PL 297 Päivämäärä Diaarinumero Tampere Y p. (03)

Transkriptio

1 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero Tampere Y p. (03) ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Raflatac Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Raflatac Oy:n Tampereen tehdasta. Raflatac Oy PL Tampere LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitos sijaitsee Tesomajärven kaupunginosassa, osoitteessa Tesomankatu 31. Kiinteistörekisteritunnus on Tarralaminaatin valmistus on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukaan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 6 b ja c mukaan. Kattilalaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukaan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b ja 2 mukaan. Kattilalaitos muodostaa ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n mukaisen toimintakokonaisuuden tarralaminaattitehtaan kanssa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Pirkanmaan ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävää toimintaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 1 momentin kohtien 6 b ja c mukaan ja 6 :n 2 momentin mukaan KÄSITTELYMAKSU 7 741

2 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Päätös jätehuoltosuunnitelmasta, Hämeen lääninhallitus, , 25/A231, dnro 3678/ Päätös ilmansuojeluilmoituksesta, Hämeen lääninhallitus , 138/A231, dnro 2933/36685A23YHT Sijoituslupa, Tampereen kaupunki , dnro 67/431 Päätös pilaantuneen alueen puhdistuksesta , dnro 1901Y , Pirkanmaan ympäristökeskus Sopimus teollisuusjätevesien johtamisesta Tampereen Veden viemäriverkkoon Palavien nesteiden käyttöpaikan ja varaston sijoituslupa, TTK , TAMP 412/365/91 Ilmoitusvahvistus vaarallisten kemikaalien varastoinnista ja teknisestä käytöstä, TTK , TAMP 412/365/91 Useita maakaasun käyttöön ja putkistoihin kohdistuvia lupia, TTK ja TUKES Päätös kemikaalilain mukaisesta ilmoituksesta , 8, dnro YVI:3580/643/2001, Tampereen kaupungin ympäristösihteeri LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, SEN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevassa asemakaavassa Raflatac Oy:n tontti on teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta. Yleiskaavassa tontti on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi. Alue on varattu ympäristöön soveltuville teollisuus ja varastotiloille sekä niihin liittyville liike ja toimistotiloille. Raflatac Oy:n tontin pinta ala on m 3 ja olemassa olevat kiinteistöt tällä tontilla ovat teollisuus ja varastokäytössä. Tontin pohjoispuolella Tesomankadun toisella puolella on Ikurin kaupunginosan asuinkortteleita, joissa on kerros, rivi ja omakotiasutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 60 metrin päässä tontin rajasta. Tontin itäpuolella, viherkaistan erottamana (Paperitehtaan puisto) on Ristinmäen kaupunginosan asuinkerrostalojen kortteli. Tämän korttelin lähimmät asuinkerrostalot ovat 110 metrin päässä tontin rajasta. Lännessä tontti rajoittuu viheralueeseen, jonka takana on teollisuuskortteli, jossa sijaitsee pienehköjä teollisuuskiinteistöjä. Tontin itä, pohjois ja länsipuolella ei ole tiedossa oleellisia kaavamuutoksia. Tontin eteläpuolinen alue rajoittuu Tampere Pori rautatiehen. Voimassa olevassa seutukaavassa ja ympäristöministeriön vahvistamassa Tampereen kantakaupungin osayleiskaavassa tehdasalueen etelän puoleinen alue radan toisella puolen on osoitettu asuinrakentamiseen. Alueella on voimassa hyväksytty Kalkunvuoren asuntoalueen länsiosan asemakaava. Kalkunvuoren asuntoalueen itäpuolen asemakaavaehdotus on vireillä. Tehdas sijaitsee 300 metrin etäisyydellä vedenhankinnan kannalta tärkeältä pohjavesialueelta ja Myllypuron valuma alueella. Lähin pohjavedenottamo on Mustalammen pohjavedenottamo, joka sijaitsee 1,3 km päässä kiinteistöstä ja Myllypuron

3 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Natura alue sijaitsee vajaan 700 m etäisyydellä. Myllypuro laskee Vihnusjärveen, joka on tärkeä Nokian kaupungin raaka veden oton kannalta. Maaperä tontin sijaintipaikalla on laadultaan hiekkaa tai silttistä hiekkaa (1 7 m), jonka alla on tiivis moreeni. Sijaintipaikan ympärillä on runsaasti havu ja lehtipuustoa. Ikurin noin 220 oppilaan ala aste sijaitsee noin 400 m pohjoiseen tehdasalueesta ja Tesomajärven 440 oppilaan ala aste sijaitsee noin 500 m koilliseen tehdasalueesta. Länsi Tesoman noin 100 lapsen päiväkoti sijaitsee noin 400 metrin päässä tehdasalueesta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Liikennemäärä on Tesomankadulla noin 7190 ja Virontörmänkadulla noin 2830 ajoneuvoa vuorokaudessa liikennelaskennan perusteella. Raflatac Oy on UPM Kymmene konsernin tarralaminaatteja valmistava jalostusyksikkö. Raflatac ryhmä toimii maailmanlaajuisesti. Tampereen tehtaalla valmistetaan ensisijaisesti erikoistuotteita ja synteettisiä laminaatteja, joissa pintamateriaalina on muovikalvo. Tarralaminaatteja valmistetaan mm. hinta, tuote ja atketikettejä valmistaville painotaloille. Tarralaminaatti koostuu pinta ja taustamateriaalista, joiden välissä on tarraliima ja silikoni. Tarran taustamateriaali ostetaan konsernin muilta tehtailta. Pintamateriaaleilla on useita konsernin ulkopuolisia toimittajia. Tarralaminaatin valmistusprosessin tärkeimmät vaiheet ovat taustamateriaalin silikonointi ja tarraliiman päällystäminen. Nämä vaiheet sisältävät silikonin kovetuksen ja vesipohjaisen tarraliiman kuivauksen, jotka molemmat tapahtuvat kuivatustunneleissa kuumaa ilmaa käyttäen. Laminaatti valmistetaan metrin tai kahden metrin leveydessä, jonka jälkeen se leikataan pienempiin rulliin (bobinoihin) ja toimitetaan asiakkaille. Valmistusprosessissa tarvittava energia tuotetaan maakaasua käyttävillä kahdella höyrykattilalla. Kiinteistön lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen käytettävä kattila sekä valmistusprosessiin kuuluva kuivatusjärjestelmä toimii myös maakaasulla. Tarraetikettejä käytetään hyvin monessa eri käyttökohteessa. Tämän vuoksi tarvitaan suuri valikoima erilaisia pintamateriaaleja ja liimoja. Taustamateriaalin vaikutus etiketin lopulliseen käyttöön ja ominaisuuksiin on pienempi, joten eri taustamateriaalien lukumäärä on selvästi pienempi. Pintamateriaalit voidaan jakaa kahteen pääryhmään: paperit ja muovit. Paperietiketit muodostavat noin 80 % volyymista, mutta muovietikettien osuus kasvaa jatkuvasti. Muovietikettejä käytetään sellaisissa kohteissa, joissa etiketin pitää kestää kosteutta ja kulutusta. Tampereen tehtaan tuotannosta muovilaminaattien osuus on noin 30 %.

