutti Jne.

12 Miten tehdään? Potilaskeskeisesti omainen huomioiden Systemaattisesti, kokonaisvaltaisesti Validoiduin mittarein Tarkoituksena on arvioinnin avulla löytää hoidon ja kuntoutuksen tavoitteet, määrittää niiden mukaiset menetelmät ja optimoida vanhan ihmisen autonomia, toimijuus ja elämänlaatu.

13 Ulottuvuudet 1. Keskeinen ongelma, huoli, muut oireet 2. Muut sairaudet, sairaalahoidot, leikkaukset, komplikaatioriskit ja preventiopotentiaali 3. Psykososiaaliset tekijät, voimavarat, sopeutuminen 4. Lääkitys 5. Toimintakyky 6. Toiminnanrajoitukset 7. Aistivajeet 8. Kliininen status 9. Geriatrian jättiläiset 10. Omaisen vointi 11. Ympäristö, apuvälineet, asuminen, palveluiden tarve

14 Akuutti huoli Muut oireet Ulottuvuudet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

15 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

16 1. Keskeinen oire, ongelma, huoli Vastaanotolla vanha ihminen ja usein omainen usein mukana pitkä lista ongelmia, oireita Keskeistä luottamuksen ja yhteistyösuhteen rakentaminen vanhaan ihmiseen: osoita sanasi hänelle, hänen ehdoillaan kunnioita vanhan ihmisen autonomiaa, voimaannuta häntä mikä on hänen tärkein huolensa rivien välistä voi lukea hänen voimavaransa, toiveensa, motivaationsa, minkä varaan hoito rakennetaan

17 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

18 Käy läpi paitsi vanhan ihmisen ongelmalista myös seuraavat asiat Kivut Väsymys, voimattomuus, ruokahalu, laihtuminen Huimaus, kaatumiset Hengenahdistus, turvotukset Ummetus, pidätysvaikeudet Nukkuminen

19 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

20 2. Sairastaminen Nykysairaus, akuutti komplisoiva sairaus Muut diagnoosit ja oheissairaudet, sairauksien vaikeusaste ennuste? Sairaalahoidot, leikkaukset Komplikaatioriskit ja niiden ehkäisy (esim. kaatuminen, AVH, painehaavat, anemisoituminen, kuivuminen, munuaisten vajaatoiminta, alttius sekavuudelle jne) Prevention mahdollisuudet (esim. kaatumisten ja murtumien ehkäisy, lihaskadon ja heikentyneen ravitsemustilan ehkäisy, sydän- ja verisuonitautien preventio, infektioiden ehkäisy)

21 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

22 Mitä on? Kykyä selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista Riippuvaista paitsi ihmisen omista kyvyistä, myös ympäristön mahdollisuuksista ja sosiaalisesta tuesta Fyysistä (ADL, IADL) Psyykkistä (kognitio, mieliala, elämänhallinta, psyykkinen hyvinvointi) Sosiaalista (sisäinen kokemus yksinäisyydestä, sosiaalinen verkosto, sosiaalinen aktiivisuus)

23 Ulkoiset tekijät: -sairauksien hoitoa ja kuntoutus -sosiaalinen ja fyysinen ympäristö -tuki Patologia Fysiologiset vauriot Toiminnan rajoitukset Toiminnan vajaukset Sairaudet esim. nivelrikko sydäninfarkti aivohalvaus, dementia Lihaskato, sydämen toiminnan vajaus, kognit. heikkeneminen Hidas kävely, hengenahdistus ponnistellessa, toiminnanohjaus heikkenee Liikuntarajoitukset Vaikeudet ADLtoiminnoissa ja IADL toiminnoissa Riskitekijät Toiminnanvajauksien kehittyminen Yksilölliset tekijät, mm: -sopeutuminen, elämäntavat -psykososiaaliset voimavarat, coping Nagi Verbrugge & Jette, Soc Sci Med 1994; kts myös ICF ; WHO 2001

