Rautatieinfrastruktuurin rahoitusvälineet ylijohtaja Kari Ruohonen

Transkriptio

1 Rautatieinfrastruktuurin rahoitusvälineet ylijohtaja Kari Ruohonen

2 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset edistää toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta sekä alueiden tasapainoista ja kestävää kehitystä ostaa väylänpidon-, suunnittelu-, maanmittaus- ja muita palveluita vuosittain noin 1,6 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin kolmasosaa koko infra-alasta. toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja palveluksessaan on 700 asiantuntijaa. Yhdeksän alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueilla työskentelee noin 600 asiantuntijaa. työllistää palveluja ostamalla vuosittain noin henkilöä. Liikennevirasto 2

3 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Juhani Tervala Viestintä Anna Jokela Esikunta Timo Hiltunen ELY-koordinointi Pekka Jokela Oikeuspalvelut Rami Metsäpelto Sisäinen tarkastus Marja-Liisa Peltomaa Liikennejärjestelmä Anne Herneoja Investointi Kari Ruohonen Kunnossapito Raimo Tapio Liikenteenhallinta Tiina Tuurnala Hallinto Hannu Mäkikangas Liikennesuunnitteluosasto Strategiaosasto Liikenne- ja väylätieto-osasto Investointien ohjausosasto Hankesuunnitteluosasto Rakennuttamisosasto Väylänpito-osasto Väylätekniikkaosasto Merikartoitusosasto Liikenteen palvelut -osasto Liikenteenohjausosasto Talousosasto Henkilöstöosasto Tieto-osasto Hallintopalveluosasto Liikennevirasto 3

4 Rautatiet lukuina Suomen rataverkon pituus on 5900 kilometriä, josta noin 50 % on sähköistettyä. Pääradoilla on 3359 tasoristeystä ja 43 tunnelia. Junalla tehdään vuosittain 70 miljoonaa matkaa, joista 80 % tehdään pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ja 20 % kaukoliikenteessä. Rautateitse kuljetetaan noin 40 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Liikennevirasto 4

5 Radanpidon menot (M /v)

6 Perusradanpidon investoinnit (M /v)

7 EU:n TEN tuet radanpitoon Erityisesti EU:n TENT korridooreille saatu EU tukea Maksetaan jälkikäteen tehdyn sopimuksen ja toteutuneiden kustannusten perusteella Rahallisesti pieni vaikutus

8 EAKR-tuki ratahankkeisiin M /v Ratahankkeisiin on myönnetty n 24 M EU:n rakennerahastotukea (EAKR). Savonrata (Kouvola-Kuopio) n. 17 M. Karjalanrata (Parikkala-Joensuu) n. 7 M. EAKR-tuki on 50 % hankkeen kustannusarviosta ja siitä päättävät maakunnat Loppurahoitus ei ole Liikenneviraston budjettirahoitusta vaan se saadaan sen lisäksi

9 PPP-projects in Finland E75 Järvenpää Lahti motorway (1) Opened to traffic 1999 Concession period E18 Muurla Lohja motorway (2) Opened to traffic 2008/2009 Concession period E18 Koskenkylä Kotka motorway (3) Opening to traffic 2013/2014 Concession period Future Projects E18 Hamina Vaalimaa motorway (4) Opening to traffic 2018? Vt 2 Raisio-Masku motorway (5) Opening to traffic 2017? Kokkola Ylivieska Dual track From a PPP- to Budget-project

10 Kokkola Ylivieska kaksoisraiteen rakentaminen RATAOSAN NYKYTILANNE JA HAASTEET Kohde on vilkasliikenteisin, sekä tavara- että henkilöliikenne, yksiraiteinen rataosa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Henkilöliikenteen maksiminopeus on 140 km/h ja tavaraliikenteen sallittu akselipaino 225 kn. Rata on osa EU:n TEN-T liikenneverkkoa ja on ehdolla osaksi ydinverkkoa. Liikenne-ennusteiden mukaan tavaramäärät nousevat vuoteen 2015 mennessä melkein 10 miljoonaan tonniin.

11 PROJEKTI Kaksoisraiteen rakentaminen ja olemassa olevan radan perusparannus Suurimmat vaikutukset on saada riittävä kapasiteetti ja parantaa rataosan turvallisuutta poistamalla kaikki tasoristeykset, Henkilökiikenne 200km/h ja tavaraliikenne 250kN/100 km/h. Projektiin kuuluvat seuraavat toimenpiteet: Uuden raiteen rakentaminen (79 km) Tasoristeysten poisto ja korvaaminen silloilla tai alikuluilla Turvalaitejärjestelmän uusiminen Sähkönsyöttöaseman rakentaminen Nykyisen raiteen peruskorjaus

12 PPP-PROJEKTISTA BUDJETTIPROJEKTIKSI Kokkola Ylivieska kaksoisraiteen rakentaminen oli alunperin suunniteltu PPP-projektiksi, jossa palveluntuottaja vastaa suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta vähintään 15 vuotta ja rahoituksesta. Tämä maksetaan takaisin valmistumisen jälkeen vuosimaksuina perustuen rataosan käytettävyyteen ja laatuun. Hankkeen valtuus oli 660 Me ja arvioitu investointikustannus 250 M. Saimme vain kaksi tarjouskonsortiota toinen Destia and YIT toinen VR- Track ja Lemminkäinen Hankinta oli neuvottelumenettely, jonka alussa ensimmäiset hintaarviot olivat valtuuden puitteissa, mutta neuvottelujen edetessä valtuus ei enää riittänyt vaikka kunnossapitoaikaa lyhennettiin ja urakoitsijan riskiä pienennettiin oleellisesti Muutokset olivat niin suuria, että Liikennevirastolla ei ollut oikeutta tehdä sopimusta, vaan ensi olisi pitänyt tehdä eduskunnan talousarvioon muutoksia Hallitus päätti 23/3/2011, että hankeen investointi toteutetaan budjettihankkeena 310 M, joka oli tarjoajien arvio investointikustannuksista

13 Miksi PPP hankinnasta luovuttiin Alkuperäinen valtuus oli tiukka Pyrittiin malliin, jossa valmistumisen jälkeen osa käyttömaksusta olisi kiinteäsumma, vaikka rata ei olisi käytössä. Tähän eivät ministeriöt suostuneet Hankkeen arvioidut investointikustannukset nousivat huomattavasti Oliko kilpailu riittävää, kun vain kaksi tarjoajaa? Suurin riski ja syy investointikustannusten nousuun Urakoitsijat ja erityisesti rahoittajat näkivät yli 100 vuotta vanhan ratapenkereen perustusrakenteissa suuria riskejä, kun tavoitteena on 250 kn akselipaino EU palkitsi vaativasta PPP kokeilusta Hankkeelle oli myönnetty EU tukea Vaikka PPP hanke peruuntui Liikennevirastolle myönnettiin noin 1,5 M :n tuki liittyen hankkeen kilpailuttamiskustannuksiin

14 Toimivat liikenneyhteydet hyvinvoiva Suomi Liikennevirasto 14