4 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Pintapaperi voi olla päällystämätön tai päällystetty. Päällystetty paperi on yleensä kiiltävä ja sillä on paremmat painatusominaisuudet. Suurin osa pintapapereista on valkoisia, mutta joissakin erikoiskohteissa käytetään myös värillistä paperia. Tarralaminaatin pintapaperi on aina ns. puuvapaa paperi. Muovisista pintamateriaaleista yli 95 % on joko polyeteenia tai polypropeenia, joko valkoisia tai kirkkaita. Erityistä lämmönkestoa vaativissa käyttökohteissa käytetään polyesteriä. Tarraliimat ovat joko vesipohjaisia akrylaatteja tai kumipohjaisia sulateliimoja. Vesipohjaisten osuus on noin 70 % Tampereen tehtaan tuotannosta. Eri käyttökohteet vaativat erilaisia ominaisuuksia tarraliimoilta, minkä takia liimavalikoimaan kuuluu kokonaisuudessaan noin 20 erilaista liimaa. Taustamateriaalin irrokekerros koostuu silikonista. Silikoni on kaikissa tuotteissa sama, mutta irrotusvoima on säädettävä pintamateriaalin ja liiman mukaan. Tämä tapahtuu silikonireseptiä muuttamalla. Taustamateriaali on yleensä paperia tai joissakin erikoiskohteissa polyesterikalvoa. Taustamateriaali päällystetään ensin silikonilla ja sen jälkeen tarraliimalla. Sitten pinta ja taustamateriaali laminoidaan yhteen. Tarraliima tarttuu pintamateriaaliin ja kiinnittää loppukäytössä tarran etiketöitävään tuotteeseen. Tampereen tehtaan tuotantomäärä on tällä hetkellä noin 400 milj. m 2 vuodessa. Vuonna 2001 tarralaminaattia tuotettiin tonnia eli 353 milj. m 2, vuonna 2002 tuotanto oli t ja t vuonna Maksimikapasiteetti viiden vuoden sisällä on noin 800 milj. m 2 vuodessa. Tehdas Prosessit Laminaatin valmistusprosessin tärkeimmät työvaiheet ovat taustamateriaalin aukirullaus taustamateriaalin silikonointi silikonin kovetus kuumalla ilmalla tarraliimalla päällystys tarraliiman kuivaus kuumalla ilmalla (vesipohjaiset liimat) pintamateriaalin aukirullaus pintamateriaalin primerointi (joidenkin liimojen osalta pintamateriaali pohjustetaan ohuella kalvolla ennen tarraliimalla päällystystä) primerin kuivaus kuumalla ilmalla pintamateriaalin ja taustamateriaalin laminointi yhteen tarralaminaatin kiinnirullaus. Tampereen tehtaalla on tällä hetkellä kuusi laminointilinjaa CM1: levyes 1 m, silikonointi, primerointi, vesipohjaiset liimat CM2: leveys 1 m, silikonointi, primerointi, vesipohjaiset ja sulateliimat CM3: leveys 2 m, silikonointi, primerointi, vesipohjaiset liimat CM4: leveys 2 m, vesipohjaiset liimat CM6: leveys 1 m, silikonointi UV silikonilla, UV kovettuvat hotmelt liimat (linja on vasta sisäänajovaiheessa) CM8:leveys 2 m, hotmelt liimat, muovikalvon lakkaus. Suunnitteilla on CM8 koneen poistaminen käytöstä vuoden 2005 loppuun mennessä ja CM 4:n uudistaminen. Laminointikoneet käyvät keskeytymättömässä kolmes

5 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Raaka aineet Energiantuotanto sa vuorossa viitenä päivänä viikossa paitsi CM6, joka toistaiseksi käy vain yhdessä vuorossa. CM4 käy kuutena päivänä viikossa, maanantaista klo sunnuntaihin klo Vesipohjaiset liimat valmistetaan sekoittamalla useita komponentteja. Komponentit tulevat yleensä tehtaalle tankkiautoissa, joista ne pumpataan varastosäiliöihin. Liimat sekoitetaan neljän tonnin valmistuserissä. Hotmelt liimat tulevat valmiina tehtaalle 160 kg tynnyreissä. Valmis tuote pakataan lavalle käärittynä muovikalvoon. Lavat lähtevät tehtaalta autokuljetuksin. Tuotannossa raaka aineina käytetään taustapaperirullia, pintapaperirullia ja muovikalvoja, silikonia, liimaa ja lisäaineita. Käytetyt liima aineet on hyväksytty käytettäväksi elintarvikkeiden kanssa. Tuotannossa eniten käytettyjä kemikaaleja ovat haittaa aiheuttamattomat liima aineet. Tarraliimat ovat joko vesipohjaisia tai sulateliimoja ja kaikissa tapauksissa liuotinvapaita. Muovikalvojen lakkaukseen käytetään vesipohjaisia lakkoja. Silikonit ovat nykyisin liuotinvapaita. Vielä vuonna 2001 silikonit sisälsivät 10 % hydrattua bensiini liuotinta. Vuoden 2002 aikana lopetettiin hydratun bensiinin käyttö silikonin säädössä, jonka ansiosta sen kokonaiskulutus on vähentynyt puoleen verrattuna edellisen vuoden tasoon. Hydrattua bensiiniä käytetään vielä pesuliuoksena. Vaarallisista kemikaaleista eniten käytetään etyyliasetaattia, hydrattua bensiiniä ja ammoniakkivettä (25 %). Höyryn tuotantoon käytetään 3,3 MW:n (Putkimaa PMS4) ja 2,4 MW:n (Vapor) kattiloita. Veden lämmitykseen käytetään 8,0 MW:n Vapor kattilaa. Kahden kattilan (3,3 ja 8,0 MW) savukaasut johdetaan samaan savupiippuun, jonka korkeus on 22,5 m. Kolmas kattila (2,4 MW) sijaitsee laitoksen takapihalla olevassa kontissa ja kattilalla on oma savupiippu. Vapor kattilat ovat vuodelta 2000 ja Putkimaa kattila vuodelta Kaikki kattilat toimivat maakaasulla. Silikonien kovetusta ja vesipohjaisen liiman kuivausta varten tarvittava energia valmistetaan osittain omassa höyrykattilassa. Osa kuivausyksiköistä on varustettu maakaasulla käyvillä polttimilla, joiden maksimiteho on yhteensä 5,8 MW. Tauluko 1. Maakaasun kulutus 1000 Nm 3 vuosina 2002 ja Höyryntuotanto Lämmitys Kuivaus Tehtaalla ei käytetä enää varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä, jota säilytettiin aiemmin yhdessä 50 m 3 :n maanalaisessa säiliössä. Alueelta on poistettu kaikkiaan kolme maanalaista öljysäiliötä. Tehtaalla on lisäksi CM8 konetta palveleva kuumaöljylaitteisto, joka lämmittää kuumaliiman sivelyaseman teloja. Öljyn maksimilämpötila on 180 o C ja kokonaisöljytilavuus noin 280 l, lämmitysyksikön tilavuus on 9,9 l. Laitteistoa lämmitetään