24 Päivittäisen (fyysisen) toimintakyvyn Mittareilla: arviointi = ADL, IADL toimintakyvyn seulonta kotona asuvalla (esim. Barthel, Lawton) Laitoshoidossa (esim. Katz) laitoshoidon tarpeen arviointi (RAVA) Laitoshoidon asiakasrakenteen vertailu tai potilaiden pitkäaikaisseuranta (esim. RAI) Kuntoutuksen vaikutukset (esim. FIM)

25 BARTHEL Toimintakyky Pisteet Ruokailu Täysin autettava 0 Osittain autettava, esim. ruoan leikkaus 5 Itsenäinen 10 Siirtyminen Vuodepotilas 0 Pystyy istumaan, täysin autettava siirroissa 5 Tarvitsee vähän apua 10 Itsenäinen 15 Siisteys: hiukset, hamp. Tarvitsee apua 0 Itsenäinen 5 WC:ssä käynti Täysin autettava 0 Tarvitsee vähän apua 5 Itsenäinen 10 Kylpeminen Tarvitsee apua 0 Itsenäinen 5 Liikkuminen Vuodepotilas 0 Vain pyörätuolilla 50 m 5 Tarvitsee apua, kävelee 50 m 10 Kävelee itsenäisesti 50 m 15 Kävely portaissa Ei 0 Tarvitsee apua 5 Itsenäinen 10 Pukeutuminen ja Täysin autettava 0 riisuutuminen Tarvitsee apua 5 Itsenäinen 10 Suoli Täysin inkontinentti 0 Ajoittain inkontinentti 5 Normaali 10 Rakko Täysin inkontinentti tai katetri 0 Ajoittain inkontinentti, ei katetria 5 Kontinentti 10

26 1. Puhelimen käyttö 2. Kaupassa käynti 1 Käyttää puhelinta omasta aloitteesta, etsii ja valitsee numerot 1 Käyttää harvoja tuttuja numeroita 1 Vastaa puhelimeen mutta ei muuten käytä sitä 0 Ei käytä puhelinta 1 Hoitaa kaikki kauppa-asiat itsenäisesti 0 Hoitaa vain pieniä ostoksia itse 0 Tarvitsee apua jokaiseen ostosmatkaan 0 Kykenemätön käymään kaupassa 3. Ruoanlaitto 1 Suunnittelee, valmistaa ja tarjoilee ruoan itsenäisesti 0 Valmistaa ruoan, jos tarveaineet valmiina 0 Lämmittää valmisruoan/ valmistaa ruokaa, muttei riittävää ruokavaliota 0 Tarvitsee valmisruoan tarjoiltuna 4. Siivous 1 Hoitaa kodin yksin tai vähäisellä ulkopuolisella avustuksella 1 Tekee kevyitä kotitöitä kuten tiskausta, sängynpetausta 1 Tekee kotitöitä, mutta ei pysty ylläpitämään riittävää siisteystasoa 1 Tarvitsee apua kodinhoidossa 0 Ei osallistu kodinhoitoon 5. Pyykinpesu 1 Hoitaa pyykinpesun itsenäisesti 1 Pesee pikkupyykkejä huuhtelee sukkia, sukkahousuja jne. 0 Tarvitsee ulkopuolista apua kaikessa pyykinpesussa 6. Liikenne 1 Käyttää itsenäisesti julkisia liikennevälineitä tai ajaa omaa autoa 1 Järjestää itse liikkumisen taksilla, mutta ei muuten käytä julkista liikennettä 1 Käyttää julkisia liikennevälineitä, jos saa ulkopuolista apua 0 Matkustaminen rajoittuu taksin tai auton käyttöön toisen avustamana 0 Ei matkusta lainkaan 7. Lääkkeiden otto 8. Rahaasioiden hoito 1 Vastaa omien lääkkeiden ottamisesta oikein annoksin oikeaan aikaan 0 Vastaa lääkityksestään, jos lääkkeet jaettu annoksiin etukäteen 0 Ei pysty hoitamaan lääkitystään 1 Hoitaa raha-asiat itsenäisesti 1 Tarvitsee pankkiasioissa ja isojen menojen hoitamisessa apua

27 Toiminnanrajoitukset Kävelyn hidastuminen, huteruus, tasapainovaikeudet Haurastuminen (=Frailty) Voimattomuus, sarkopenia, hitaus, laihtuminen, uupumus Ravitsemustilan arviointi = MNA Apuvälineet mitä on, mitä tarvitaan? Miten vanhus hyväksyy ne?

