SISÄLLYSLUETTELO ESIOPETUS luonnos

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO ESIOPETUS luonnos Johdanto (valmistellaan myöhemmin) 1. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1. Kansallinen ohjausjärjestelmä ja opetussuunnitelman perusteet 1.2. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet 1.3. Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua 1.4. Esiopetuksen arvoperusta 1.5. Oppimiskäsitys 1.6. Laaja-alainen osaaminen 1.7. Paikallisesti päätettävät asiat (valmistellaan myöhemmin) 2. Kasvua ja oppimista tukeva oppimiskulttuuri 2.1. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet 2.2. Oppimisympäristöt esiopetuksessa 2.3. Yhteistyö esiopetuksessa ja siirtymävaiheissa 2.4. Paikallisesti päätettävät asiat (valmistellaan myöhemmin) 3. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet 3.1. Monipuoliset työtavat 3.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena 3.3. Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet 3.4. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä 3.5. Paikallisesti päätettävät asiat (valmistellaan myöhemmin) 4. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki 4.1. Yleinen tuki 4.2. Tehostettu tuki 4.3. Erityinen tuki 4.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat (valmistellaan myöhemmin) 5. Esiopetuksen oppilashuolto (valmistellaan myöhemmin) 5.1. Oppilashuolto 5.2. Turvallisuuden edistäminen 5.3. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 5.4. Paikallisesti päätettävät asiat 6. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus (valmistellaan myöhemmin)

2 2 Perusteisiin johdatteleva JOHDANTOLUKU -valmisteilla Tässä asiakirjassa käytetään oppilaasta esiopetukseen paremmin soveltuvana sanaa lapsi, oppimisen ja koulunkäynnin tuesta nimitystä kasvun ja oppimisen tuki. Mikäli kyseessä on suora lainaus lainsäädännöstä, käytetään kuitenkin lainsäädännön mukaisia ilmauksia. 1. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1. Kansallinen ohjausjärjestelmä ja opetussuunnitelman perusteet Opetussuunnitelma on keskeinen osa esiopetuksen ohjausjärjestelmää. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on perusopetuslain mukainen Opetushallituksen antama kansallinen määräys 1, jonka mukaan paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja esiopetus toteutetaan. Opetussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaavat erityisesti perusopetuslaki ja -asetus 2 sekä esiopetuksen tavoitteita määrittävä valtioneuvoston asetus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on edistää laadukkaan ja yhtenäisen esiopetuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Perusteiden uudistamisella halutaan vastata lasten kasvuympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten tuomiin haasteisiin sekä vahvistaa uusimpien tutkimus- ja kehittämistyön tulosten hyödyntämistä esiopetuksessa. Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 4. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään esiopetuksen kasvatus-, opetus- ja ohjaustyön, oppilashuollon, kodin ja esiopetuksen yhteistyön sekä esiopetuksen muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta esiopetuksen kansallisten perusteiden pohjalta. Opetuksen järjestäjä ottaa huomioon paikalliset voimavarat, tarpeet sekä esiopetusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset opetussuunnitelmaa laatiessaan. Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon myös muut paikalliset suunnitelmat, kuten: - varhaiskasvatuksen suunnitelma, - perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma, - perusopetuksen opetussuunnitelma, 1 Perusopetuslaki 14 1 mom. (628/1998) 2 Perusopetuslaki 628/1998 ja Perusopetusasetus (852/1998) 3 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 4 Perusopetuslaki 15 1 mom. (628/1998)

3 3 - perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma - lastenhuoltolain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - muut opetuksen järjestäjän tekemät koulutusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset. Tavoitteena on, että eri suunnitelmat muodostavat lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta laadukkaan jatkumon. Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa esiopetusta varten 5. Paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille opetuksen järjestäjän esiopetuksen yksiköille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä yksikkökohtaisia osia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Opetuksen järjestäjät voivat myös sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä opetussuunnitelmaa laadittaessa sekä sitä arvioitaessa ja kehitettäessä. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että esiopetuksen henkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan 6. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan esiopetuksen opetussuunnitelman yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 7. Lasten eheän oppimisen polun turvaamiseksi on tärkeää, että myös muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunta saa mahdollisuuden tutustua ja osallistua esiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Esiopetusta saavalla lapsella on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, ohjausta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edellyttämää tukea jokaisena esiopetuksen työpäivänä 8. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen esikoululaisten kanssa työskentelevä noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaan opetussuunnitelmaa ja muita työtä ohjaavia normeja. Myös lapsen kehityksen ja oppimisen tukeen kuuluvat oppilaiden yksilölliset suunnitelmat 9 laaditaan yhteisen opetussuunnitelman pohjalta. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee laatia perusopetusasetuksen mukainen esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva lukuvuosisuunnitelma ja ilmoitettava huoltajille ennakolta siinä päätetyistä asioista Perusopetuslaki 15 1 mom. (628/1998) 6 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 8 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 9 Perusopetuslaki 16 a ja 17a (642/2010) 10 Perusopetusasetus 9 (852/1998)

4 Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta 11. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja -asetukseen, valtioneuvoston asetukseen sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 12. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki 13, tasa-arvolaki 14 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus 15. Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla opetuskielillä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta 16. Tästä määrätään tarkemmin luvussa 3.4. Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden sekä perusteiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetus järjestetään lapsen kehitysvaiheen ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää hänen tervettä kasvua ja kehitystä. Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 17. Kaikessa esiopetuksessa noudatetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita sekä sisältöjä. Esiopetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset ja katsomukselliset taustat sekä tuetaan monipuolisesti lasten identiteetin kehittymistä. Opetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovat maksuttomia 18. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön 19 ja hänelle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria. 11 Perusopetuslaki 4 (628/1998) 12 Suomen perustuslaki 6 2 mom. (731/1999) 13 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 14 Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 15 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Perusopetuslaki 10 1 mom. (1288/1999) 17 Perusopetuslaki 3 3 mom. (628/1998) 18 Perusopetuslaki 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) 19 Perusopetuslaki 29 1 mom. (628/1998)