6 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Veden kulutus Jätevedenpuhdistus sähkövastuksilla, joiden teho on 150 kw. Lämmönsäädössä käytetään vettä, joka johdetaan lämmönvaihtimen jälkeen sadevesiviemäriin. Kuumaöljylaitteisto poistuu käytöstä vuoden 2005 loppuun mennessä, koska CM8 kone pysäytetään ja sen kuumaliimalaitteisto siirretään Raflatac eri tehtaalle. Vuonna 2001 tehdas otti Tampereen kaupungin verkostosta vettä noin m 3. Teollisuusjätevettä muodostui kulutetusta raakavedestä noin m 3, loput ( m 3 ) jakaantuu saniteetti ja jäähdytysvesiin. Jäähdytysvesien määrää ei mitata. Syksystä 2002 lähtien käytössä ollutta jätevesien esikäsittelylaitteistoa on parannettu ympäristölupaprosessin aikana huomattavasti, muun muassa järjestelmän pumput on vaihdettu varmatoimisempiin, prosessin ohjaustapaa on muutettu keskeytymättömäksi, vedenkäsittelykemikaalien annostelua on parannettu ja on otettu käyttöön vetyperoksidi hapettavana kemikaalina ja lisäksi kationinen polymeeri on vaihdettu paremmin toimivaan. Kysymyksessä on liimapitoisten jätevesien puhdistus kemiallisella saostuksella, jossa oikeat kemikaalit ja kemikaalimäärät ovat löytyneet kokeilemalla. Käsittelytekniikka ei ole toiminut sellaisenaan tarpeeksi hyvin kysymyksessä olevilla vesillä. Jäteveden liiallinen vaahtoaminen on ollut ongelmana ja jäteveden saostamista vaikeuttaa jäteveden kiintoainepitoisuuden vaihtelut ja orgaanisen kiintoaineen ominaisuuden muutokset. Ongelma on ollut lietteen alhainen kuiva ainepitoisuus. Lietteen kuiva ainepitoisuutta on pyritty nostamaan lisäämällä vetyperoksidia hapettavana kemikaalina ennen saostuskemikaalia ja kemikaaliannostelun säädöillä. Vetyperoksidin käyttö vähentää lisäksi muiden vesikemikaalien käyttöä. Jätevesi kerätään noin 20 m 3 tasausaltaaseen, josta se pumpataan flotaatioselkeytykseen. Pumppaus tapahtuu kemikaalien sekoitusputkiston kautta. Ensin jäteveteen lisätään vetyperoksidia n. 5 % vahvuisena. Vetyperoksidi hapettaa vettä ja hajottaa dispersioyhdisteitä, jotta liimainen vesi saadaan varmemmin selkeytymään. Tämän jälkeen sekoitetaan veteen polyalumiinikloridi ja lipeä ph säädön ohjaamana. Viimeksi ennen flotaatioon johtamista veteen lisätään vielä anionista ja kationista polymeeriä. Vesi johdetaan flotaatioaltaaseen ja sen alapuolelle syötetään dispersiovettä, joka on ilma vesiseos. Pienten ilmakuplien avulla syntynyt flokki nostetaan pintaan, josta se kaavitaan pintalietekaavarilla lietevarastoon. Lietevarastosta liete nostetaan rumpusiivilälle. Ennen rumpusiivilälle johtamista lietteeseen sekoitetaan vielä kationista polymeeriä. Rumpusiivilän jälkeen lietettä kuivataan puristinteloilla varustetulla viirakuivaimella. Viirakuivaimen jälkeen liete sijoitetaan noin 5 m 3 lietesiiloon, jossa irtonaista vettä saadaan vielä erottumaan. Lietesiilosta liete pumpataan käsisäätöisesti kuljetuskontteihin tai jatkossa lietelavalle. Hakemuksen mukaan viirakuivaimen pesu ja puristusjärjestelmällä, suodattimella varustetulla lietesiilolla (erottaa vielä vettä) ja uudella lietteen siirto ja pumppausmenetelmällä lietteen kuiva ainepitoisuus on saatu pysymään selkeästi yli 30 %. Jäteveden esikäsittelylaitos käy pysähtymättä tuotannon ollessa käynnissä. Viikonloppuna jäteveden määrä on niin pieni, että laitos pysähtyy ja käynnistyy automaattisesti tarvittaessa. Laitos pystyy puhdistamaan 6 m 3 vettä tunnissa, mutta laitoksen lietteenkäsittely

7 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 Kemikaalien varastointi kapasiteetti rajoittaa tehon 2 2,5 m 3 tunnissa. Laitos käsittelee noin m 3 jätevettä vuorokaudessa. Jätevesiä syntyy vähemmän silloin, kun tehtaan koneet käyvät koko ajan eikä ylimääräisiä pesuja tarvitse tehdä. Tehtaan edustajien mukaan laitos toimii sitä paremmin, mitä vähemmän pesuvesissä on liimaa. Liiman raaka aineita varastoidaan kemikaalisäiliöissä, jotka sijaitsevat sisätiloissa lukuun ottamatta ulkona sijaitsevaa hydratun bensiinin 10 m 3 säiliötä ja 200 m 3 akrylaattilateksisäiliötä. Hydratun bensiinin 10 m 3 säiliö on varustettu 10,8 m 3 betonirakenteisella varoaltaalla ja katettu siten, että sadevesi ja lumi eivät pääse haittamaan varoaltaan toimintaa. Akrylaattilateksisäiliö on lämpöeristetty ja varustettu sähkölämmityksellä. Säiliöön on kuvasta poiketen asennettu sisäpuolinen ylivuotoputki, josta mahdollinen ylitäyttö johtuu liimakeittiölle ja sieltä jäteveden esikäsittelylaitteistoon. Säiliössä on lisäksi luotettava pinnakorkeuden mittausjärjestelmä, jonka avulla täyttöä ohjataan. Lupahakemuksen mukaan säiliössä ei ole varoallasta, koska säiliössä säilytettään luokittelematonta kemikaalia ja pihan kallistukset sallivat erittäin epätodennäköisessä rikkoontumistapauksessa mahdollisen vuodon talteenoton ennen sen joutumista maastoon. Rikkoontumisen riskiä ei käytännössä ole säiliön sijainnista ja rakenteesta johtuen. Säiliö on sijoitettu rakennusten muodostamaan kulmaukseen ympäröivää maanpintaa ylemmäksi siten, että esim. liikenne ei voi aiheuttaa säiliölle vaurioita. Rakenteeltaan säiliö on teräsvaippainen betoniperustalle asennettu umpisäiliö. Luvan hakija ei katso tarpeelliseksi suoja altaan rakentamista, koska säiliön rikkoontumisen tai kemikaalivuodon vaaraa ei ole eikä näin ollen myöskään ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tehtaalla on kaksi kemikaalien purkupaikkaa, jotka on varustettu kahdella viemärikaivolla, joista vedet johdetaan teollisuusjätevesien selkeytyslaitokselle. Liimakeittiössä on liiman sekoitussäiliöitä ja joitain raaka ainesäiliöitä. Lattialle joutuvat jätevedet johdetaan lattiakaivojen kautta teollisuusjätevesien selkeytyslaitokselle. Liimakeittiön vieressä sijaitsevien liimasäiliöiden betonisten perustusten pinnat on kallistettu liimakeittiölle päin. Säiliöissä ei ole valuma altaita. Liimakeittiössä on hydratun bensiinin tankkauspiste. Liimakeittiön lähellä reunakorokkeella allastetusta säiliöalueella varastoidaan akrylaatteja, hartsidispersioita sekä vaarallisia kemikaaleja. Alue on viemäröity selkeytyslaitokselle. L hallissa on kolme valmisliimasäiliötä (yht. 104 m 3 ). Sadevesiviemäri kulkee L hallin alta ja hallin lattiassa on sadevesiviemärin tarkastuskaivoja. Silikonikonttien varastoalue on reunustettu metallikorokkein (korkeus noin 10 cm) vuodon leviämisen estämiseksi. Noin 200 yhden kuution liiman raaka ainekonttia varastoidaan alueella, jossa ei ole viemäröintiä ja ulos johtavissa oviaukoissa on hieman kynnystystä. Alueella varastoidaan myös kontteja, jotka sisältävät vaarallisia aineita. Tehtaan sisätiloissa sijaitsevassa liuotin ja värivarastossa on korotettu kynnys. Öl

