Paikalliset hyvinvointijärjestelmät suomalaisella maaseudulla Sosiologipäivät , Helsinki

Transkriptio

1 Paikalliset hyvinvointijärjestelmät suomalaisella maaseudulla Sosiologipäivät , Helsinki YTL, projektitutkija Mari Kattilakoski

2 Taustaa Maaseudun paikalliset hyvinvointijärjestelmät - Rural Local Welfare Systems (RuralLWS) tutkimushanke 5/ /2015 Yhteistyöhanke Karjalan tutkimuslaitos (UEF) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (JYU) Tutkimusryhmä: projektitutkijat Mari Kattilakoski (UEF) ja Niina Rantamäki (JYU), tieteellinen johtaja sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies (JYU) Tutkimusalueina Pohjois-Karjala, Kainuu, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Rahoittaja TEM/YTR Tutkimuskonteksti Hyvinvointipalvelujen reformi Palvelujen saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen hallinto- ja tuotantorakenteiden keskittäminen Lähipalvelujen järjestämishaasteet erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla Kansalaisyhteiskunnan ja markkinoiden kasvava rooli

3 Taustaa Tarve hyvinvoinnin paikalliselle tarkastelulle Kuinka kansallinen hyvinvointipolitiikka konkretisoituu paikallistasolla Tarve paikallisnäkökulman huomioimiseen/vahvistamiseen nostettu esiin erityisesti maaseutualueilla keskittämiskehityksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin maaseudulla markkina-ajattelulle rakentuva hyvinvointipolitiikka ei vastaa maaseudun tarpeisiin maaseutukontekstin erityispiirteet Suuri ja pieni sosiaalipolitiikka (Möttönen 2013) Suuri sosiaalipolitiikka (sote-uudistus): suurten palvelujärjestelmien rakentamista ja ylläpitoa kattavien ja kaikkien saatavilla olevien palvelujen järjestäminen ja tuottaminen keskitetty ja hierarkkinen ohjaus/johto talouspoliittiset tuottavuuden ja tehokkuuden pyrkimykset Pieni sosiaalipolitiikka (kuntataso, kansalaisosallistuminen, aktiivisen kansalaisuuden politiikka): paikallisista oloista rakentuvaa kunnallista sosiaalipolitiikkaa kuntalaisten osallistuminen politiikan luomiseen ja toteuttamiseen kansalaisten aktivoiminen yhteisölliseen toimintaan täydentämään kunnallista palvelutuotantoa

4 Tutkimuskysymykset Paikallisen hyvinvointijärjestelmän rakentuminen: Millaiset paikalliset ja toisaalta julkisen sektorin resurssit, rakenteet ja käytännöt tukevat paikallisten hyvinvointijärjestelmien rakentumista suomalaisella maaseudulla? Kansalaisten ja palvelujärjestelmän muuttunut suhde: Millaisena kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin suhde hyvinvointitarpeiden tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa näyttäytyy? maaseudun paikallisyhteisöjen muuttunut rooli lähipalvelujen tuottamisessa Sektori- ja toimijarajat ylittävä yhteistyö: Millaisia laajemmin varioitavia yhteisöllisiä toimintamalleja maaseutualueilla on syntynyt turvaamaan lähipalveluja ja arjen sujuvuutta?

5 Mikä maaseutu? Maaseutuun lukeutuvat aluetyypit kattavat 95 % Suomesta ja alueilla asuu 1,66 milj. asukasta (31 % väestöstä) Harvaan asutulla maaseudulla asuu n asukasta, 6% väestöstä Lähde: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma

6 Paikallinen hyvinvointijärjestelmä Local Welfare Systems (LWS) esim. Andreotti, Migione & Polizzi 2012 Maantieteellisesti rajautuva joustava järjestelmä, jossa paikalliset sosioekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet vaikuttavat niin hyvinvointitarpeiden muodostumiseen kuin erilaisten virallisten ja epävirallisten toimijoiden yhdistelmiin ja niiden tuottamiin paikallisiin hyvinvointiresursseihin tarpeet, resurssit toimijoiden ja resurssien yhdistäminen yli sektorirajojen kansalaisten osallisuuden ja verkostomaisen yhteistyön korostaminen LWS ei ole kansallisen hyvinvointijärjestelmän irrallinen tai erillinen osa vaan sen kehyksessä toimiva paikallisesti toteutettu ja paikallisista olosuhteista voimaansa ammentava sovellus.

7 RuralLWS Tähänastiset tutkimukset kohdistuneet eurooppalaisiin kaupunkiympäristöihin Hyvinvointitarpeiden ja resurssien analyysissä tunnistettava ja huomioita maaseutualueiden erityispiirteet RuralLWS harva asutus, pitkät välimatkat julkisten palvelujen etääntyminen (sähköiset ja liikkuvat palvelut) muuta maata nopeammin ikääntyvä väestö yksinäisyys ja turvattomuus <-> yhteisöllisyys asukaslähtöisen kehittämisen perinne (kylätoiminta, Leader)

8 Läheisiä käsitteitä Paikkaperustaisuus (place based) ja paikkaperustainen kehittäminen Paikkojen monimuotoisuuden tunnistaminen Paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden huomioiminen Uusi paikallisuus (Katajamäki 2011) Paikallisyhteisöjen oikeus kehittyä omista lähtökohdista. Koska huomattavan monet peruspalveluihin liittyvät kysymykset ovat paikallisia, tulisi niiden organisointi tehdä paikallisyhteisöjen tarpeista käsin kansalaislähtöisyys Alueiden kehittämisen ja uuden paikallisuuden perusta verkostomainen hallintaparadigma - kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja julkisen sektorin monipuolistuva yhteistyö edellytyksiä luova kehittäminen Yhteistuottajuus (co-production), asukkaiden osallistuminen palvelujen tuottamiseen yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa

9 RuralLWS kartoitus Kesällä 2014 toteutettu kartoitus Pohjois-Karjalan ja Kainuun (Mari) ja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan (Niina) alueilla Paikallisista resursseista syntyneiden ja paikallista hyvinvointia tuottavien järjestelmien paikantaminen paikallisyhteisö (kunta, entiskunta, kylärypäs) aktiivista kansalaistoimintaa eri sektoreiden keskinäinen yhteistyö kansalaisyhteiskuntaa arvostava julkinen sektori Hyvinvoinnin paikallinen järjestäytyminen

10 RuralLWS Ilomantsi Suomen ja EU:n itäisin kunta Asukkaita ( ) Ikääntyvä väestö Perustason sote-palvelut kunnan omana toimintana Pinta-alaltaan laaja kunta, uloimmista kylistä kuntakeskukseen jopa 80 km Joensuuhun 77 km, Helsinkiin 511 km Ilomantsi valittu vuoden kylämyönteisimmäksi kunnaksi 2011 Tahtotila jalkautua kyliin ja ulottaa kuntapalveluja kylätasolle

11 RuralLWS Ilomantsi 1) Paikallisesti tunnistettu tarve kylien hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämiseen luoda turvallisuutta kunnan uloimmille kylille mahdollistaa omalla kylällä asuminen pidempään ehkäistä syrjäytymistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kylätoimintaa kehittää uusia toiminta- ja yhteistyömalleja palvelujen räätälöinti, kehitetään sitä mitä kukin kylä tarvitsee, asukaskyselyt palvelutarpeiden kartoittamiseksi 2) Käytettävissä olevien resurssien kartoitus Kunnan ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaamat resurssit, kyläyhteisöjen ylläpitämät kylätalot, kylien vapaaehtoiset + aktiiviset yhdistykset, muut sidosryhmät, esim. seurakunta, kansalaisopisto

12 Ratkaisu Kylätalo Monipalvelukeskus Kyläpalvelujen tuottaminen eri sektoreiden yhteistyöllä (kyläpalvelupäivä) Kylätalot palvelevat sekä oman että ympäröivien kylien asukkaita Toiminta käynnistetty kahdella kylällä, Kivilahdessa ja Hattuvaarassa, kyläyhdistykset sitoutuneet toimintaan kylistä matkaa kuntakeskukseen km, asukkaat enenevässä määrin ikäihmisiä Viikoittaiset kyläpalvelupäivät Kunnan järjestämä asiointiliikenne (paikalliset taksit) Kunta/perusturvaosasto: muisti-, diabetes-, sydän-, infektio- ja reumahoitajan vastaanottopäivät, kotipalvelun vastaanottopäivät (influenssarokotukset) Paikalliset yrittäjät: jalkahoitaja, hieroja, parturi-kampaaja, fysioterapeutti Kyläyhdistys/koulu: ruokailu ja kahvit Kursseja (ensiapu, atk, englanti), eri toimijatahojen esityksiä mm. turvallisuuteen, ravitsemukseen, sähköisiin pankki- ja terveyspalveluihin, valokuituun ja osuustoimintaan liittyen

13

14 RuralLWS Ilomantsi Kylien hyvinvointi paljon muutakin kuin kuntapalvelut, kylätalopäivä ja yksityisen sektorin palvelut yhteisöllisyys, naapuriapu kylätoiminta seurakunta Kunnan ja kylien välinen suhde Kylätalo monipalvelukeskus keskinäinen luottamus, kunnan tahtotila huolehtia kylien palveluista ja hyvinvoinnista kylätoiminnan tukeminen (kyläavustukset) yhdistys-kunta yhteistyö vanhusneuvosto, kyläparlamentti Kunta, kuntapalvelut Paikalliset yrittäjät Kyläyhteisöt, kolmas sektori Seurakunta Yhteisöllisyys, naapuriapu

15 Pohdinta ja johtopäätökset Kasvava tarve kansalaisten ja palvelujärjestelmän välisen suhteen kehittämiselle Hyvinvointitarpeet sekä niihin vastaamisen keinot monipuolistuneet Hyvinvoinnin toteuttamisen tuominen lähemmäksi paikalliskontekstia parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua palvelujen tuottamiseen sekä vaikuttaa niitä koskevaan demokraattiseen päätöksentekoon Samanaikaisesti uhkana hyvinvoinnin pirstaloituminen ja julkisen sektorin vähittäinen vetäytyminen hyvinvointivastuusta Millä tavoin kansallisen hyvinvointimallin sisällä voitaisiin paremmin huomioida myös paikallistason näkökulma?

16 Lähteet Andreotti, Alberta & Enzo Mingione & Emanuele Polizzi (2011) Local Welfare Systems: A Challenge for Social Cohesion. Urban Studies 49(9) July 2012, Katajamäki, Hannu (2011) Kuntaliitokset ja uusi paikallinen hallinta. Teoksessa (toim. Pirkko Vartiainen &Maritta Vuorenmaa) Kohti sosiaalisesti kestävää hyvinvointia, Vaasan yliopiston julkaisuja, Tutkimuksia 295, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 6. Vaasan yliopisto. Möttönen, Sakari (2013) Onko kunnalliselle sosiaalipolitiikalle tilaa rakenteiden muutoksessa? Teoksessa (toim. Ulla Salonen-Soulie) Kunnallisen sosiaalipolitiikan tila ja tulevaisuus. Haasteet opetukselle ja tutkimukselle. Huoltaja-säätiö. Helsinki Esityksen nimi / Tekijä

17 Kiitos!