5 5 Ruokailutilanteen on oltava ohjattu. 20 Esiopetusta järjestetään sekä päiväkodeissa että kouluissa. Esiopetuksessa olevilla lapsilla tulee olla mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja päivähoidossa olevilla lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua esiopetukseen 21. Myös vuorohoitoa tai osa-aikaista hoitoa tarvitsevilla lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua esiopetukseen. Esiopetus kestää yhden vuoden 22 ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia 23. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla lapsilla esiopetuksen toteuttaminen voi poiketa tästä. Vaihtoehdot kuvataan luvussa 4.3. Esiopetukseen käytettävä aika jaetaan pedagogisesti tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua On tärkeää, että päivähoito, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on se, että opettajat ja muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet ja käytännöt hyvin, siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä. Kotien kanssa tehdään yhteistyötä polun kaikissa vaiheissa. Eheän oppimispolun kehittäminen edellyttää myös hyvää johtamista. Perusopetuslain mukaisesti esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja 24. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 25. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla 26. Esiopetuksessa tuetaan ja seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä ehkäistään ennalta mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. On tärkeää vahvistaa lapsen minäkäsitystä lämminhenkisen, arvostavan ja hyväksyvän vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapsi tutustuu lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Hän saa leikkiä ja käyttää mielikuvitustaan oppiessaan tietoja ja taitoja. Esiopetus tarjoaa tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Näin lapselle avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon, ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen 20 Perusopetuslaki 31 2 mom. (628/1998) 21 Perusopetuslaki 6 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999) 22 Perusopetuslaki 9 2 mom. (628/1998) 23 Perusopetusasetus 3 2 mom. (852/1998) 24 Perusopetuslaki 2 1 mom. (628/1998) 25 Valtioneuvoston asetus 2-4 (422/2012) 26 Valtioneuvoston asetus 5 1 mom. (422/2012)

6 6 järjestämisen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen Esiopetuksen arvoperusta Esiopetusta ohjaa pyrkimys toimia tässä kuvatun arvoperustan mukaisesti. Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yhteisönsä jäsenenä. Lapset saavat vaikuttaa omiin oppimisympäristöihinsä ja heidän käsityksiään, tunteitaan ja mielipiteitään arvostetaan ja kuunnellaan. Lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi on esiopetuksessa tärkeää. Lasten huoltajat ja esiopetuksen henkilökunta ovat tasavertaisessa vuorovaikutuksessa siten, että molempien osapuolien kokemuksia, näkemyksiä ja asiantuntemusta kuullaan ja käytetään lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin parhaaksi. Esiopetus perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Lasten erilaisuutta ja erilaisia tapoja toimia arvostetaan. Esiopetus on sukupuolisensitiivistä ja tukee lasten tasa-arvoisuutta. Opetuksessa kunnioitetaan eri kulttuureita, kieliä ja katsomuksia. Esiopetus rakentuu ajatukselle elinikäisestä oppimisesta ja jokaiselle lapselle tarjotaan uusia oppimishaasteita. Opetus suunnitellaan niin, että lapsilla on mahdollisuus kokea oppimisen iloa ja innostusta Oppimiskäsitys Esiopetuksen opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppimisessa yhdistyvät toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Lapset opettelevat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. Tämän vuoksi lapsen tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. On tärkeää, että asiat, joiden parissa esiopetuksessa työskennellään, ovat yhteydessä lasten kokemusmaailmaan.

7 7 Lapsia opastetaan asettamaan tavoitteita ja toimimaan yhteistyössä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Samalla lapsia ohjataan arvioimaan omaa toimintaansa sekä ymmärtämään tunteita ja kokemuksia. Näin luodaan perusta oppimaan oppimisen taidoille. Rohkaiseva ohjaus ja palaute tukevat lasten myönteisen minäkuvan kehitystä ja oppimisedellytyksiä Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa Ihmisenä oleminen, opiskelussa ja työssä onnistuminen sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista osaamista. Laaja-alainen osaamisen kehittyminen haastaa koko elinikäisen oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta alkaen. Tehtävä perustuu valtioneuvoston asetuksen periaatteelle tarkastella opetusta kokonaisuutena ja edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- että perusopetuksessa. Esiopetuksessa laaja-alaisen osaamisen tehtävänä on edistää lasten kehitystä ihmisinä ja yhteisönsä jäseninä, tukea heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisen polulle ja luoda pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten kukin henkilö käyttää tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat hänen arvonsa, asenteensa ja tahtotilansa. Esiopetusikäisen lapsen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opittavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, miten lasten ja ympäristön vuorovaikutus järjestetään ja miten heidän oppimistaan ja hyvinvointiaan tuetaan. Lapsen kokemukset sekä kodin ja arjen ympäristöt heijastuvat oppimiseen monin tavoin. Oppimista tukeva arviointi ja sen pohjalta annettava palaute vaikuttavat merkittävästi lapsen motivaatioon, kiinnostuksen suuntautumiseen ja käsitykseen itsestä oppijana. Seuraavassa kuvataan laaja-alaista osaamista ja sen osa-alueita esiopetuksen näkökulmasta. Laajaalainen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon esiopetuksen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä. Kyseessä on esiopetusta koskeva haaste, jonka toteutumien edellyttää pitkäkestoista kehittämistä. 1. Ajattelu ja oppiminen Esiopetuksessa on erityisen tärkeää tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Opetuksessa otetaan huomioon, että lasten ajattelun kehitys eroaa aikuisen ajattelusta. Sille on luonteenomaista kuvallisuus ja ajatusten nopea vaihtelevuus. Tiedot täydentyvät ja selittyvät lasten mielessä usein mielikuvituksen avulla. Esiopetusiässä lapset alkavat usein kiinnostua muiden ajatuksista. Heidän looginen (syy-seuraus-suhteet, luokittelu) ajattelunsa vahvistuu ja he kykenevät käsittelemään useampia asioita yhtä aikaa. Lasten ajattelu kehittyy vuorovaikutuksessa vanhempien, vertaisryhmän, opettajien ja lasta ympäröivän yhteisön kanssa.