8 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Kemikaali/ kauppanimi ja pitoisuus Vaarallisuusluokitus jyvarastossa säiliöiden alla on tippakaukalo, mutta varastossa ei ole korotettua reunakynnystä. Kemikaalikontit ja pienastiat lastataan erillisestä lastauspaikasta. Lastaussillan lähellä on sadevesiviemäriä. Mahdollisia kemikaalivuotojen varalta on kaivonsulkumattoja ja imeytysainetta. Kemikaalien ulkovarastossa, jossa on betonilattia ja kynnystykset oviaukoissa, säilytetään silikonien raaka aineita ja ongelmajätteitä. Ongelmajätevarastossa on jätevesiviemäri ja sadevesiviemärikaivot, joiden kannet on tiivistetty. Jäteöljykonteilla on oma valuma allas. Jäteöljyastiat tyhjennetään kontteihin ongelmajätevarastossa. Ulkovarastossa varastoidaan myös kuumaliima. Ulkovarastosta kontteja kuljetetaan päivittäin tehtaan sisälle vastapäätä sijaitsevaa lastaussiltaa pitkin. Uusi valuma altaalla varustettu palavien nesteiden varasto sijaitsee kylmävaraston toisessa päädyssä. Maanalaiset polttoöljysäiliöt on poistettu tehdasalueelta. Kattilalaitoksella varastoidaan höyrykattilan vedenkäsittelyainetta ja elvytyssuolaa. Tarkastuksessa ja piha alueella oli varastoituneena useita liimajätejätekontteja ja joitain raaka aine / kemikaalikontteja. Taulukko 2. Kemikaalien varastointi ja kulutustiedot vuodelta R lausekkeet S lausekkeet Vaaraa aiheuttavan ainesosan CAS numero Vuosikulutus (t) 2004 Varastointimäärä (t) Varastointitapa (säiliöt, astiat ja pullot sekä niiden koko (m 3 ) ) Vaaralliset kemikaalit: Etyylialkoholi F R ,2 0,2 200 l tynnyri liuotin Etyyliasetaatti F, Xi R11, R36, R66, R67 S16, S26, S33 liuotin Tolueeni F, Xn R11, R20 S16, S25, S29, S ,5 200 l tynnyri ,05 0,2 200 l tynnyri liuotin Nestekaasu (propaani) F R12 S9, S16, S ,8 0,33 11 kg pullo kaasu Asetyleeni F R5, R6, R12 Hitsauskaasu Säilöntäaine T R23/25, R34, R42/43 S9, S16, S ,5 40 kg Kaasupullo S23, S24, S26, S28, S36/37/39, S38, S ,4 200 l tynnyri Ammoniakkivesi 25% C, N R34, R50 S1/2, S26, l kontti S36/37/39, S45, S61 emäs Vetyperoksidi C R34 S3, S28, l kontti

9 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 S36/39, S45 valkaisuaine Natronlipeä 20% C R35 S1/2, S26, S37/39, S35 emäs Rikkihappo 37% (akkuhappo) , l kontti C R ,2 t (akuissa) akuissa happo Happi (kaasu) O R8 S ,7 70 kg kaasupullo hitsauskaasu Pinta aktiiviaine Xi R38, R41 S24/25, S26, S28, S37/ l kontti Kattilakemikaali Xi R36/38 0, l tynnyri Xi R36 S26, S l kontti Silikoni Xi R43 S24, S36/37/39 Terä Cleaner Xi R10, R22, S26, S37/ ,2 200 l 200 l tynnyri R36/ liuotin Vedenkäsittelykemikaali Xi R36/38 S26, S36/ , l kontti Kalsiumstearaattiemulsio ,4 0,2 20 l astia Silikoni Xi R36 S26, S36/ ,2 0,2 20 l astia Silikoni Xi R36/38 S24/25, S ,02 0,02 2 l astia Silikoni Xi S9, S12, S16, S ,2 50 l astia? Kovetin Xi R36 S ,3 0,2 50 l astia Pinta aktiiviaine Xi R10, R36, R67 S21, S23, S26, S51, S ,1 0,2 25 l astia Pintaaktiiviaine Xn R22, R36 S l tynnyri Teollisuusbensiini liuotin Xn R10, R65/66 S23, S24, S43a, S m3 säiliö Kemikaali/ kauppanimi ja pitoisuus Vaarallisuusluokitus R lausekkeet S lausekkeet Vaaraa aiheuttavan ainesosan CASnumero Vuosikulutus (t) 2004 Varastointimäärä (t) Varastointitapa (säiliöt, astiat ja pullot sekä niiden koko (m 3 ) ) Haittaa aiheuttamattomat raaka aineet: Akrylaattidispersio Kumidispersio Kiinteä säiliö tai 1000 kg kontti kiinteä säiliö tai 1000 kg kontti

10 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Vinyyliase kiinteä säiliö taattidisper sio Hartsidispersio kiinteä säiliö Pinta aktiivit 27,5 0,2 200 kg tynnyri Silikonit 204 0,2 200 kg tynnyri Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakemuksen mukaan päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen perustuu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Tehtaan tuotannossa käytettävät liimat, silikonit ja muut päällystysaineet ovat liuotinvapaita. Silikoneissa on aikaisemmin jouduttu käyttämään % liuotinta, mutta silikoni ja prosessikehityksen ansiosta liuottimen käyttöä on vaiheittain vähennetty, ja viimeiset liuotinta sisältävät silikonireseptit poistuivat käytöstä vuoden 2002 syksyllä. Liimojen polymeerien jäännösmonomeerit aiheuttavat VOC päästöjä. Näitä seurataan laskennallisesti komponenteittain toimittajien ilmoittamien pitoisuuksien mukaan. Tällä menettelyllä tehdas varmistaa, että VOC päästöt pysyvät nykyisellä tai vielä alhaisemmalla tasolla. Vuonna 2001 prosessihöyryn tuottaminen kulutti energiaa 20,5 GWh/a, kiinteistön lämmitys 12,2 GWh/a ja kuivatusprosessi 6,7 GWh/a. Sähköä kului 15,5 GWh/a. Energiantuotantoon käytetään maakaasua, joka on ilmapäästöjen osalta paras mahdollinen vaihtoehto. Höyrykattiloiden lauhteesta otetaan lämmityskaudella lämpöä talteen kiinteistön lämmitykseen 1,6 MW:n lämmönvaihtimilla ennen lauhteen palauttamista kattiloihin. Koneiden maakaasun poltolla tapahtuva kuivatusprosessi on hyötysuhteeltaan erittäin hyvä. Kaikki poltossa syntyvä lämpö käytetään kuivatukseen ja poistoilmaan johdetaan vain ylimääräistä kosteutta sisältävä ilmavirta siten säädettynä, että prosessin kannalta haluttu kosteus on lopputuotteessa. Tuotteen kosteutta mitataan tarkoilla jatkuvatoimisilla mittalaitteilla, joiden kalibrointi tehdään säännöllisesti huolto ohjelman mukaan. Tehokkaan tuotantoprosessin, jätteiden lajittelun ja hyötykäytön ansiosta kaatopaikalle menevän jätteen osuus on vain 4 % koko jätteen määrästä. Muu osa menee kierrätykseen ja energian tuotantoon. Jätevesien esikäsittelylaitoksella poistetaan liima aineet jätevedestä ennen viemäriin johtamista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan tehtaan toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Hakemuksen mukaan lähiseudun asukkaat eivät ole valittaneet luvan hakijalle melusta, hajusta tai muista tehtaan normaaliin toimintaa kuuluvista häiriöistä.