28 Ympäristö, asuminen, palveluiden ja apuvälineiden tarve Toimintakyky = pt:n kyvyt ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet yhdessä Asumisen esteettömyys ja riskit (!), kaupat, palveluiden läheisyys, autolla ajokyky ym vaikuttavat yn ja avuntarpeeseen Räätälöidyt palvelut KUULE POTILASTA JA OMAISTA! Apuvälineet vaipat, keppi, rollaattori, dosetti, lonkkahousut, asumisen muutostyöt jne jne

29 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

30 Kognitiivinen MMSE muistisairauden seulonta ja seuranta. Rajoitus: ei näytä MCI:tä, korkeasti koulutetut -- > usein vääriä negat. Aistivajeet ja akuutti sekavuustila -- > väärä posit 18(20) - 24 p lievä dementia 10 (12) -18 p keskivaikea dementia Alle 10 vaikea-asteinen dementia CERAD korkeasti koulutetuille, lievän muistin heikkenemisen ja alkavan dementian seulontaan. Erit. viivästetty mieleenpalautus <80% CDR mittaa kognit. heikkenemiseen liittyvää ä

31 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

32 Psyykkinen Depressio esim. GDS, Cornell, MADRS NPI = Neuropsychiatric Inventory Ahdistuneisuus esim. Hamilton

33 Geriatric depression scale = GDS 1. Oletteko pohjimmiltanne tyytyväinen elämäänne? 2. Oletteko luopunut monista toiminnoistanne, kiinnostavista asioista tai harrastuksistanne? 3. Tuntuuko elämänne tyhjältä? 4. Tunnetteko olonne usein kyllästyneeksi? 5. Oletteko toiveikas tulevaisuuden suhteen? 6. Vaivaavatko Teitä jatkuvasti päässänne pyörivät ajatukset? 7. Oletteko enimmäkseen hyvällä tuulella? 8. Pelkäättekö, että jotain pahaa tulee tapahtumaan Teille? JNE JNE 30 kysymystä 0-10 normaali lievä depressio Yli 20 vaikea depressio

34 Käytösoireiden mittaaminen: NPI Harhaluulot Harhat Aggressiivisuus ja levottomuus Depressio ja mielialan lasku Ahdistuneisuus Euforia / maaniset oireet apatia estottomuus Ärtyneisyys ja mielialan vaihtelu Motorinen levottomuus MITTARISSA MYÖS: unen häiriöt, ruokahalun muutokset

35 NPIn käyttö Kysytään omaiselta, omahoitajalta Sisältää oireiden olemassaolo (kyllä/ei lisäkysymyksin) Oireiden vaikeusaste Oireiden stressaavuus hoitajalle Pisteet VAIKEUSASTE X STRESSAAVUUS PISTESKAALA PISTETTÄ

36 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

37 Sosiaalinen Koettu yksinäisyys Kärsittekö yksinäisyydestä? Harvoin/en koskaan toisinaan usein/aina Sosiaalinen aktiivisuus (=osallisuus) Harrastukset, sosiaalinen toiminta Sosiaalinen verkosto; isolaatio Omaiset, ystävät Tapaako ihmisiä, kuinka usein

38 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, ravitsemus, aistivajeet Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

39 Kliininen status Miten liikkuu, miten riisuu, miten nousee tutkimuspöydälle, tarvitseeko käsiä noustessaan tuolista? Reisilihakset? Vaskulaaristatus, keuhkot, iho, abd ja maksa, kielen kosteus RR/ ortostaattinen koe Pituus ja paino Neurologia: kävely, jäykkyys, refleksit, Romberg, peruskoe, puolioireet