8 8 Kehittyvä ajattelu avaa lasten oppimiselle uusia mahdollisuuksia. Lapset oppivat tuntemaan itseään ja ympäristöstään havainnoimalla, kysymällä, vertaamalla, kuuntelemalla, pohtimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. He alkavat ymmärtää merkkejä ja symboleita sekä niiden käyttöä. Esiopetusikäiset lapset ovat oppijoina usein aloitteellisia ja aktiivisia. He työstävät kokemaansa, tuntemaansa ja oppimaansa leikkimällä. Ajattelun ja oppimisen taitojen tukeminen edellyttää sitä, että jokaisen lapsen yksilölliset oppimisedellytykset, kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet huomioidaan esiopetuksessa. Lapsia kannustetaan olemaan avoimia ja uteliaita. Heille tarjotaan rohkaisevia ja myönteisiä oppimiskokemuksia. Opetuksessa keskustellaan ajattelusta ja oppimisesta ja samalla ohjataan lapsia havainnoimaan näitä. Oman ajattelun ja oppimisen havainnointi on avain oppimaan oppimisen taidoille. Kokemuksellinen, toiminnallinen ja tutkiva oppiminen sekä mahdollisuus tarkastella asioita leikin kautta ovat esiopetuksessa keskeisiä toimintatapoja. Monimuotoinen työskentely erilaisissa oppimisympäristöissä auttaa lapsia kehittämään ajattelu- ja työskentelytaitojaan. 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys. Lisäksi yhteiskunnassa tarvitaan tietoa kulttuureista ja kykyä toimia kulttuurisesti monimuotoisissa yhteisöissä. Esiopetusiässä lasten taito huomioida muita sekä havaita yhtäläisyyksiä ja eroja kehittyy. Lapset kokeilevat mielellään erilaisia ilmaisun tapoja. Tämä luo luontevan pohjan laaja-alaisen osaamisen aktiiviselle tukemiselle esiopetuksessa. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia toimia vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa. Heitä ohjataan luontevaan kanssakäymiseen ja hyvää vuorovaikutusta pohditaan yhdessä. Lapsille luodaan mahdollisuuksia omaan ilmaisuun ja esiintymiseen sekä opetellaan toisten myönteistä kannustamista. Lapsia innostetaan käyttämään mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä työskentelyssään sekä arvostamaan ja huomioimaan ympäristön esteettisyyttä. Lapsia ohjataan tuntemaan ja arvostamaan omaan elinympäristöään sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Lisäksi lapsille luodaan mahdollisuuksia tutustua eri kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja tapoihin omassa lähiyhteisössä tai esiopetuksen kansainvälisessä yhteistyössä. Lasta ohjataan huomaamaan kulttuurien ja katsomusten yhteneväisyyksiä. Samalla herätetään lapsen kiinnostusta erilaisia kulttuureja, ihmisiä ja kieliä kohtaan. 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että lapset kasvavat omasta terveydestään, arjen sujumisesta sekä omasta ja toisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolta pitäviksi henkilöiksi. Kyse on välittävien aikuisten ohjauksessa vähitellen kehittyvistä asenteista, tiedoista ja taidoista.