11 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Tehtaan saniteettijätevedet johdetaan jätevesiviemäriin ja edelleen Tampereen kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Sadevesiviemäri, johon johdetaan piha alueen hulevesien lisäksi kattovedet ja osa jäähdytysvesistä purkautuu maastoon noin 500 metrin etäisyydellä Myllypurosta. Sadevesiviemärissä on sulkuventtiili, jolla onnettomuustapauksissa voidaan estää haitallisten aineiden pääsy maastoon. Vuonna 2001 tehdas käytti vettä noin m 3, josta teollisuusjäteveden määrä on noin m 3, loput m 3 jakaantuu saniteetti ja jäähdytysvesiin. Jätevesien määrää ei mitata erikseen. Jäähdytysvettä kuluu mm. kattilalaitoksen lauhdevesien jäähdytyksessä ja prosessijäähdytyksissä. Kaikki jäähdytys on lämmönvaihtimilla tapahtuvaa epäsuoraa jäähdytystä, josta poistuva vesi on puhdasta. Tämä vesi johdetaan pääasiassa sadevesiviemäriin. Flotaatiopuhdistuslaitteiston avulla liimaisista pesuvesistä poistetaan kiintoainetta, joka aiheuttaa jätevedessä lähinnä biologista ja kemiallista hapenkulutusta. Jäteveteen ei johdeta ympäristölle vahingollisia aineita. Nykyisin tehtaalla on kuusi valmistuslinjaa. Vettä ei käytetä lainkaan silikonitelojen pesussa. Silikonoinnissa telat pestään etyyliasetaatilla ja hydratulla bensiinillä. Liima asemat pestään ensin vedellä ja lopuksi etyyliasetaatilla. Esikäsitellyt jätevedet johdetaan Tampereen kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Taulukko 3. Tampereen Veden asettamat raja arvot teollisuusjätevedelle, todetut arvot ennen esikäsittelyä sekä Tampereen Veden suorittaman lähtevän jäteveden tarkkailun tulosten vaihteluväli vuonna 2003 ja Määritys Tampereen Vesi tarkkaili teollisuusjätevesiä välisenä aikana yksitoista kertaa ja viisi kertaa eri pituisina ajanjaksoina. Osa näytteistä otettiin kokoomanäytteinä automaattisella näytteenottimella, osa yksittäisnäytteinä. Rajaarvo Arvo ennen esikäsittelyä Tarkkailutulosten vaihteluväli vuonna 2003 Lämpötila o C 10, ,0 49 ph ,3 9,5 7,4 8,6 BOD 7 mg/l Tarkkailutulosten vaihteluväli vuonna 2004 SS(kiintoaine) mg/l COD cr mg/l Kok.P mg/l 1,1 28,0 0,37 9,5 KMnO 4 mg/l Sähkönjohtavuus ms/m Zn mg/l 3,0 < 1 Cu mg/l 1,0 < 1 Cr kok mg/l 1,0 < 1 Ni 0,5 < 0,5 Pb 0,5 < 0,5 28, ,6 318

12 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Päästöt ilmaan Cd 0,01 < 0,01 Tehdas tarkkailee puhdistuslaitoksen toimintaa kiintoaine ja kuiva ainemäärityksin viikoittain. Kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 2,7 385,7 mg/l ja pharvo on vaihdellut välillä 7,4 11. Joinain kertoina näytettä ei ole voitu ottaa, koska liete on ollut liian sakeaa. Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen käyttö ja vähentämisohjelma Tehdas käytti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) 47 tonnia vuonna 2002, 29 tonnia vuonna 2003 ja vuonna tonnia. Määrät koostuvat liimojen polymeeridispersioiden jäännösmonomeereistä, liimojen kostutusaineiden apuliuottimista, laminointikoneiden telojen pesuun käytetystä etyyliasetaatista sekä silikonissa ja silikoniasemien pesuun käytetystä hydratusta bensiinistä. Vuoden 2002 jälkeen silikoneissa ei ole käytetty liuottimia. Valtioneuvoston asetuksen orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VOC asetus) liimaus on luvanvaraista toimintaa kun liuottimien käyttö ylittää 10 t/a ja pinnoituksen osalta luparaja on 15 t/a. Raflatac Oy:n toiminta on siten VOC asetuksen mukaan luvanvaraista vain liimauksen ja pinnoituksen (silikonoinnin) osalta. Lakkauksessa käytettävät VOCyhdisteiden määrät eivät ylitä lakkaukselle asettua 15 tonnin raja arvoa. Lakkauksessa käytettiin VOC yhdisteitä vuonna 2004 noin 80 kg. VOC asetuksen 453/2001 liitteen 2 mukaisesti laskettuna VOC tavoitearvoiksi saadaan arvoja, jotka ovat paljon korkeampi kuin laitoksen nykyiset liuottimien kulutusmäärät. Tuotannon nostaminen 800 miljoonaan neliömetriin kasvattaa haihtuvien hiilivetyjen kulutusta 64 tonniin vuodessa, mutta määrä jää huomattavasti pienemmäksi kuin päästöjen vähentämisohjelmalla laskettu tavoitearvo (TE). Kulutus ja tavoitearvo on laskettu vuonna 2003 käytössä olleiden kemikaalien mukaan. VOC asetuksen mukaista haihtuvien orgaanisten liuottimien vähentämistarvetta ei siten ole. Taulukko 4. Tehtaan haihtuvien orgaanisten liuottimien käyttömäärät ja tavoitearvot sekä uudella kapasiteetilla laskettuna. Tavoitearvon laskennassa on käytetty liimaukselle annettua lisäprosenttia (15 %). Käytettyjen aineiden kokonaismassa t Kiintoaineen määrä t Haihtuvien orgaanisten liuottimien käyttömäärät t Tavoitearvo (TE) t Vuoden 2003 kemikaaleilla laskettu 800 milj. m 2 :n tuotanto Silikonitelojen pesuissa käytetystä hydratusta bensiinistä vain osa haihtuu ilmaan. Teh

13 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 das on arvioinut, että noin 80 % saadaan talteen. Liuotinpitoinen silikonijäte on toimitettu Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Vuonna 2002 tehtaan VOC päästöt mitattiin. Päästömittaukset osoittavat, että VOC päästöt ovat asetuksen 435/2001 sisällä. Mittausepävarmuus +15 % huomioon ottaen linjan CM4 VOC pitoisuus oli mittauksissa raja arvon 50+7,5 mgc/nm 3 suuruinen, mutta ei ylittänyt sitä. Muut pitoisuudet alittivat pitoisuusrajaarvon. Hakemuksen mukaan tehdas pyrkii edelleen päästöjä vähentävään toimintaan. Tähän asti suurimmat parannukset on tehty hydratun bensiinin käytön vähentämisessä silikoneissa. Vuonna 1998 käyttö oli 50 t (tuotanto milj, m 2 ). Vuonna 2000 vastaava luku oli 20 t (tuotanto milj, m 2 ). Vuonna 2002 vastaava luku oli 19 t (tuotanto milj, m 2 ). Vuonna 2003 hydratun bensiinin käyttö silikoneissa on kokonaan lopetettu. Hydrattua bensiiniä käytetään enää silikoniasemien pesuun viikonloppuseisokkien alkaessa. Vuonna 2003 sitä käytettiin 9150 l ja vuonna litraa. Liuottimien käyttöä on jo vähennetty merkittävässä määrin ja aiotaan vähentää edelleen mahdollisuuksien mukaan. Liuottimia on edelleen käytettävä koneiden pesuissa. Vähentämismahdollisuudet riippuvat raaka aineiden tuotekehityksestä ja siitä, löydetäänkö pesuissa käytettävää etyyliasetaattia korvaavia riittävän tehokkaita ja käyttökelpoisia aineita. Hakemuksen mukaan tuotannon kasvaessa, myös liuotinmäärät lähtökohtaisesti lisääntyvät. Mikäli raaka aineet kehittyvät niin, että liuotinaineiden käyttöä voidaan nykyisestä vähentää, arvioidaan päästävän 64 tonniin tuotannon ollessa kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Ilman viime vuosina tehtyjä liuottimien käytön vähennystoimenpiteitä vuoden 2002 VOC päästöt olisivat olleet 121 t. Neljän vuoden aikana on suhteellisia VOC päästöjä vähennetty jo lähes 50 %. Tehtaan ilmapäästöt aiheuttavat jonkin verran hajuhaittaa. Tuuli ja sääolosuhteet vaikuttavat hajupäästöihin. Hiukkaspäästöt Tehtaan reunanauhapoistokeräimen hiukkaspäästöt ja yhden linjan hiukkaspäästöt mitattiin vuonna Reunanauhapoistokeräimen hiukkaspäästö oli 0,31 mg/nm 3 ja CM3 silikonikuivaimen hiukkaspäästö oli 0,61 mg/nm 3. Hiukkasten koostumusta ei ole erikseen analysoitu. Ne ovat erilaisia ilmassa olevia epäpuhtauksia reunanauhajärjestelmässä ja polttoprosessissa syntyviä hiukkasia. Kattiloiden päästöt Prosessin toimintaan liittyvä lämmitys ja kuivaus tehdään maakaasulla, joka puhtaana ja energiatehokkaana polttoaineena aiheuttaa mahdollisimman pieniä ympäristöhaittoja. Maakaasun poltosta syntyy hiilidioksidin lisäksi lähinnä typenoksidien päästöä.