40 Aistivajeet Näkö Kuulo Apuvälineet, käyttääkö?

41 Ravitsemus KTL: Ravitsemuskertomus 2001

42 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

43 3. Lääkitys Monilääkitys, interaktioriskit, lääkkeiden sivuvaikutukset Liikalääkitys (antikolinergit, psyykelääkeet, sopimattomat, NSAID, oireen mukaisten lääkkeiden tarve) Riskejä potentiaalisesti aiheuttavat muut lääkkeet (antikoagulantit, DM-lääkkeet, opioidit) Vajaalääkitys, myös näyttöön perustuvat preventiiviset lääkkeet (esim. D-vit, rokotukset, statiini, RR-lääkkeet) Munuaisten toiminta ja munuaisten kautta erittyvät lääkkeet Lääkkeiden interaktiot (SFINX- PHARAO)

44 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

45 4. Psykososiaaliset tekijät, voimavarat, sopeutuminen Minkälainen elämä takana? Työelämä, perhe, lapset, lapsenlapset, missä sota-aikana, mitä tämä kaikki on merkinnyt? Sopeutuminen vanhenemiseen, sairastamiseen, toiminnanrajoituksiin Omat kyvyt, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat, joiden varaan hoidon ja toimijuuden tavoitteet voi rakentaa Vanhuksen omat tavoitteet ja toiveet hoidolle ja tulevaisuudelle

46 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

47 Omaisen vointi Voidaan haastatella erikseen Omainen voi täyttää esim. Zarit kuormittuneisuus mittarin NPI, CDR kertoo hyvin paljon omaisen tilanteesta Onko omainen puoliso, mies vai nainen ja mikä hänen elämänhallintansa on vaikuttaa hyvin paljon jaksamiseen ja tukipalveluiden tarpeeseen

48 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

49 Geriatrian jättiläisiä Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Verisuonisairaudet Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat Kognitiiviset ongelmat Yksinäisyys, sosiaalinen isolaatio Inkontinenssi Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema

50 Akuutti huoli Muut oireet Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen Psyykkinen Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatrian jättiläiset Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

51 ATERIA - PALVELU DEMENTIANEUVOJA APTEEKKI farmaseutti L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit HOITO- VÄLINE-JAKELU RAVINTO- NEUVONTA JALKAHOITO HAMMAS HOITO Potilas, omainen OMAISHOIDO N TUESTA VASTAAVA VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos TERVEYDEN- L L L HOITAJA L L VETERAANI- TOIMISTO L FYSIOTERAPIA Terveyskeskuslääkäri L KULJETUS PALVELUT VANHUSPALVELUJEN SOSIAALITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA L L L L L L L L L LAH-hoitojaksot PANKKI - valtuutus - juristit L APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti L KELA: -lääkekorvaukset - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys INVAPARKKI-OIKEUS Poliisi ERIKOISLÄÄKÄ RI L Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta

52 Kotona selviytymisen tukeminen palveluiden avulla Oikea-aikaiset tukitoimet: Kotipalvelut Kuljetuspalvelut Lyhytaikainen tai jaksottainen kuntouttava laitoshoito, päivähoito, kotilomittaja, kuntoutus Muut tukipalvelut (ateriapalvelu, siivous, yms)

53 Taloudelliset tukitoimet Lääkkeiden korvattavuus Eläkkeensaajan hoitotuki Omaishoidon tuki Omaisille myös vertaistuki, lomaoikeus yms.

54 CGA:n tulee johtaa toimenpiteisiin!

55 CGA-arvioinnin tulee johtaa toimenpiteisiin! Laaditaan yhteenveto ja hoitosuunnitelma pt:lle (liian usein pt jää sivulliseksi!): Lähdetään liikkeelle pt:n/omaisen esille tuomasta ongelmasta Kerrataan löydökset CGA.sta Hypoteesit, tulevaisuuden riskit Hoitosuunnitelma perustelu, hyödyt, neuvotellen!! Toistetaan ja numeroidaan tärkeimmät tavoitteet, toimenpiteet - seurantasuunnitelma