9 9 Esiopetuksessa lasta ohjataan vähitellen ottamaan vastuuta omasta itsestä, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Opetuksessa ja yhteistyössä kotien kanssa käsitellään arkielämän rytmiä sekä siisteyden, ruokailun ja levon merkitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja riittävään liikuntaan lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksenä. Lasten kanssa pohditaan terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lapsia ohjataan toimimaan ja käyttämään välineitä oppimisympäristöissä tarkoituksenmukaisella tavalla. Lapsia myös ohjataan toimimaan turvallisesti lähiliikenteessä ja lapsille suunnatuissa verkkopalveluissa. 4. Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien käyttämisen, tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Lasten toiminta on moniaistista, kokemuksellista, uteliasta ja merkityksiä luovaa. Monilukutaitoisuuden oppiminen rakentuu tälle lapsen luontaiselle tavalle olla ja toimia. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lasten monilukutaitoa yhteistyössä kotien kanssa. Lasten ajattelun, itseilmaisun, osallisuuden ja merkitysten rakentamisen perusta vahvistuu monilukutaidon kehittymisen myötä. Kuvanlukutaito alkaa kehittyä jo ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa. Kuullun ymmärtäminen edeltää yleensä luetun ymmärtämistä, kuulluksi tuleminen ja puhuminen edeltävät omaa kirjallista tuottamista. Orastava luku- ja kirjoitustaito sekä numeerinen lukutaito ilmenevät symbolien, logojen, tuotemerkkien, lukujen ja kokonaisten tuttujen sanojen ymmärtämisenä. Lapset alkavat ymmärtää lukumäärien, lukusanojen ja numerosymbolien välisiä suhteita esimerkiksi vertaamalla ja luokittelemalla. Kuvan ja äänen lukutaitojen kehittymisen pohjana ovat lasten omat aistimukset, havainnot ja kokemukset. Erilaisten tekstien ilmaisemisen taidot kehittyvät tulkitsemisen taitojen rinnalla. Monilukutaito perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Tekstejä voidaan tuottaa ja esittää eri aistikanavien avulla sanallisesti, kuvallisesti, äänellisesti, numeerisesti ja kinesteettisesti sekä näiden yhdistelmien avulla. Lapset elävät monimediaisessa maailmassa, jossa tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia, painettuja, analogisia tai digitaalisia. Esiopetuksessa käytetään lasten kehitysvaiheiseen soveltuvia kulttuuripalveluja ja -tuotteita, kuten elokuvia, teatteria, näyttelyitä, pelejä, leikkiloruja, musiikkia, satuja ja rakennettua ympäristöä. Opetuksessa hyödynnetään rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria ja yhteistyötä kotien kanssa sekä annetaan suojaavaa tukea median käytössä. Lapset saavat mahdollisuuksia kysyä, ihmetellä, tarinoida, esittää, jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan sekä ilmaista kulttuuriaan monin eri tavoin ja välinein. 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on arkipäivää ja useat lapset ovat olleet sen kanssa jollakin tavalla tekemisissä jo ennen esiopetukseen tuloaan. Onkin luontevaa, että tieto- ja viestintäteknologia on yhtenä elementtinä esiopetuksen toimintakulttuurissa, työtavoissa ja oppimisympäristöissä. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä osa monilukutaitoa ja mediataitoja. Lapset tarvitsevat näitä taitoja tulevaisuudessa opiskelussa, työelämässä ja yhteiskunnan jäseninä. Esiopetus edistää lasten yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia näiden taitojen ja osaamisen kehittämiseen.

10 10 Teknologian monipuolinen käyttö rikastaa lasten oppimisympäristöjä ja edistää ajattelun, oppimisen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Esiopetuksessa painopiste on tieto- ja viestintäteknologiaan tutustumisessa ja leikinomaisessa työskentelyssä. Lasten osaaminen kehittyy, kun he saavat kokeilla erilaisia digitaalisia välineitä, pelejä, ympäristöjä ja oppimista tukevia menetelmiä. 6. Osallisuus ja vastuullisuus Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Esiopetuksessa opittavat tiedot ja taidot vahvistavat lasten mahdollisuuksia ymmärtää yhteiskunnan toimintaperiaatteita sekä toimia sen jäseninä. Lasten osallisuuden taidot ja halu kantaa vastuuta kehittyvät vähitellen, ne ovat tärkeitä myös myöhemmän elämän kannalta. Esiopetuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja me-henkeä. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten ja aikuisten kesken. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia ikäkauden mukaisesti päästä vaikuttamaan ja osallistumaan heitä koskeviin asioihin. Osallistumisen kautta lapset oppivat hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen. Yhteisissä työskentelytilanteissa lapset oppivat hahmottamaan omaa tehtäväänsä osana kokonaisuutta. He oppivat vastavuoroisuutta sekä neuvottelemaan ja ponnistelemaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia ja pyytämään tarvittaessa apua. Lasten on tärkeä saada kokemuksia ja tietää, että he lapsina ovat oikeutettuja aikuisten apuun ja suojeluun. Konkreetit oman lähiyhteisön tai - ympäristön kestävään kehitykseen vaikuttavat teot auttavat lasta kasvamaan vastuullisuuteen Paikallisesti päätettävät asiat Valmistellaan myöhemmin. 2. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri 2.1. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka kehittyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa. Esiopetusta ohjaavat säädökset, arvot, oppimiskäsitys ja tavoitteet konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Se koostuu tiedostetuista ja tiedostamattomista asenteista ja käytänteistä. Toimintakulttuuriin kuuluvat myös yhteisön toimintaa määrittävät materiaalit ja välineet. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja

11 11 olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle. Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisössä siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta. Henkilökuntaa kannustetaan kokeilemaan uusia, monipuolisia työtapoja sekä ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämään ammatillista osaamistaan myös yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea. Yhteistyö päivähoidon, perusopetuksen, oppilashuollon ammattilaisten sekä huoltajien kanssa on välttämätöntä esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämiselle. Lasten kehitys- ja oppimishistorian tunteminen on laadukkaan esiopetuksen perusta. Kehittämistyössä hyödynnetään ja kunnioitetaan lasten sekä huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä sekä otetaan huomioon lapsen päivä kokonaisuutena. On tärkeää, että lasten sujuva oppimisen polku turvataan myös hänen siirtyessään peruskouluun. Toimintakulttuuria kehitetään esiopetuksessa seuraavien periaatteiden mukaan: Kaikille yhteinen esiopetus Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään. Lapset saavat kokemuksia siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään ja toiminnallaan on merkitystä. Jokaiselle lapselle tarjotaan sopivia oppimisen haasteita sekä tarvittava kasvun ja oppimisen tuki. Toimintakulttuuri on avoin ja tukee myös yhteisöllisten toimintatapojen kehittymistä. Esiopetuksen toiminnassa näkyvät kansallisten kulttuurien ohella lapsiryhmässä edustettuna olevat muut kulttuurit sekä uskonnot ja katsomukset. Lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen ja heitä ohjataan ottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Näin luodaan pohjaa monimuotoisessa yhteiskunnassa toimimiselle. Oppimisen ja oivalluksen ilo Esiopetuksen toimintakulttuuri tukee kaikkien esiopetusyhteisössä toimivien oppimista. Esiopetus on osa oppimisen jatkumoa. Toimintakulttuuri luodaan sellaiseksi, että se luo lapsille mahdollisuuksia leikkiin, yhdessä oppimiseen sekä toiminnallisten ja monipuolisten työskentelytapojen käyttöön. Lapsilla on mahdollisuus ilmaista itseään, harjoitella ja oppia erilaisia taitoja sekä yrittää ja erehtyä. Päivät esiopetuksessa suunnitellaan siten, että lasten aloitteille ja kokeiluille on tilaa. Lapsille annetaan aikaa harjoitella ja oppia asioita omaan tahtiin. Ilmapiiri on kannustava ja ystävällinen. Onnistumisista iloitaan yhdessä. Esiopetuksen kulttuurista vuodenkiertoa värittävät erilaiset tapahtumat, retket ja juhlat, joiden järjestämisessä otetaan huomioon lasten erilaiset taustat. Hyvinvoinnin ja huolenpidon kulttuuri Toimintakulttuuri tukee vuorovaikutusta lasten kesken, lasten ja opettajien välillä sekä aikuisten keskuudessa. Keskinäinen kunnioitus ja ystävällinen asenne toisia kohtaan sekä huolenpidon ja

