Taloussuunnitelma Talousarvio 2015

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma Talousarvio Valtuusto

2 Sisällys 2(69) 1 Suunnitelman lähtökohdat Yleinen taloudellinen tilanne ja taustat kuntayhtymän taloudelle Sairaanhoitopiirin alue, väestö ja palvelujen tarve Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän strategia Sairaanhoitopiirin sisäisten toimintojen kehittäminen Kanta-Hämeen alueellisen yhteistyön kattava kehittämistoiminta Erityisvastuualueen (Erva) yhteistyöstä sopiminen ja yhteistyön tiivistäminen Vuoden 2015 talousarvion painopistealueet Henkilöstösuunnittelun painopisteet vuodelle Tulosaluekohtaiset suunnitelmat Operatiivinen tulosalue Operatiivisen tulosalueen toimintasuunnitelma Operatiivisen tulosalueen henkilöstö Operatiivisen tulosalueen tuloslaskelmat Konservatiivinen tulosalue Konservatiivisen tulosalueen toimintasuunnitelma Konservatiivisen tulosalueen henkilöstö Konservatiivisen tulosalueen tuloslaskelmat Psykiatrian tulosalue Psykiatrian tulosalueen toimintasuunnitelma Psykiatrian tulosalueen henkilöstö Psykiatrian tulosalueen tuloslaskelmat Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen toimintasuunnitelma Sairaanhoidollisten palvelujen henkilöstö Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen tuloslaskelmat Tukipalvelujen tulosalue Tukipalvelujen tulosalueen toimintasuunnitelma Tukipalvelujen tulosalueen henkilöstö Tukipalvelujen tulosalueen tuloslaskelmat Kuntayhtymän talousarvio vuodelle Yleiset perustelut ja sitovuustasot Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa Investointimenot ja -tulot sekä poistot ja lainoitus suunnitelmakaudella Rakentamishankkeiden perustelut Investointi- ja rahoitusosa Kuntamaksut Kuntamaksut vuonna 2015, ilman ensihoitoa Kuntamaksujen vertailu Kanta-Hämeen apuvälinekeskusliikelaitos Toimintasuunnitelma Apuvälinekeskusliikelaitoksen henkilöstö ja henkilöstösuunnitelma Apuvälinekeskusliikelaitoksen tuloslaskelma sekä rahoitus ja investointilaskelma Talous ja investoinnit Liitteet 1. Kanta-Hämeen väestö ikäryhmittäin Erikoissairaanhoidon sairaansijat vv Sairaanhoitopiirin virat ja työsopimussuhteet Erikoissairaanhoidon suoritteet vv Palvelujen määrä kunnittain