14 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Melu ja tärinä Taulukko 5. Kattiloiden päästömittaustuloksia maakaasulla ,5 MW:n höyrykattila täydellä teholla 3,5 MW:n höyrykattila puolella teholla Hiukkaset mg/nm 3 0,1 11 redusoitu O 2 3 %:iin NO x mg/nm CO mg/nm 3 0, ,5 MW:n lämmityskattila täydellä teholla 7,5 MW:n lämmityskattila puolella teholla Hiukkaset mg/nm 3 0,8 2,5 redusoitu O 2 3 %:iin NO x mg/nm CO mg/nm 3 0,0 0,0 2,0 MW:n konttikattila täydellä teholla 2,0 MW:n konttikattila puolella teholla Hiukkaset mg/nm 3 1,5 3,9 redusoitu O 2 3 %:iin NO x mg/nm CO mg/nm 3 1,1 2,2 Kaikki kattilat käyttivät polttoaineenaan maakaasua, joten hiukkaspäästöt ovat vähäiset. Höyrykattilan puolitehoa ajettaessa hiukkaspäästöt olivat korkeampia. Kattila kävi liian pienellä palamisilmalla, mikä voi aiheuttaa nokeentumista. Normaalisti kattilaa ajetaan täydellä teholla. Typen oksidien pitoisuus oli kaikilla kattiloilla hyvin tyypillinen maakaasun polton aiheuttama pitoisuus. Häkäpitoisuutta ei savukaasuissa esiintynyt muuta kuin höyrykattilalla puolitehoa ajettaessa. Mittausten luotettavuutta laski varsinkin konttikattilan osalta se, että mittausjaksot olivat erittäin lyhyitä, koska kattila toimi varajärjestelmänä eikä sitä saatu käymään pitkää aikaa. Mittausraportissa todetut typen oksidien päästöt 157 ja 142 mg/nm³ ovat ominaispäästöinä alueella mg/mj. Vuonna 2001 höyrykattilan typen oksidien päästöt olivat 8,5 t, lämpökattilan 2,6 t ja konttikattilan 1,5 t. Höyrykattilan typenoksidien päätöt olivat vuonna ,9 t ja vuonna ,9 t. Lämpökattilan päästöt olivat vuonna ,0 t ja vuonna ,9 t. Kuivatuksen typenoksidipäästöt olivat vuonna ,1 t ja ,9 t. Hakemuksen mukaan tehtaan normaalin toiminnan aiheuttamaa melua ei ole koettu häiritseväksi ympäröivän asutuksen taholta. Melua aiheutuu lähinnä katolla olevista puhaltimista, liikenteestä ja ulkona tapahtuvasta lastaus tai purkutöistä. Tehdas toimii ympärivuorokautisesti, joten melurasitus kohdistuu myös yöaikaan. Uusissa asennuksissa pyritään mahdollisuuksien mukaan pienentämään melutasoa tai ainakin olla kasvattamatta sitä. Hakemuksen mukaan tehtaan toiminta ei aiheuta ympäristössä tärinää. Tehtaan toiminta on muuttunut oleellisesti 15 vuoden aikana. Eniten melua aiheuttava reunanauhajätteen käsittelyjärjestelmä siirrettiin asutuksesta kauemmaksi tehtaan eteläpuolelle 1990 luvulla.

15 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Tehtaan aiheuttama liikenne on alueen muuhun liikenteeseen nähden vähäistä. Liikennemäärä on Tesomankadulla noin 7190 ja Virontörmänkadulla noin 2830 ajoneuvoa vuorokaudessa liikennelaskennan perusteella. Tehtaan liikenne on noin 320 autoa vuorokaudessa. Tästä liikenteestä 60 autoa on raskasta liikennettä, joka ajoittuu lähinnä päiväaikaan. Tehtaan aiheuttamaa ympäristömelua arvioitiin sekä mittauksin että laskennallisesti heinäkuussa Tarkasteluajankohtana laitoksen tuotantokoneet ja muut laitteet olivat normaalissa käytössä. Kaikki melutasoltaan merkittävät melulähteet (68 kpl) mitattiin. Merkittävimpiä melulähteitä ovat vesikatolla sijaitsevat prosessiilmanvaihtoon liittyvät poistoilmanpuhaltimet. Näiden melulähteiden (n. 6 kpl) äänitehotaso on yli 100 db(a). Muiden melulähteiden äänitehotasot ovat välillä db(a). Melulähteet sijaitsevat pääosin laitoksen vesikatolla noin yhdeksän metrin korkeudessa. Melumallinnukseen rajattiin tarkastelualue, johon kuuluivat lähellä olevat kerros ja omakotitaloalueet, mahdollisesti tuleva asuntoalue (Kalkun kehätien ja Teerivuorenpuiston väliin), virkistysalueet sekä Tesomankadun ajoneuvoliikenne. Meluselvityksen perusteella tehtaan aiheuttama melu läheisillä asuinalueilla on yleensä alle 50 db(a). Tesomankadun varrella olevan yhden kerrostalon kohdalla enimmillään välillä db(a). Tehdasalueen ympäristössä tehtiin melumittauksia klo välisenä aikana. Mittausten aikana ei tuullut, pilvisyys oli 7/8 ja lämpötila oli + 15 o C. Raflatac Oy:n tuotanto oli normaalia eikä Tesomankadulla ollut liikennettä mittausten aikana. Verrattaessa mittaustuloksia vuoden 2002 melumallin laskelmiin, voidaan havaita, että nyt mitatut keskiäänitasot ovat 2 6 db:ä mallin laskemia keskiäänitasoja alhaisempia. Tämä johtuu osaksi, että melumalli laskee melutasot joka suuntaan lievässä myötätuulessa, kun taas mittausten aikana ei tuulta ollut lainkaan. Melumallilaskelmat on lisäksi tehty olettaen, että kaikki puhaltimet ovat yhtä aikaa päällä, mikä ei hakijan mukaan vastaa todellista käyntitilannetta. Tehdas on suunnitellut melunvaimennustoimenpiteitä tehtäväksi mennessä. Lisäksi tuotantomääriä lisättäessä huolehditaan siitä, ettei ympäristömelu nykyisestä lisäänny ja meluntorjunta otetaan huomioon muutosinvestointeja toteutettaessa. CM8 linja puretaan pois kesällä CM4 linjan kapasiteettia kasvatetaan lähitulevaisuudessa, jolloin myös poistopuhaltimia tulee lisää. Suunnitteilla olevan asemakaavan muutoksen toteutuessa lähellä tehdasta sijaitseva teollisuusalue muuttuu asuinalueeksi. Kysymyksessä olevalle tehdasalueen rakentamattomalle etelän puoleiselle osalle on aikanaan siirretty melua aiheuttavia toimintoja, jotta meluhaitoilta nykyisillä asuinalueilla vältyttäisiin. Eteläpuolelle on sijoitettu myös purkaus ja lastaustoiminnot. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Valmistuksessa syntyy materiaalijätettä. Pinta ja taustamateriaalia jää jätteeksi muutama kerros rullien alusta ja lopusta. Paperijäte menee kierrätykseen ja muovijäte polttoon. Laminoinnissa ja leikkuussa syntyy laminaattijätettä rullien alusta ja lopusta, reunanauhajätettä sekä epäkuranttia materiaalia. Liima ja silikonivaihtojen yhteydessä syntyy pieniä määriä liima ja silikonijätteitä, joita ei voida käyttää uu