12 12 välittämisen asenne kaikkea olemassa olevaa kohtaan leimaa esiopetuksen toimintakulttuuria. Avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri tukee yhteistyötä. Lapsia rohkaistaan oppimaan sosiaalisia taitoja sekä tunnistamaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin. Lapsia ohjataan liikkumaan monipuolisesti sekä sisällä että ulkona, välttämään yhtäjaksoista istumista sekä vaihtamaan työskentelyasentoja. Esiopetuspäivään kuuluu myös ulkoilua ja mahdollisuus rauhoittumiselle. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti oppimisympäristöissä. Lasten kanssa keskustellaan terveellisen ruuan ja säännöllisen levon merkityksestä. Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana Toimintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Esiopetuksen arjessa kasvattaja varmistaa, että lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoita ja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa. Lapset otetaan mukaan suunnittelemaan ja tekemään ryhmän toimintaa koskevia päätöksiä ja luomaan oppimisympäristöjä. Näitä arvioidaan yhdessä ja samalla lapsia ohjataan kantamaan vastuuta päätöksistään. Näin lapsille syntyy kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta Oppimisympäristöt esiopetuksessa Oppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, jotka tukevat yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden, joissa erilaiset työtavat ja vuorovaikutustilanteet, yhteisöllinen toimintakulttuuri sekä tietojen ja taitojen oppiminen ovat mahdollisia. Oppimisympäristöjen kehittämisessä noudatetaan esiopetukselle asetettuja tavoitteita ja huomioidaan kestävän kehityksen sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen ja taloudellinen ulottuvuus. Oppimisympäristöissä otetaan huomioon yhteisön ja jokaisen lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hyvää työrauhaa ja kiireetöntä ilmapiiriä edistetään myös oppimisympäristöjen osalta. Lapsen aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä tasa-arvoa että oppimaan oppimisen taitoja tuetaan monipuolisilla ja monimuotoisilla oppimisympäristöillä. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön. Lapset saavat tutkia, kokeilla, leikkiä, liikkua, ihmetellä ja aistia ja heitä rohkaistaan aktiivisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiriltään avoimet ja luottamukselliset oppimisympäristöt herättävät lapsissa halun ilmaista itseään ja lasten monimuotoinen tekeminen tulee näkyväksi oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä. Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä sekä tieto- ja viestintäteknisiä ympäristöjä. Lapsille luodaan oppimisympäristöissä mahdollisuuksia liikkumiseen ja käsillä tekemiseen. Myös eri yhteistyökumppaneiden, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden tarjoamia mahdollisuuksia käytetään

13 13 tarkoituksenmukaisella tavalla. Lapsille luodaan mahdollisuuksia ja tilaisuuksia vaikuttaa ja osallistua oppimisympäristöjen kehittämiseen ja luomiseen. Lapsilla tulee oppimisympäristöissä olla mahdollisuus tiloihin, joissa he voivat leikkiä pitkään ja oleilla rauhassa. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan tietotekniikkaa ja hyödynnetään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Esiopetuksen oppimisympäristöt vahvistavat lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta myös tältä osin. Lasten omia välineitä voidaan käyttää sekä ohjatussa oppimisessa että vapaassa leikissä. Oppimisympäristöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan hyvät ergonomiset, esteettiset, esteettömät ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilma, viihtyvyys, järjestys ja siisteys. Tavoitteena on, että tilat, välineet ja materiaalit antavat lapsille mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen oppimiseen Yhteistyö esiopetuksessa ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tehtävät esiopetuksessa Kunnassa, päiväkodeissa ja kouluissa tehdään yhteistyötä lasten hyvinvoinnin sekä oppimisen jatkumon, yhtenäisyyden ja laadun varmistamiseksi. Luottamuksellinen yhteistyö on opetuksen laadun perusta. Yhteistyötä tarvitaan oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja esiopetusyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä esiopetuksen toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen suunnittelussa otetaan huomioon toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset. Opetuksen järjestäjä tukee yhteistyötä sekä seuraa ja kehittää sujuvia yhteistyön malleja. Huoltajat ovat lasten kehityksen ja oppimisen tukemisen kannalta erityisen tärkeitä esiopetuksen yhteistyökumppaneita. Esiopetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä erityisesti päivähoidon, alkuopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön kanssa. Toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa on tärkeää lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi 27. Yhteistyötä ja oppimisympäristöjä kehitetään myös muiden lähiympäristön toimijoiden kanssa. Näin lasten oppimisympäristö avautuu ympäröivään yhteisöön ja maailmaan. Lapset tutustuvat esiopetuksessa erilaisiin yhteistyömuotoihin ja pienryhmätoimintaan. Lapsia kannustetaan ja ohjataan toimimaan ryhmän jäsenenä ja kehittämään omia yhteistyötaitojaan. Lapsia kuunnellaan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin yhteydessä heille sopivalla tavalla. Yhteistyötä opetuksen järjestäjän tasolla ja esiopetusyksiköissä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. 27 Monialainen yhteistyö lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämiseksi kuvataan luvussa 4.