3 3(69) 1 Suunnitelman lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain on määrä tulla voimaan vuonna Tällöin aloitetaan valmistelut uuden järjestelmän käynnistämiseksi vuoden 2017 alusta alkaen. Lain mukaan Suomi jaetaan viiteen sote-alueeseen, joilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Sote-alue laatii järjestämispäätöksen, jonka sosiaalija terveysministeriö vahvistaa. Kunnat osallistuvat sosiaali- ja terveysalueen kustannusten rahoitukseen maksulla, joka perustuu kunnan asukasmäärään, jota on painotettu ikä- ja sairastavuuskertoimilla. Tällä tavoin määrättävien kuntien rahoitusosuuksien suuruutta tasataan vuosina siten, että rahoitusosuutta korotetaan tai alennetaan siten, että poikkeamasta otetaan kunakin vuonna huomioon yhtä suuri osuus. Kuntien edustajakokous sote-alueen perustamista varten on kutsuttava koolle viimeistään Perussopimus on hyväksyttävä viimeistään Sote-alueen kuntayhtymä aloittaa toimintansa viimeistään Kunnan/kuntayhtymän on ilmoitettava halukkuutensa toimia tuottajana viimeistään Sote-alueen on hyväksyttävä ensimmäinen järjestämispäätös viimeistään Sote-alueiden järjestämisvastuu ja kuntien/kuntayhtymien tuottamisvastuu alkavat Sairaanhoitopiirit lakkaavat nykymuodossaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämän arvioidaan olevan vuoden 2014 lopussa yli 26 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaan alijäämien kattaminen aloitetaan vuonna ,4 milj. eurolla ja alijäämät on katettu kaikilta osin vuonna Alijäämien kattaminen perustuu toisaalta kuntamaksujen 4 %:n suuruiseen vuosittaiseen kasvuun ja toisaalta sairaanhoitopiirin toimintojen tehostamiseen ja taloudellisuuteen. Sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt vuonna 2010 strategian vuoteen 2015 asti. Uusi strategia vuosille on valmisteltu vuoden 2014 aikana. Sairaanhoitopiirissä on suunniteltu ja toteutettu Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköiden välistä työnjakoa siten, että Riihimäen yksikössä keskitytään päiväkirurgiaan ja päiväsairaalatoimintaan. Tukipalveluiden osalta on valmisteltu lisääntyvää yhteistyötä erityisesti Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Erityisesti radiologian osalta on valmisteilla uusia yhteistyömuotoja. Sairaanhoitopiirin eri yksiköiden toimintaa on tehostettu mm. ulkopuolisten selvitysten ja auditointien avulla. Myös yhteistyötä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja muiden tahojen kanssa on laajennettu. Erityisenä kehittämiskohteena on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan ulkopuolisten sairaaloiden käytön kriittinen tarkastelu. Suomessa on joillakin erikoisaloilla vakavaa erikoislääkäripulaa. Kanta- Hämeen keskussairaalassa työvoiman saatavuus on yleensä ollut hyvää. Pulaa on kuvantamisen ja psykiatrian erikoislääkäreistä. Erikoislääkärikoulutuksen tehostamiseksi ja sairaalan profiilin nostamiseksi sairaanhoitopiiri on lahjoittanut akuuttilääketieteen professuurin Tampereen yliopistoon, kirurgian professuurin Turun yliopistoon ja yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa neuvottelut kuvantamisprofessuurin lahjoittamiseksi Helsingin yliopistoon ovat pitkällä.

4 4(69) Näillä toimilla pyritään mahdollistamaan nykyistä pidempi erikoistumiskoulutusjakso Kanta-Hämeen keskussairaalassa ja myös lisäämään sairaalan houkuttelevuutta ammattilaisten työpaikkana. Professorit antavat opetustyöpanoksensa omissa yliopistoissaan, mutta kliininen työ tapahtuu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Karkeasti arvioiden professoreiden kliininen työ edustaa noin 50 % heidän kokonaistyöpanoksestaan. Terveydenhuoltolain mukaisesti on laadittu yhteistyössä kuntien kanssa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen kattava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelmassa on sovittu kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuoltolakiin liittyen on Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella laadittu neljän sairaanhoitopiirin toimesta yhteinen järjestämissopimus. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittu erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteesta. Lain mukaan työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaisesti hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne ja taustat kuntayhtymän taloudelle Vuoden 2014 aikana tehdyt yleiset talousennusteet ovat jatkuvasti heikentyneet. Lähes kaikkien uusimpien ennusteiden mukaan talouskehitys tänä vuonna on negatiivinen. Ensi vuodelle ennusteet ovat hieman parempia ja vaatimattoman kasvun arvellaan käynnistyvän. Heikko talouskasvu heijastuu myös kuntien talouteen. Verotulojen kasvu on heikkoa ja valtio säästää mm. leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Kuntien talousongelmat heijastuvat myös kuntayhtymiin. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan Uuden kuntalain myötä alijäämän kattamisvelvollisuus laajenee koskemaan myös kuntayhtymiä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin taloussuunnitelman mukaan alijäämät, joiden määrä vuoden 2014 lopussa tullee olemaan yli 26 milj. euroa, tulevat katetuiksi vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan uusi sotejärjestelmä alkaa toimia vuoden 2017 alussa. Sairaanhoitopiirien toiminta lakkaa vuoden 2016 lopussa. Uudistukseen liittyvät taloudelliset järjestelyt tarkoittavat Kanta-Hämeen kuntien osalta kustannusten merkittävää kasvua. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan piristyvän. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit ovat n. 0,5-1,5 %. Vuodelle 2016 valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 %.