56 Toimenpiteiden/interventoiden keskeiset näkökulmat Kohderyhmä. Riskien ja voimavarojen arviointi. Näyttöön perustuvia hoitoja, ennaltaehkäisyä Potilaan kuuleminen, oma toive Hoidon hyötyjen ja haittojen punninta

57 Kohderyhmä ja tulevien riskien arviointi

58 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito RISKIT 4. Vanhainkotihoito 85v --> Liikuntakyvyn menetys, vuodepotilaaksi joutuminen 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 80 85v --> Akuutti tai krooninen toimintakyvyn menetys, laitokseen joutuminen 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 75 80v --> Hauraus, akuutti toimintakyvyn menetys tai sen hiipuminen, sairauksien komplikaatiot 1. Hyvä, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v--> Sairauksien paheneminen, komplikaatiot

59 Näyttöön perustuvia hoitoja

60 Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito Vanhainkotihoito 85v --> Vaikuttavien hoitomallien kohdentaminen iäkkäässä väestössä Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 80 85v --> 75 80v --> Geriatrinen asiantuntemus Aivohalvauskuntoutusyksikkö Päiväsairaala Lonkkamurtumakuntoutus Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Aivohalvauskuntoutusyks. Hyvä, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v--> Ennaltaehkäisevät kotikäynnit

61 Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito Vanhainkotihoito 85v --> Hyvä palliaatio Vaikuttavien hoitojen kohdentaminen Liikunta, tarv. lisäravinne, Ca-D-vit, rokotukset, ak. sairauden nopea hoito Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät Hyvä, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 80 85v --> 75 80v --> 60 75v--> Geriatrinen asiantuntemus, akuutin sairauden nopea hoito, dementian hoito, lonkkahousut, Ca-D, lisäravinteet, liikunta, rokotukset Syst.verenpaine, dementian hoito, statiini, ACE-estäjä, liikunta, Ca-D, akt. MCC hoito, FA+warfariini, Liikunta, depression hoito, inkontinenssin hoito, rokot. Liikunta, Ca-D, roko- Tukset, kaikki keskiikäisten EBM hoidot

62 Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito Vanhainkotihoito Geriatrisen hoidon toteutuksen ongelmia 85v --> Nihilistisiä asenteita, fysioterapiaa harvoin, lääkäripalvelut satunnaisia, odotellaan asenteet akuuttihoiton suhteen Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 80 85v --> Näyttöön perustuva hoito toteutuu läiskittäin, ikäsyrjintää, Geriatrisen asiantuntemuksen puutetta Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät > Hoito usein liian konservatiivistä, näyttöön perustuva hoito toteutuu läiskittäin, Preventio enää satunnaista Hyvä, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v --> Sairaudet hoidetaan, Mutta preventio läiskittäistä

63 Potilaan kuuleminen -Toimintakyky on aktiivista toimijuutta ja elämänhallintaa - TUE SIIS SITÄ!

64 Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito Oma ääni Vanhainkotihoito 85v --> Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 80 85v --> Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 75 80v --> Hyvä, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v--> Oma ääni

65 Vuorovaikutuksessa huomioitavaa Identiteetin lähteet mikä vahvistaa? Arkikäsitykset terveydestä, sairaudesta, riskeistä Arvot, arvostukset Itsemääräämisoikeus, elämänhallinta = arvon mitta Toimintakyky = toimijuutta, elämänhallintaa

66 Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito Aktiivinen, kokonaisvaltainen hoito-ote Vanhainkotihoito 85v --> Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 80 85v --> Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät Hyvä, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 75 80v --> 60 75v--> Kyselevä, vaihtoehtoja etsivä hoito-ote

67 Hyödyt Haitat

68 CGA onnistuuko vastaanotolla? Puuroutuuko muu? Hoitaja voi tehdä mittaritestit etukäteen CGA onnistuu tunnin vastaanotolla uudelle potilaalle Tunnin antaminen ensimmäisellä vo:lla maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin! Vanhuksien kohdalla yhden asian hoitaminen kerrallaan on tuhlausta Joskus asiat jäävät kesken, silloin keskitytään ajankohtaiseen ongelmaan ja kartoitetaan kokonaistilanne (esim. monet testit voi valikoiden jättää seuraavalle vo:lle) Tärkeintä luottamuksen rakentaminen ja pt:n kuuleminen + autonomian ja toimijuuden tukeminen