14 14 Kotien kanssa tehtävä yhteistyö Vastuu kodin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen sekä osapuolten tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset sekä sovitaan käytännöistä. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstön aloitteellisuutta sekä henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa. Yhteistyössä käytetään tarpeen mukaan tulkkia tai kieliavustajaa. Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä luodaan pohjaa myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Huoltajan kokemukset lapsen aiemmasta kasvuympäristöstä, kehityksestä, oppimisesta ja mielenkiinnon kohteista on tärkeä ottaa huomioon. Opettaja keskustelee huoltajan kanssa perheen ja esiopetuksen arvoista ja tavoista sekä esiopetuksen tavoitteista. Lapsen ja huoltajan ajatukset ja toiveet otetaan huomioon lapsen henkilökohtaisia tavoitteita suunniteltaessa ja lapselle mahdollisesti laadittavan oppimissuunnitelman teossa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuuksia tutustua ja osallistua lapsensa esiopetuspäivään. Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asiantuntemusta voidaan hyödyntää esiopetuksen toteuttamisessa. Huoltajien kanssa keskustellaan säännöllisesti esiopetuksen tavoitteista, toiminnasta sekä lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä. Erityisen tärkeää yhteistyö huoltajien kanssa on lasten kasvun ja oppimisen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Heidän tulee myös saada riittävästi tietoa lapsensa päivähoidon järjestämisestä sekä kuljetuksista ja oppilashuollon palveluista esiopetuksen aikana. Huoltajien ja lasten palaute otetaan huomioon esiopetuksen opetusta, tuen muotoja ja toimintakulttuuria kehitettäessä. Yhteistyö siirtymävaiheissa Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus turvaavat yhdessä lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumon. On tärkeää, että paikallisissa varhaiskasvatusta ja peruskoulua koskevissa suunnitelmissa on yhtenäinen linja kehittämisen tavoitteista, yhteistyöstä, tiedottamisesta sekä siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä. Opetuksen järjestäjä luo yhteistyön ja tiedon siirron käytänteet, joiden avulla lasten siirtyminen kotoa tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä alkuopetukseen tapahtuu mahdollisimman joustavasti lasten kasvua ja kehitystä tukevalla tavalla. On tärkeää, että siirtymävaiheissa keskeinen tieto lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä siirtyy lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle. Tiedon siirron käytäntöjä luotaessa varmistetaan, että luottamuksellisia tietoja siirrettäessä ja käytettäessä noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Esiopetuksen tai perusopetuksen poikkeuksellista aloittamisajankohdasta päätettäessä hyödynnetään lapsen aikaisempien opettajien asiantuntemusta lapsen kasvun ja kehityksen etenemisestä. Esiopetuksessa otetaan huomioon lapsille päivähoidossa asetetut tavoitteet ja sisällöt sekä kunkin lapsen kasvun ja oppimisen eteneminen. Lapsen aiempaa tapaa oppia ja hänen tietojaan ja taitojaan

15 15 hyödynnetään uuden oppimisen pohjana. On tärkeää, että päivähoidon, esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan, pedagogisiin menetelmiin sekä oppimisympäristöihin. Lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseksi tulee toimintakulttuurien, oppimisympäristöjen sekä tuen käytäntöjen olla mahdollisimman yhteneväisiä. Eri toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan, että lapsen oppimispolusta tulee eheä kokonaisuus. Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavan opetuksen tavoitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Lapsi ja huoltaja tutustuvat esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennen opetuksen alkua. Perusopetukseen siirtyville lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan tarjoamista mahdollisuuksista, jotta lasten päivästä voidaan luoda mahdollisimman turvallinen ja monipuolista kehittymistä tukeva Paikallisesti päätettävät asiat Valmistellaan myöhemmin. 3. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet Tässä luvussa kuvataan esiopetuksen työtapojen valinnan ja käytön periaatteita, arvioinnin tehtäviä esiopetuksessa sekä esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen periaatteita. Lisäksi luvussa käsitellään esiopetukseen liittyviä erityiskysymyksiä Monipuoliset työtavat Työtapojen käyttöä ja kehittämistä ohjaavat esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Esiopetuksessa käytetään ohjattua ja vapaata leikkiä sekä muita erilaisiin oppimis- ja vuorovaikutustilanteisiin soveltuvia työtapoja monipuolisesti. Työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde, vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että opettaja ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään eri työtapoja erilaisissa ryhmissä, työpareina ja yksin. Työtapojen monipuolisuudella ja vaihtelulla tuetaan ja ohjataan lasten oppimista ja kasvua. Työtapoja valittaessa on keskeistä tunnistaa lasten yksilöllisyys.

