Avauspotku - Miesten Kakkonen Tampere Suomen Palloliitto Kehityspäällikkö Henri Alho

Transkriptio

1 Avauspotku - Miesten Kakkonen Tampere Suomen Palloliitto Kehityspäällikkö Henri Alho

2 Jalkapallon kasvun mittareita 1. Päätoimisuus on kasvanut 374 päätoimista (199pt / 2007) Toiminnanjohtajat 20% Toimistohenkilö 14% Valmennuspäälliköt 32% Valmentajat 20% Markkinointi 6% Muu 8% (vapaaehtoisia jotka tekevät 18h/viikko työtä) 2. Olosuhteet kehittyneet jalkapallonurmia 300 kpl (20 kpl / 2004) seurojen kotikentät, toimitilat 3. Pelipassien määrä yli tänä vuonna ( / v.2004)

3 Kestävän kehityksen seurajohtamista 1.TOIMINNAN SUUNNITELMALLISUUS FCSEURA FCSEURA 3. TOTEUTUKSEN JA SEURANNAN JÄRJESTELMÄLLISYYS FCSEURA 2.PÄÄTÖSTEN JOHDONMUKAISUUS

4 Seuran perusrakenne kunnossa Urheilu ja Hallinto tasapainossa Junioreista edustusjoukkueeseen 1. Seuran Pelaajakehityksen potentiaali (Edustus Juniori ry./oy) ry Urheilutoiminnan johtaminen Toiminnan johtaminen Päätoimiset ja vapaaehtoiset seuratoimijat Juniorijoukkueet Pelaajat Valmentajat Huoltajat Joukkueenj. Vanhemmat Viestinnän Markkinoinnin ja myynnin johtaminen 2. Seuran harrastaja- ja toimijamäärän potentiaali 3.Seuran Markkinoinnin ja Myynnin potentiaali

5 Suunnittelusta toteutukseen Seuran kehityssuunnitelma (= strategia) Kehno Hyvä Kehno Ajopuuna! Turhaa työtä! Toteutus Hyvä Säntäilyä! Hyvät saumat!

6 Suunnitelmallisuus seuran kehittämisessä ja potentiaalin hyödyntämisessä Brändi on mitä seurasta ajatellaan. Brändi eli mielikuva voi olla ainoastaan hyvä. Brändi ei ole vain sanoja vaan erityisesti käyttäytymistä jokaisessa kohtaamisessa. Seuran Brändi Seuran Identiteetti Seuran Historia, Nykyisyys, Toimintatavat Seuran Identiteetti = haluttu kuva seurasta, mikä tekee seurasta tunnistettavan ja muista erottuvan Yhtenäinen näkemys (Toiminta-ajatus, Arvot, Strategia)

7 Järjestelmällisyys toteutuksessa ja seurannassa 1.Yhteinen suunta (visio, strategia/pts) 2.Dokumentaatio (päivittäminen) 3.Toimenkuvat (avaintehtävät) 4.Ajankäyttö (vrt. toimenkuvat) 5.Seuranta (raportointi) 6.Korjaus/Päivitys Raportointi 1.Hallitus 2.Toiminnanjohtaja tai vastaava 3.Valmennuspäällikkö tai vastaava 4.Joukkueenjohtajat 5. Valmentajat

8 Johdonmukaisuus päätöksenteossa ja toteutuksessa luo jatkuvuutta...josta syntyy kestävää toimintaa mikä kasvattaa luottamusta..mikä luo perustan kestävämmälle kehitykselle ja menestykselle!

9 ...eli hyvin organisoidulla toiminnalla varmistetaan myös seuran jatkuvuus.

10 Laatujärjestelmä seuran johtamisen tueksi

11 Mikä ja miksi jalkapalloseurojen laatujärjestelmä? Jalkapalloseurojen laatujärjestelmä on seurajohtamisen roadmap jonka avulla seura voi kehittää yhteisen ajattelutavan ja perusrakenteen seuran johtamiseen. Laatujärjestelmän laatukriteereillä luodaan pohjaa tietoon pohjautuvalle päätöksenteolle -> Laatukriteereiden avulla voidaan arvioida lyhyen ja pitkän aikavälin kehityskulkua, organisaation kehittämisen tarpeita ja myös onnistumisia (eli laadun saavuttamista).

12 Laatujärjestelmäprojektiseurat Pilottiprojektissa talenttitukiseuroja alkaen 20 seuraa lisää 12 seuraa Jaro VPS Ilves FC Jazz P-Iirot MIFK GBK SJK JäPS, PKKU OLS (AC Oulu) ONS JJK JyPK RoPS JIPPO-j KuPS, Pallokissat FC Reipas (FC69, FCL) MyPa (KJP) TPS, Inter ÅIFK, SalPa FC Espoo TiPS HJK, KäPa, VJS (PK-35), Honka, FC Viikingit

13 Jalkapalloseurojen laatujärjestelmäprojekti Jalkapalloseuroilla vain yks laatujärjestelmä

14 Laatujärjestelmän kohderyhmät Seuran toiminnallinen johtaminen Urheilujohtaminen Viestinnän ja Markkinoinnin johtaminen Laatujärjestelmä Seurakulttuuri

15 Laatujärjestelmä seurojen kehittymisen työkaluna Itsearviointi,dokumentointi,auditointi Laatutekniikkana benchmarking (systemaattisen vertailun menetelmä) Suhteellinen vertailu (oma vs muut) ja absoluuttinen vertailu (kriteerit) Hyvien käytäntöjen tunnistaminen Osaamisen kehittäminen Hyvien käytäntöjen jakaminen Kohderyhmäkoulutus Workshopit ja seurayhteistyö Koulutuskumppanit

16 Miten seurat pääsee laatujärjestelmään mukaan 2015?

17 Laatujärjestelmäseurat alueellisesti 2015-> 1. Ensimmäinen aalto Seuroja Toinen aalto Seuroja lisää 12 (yhteensä 31) Vaasa,Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen 3. Kolmas aalto Isännän Ääni seminaarien jälkeen alueellisesti lisää 70 seuraa Kaakkois-,Keski- ja Itä-Suomi Turku,Tampere ja Satakunta (Åland) Helsinki ja Uusimaa

18 Ohjatulla seuran itsearvioinnila laatujärjestelmään 1. Laatujärjestelmä avataan seuroille ohjatusti Piiri ottaa yhteyttä seuraan ja sopii itsearvioinnin ajankohdan 3. Seuralle lähetetään salasana laatujärjestelmän verkkotyökaluun 4. Itsearvioinnissa (ei vaadi ennakkovalmisteluja seuralta) paikalla ovat: seuran hallituksen edustus (vähintään pj ja hallituksen jäsen) hallinnosta vastaava (toiminnanjohtaja tms.) valmennuksesta vastaava viestinnästä ja markkinoinnista vastaava seuran päätoimiset henkilöt Piirin/liiton edustaja

19 Laatujärjestelmän verkkotyökalu

20

21 Seuran tiedot QMS webtool Kolme osa-aluetta

22

23

24

25

26

27 QMS Scorecard Level of General Management Level of Football Management Miksi seura tulisi laatujärjestelmään? Level of Communication and Marketing Kehittymisen ja kehittämisen halu Osallistuminen koulutuksiin ja työpajoihin Mahdollisuus Palloliiton resurssienjakoon ja kehitysprojekteihin

28 KIITOS