69 Hoito on prosessi jonka aikana.. Vähitellen luottamuksen syntyessä puututaan ulottuvuuksiin jotka ovat osa pt:n autonomiaa (esim. lääkitys, kotiintuotavat avut, apuvälineet jne.) murentamatta pt:n toimijuutta, elämänhallintaa Tuetaan pt:n omia ongelmanratkaisukykyjä ja motivaatiota pt tekee paranemiseen tarvittavan työn! Luottamuksen syntyessä voidaan alkaa puhua vaikeista asioista kuten suhtautumisesta kuolemaan, yksinäisyydestä jne.

70 CGA löytää yleensä 5-7 erilaista ongelmaa jotka kaipaavat interventiota Kaikkea ei voi tehdä kerralla Priorisoi, listaa ongelmat, pidä mielessä mitä tehdään missä järjestyksessä Kirjaa, seuraa, mittaa ja kirjaa mitä hyötyä ollut interventiosta

Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma. Ikääntyminen on mahdollisuus 13.12.2011

Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma. Ikääntyminen on mahdollisuus 13.12.2011 Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma Ikääntyminen on mahdollisuus 13.12.2011 Historiallisen hyvä tilanne Kansainvälisissä vertailuissa kuulumme 5-15 parhaan joukkoon Kattavuudessa aadussa Saatavuudessa

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto SIDONNAISUUDET Professori Helsingin Yliopisto, ylilääkäri HUS- PTH yksikkö Yhteistyö HUS-alueen

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Sosiaali- ja terveysvaliokunta, Eduskunta 2.6.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,

Lisätiedot

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Esityksen teemat Mitä tarkoittaa kuntoutus vanhoilla ihmisillä? Entä toimintakyky? Kohderyhmä ratkaisee

Lisätiedot

Geriatrinen arviointi

Geriatrinen arviointi Geriatrinen arviointi Geriatri Pirkko Jäntti 16.1.2014 Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi Comprehensive geriatric assessment CGA Hopea-paperi (v 2009) peräänkuuluttaa, että monitahoinen ja kattava

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto

Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto Duodecim 8.2.2018 Esityksen aiheet Ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Mihin

Lisätiedot

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet YEISÄÄKETIETEEN OPPIAA Ideaklinikka Ikäihmisten tarpeet ja toiveet Jaakko Valvanne Geriatrian professori 11.2.2015 Toimintakyvyn heikentyminen on yleistä ikäännyttäessä 5. Elämän loppuvaiheessa olevat

Lisätiedot

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

TASAPAINO- POLIKLINIKKA TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

äänitorvi Pori 15.9.2009 Vanhusasia valtuutettu ikää

äänitorvi Pori 15.9.2009 Vanhusasia valtuutettu ikää Ikää ääntyvien äänitorvi Pori 15.9.2009 Vanhusasia valtuutettu ikää ääntyvien asialla Pauliina Takala Vanhusasiavaltuutettu Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Terveiset Telkänpes npesän palvelutalosta

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

Moniammatillinen geriatrinen arviointi ja sen merkitys

Moniammatillinen geriatrinen arviointi ja sen merkitys Moniammatillinen geriatrinen arviointi ja sen merkitys Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi 15.12.2015 ARVIOINNIN HISTORIAA Moniammatillisen geriatrisen arvioinnin äitinä pidetään lääkäri Marjorie Warren:ia,

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita Ikääntyvät kaupunkilaiset Hyvää ja turvallista ikääntymistä ei ole mahdollista saavuttaa hallinnollisin toimin ja ohjelmin Mutta Yhteiskuntapolitiikkaa ja lainsäädäntöä tarvitaan Haasteita ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Hallintovaliokunta Urho Möller, vs. kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja

Hallintovaliokunta Urho Möller, vs. kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja Hallintovaliokunta 10.5.2017 Urho Möller, vs. kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja 10.5.2017 1 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Väestö 31.12.2016 Alavieska 2 639-48 Nivala 10 889 +13 Sievi 5 069-55 Ylivieska

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja lähipalvelujen kehittäminen 15.4.2015

Uuden sairaalan toimintamalli ja lähipalvelujen kehittäminen 15.4.2015 Uuden sairaalan toimintamalli ja lähipalvelujen kehittäminen Juha Kinnunen, Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Sisältö Kaksi alueellisen kehittämisen tukijalkaa Sote-laki Uusi sairaala Alueellinen

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien verkosto 5.4.2016 kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa STM:n kärkihankkeet Enemmän terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA Prof. Kaisu Pitkälä PhD Minna Raivio PhD Marja-Liisa Laakkonen Prof. Timo Strandberg

Lisätiedot

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Lääkäri ja potilas - muutoksessa HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,

Lisätiedot

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Geriatri Pirkko Jäntti 20.5.2014 1 Mistä lähdettiin? Kaikille osastolla oleville potilaille tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi jokaiselle hoito-

Lisätiedot

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairaudessa Liikunnallisen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,

Lisätiedot

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Perusterveydenhuolto on lähellä ihmisen arkea ja siellä tiedetään

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus

Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Suomen Fysiogeriatria Oy Maija Käyhty Muistikuntoutuksen kouluttaja Elämykset tuovat iloa muistisairaan ihmisen kuntoiluun Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen 20.1.2016 23.3.2016 1

Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen 20.1.2016 23.3.2016 1 Polven- ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan fysioterapia-info alkaen 20.1.2016 23.3.2016 1 Tekonivelleikkaus Vaativa leikkaus Hyvä yleisvointi Perussairauksien hyvä hoitotasapaino Potilaskohtaiset

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä Timo Strandberg, LKT, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot, HUS Past President, European Union Geriatric Medicine Society (EUGMS)

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Jaakko Valvanne 21.1.2015 Käsiteltäviä teemoja Iäkkäiden ihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio

Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio Juha Teperi Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Esityksen rakenne Palveluintegraatio - miksi? Palveluintegraatio kuinka? Esimerkit: Arkkitehtuuri

Lisätiedot

Moniammatillinen lääkehoidon arviointi. Maija Pirttijärvi

Moniammatillinen lääkehoidon arviointi. Maija Pirttijärvi Moniammatillinen lääkehoidon arviointi Taustaa Fimea kokosi vuoden 2012 alusta moniammatillista verkostoa ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Verkoston ydin rakentui tiiviistä kehittämisverkostosta,

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset jatkoa, terveyspalvelut. 3.5.2011 Anne Ylirinne, TtM, ylihoitaja vs. Taustaa 1.1.2009 alkaen kuntayhtymän laajeneminen koko perusturvan kattavaksi

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Voimavarat esiin mitä työkaluiksi?

Voimavarat esiin mitä työkaluiksi? Voimavarat esiin mitä työkaluiksi? Geriatri Pirkko Jäntti 17.4.2014 Vanhuspalvelulaki 15 Palveluntarpeiden selvittäminen Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KOTIHOIDON KRITEERIT IKÄIHMISTEN SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN ASUMIS- JA HOIVAHOITOPALVELUJEN

Lisätiedot

Ei tehtävämme tulevaisuuden suhteen ole ennustaa, vaan tehdä se mahdolliseksi

Ei tehtävämme tulevaisuuden suhteen ole ennustaa, vaan tehdä se mahdolliseksi Ei tehtävämme tulevaisuuden suhteen ole ennustaa, vaan tehdä se mahdolliseksi Enemmän terveyttä ja hyvinvointia Palvelut asiakaslähtöisiksi Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA Katja Sohlberg IKÄIHMISTEN HEIKENTYNYT TOIMINTAKYKY JOHTAA MERKITTÄVÄSTI KOHOAVIIN KUSTANNUKSIIN Perustoiminnoista suoriutuminen itsenäisesti: pukeutuminen,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit Kaatumisten ehkäisy, alueellinen koulutusiltapäivä 17.1.2019 Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