5 5(69) Kunta-alalla on vuosia koskeva virka- ja työehtosopimus. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotusten kustannusvaikutus on 0,4 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 %:n suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 %. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 %:in. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat jonkin verran, toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy n. 30 %. Peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan olevan n. 1 %:n tasolla vuosina 2014 ja Sairaanhoitopiirin alue, väestö ja palvelujen tarve Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimialueen väestöpohja on vuoden 2013 lopun tilanteen mukaan asukasta. Vuoden 2009 alusta toimialueeseen on kuulunut 11 kuntaa. Seutukunnittain kunnat ja väestöpohjat jakaantuvat seuraavasti: Forssan seutu Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä Hämeenlinnan seutu Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Riihimäen seutu Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki asukasta asukasta asukasta Kuva: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat.

6 6(69) Kanta-Hämeen väestö ja väestöennusteet Vuoden 2013 lopun tilanteen mukaan Kanta-Hämeen väestömäärä on asukasta. Kuntakohtaiset väestötiedot ikäryhmittäin on esitetty liitteessä 1. Väestöennusteen (Tilastokeskus, 2012) mukaan Kanta-Hämeen väestömäärä vuonna 2015 on noin asukasta, mikä tarkoittaa hieman alle 2,2 %:n kasvua nykytilanteeseen. Ennusteen mukaan Kanta-Hämeessä olisi ollut vuoden 2013 lopussa 2000 asukasta enemmän kuin väestölaskennan mukaan on. Ennusteessa kasvu jatkuu edelleen niin, että vuonna 2040 Kanta-Hämeen väestömäärä on noin (+14,1 % vuodesta 2013). Seutukunnittain tarkasteltuna väkiluku lisääntyy suhteellisesti eniten Riihimäen seudulla. Myös Hämeenlinnan seutu on positiivisen väestönkehityksen aluetta. Forssan seudun väkiluku vähenee hieman vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen väkiluku alkaa kasvaa. Kuvio: Kanta-Hämeen suhteellinen väestökehitys seutukunnittain (Tilastokeskuksen ennuste 2012.) Väestön ikärakenne Tulevalle väestökehitykselle on ominaista ikääntyneiden, erityisesti yli 75-vuotiaiden, määrän lisääntyminen, mikä tuo paineita ja kysyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, erityisesti sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon vanhuspalveluille. Ikäryhmät Yli 75- Yhteensä Seutu Forssan seutu -0,2-0,6-0,9-4,4-7,6-7,4 3,3 1,7-0,1 1,2 7,1 9,7-0,1 0,6 1,3 Hml seutu 1,2 1,6 1,4 0,3 1,1 2,9 2,5 2,0 1,4 2,0 7,4 10,3 5,9 12,0 16,0 RMK seutu 1,2 1,4 1,2 1,3 2,7 4,6 3,1 3,4 3,0 1,8 7,4 11,0 7,5 14,9 19,9 Kanta-Häme 0,9 1,1 0,9-0,4-0,2 1,3 2,8 2,3 1,5 1,8 7,3 10,4 5,2 10,5 14,1 Koko maa 0,7 0,8 0,5-1,4-1,5-0,1 2,3 1,5 0,5 1,7 6,5 8,9 3,3 7,3 9,8 Taulukko: Ikäryhmittäiset väestömuutokset (%) vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna. (Tilastokeskuksen ennuste 2012.)