16 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 Päästöt maaperään (estäminen) delleen. Nämä ja mahdollisesti vanhentuneet liima ja silikonierät käsitellään ongelmajätteinä. Jätteen erottelulla ja hyötykäytöllä on tehtaan kaatopaikalle aiheuttama kuormitus pidetty vähäisenä. Kierrätettävissä oleva materiaali erotellaan ja toimitetaan höytykäyttöön. Tuotantojätteestä (yhteensä noin t ) 91 % hyödynnetään energian tuotantoon, 5 % kierrätetään ja vain 4 % sijoitetaan kaatopaikalle. Tuotantojätettä syntyy noin 9 % käytetystä raaka aineesta. Muuta kuin tuotantojätettä syntyy noin 100 t, joka sisältää 36 t kierrätettävää metallijätettä. Energiajäte toimitetaan tällä hetkellä UPM Kymmene Oyj:n Tervasaaren tehtaan kattilaan poltettavaksi. Ympäristömääräysten muuttuessa voidaan joutua sijoittamaan polttokelpoista jätettä myös kaatopaikalle, jos seudulta ei löydy polttoon soveltuvaa kattilaa. Jätteet on luovutettu kuljettajille, jotka on hyväksytty jätetiedostoon tai jätteet on toimitettu luvanvaraiseen paikkaan käsittelyyn. Taulukko 6. Jätemäärät vuosina Jätelaji 2001 t/a 2002 t/a 2003 t/a Tarralaminaatti ja puujäte Paperi ja hylsyt 295, Metalliromu Yhdyskuntajäte 273 Biojäte 2,1 Jätevesiliete 1059 Öljyn pilaama maa 292 Lievästi pilaantunut 218 maa Öljy vesiseos 0,98 82,7 1,8 Liimajäte 5,8 83 Kiinteä öljyiset jätteet 0,25 1,97 Öljyjäte 2,1 12,9 Lyijyakut 2,8 4,3 SE romu 2,1 1,3 1,8 Loisteputket 0,16 0,11 0,17 Pienakut ja paristot 0,04 0,06 4,45 Painovärit yms. 17,2 Silikonipitoinen liuotinjäte sisältyy liimajätteen määrään. Painovärit yms. jätteet ovat sisältyneet aiemmin liimajätemäärään. Lupahakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveden pilaantumista. Kemikaalien purkupisteet on varustettu kahdella viemärikaivolla, joista vedet johdetaan teollisuusjätevesien selkeytyslaitokselle. Kemikaalien purkupisteet on varustettu kallistuksin niin, että mahdolliset kemikaalit valuvat viemäriin ja tehtaan esikäsittelylaitokselle eikä sadevesiviemärikaivoihin päin. Tankkauspisteen asfalttialue

17 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 on lämmitetty jäätymisen estämiseksi. Kemikaalien purkua valvoo tehtaan puolesta koulutettu henkilö. Ennen varsinaisen tehdasalueen viimeistä sadevesikaivoa sadevesiviemärissä on sulku. Sulku on lukittu, mutta avain on onnettomuustilanteessa saatavilla rikottavan lasin takaa. Sadevesiviemärin purkuputken pää on varustettu sulkuventtiilillä ja ylivuotoputkella varustetulla umpikaivolla. Öljysäiliöiden poistaminen Poistettaessa tehtaan piha alueelta vanhoja (3 kpl) raskasöljysäiliöitä (á 50 m 3 ), paljastui ylitäytön aiheuttamaa maaperän pilaantumista. Lämpökeskuksen alle ja välittömään läheisyyteen jäi pilaantunutta maata, jota ei voi poistaa rakennusta purkamatta. Pilaantuminen on kuitenkin paikallista ja sen leviäminen on erittäin epätodennäköistä. Tehtaan ympäristövaikutukset tuotantomäärien kasvaessa Tehtaan tuotantomäärä vuonna 2002 oli noin 400 milj. m 2 tarralaminaattia. Nykyisen tuotantolaitteiston kapasiteetti on hyödynnetty työaikamuodossa 35 eli tehdas toimii viitenä päivänä viikossa 24 h vuorokaudessa. Kapasiteetin ja tuotantomäärän nostaminen tasolle 800 milj. m 2 voi tapahtua kahdella eri tavalla. Tuotantoaikaa voidaan lisätä siirtymällä keskeytymättömään työaikamuotoon ja/tai nostamalla yksittäisen konelinjan tehokkuutta. Keskeytymättömässä työaikamuodossa nykyisellä laitekannalla päästään 1,4 kertaiseen tuotantoon, joka on 560 milj. m 2. Nostamalla joidenkin konelinjojen nopeuksia päästään mainittuun maksimikapasiteettiin. Nykyiset ajonopeudet tehtaalla ovat noin m/min, kun uusimpien konelinjojen nopeudet voivat olla m/min. Nopeuden nostaminen edellyttää investointeja koneisiin. Jätemäärät Periaatteessa jätemäärät kasvavat suhteessa tuotantomääriin. Paperilaminaatti yms. energiana tai materiaalina kierrätettävä jäte lisääntyy suoraan suhteessa tuotantomäärään. Ongelmajätteiden syntymiseen tuotannon kasvamisella ei ole oleellista vaikutusta. Taulukko 7. Jätemäärät eri tuotantomäärillä. Tuotanto 800 Jätelaji Tuotanto 400 Jätteen sijoitus milj. m 2 milj. m 2 Tarralaminaatti ja 5441 t/a t/a Hyödyntäminen energiana puujäte Paperit ja hylsyt 295,2 t/a 590 t/a Kierrätys Metalliromu 36 t/a 36 t/a Kierrätys Yhdyskuntajäte 307,8 t/a 320 t/a Kaatopaikka Biojäte 2,1 t/a 2,3 t/a Kaatopaikka/kompostointi Ongelmajätteet 14,3 t/a 15 t/a Ongelmajätteiden käsittelylaitos

18 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 Melu Toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu ei nykyisestä tasosta merkittävästi muutu. Mikäli siirrytään keskeytymättömään työaikamuotoon, toiminnasta aiheutuu melua myös viikonloppuisin. Hakemuksen mukaan konelinjoja uusimalla melun syntymistä on mahdollista jopa pienentää. Liikenne Käytännössä raskaan ajoneuvoliikenteen määrät kasvavat suoraan suhteessa tuotantoon. Muuhun liikenteeseen ei tuotantomäärällä ole suurta vaikutusta. Oheisessa taulukossa ajoneuvoliikenteen määrät on arvioitu nykyisellä ja kaksinkertaisella tuotantomäärällä. Taulukko 8. Liikennemäärät eri tuotantomäärillä. Liikennelaji Tuotanto 400 milj. m 2 Tuotanto 800 milj. m 2 Lähtevä tavara, raskas liikenne autoa vrk autoa vrk Saapuva tavara, raskas liikenne autoa /vrk autoa/vrk Henkilöautoliikenne n. 120 autoa/vrk n. 120 autoa/vrk Huolto, kunnossapito ja autoa/vrk autoa/vrk muu liikenne, kuorma autot Huolto, kunnossapito ja muu liikenne, pakettiautot autoa/vrk autoa/vrk Päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen tuotantoon suhteutettu määrä ei muutu tuotantomäärän kasvaessa. Kattilalaitoksen päästöt höyrykattiloiden osalta seuraavat tuotannon määrää eli vuosittaiset typenoksidipäästöt kasvavat 6 tonnista 10,9 tonniin. Lämmitystarve ei kasva tuotantomäärien kasvaessa. Taulukko 9. Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen käyttömäärät eri tuotantomäärillä. Päästöt ilmaan Tuotanto 400 milj. m 2 Tuotanto 800 milj. m 2 Käyttö nyk. raakaainevalikoimalla 63 t/a 126 t/a Käyttö vähentämissuunnitelman mukaisella raakaainevalikoimalla 30 t/a 64 t/a Päästöt viemäriin Luvan hakija on arvioinut jätevesien tuotantoon suhteutettu määrän pienenevän, koska ylimääräiset pesut tuotannon viikonloppupysähdysten vuoksi poistuvat. Joka tapauksessa absoluuttinen jätevesimäärä kasvaa jonkin verran. Jäteveden määrän arvellaan kasvavan m 3 :iin 800 milj. m 2 tuotannolla. Kemikaalien käyttö ja varastointi