16 16 Oppimaan oppimisen taitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että opettaja ohjaa lapsia suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaansa ja että lapsilla on mahdollisuus olla mukana työtapojen valinnassa. Tämä on arjen osallisuutta, jonka tavoitteena on pienin askelin edistää lasten aloitteellisuutta ja omaa vastuunottoa. Olennaista on, että lapset tietävät mitä heiltä odotetaan ja mitä on tavoitteena. Tehtyjen valintojen onnistumista pohditaan yhdessä. Esiopetuksessa keskeistä on havainnollisuus sekä lasten uteliaisuutta ja aktiivisuutta ruokkivat työtavat. Lasten tulee saada käyttää kaikkia aistejaan, kehittää muistiaan ja mielikuvitustaan ja nauttia oivaltamisesta. Yhdessä työskenneltäessä lapsia ohjataan kyselemään, pohtimaan, tutkimaan, päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia sekä toimimaan tavoitteellisesti yhteisen päämäärän suuntaisesti. Lapsille tarjotaan myös mahdollisuuksia kokeilla ja toimia itsenäisesti. Kokemukselliset ja toiminnalliset, eri aisteja hyödyntävät työtavat tuovat elämyksellisyyttä ja vahvistavat lasten motivaatiota oppimiseen. Leikin avulla lapset oppivat ja hahmottavat maailmaa, tämän vuoksi leikki on yksi keskeisistä esiopetuksen työtavoista. Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riittävästi erilaisia havainto- ja työvälineitä sekä leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja. Toimiva oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia eriyttää lasten työskentelyä. Onnistumisen kokemuksilla, kannustavalla ja rohkaisevalla palautteella tuetaan lasten myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että lapsille syntyy halu kokeilla ja opetella sekä luottamus siihen, että hän pystyy oppimaan uutta. Työtapoja kehitetään esiopetusyhteisössä toiminnan dokumentoinnin, henkilökunnan itsearvioinnin sekä huoltajilta ja lapsilta saadun palautteen perusteella Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Arviointi on kiinteä osa esiopetusta. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajan johdolla lasta ohjaavat muut aikuiset sekä lapsi ja hänen huoltajansa. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Opettaja tarvitsee tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista esiopetuksen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin tueksi. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lasten huoltajat, aiemmat opettajat sekä lapsi itse. Opettaja hyödyntää tietoja 28 lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Tarvittaessa lapsen esiopetusta suunniteltaessa voidaan hyödyntää esiopetukseen soveltuvia alkukartoituksia. Huoltajien osallisuuden kannalta on tärkeää, että he saavat usein palautetta lapsensa etenemisestä ja että huoltajien havaintoja lapsestaan ja opetuksesta kuullaan esiopetuksen aikana. 28 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen kuvataan luvussa 5 (valmistellaan myöhemmin).

17 17 Suunnittelun ja arvioinnin apuna voidaan käyttää esiopetuksen oppimissuunnitelmaa 29. Opettaja seuraa lasten kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana sekä suuntaa opetusta ja lapsille mahdollisesti annettavaa tukea niin, että lapsille henkilökohtaisesti asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen, oppimistaidot ja heidän osaamisensa kehittyminen. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten omat kokemukset ovat tärkeä osa dokumentointia ja arviointia. Seurantatiedon ja siitä johdettujen päätelmien pohjalta opettaja ja muut lapsia ohjaavat aikuiset antavat lapsille palautetta päivittäisissä oppimistilanteissa. Palaute liittyy lasten vahvuuksiin ja kehittämisalueisiin ja se on luonteeltaan kannustavaa ja rohkaisevaa. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita oppimisensa edistymistä. Tämä rakentaa lapsen myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Esiopetuksessa käytetään lasten kehitysvaiheelle sopivia itsearviointimenetelmiä, jotka auttavat lapsia vähitellen havainnoimaan omaa käyttäytymistään, työskentelyään ja oppimistaan. Samalla he harjoittelevat jäsentämään ja suunnittelemaan omaa työskentelyään. Lapsia myös ohjataan yhdessä opettajan kanssa arvioimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Itsearviointi antaa lapsille mahdollisuuden vaikuttaa omaan oppimiseensa. Lasten oppimispolkujen aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osa oppimaan oppimisen taitoja. Lasten hyvinvoinnin ja oppimisen sujuvan jatkumisen vuoksi on tärkeää, että keskeiset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta kehityksestä ja oppimisesta ovat opettajan käytettävissä ensimmäisen luokan aikana. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lasten yhteistyöllä 30. Tietojen siirtämisessä hyödynnetään esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa tai HOJKSia. Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa, opetuksen uudelleen suuntaamisessa ja oppimisympäristöjen rakentamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute on tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Todistukseen ei merkitä tietoja opetuksen tavoitteista, arviota lasten oppimisen etenemisestä tai lasten toimintaan liittyviä kuvauksia. 29 Esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen henkilökohtaiset tavoitteet ja lapsen mahdollisesti saama yleinen tuki. Lapsen kasvun ja oppimisen yleinen tuki kuvataan luvussa 4.1. Jos lapsi saa tehostettua tukea, oppimissuunnitelma laaditaan luvussa 4.2 kuvatulla tavalla. Mikäli lapsi on erityisen tuen piirissä, käytetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS), jonka laatimisesta ja sisällöstä määrätään luvussa Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen kuvataan luvussa 5 (valmistellaan myöhemmin).