7 7(69) ,6 18,2 18,6 20,5 20,6 20,6 22,0 22,2 22,2 22,6 25,6 21,1 19, Kuvio: Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Kanta-Hämeen kunnissa ja Kanta-Hämeen väestön ikärakenne on maan keskiarvoa vanhempaa. Kanta-Hämeessä on 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 21,1 %, kun se koko maassa on 19,4 %. Ikärakenteeltaan vanhimmat kunnat ovat Forssa, Ypäjä, Hämeenlinna, Humppila ja Tammela. Nuorin ikärakenne on Hausjärvellä. Väestön sairastavuus Kansaneläkelaitoksen tietoihin perustuva väestön sairastavuusindeksi on muodostettu kuolleisuudesta, työkyvyttömyydestä ja pitkäaikaista lääkehoitoa vaativista sairauksista. Sairastavuustiedot on kerätty KE- LA:n Terveyspuntarista, jossa viimeisimmät sairastavuustiedot ovat vuodelta Terveyspuntarin vuoden 2012 lukuja on korjattu keväällä Sairastavuudeltaan Kanta-Häme on sairaanhoitopiireistä vuoden 2012 tilaston mukaan seitsemännellä sijalla indeksiluvulla 104,4. Ikärakenne huomioon ottaen väestön sairastavuus on alle maan keskiarvon 97,5. Maan keskitasoa korkeammalla ikävakioitu sairastavuus on Forssassa (106,4), Humppilassa (102,9) ja Ypäjällä (100,8). Hattulan (91,4) ja Tammelan (91,8) asukkaat ovat Kanta-Hämeen kunnista terveimpiä.

8 8(69) Sairastavuusindeksi 2012 (väestön keskiarvo = 100) Vakioitu Vakioimaton Kuvio: Sairastavuusindeksit kunnittain Kanta-Hämeessä vuonna Väestön keskiarvo on 100. (KELA, Terveyspuntari) Kansantautien summaindeksillä kuvataan pitkäaikaissairastavuutta suurten kansantautien (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit) esiintyvyyden pohjalta. Kanta-Hämeessä kyseisten kansantautien esiintyvyys oli alle maan keskimääräistä tasoa vuoden 2013 indeksin ollessa 94,1, joskin kuntien välillä on huomattavia eroja. Kansantautien esiintyvyydessä Kanta-Häme on maan sairaanhoitopiireistä vuoden 2013 tilaston mukaan kuudennella sijalla. Maan keskitasoa korkeammalla ikävakioitu sairastavuus on Forssassa (102,1), Lopella (100,8) ja Humppilassa (100,6). Hattulan (83,8) ja Ypäjän (86,7) asukkaat ovat Kanta-Hämeen kunnista terveimpiä. Hattula Ypäjä Hämeenlinna Jokioinen Tammela Kanta-Häme Riihimäki Hausjärvi Janakkala Humppila Loppi Forssa Kansantautien *) indeksi 2013 (vakioitu, koko maa = 100) *)Summaindeksiin vaikuttavia kansantauteja ovat verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit. Kuvio: Suurten kansantautien esiintyvyyden vakioitu summaindeksi vuonna Koko maan indeksi on 100. (KELA, Terveyspuntari)