19 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 Kemikaalien varastointimäärissä ei tapahdu oleellista muutosta tuotannon kasvaessa. Lähinnä joidenkin haittaa aiheuttamattomien liiman raaka aineiden varastokokoja voidaan joutua kasvattamaan. Vuosittaiset käyttömäärät kasvavat oheisen taulukon mukaisesti. Taulukko 10. Kemikaalien käyttö eri tuotantomäärillä Kemikaali Tuotanto 400 milj. m 2 (kulutusarvio v.2007 Tuotanto 800 milj. m 2 ((kulutusarvio v. 2007) Silikoni 540 t/a 1080 t/a Etyyliasetaatti 12 t/a 18 t/a Hydrattu bensiini 9 t/a 18 t/a Liiman raaka aineet t/a t/a Ammoniakkivesi 21 t/a 42 t/a NaOH 20 % 25 t/a 30 t/a Polyalumiinikloridi 25 t/a 30 t/a TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan laitoksen toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Tehtaan aiheuttama melu on lähes sama päivä ja yöaikana. Laitoksen lähiympäristössä ei ole Tesomankadun ja rautatien liikennemelun lisäksi muita merkittäviä ympäristömelua aiheuttavia laitoksia. Tehdyn meluselvityksen perusteella Raflatac Oy:n lähialueiden keskiäänitasot ovat yleensä alle 50 db(a). Tesomankadun varrella olevan yhden kerrostalon kohdalla enimmillään välillä db(a). Tesomankadun liikenteen osuus on vastaavilla alueilla päiväaikana välillä db(a) ja yöaikana kaikilla asuinalueilla alle 47 db(a). LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Toiminnan tarkkailu perustuu pääasiassa prosessien valvontaan. Päällystysprosessissa seurataan liiman ja silikonien määriä jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Jokaisesta ajosta otetaan näytteet, joista tehdään laboratoriossa määritykset sen tuotespesifikaation mukaisuudesta. Näillä järjestelyillä pyritään paitsi tuotelaadun valvontaan myös vähentämään tarpeetonta ympäristörasitusta pitämällä hylky mahdollisimman pienenä ja käytettyjen päällysaineiden määrää optimitasolla. Päästötarkkailu ja raportointi Säännöllisellä ennakkohuollolla pidetään koneet ja katolla olevat laitteistot hyvässä kunnossa. Ennakkohuollolla pystytään vähentämään mm. tarpeetonta melukuormitusta. Ennakkohuolto ohjelma on tietokonejärjestelmässä, josta tulostetaan työlistat ja jonne raportoidaan tehdyt ennakkohuoltotoimenpiteet. VOC päästöjä seurataan vuosittain laskemalla käytetyt liuotinmäärät ja kulutettujen raaka aineiden VOC pitoisuuksien määrät yhteen. Liimakomponenttien osalta laskelma perustuu toimittajien ilmoittamiin VOC pitoisuusarvioihin. Ostettujen liuottimien osalta laskelma perustuu kulutustilastoihin. Raaka aineittain raportoidun

20 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 tuotannon neliömäärien perusteella lasketaan VOC päästöt vuositasolla. Lisäksi mahdollisten merkittävien prosessimuutosten yhteydessä tarkastellaan VOCpäästöjen raja arvojen toteutumista kertaluonteisilla mittauksilla. Kattilalaitoksilla ei ole jatkuvatoimisia mittauksia. Kattiloiden toimintaa valvotaan henkilökunnan toimesta päivittäin tehtävillä tarkastuksilla. Erilaiset jäte erät punnitaan ja jätteiden määrää seurataan vuositasolla tehtävillä raporteilla suhteessa tuotantomäärään. Tehdas seuraa jäteveden esikäsittelylaitoksen toimintaa kerran viikossa tehtävän viemäriin johdettavan veden kiintoainepitoisuuden määrityksellä. Jäteveden esikäsittelylaitoksen henkilökunta valvoo laitoksen toimintaa päivittäin, jolloin laitoksella lähtevän veden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti ja tarvittaessa määritetään testilaitteilla selkeytyskemikaalien oikea annostus, tehdään laitoksessa vaadittavat puhdistukset ja pakataan liete. Toimintahäiriöstä on lisäksi hälytykset kiinteistön hälytysjärjestelmään. Tehtaalla on ympärivuorokautinen päivystys, joka reagoi mahdollisiin häiriöilmoituksiin. Tampereen Vesi Oy tarkkailee jätevesilaitoksen päästöjä pistokokeilla. Raflatac Oy osallistuu Tampereen ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelmaan. Jätevedenpuhdistamon mittaustulokset ja häiriöt tallentuvat automaatiojärjestelmään. Niitä tutkimalla voidaan määritellä myös miehittämättömän ajan häiriötilanteiden olosuhteet ja syyt. Puhdistamon hoitaja pitää päiväkirjaa järjestelmän toiminnasta ja häiriöistä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tehtaan ympäristöriskit on arvioitu PK yritysten riskienhallintatyökalua käyttäen. Suurimpana riskinä voidaan pitää kemikaalien tai liiman raaka aineiden joutumista vahingon tai onnettomuuden seurauksena sadevesiviemäriin ja sitä kautta luontoon. Sadevesiviemäri on varustettu sulkuventtiilillä ja kemikaalien käsittelypaikoilla on viemäriaukkojen sulkemiseen tarkoitettuja sulkumattoja ja imeytysainetta. Henkilökunta on aina läsnä kemikaalien käsittelyssä ja vastaanotossa ja se on koulutettu oikeaan ja nopeaan toimintaan mahdollisissa vahinkotapauksissa. Myös muut ympäristöriskit on kuvattu, luokiteltu ja niiden vähentämiseksi on määritelty vastuuhenkilöt ja aikataulut. Merkittäviksi ja kohtalaiseksi luokiteltujen riskien osalta toimenpiteet on tehty. Joitakin vähäisen riskin kohteita on tekemättä tai niiden riski on arvioitu niin pieneksi, että seuranta riittää. Tehtaalle on laadittu turvallisuussuunnitelma, jossa on toimintaohjeet erilaisissa häiriö ja onnettomuustilanteissa. Turvallisuussuunnitelma on luettavissa mm. tehtaan intranet järjestelmästä. Turvallisuussuunnitelmasta on annettu koulutusta tehtaan henkilöstölle ja lisäksi sen toimivuutta on kokeiltu syyskuussa 2002 järjestetyssä palo ja pelastusharjoituksessa. Tulipalon torjuntaan on suunnitelmissa kiinnitetty erityistä huomiota. Tehtaan henkilökunnalle annetaan vuosittain alkusammutuskoulutusta ja tulitöiden tekemiseen vaaditaan kirjallinen lupa ja tulityökortti. Tehtaalla pidetään viranomaisten pitämien palotarkastusten lisäksi sisäinen palotarkastus kaksi kertaa vuodessa.