18 Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta. Se muodostuu erimittaisista ja eri tavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtina ovat lasten kiinnostuksen kohteet sekä tässä luvussa kuvatut opetukselle asetettavat yleiset tavoitteet. Oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaista kehitystä ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Opetus suunnitellaan niin, että leikille ja muille lasten luonteenomaisille tavoille oppia on tilaa. Oppimiskokonaisuuksien kesto ja toteutustapa vaihtelevat valitun aihepiirin, tilanteen ja oppimisen etenemisen mukaan. Lapset osallistuvat kokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutumisen arviointiin opettajan ohjauksessa. On tärkeää, että jokaisella lapsella on mahdollisuus omaan tahtiinsa oppia ja kehittää taitojaan esiopetuksen aikana vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajan ja muun henkilökunnan kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset tuen tarpeet ja annetaan lapsille riittävästi tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 31. Tässä luvussa kuvatut opetuksen yleiset tavoitteet on jaettu viiteen kokonaisuuteen. Kokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä voidaan yhdistellä esiopetuksen oppimiskokonaisuuksissa pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Ilmaisun monet muodot Lasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja itsetunto vahvistuvat, kun he saavat valmiuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät kun lapsi tutkii, tulkitsee ja ilmaisee itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Harjoittelu tukee myös lasten myönteisen minäkuvan, keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. Esiopetuksessa lasten ilmaisua kehitetään musiikin, käsityön, kuvataiteen sekä suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitojen harjoittelun avulla. Lasten ilmaisu on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja se kehittyy toiminnallisesti elämysten ja myönteisten kokemusten kautta. Kulttuurin eri muotoihin tutustuminen taiteen ja käsityön avulla vahvistaa lasten osallisuutta ja monilukutaidon kehittymistä. Monimuotoisen ilmaisun avulla lasten kulttuuri-identiteetit tulevat osaksi esiopetuksen arkea ja juhlaa. Oppimiskokonaisuuden yleiset tavoitteet Lapsi saa kokemuksia luovasta prosessista ja siihen kuuluvasta suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuudesta. Työskentelyn lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja 31 Lasten kasvun ja oppimisen tuki on kuvattu luvussa 4.

19 19 kokemukset. Lapsia rohkaistaan käyttämään ilmaisun eri muotoja sekä kertomaan ideoistaan, työskentelyprosessistaan ja niihin liittyvistä erilaisista kokemuksista. Työn tuotoksia tarkastellaan yhdessä ja yhteinen tekeminen näkyy oppimisympäristöissä. Lasten ilmaisussa ja työskentelyn dokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja välineitä kuten esimerkiksi piirtimiä, värejä, soittimia, rakentelumateriaaleja, tietokonetta sekä muita digitaalisia työ- ja viestintävälineitä. Opetuksessa hyödynnetään lähiseudun kulttuuritarjontaa ja -ympäristöjä. Tavoitteet osa-alueittain Lasten suhde musiikkiin vahvistuu monipuolisen ja moniaistisen musiikillisen työskentelyn kautta. Lapset saavat kokea, että heillä on musiikillisia taitoja, jotka kehittyvät laulun, tanssin, liikkeen, soiton ja oman musiikin luomisen avulla. Lapset tutustuvat eri musiikkityyleihin ja soittimiin. Musiikilla leikitään, kokeillaan ja improvisoidaan. Lapset saavat kokemuksia rytmeistä, melodioista ja musiikin tekemisestä yhdessä. He tutustuvat musiikin peruskäsitteisiin kuten lyhyt - pitkä, korkea - matala ja voimakas - hiljainen. Opetuksessa havainnoidaan yksinkertaisia musiikillisia rakenteita kuten soolo-tutti. Lapset tutustuvat käsityöprosessiin suunnittelemalla ja valmistamalla vähintään yhden pitempikestoisen käsityön opettajan ohjauksessa. Lapset harjoittelevat käsillä tekemistä ja erilaisten työvälineiden käyttöä. He saavat suunnitella, toteuttaa ja arvioida tekemiään töitä mielikuvituksensa ja omien taitojensa puitteissa yhdessä toisten kanssa. Lapsille tarjotaan mahdollisuus kokeilla sekä kovien että pehmeiden materiaalien käyttöä sekä harjoitella niiden käsittelyssä tarvittavia tekniikoita ja perustaitoja. Työskentelyssä voidaan hyödyntää lapsiryhmän kulttuuritaustaan liittyviä käsityöperinteitä. Lapset tutustuvat erilaisiin kuviin tulkitsemalla, tekemällä ja arvioimalla taiteen, ympäristön ja median kuvia. Lasten kuvallista ajattelua ja kuvailmaisua kehitetään liittämällä opeteltava asia lapsen elämään ja kulttuuriseen identiteettiin. Lapset kokeilevat ja käyttävät erilaisia kuvan tekemisen tapoja, välineitä ja materiaaleja. Kuvan tekemisen taitoja harjoitellaan moniaistisesti muun muassa piirtämällä, maalaamalla, muotoilemalla, rakentamalla ja mediaesityksiä tekemällä. Lasten kanssa havainnoidaan heidän tuottamiaan kuvia, taideteoksia, median kuvia, esineiden muotoilua sekä rakennetun ja luonnon ympäristön kohteita. Lapsia ohjataan tulkitsemaan ja kertomaan ajatuksiaan kuvallisista viesteistä. Kuvia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi väreihin, muotoihin, rakenteeseen, materiaaleihin, tekijään ja esitysyhteyteen. Lapset saavat kokemuksia työn ideoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista yhdessä. Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten avulla. Lapset saavat käsityksen siitä miten kielellä ja keholla voidaan leikkiä ja viestiä monimuotoisesti. Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidän kokemiaan ja havaitsemiaan asioita työstetään ilmaisun keinoin. Opetuksessa hyödynnetään myös loruja, runoja sekä lasten kirjallisuutta. Lapset saavat kokemuksia sekä spontaanista ilmaisusta että yhteisesti suunnitellusta prosessista. Ilmaisumuotoina voidaan käyttää esimerkiksi draamaa, sanataidetta tai tanssia.