/ 201 Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen. Hakijan tiedot Sukunimi ja Etunimet Henkilötunnus

/ 201 Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen. Hakijan tiedot Sukunimi ja Etunimet Henkilötunnus Saapumispäivämäärä: HAKEMUS VANHUSPALVELUIHIN / 201 Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Hakijan tiedot Sukunimi ja Etunimet Henkilötunnus Osoite Puhelinnumero Kotikunta Sotaveteraani Kyllä

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Asumispalvelujen toimintayksikkö HAKEMUS / SELVITYS ASUMISPALVELUN TARPEESTA 1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Ammatti Virallinen edunvalvoja /

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Elämänlaatu. Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Minna-liisa.luoma@thl.fi. 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1

Elämänlaatu. Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Minna-liisa.luoma@thl.fi. 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Elämänlaatu Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Minna-liisa.luoma@thl.fi 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Elämänlaadun määritelmiä Keskeistä kaikissa elämänlaadun määritelmissä on inhimillisen, subjektiivisen

Lisätiedot

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

Kaatumisvaaran arviointiprosessit Kaatumisvaaran arviointiprosessit JIK ky:n mallit Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen JIK:ssä Kehittämistyö aloitettu syksyllä 2015 Moniammatillinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Akuutisti sairastunut vanha ihminen. Geriatri Pirkko Jäntti 22.1.2014

Akuutisti sairastunut vanha ihminen. Geriatri Pirkko Jäntti 22.1.2014 Akuutisti sairastunut vanha ihminen Geriatri Pirkko Jäntti 22.1.2014 Tampere sotkanetissä - säännöllinen kotihoito 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% Syksyllä 2012 heistä (n=1706) - 25% oli 3kk aikana srlahoito -

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Työpaikka/työ- tai päivätoimintapaikka:

Työpaikka/työ- tai päivätoimintapaikka: KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN Palvelusuunnitelma 1 (5) Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma on asiakkaan tai asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa yhteistyössä tehty yhteenveto hänen elämänsä tämänhetkisestä

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Valvottu TB - hoito. HUS-piirin koulutusseminaari 28.4.08 Ilmi Rönnemaa osastonhoitaja

Valvottu TB - hoito. HUS-piirin koulutusseminaari 28.4.08 Ilmi Rönnemaa osastonhoitaja Valvottu TB - hoito HUS-piirin koulutusseminaari 28.4.08 Ilmi Rönnemaa osastonhoitaja Tuberkuloosi paranee JOS lääkäri määrää tehokkaan lääkeyhdistelmän hoitoaika on riittävä JOS potilas ottaa lääkkeet

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

VALVANNE SYMPOSIUM 26.8.2013 Ylilääkäri Ulla Helin

VALVANNE SYMPOSIUM 26.8.2013 Ylilääkäri Ulla Helin VALVANNE SYMPOSIUM 26.8.2013 Ylilääkäri Ulla Helin TOIMINTAKYKY On terveyden tärkein osoitin vanhuudessa Sen saavuttaminen ja ylläpito vaatii kaikilta vanhustyössä olevilta työntekijöiltä monisairastavuuden

Lisätiedot

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö

Lisätiedot

- Vanhuspalvelulain 25 :n mukaisten ilmoitusten vastaanottaminen, niistä johtuvat selvittelyt ja tehtävät

- Vanhuspalvelulain 25 :n mukaisten ilmoitusten vastaanottaminen, niistä johtuvat selvittelyt ja tehtävät Työtehtävien kuvaus SenioriKaste-hankkeessa Vanhustenhuollon sosiaalityö Kohderyhmänä ovat kunnan yli 65-vuotiaat ikäihmiset (kotona asuvat ja kotihoidon, tukipalveluiden, tehostetun palveluasumisen ja

Lisätiedot

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Johdanto korvaushoitoon Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Opiaatit 1 Päihdekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja käyttäytymistä vahvistavaan vaikutukseen Kaikkia opioideja kohtaan

Lisätiedot