9 9(69) 2 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän strategia Kuntayhtymän valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2010 sairaanhoitopiirin strategian vuoteen Strategia-asiakirja sisältää keskeiset sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaavat kehittämiskohteet. Sen toteuttamisessa avainasemassa on sairaanhoitopiirin tulosalueiden johto yhdessä muun henkilöstön kanssa. Strategian päivitystyö seuraavalle viisivuotiskaudelle on käynnistetty tarkoituksena saada uusi strategia-asiakirja valmiiksi vuoden 2014 lopussa. Strategia valmistelussa on huomioitu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisiä tavoitteita, joita ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen sekä perustason vahvistaminen. Erityistason palvelujen tulisi tukea entistä paremmin perustason palveluja. Vuoden 2012 lopulla valmistunut Tays erityisvastuualueen järjestämissopimus määrittelee linjat erva-alueen yhteistyölle. Terveydenhuolto on kokonaisuudessaan jatkuvassa muutosprosessissa, johon vaikuttavat erityisesti palvelujen jatkuva kysynnän kasvu, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus, lääketieteen ja lääketieteen teknologian kehitys, kuntien taloudellinen liikkumavara sekä tarve vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseen. Strategian tukipilarit Sairaanhoitopiirin luonnosvaiheessa olevat strategiset tavoitteet perustuvat syksyllä 2013 henkilöstön antamiin kehittämisehdotuksiin. Kehittämisehdotusten pohjalta sairaanhoitopiirin johtoryhmä esittää hallitukselle ja valtuustolle kolmea strategista painopistealuetta. Asiakaspalvelua ei ole olemassa ilman yhteistyötä ja taloutta. Asiakaspalvelu Sairaanhoitopiirin ydintoiminnan eli hoito- ja palvelutyön tulee olla osaavaa, dynaamista ja organisoitua ollakseen asiakaslähtöistä. Asiakaspalvelu on laaja kokonaisuus, johon liittyy mm. mielikuvia. Myönteinen mielikuva edellyttää yhteistyötä, läpinäkyvyyttä, uskottavuutta, luottamusta, läsnäoloa ja tasa-arvoa. Asenteen tulee olla asiakaslähtöinen. Yhteistyö Yhteistyöllä tarkoitetaan sekä työyhteisössä tapahtuvaa että maakunnallista, erva-tasoista ja valtakunnallista yhteistyötä sekä niiden kehittämistä. Toimintaamme on kehitettävä yhteisvoimin ja määrätietoisesti. Yhteistyö ei ole ainoastaan yhdessä tehtävää työtä, vaan yhteistyö on asenne, jonka tukena on tietoisuus, että yhdessä olemme vahvempia. Talous Dynaamisella yhteistyöllä ja toimivalla asiakaspalvelulla on myönteinen vaikutus sairaanhoitopiirin talouteen. Tuotteemme ei ole hyvä talous, vaan hyvän hoidon ja tyytyväisten asiakkaiden sekä yhteistyön avulla saamme kestävän talouden.

10 10(69) 2.1 Sairaanhoitopiirin sisäisten toimintojen kehittäminen Sairaanhoitopiirin toimintaa kehitetään siten, että erikoissairaanhoidon palvelut pystytään tuottamaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kilpailukykyisesti myös tulevan sote-uudistuksen mukaisena palveluntuottajana. Muutosten aikaansaamiseksi toimintoja organisoidaan uudelleen keskeisillä toimialueilla. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti - poliklinikka- ja päiväsairaalatoiminta - leikkaustoiminta ja operatiivinen vuodeosastohoito - kuvantaminen sekä - tukipalveluyhteistyö tehtyjen selvitysten mukaisesti Toteutettavat toimenpiteet 1) Strategian ja arvojen mukaista asiakaspalvelukulttuuria edistetään jatkuvalla koulutuksella. 2) Sairaanhoitopiiri järjestää erikoissairaanhoidon palvelut kattavasti lainsäädännön ja valtakunnallisesti määriteltyjen hoidon laadullisten vaatimusten mukaisesti. 3) Henkilöstövoimavarojen suunnittelu perustuu ensisijaisesti nykyisten voimavarojen uudelleen järjestelylle. Tämä edellyttää rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sekä tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä. Lisäksi sairaanhoitopiirin kilpailukyky terveyspalvelujen tuottajana ohjaa henkilöstövoimavarojen suunnittelua. 3) Kattavalla perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksella sekä kliinisellä tutkimustyöllä turvataan korkeatasoinen osaaminen. Verkostoitumista yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sairaanhoitopiirien kesken jatketaan. 4) Henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan työhyvinvointitutkimuksen tuloksia hyödyntämällä ja toteuttamalla henkilöstöohjelmaa. 5) Terveydenhuoltoalalle opiskelevien hakeutumista Kanta-Hämeeseen tuetaan laadukkailla työssä oppimisjaksoilla ja hyvällä perehdytyksellä. 2.2 Kanta-Hämeen alueellisen yhteistyön kattava kehittämistoiminta Sairaanhoitopiirin tavoitteena on osaltaan kaventaa väestön terveyseroja. Tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa väestön terveyttä ja toimintakykyä, vähentää vaaratekijöitä sekä ehkäistä sairauksien ja riskitekijöiden ilmaantumista. Toiminnassaan ja päätöksenteossaan sairaanhoitopiiri arvioi ja ottaa huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Toteutettavat toimenpiteet 1) Kuntien kanssa yhteistyössä laaditun alueellisen järjestämissuunnitelman päivittäminen ja toteuttaminen. 2) Työnjako alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sovitaan terveydenhuoltopalveluiden järjestämissuunnitelmassa ja sopimusohjausneuvotteluissa. Sairaanhoitopiirin perusterveyden-

11 11(69) huollon yksikkö on keskeinen toimija toimintojen kehittämisessä ja integroinnissa. 3) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on alueen erikoissairaanhoidon palveluiden pääasiallinen tuottaja huomioon ottaen potilaan vapaa hoitoon hakeutuminen ja erityisvastuualueen strategiassa määritelty työnjako. Yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta on tehty Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa pitempiaikainen kumppanuussopimus. Sairaanhoitopiiri panostaa omaan kilpailukykyisyyteensä lainmukaisella jonojen hallinnalla ja panostamalla ammattitaitoiseen henkilöstöön ja hyvään palveluosaamiseen. Alueellisen yhteistyön kehittämistoimenpiteet kohdistuvat erityisesti seuraaviin palveluihin: - Kuvantamispalvelut - Erikoissairaanhoidon palveluiden tuotantorakenne - Työvoiman saatavuuden turvaaminen - Tukipalvelut Toteutettavat toimenpiteet 1) Kuvantamispalveluissa etsitään uudenlaisia kustannustehokkaita toiminta- ja organisaatiomalleja 2) Erikoissairaanhoidon resurssien käyttö keskussairaalan HML ja RMK toimintayksiköiden sekä FSHKY:n suunnitellaan yhteistyössä päällekkäisyyksien vähentämiseksi. 3) Sairaanhoitopiiri vastaa ja koordinoi alueellaan valtakunnallisten sähköisten potilashallinnon järjestelmien täytäntöönpanoa. 4) Alueellista terveydenhuollon potilastietorekisteriä ja sähköistä asiointia parannetaan yhteistyökumppaneiden kanssa. 5) Kehitetään alueen terveyskeskusten kanssa materiaalitoimintojen hankintatoimea ja logistiikkaa yhdessä Erva-alueen kanssa. 6) Tukipalveluyhteistyötä lisätään alueen kuntien kanssa tehtyjen selvitysten mukaisesti. Tukipalveluja kehitetään osana alueellista palvelutuotantoa päällekkäisten ja epätarkoituksenmukaisten toimintojen vähentämiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. 2.3 Erityisvastuualueen (Erva) yhteistyöstä sopiminen ja yhteistyön tiivistäminen Tampereen yliopistollisen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit on valmistellut erva -alueen strategian vuonna Sen tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja hakea tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantavia yhteistyömalleja potilaiden hoidon parantamiseksi. Järjestämissopimus Tays-erva-yhteistyö muodostaa sopimuksiin ja kumppanuuteen pohjautuvan verkoston, jonka tarkoituksena on Edistää väestön terveyttä peruspalveluja tukemalla ja erikoissairaanhoidon palveluja tuottamalla. Parantaa erva -alueen erikoissairaanhoidon kustannustehokkuutta potilaille annettavien palvelujen ja niiden tukitoimintojen työjaosta sopimalla. Koordinoida tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja uusien hoitomuotojen käyttöönottoa yhteisesti sovituin menettelytavoin.

12 12(69) Erva -alueen järjestämissopimus hyväksyttiin lokakuussa 2012 ja sen toimeenpano ja päivittäminen on parhaillaan käynnissä. Erva-työryhmät valmistelevat päivityksen ervan johtoryhmän ja edelleen sairaanhoitopiirien hyväksyttäväksi. 3 Vuoden 2015 talousarvion painopistealueet Vuoden 2015 talousarvion painopistealueet ovat seuraavat: 1. Talouden saattaminen tasapainoon - Toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin - Keskeiset määrärahat oikean suuruisena talousarvioon - Henkilöstöresurssien kokonaismäärää ei lisätä - Taseeseen kertynyt alijäämä katetaan tuloksen kautta suunnittelukaudella sen mukaan, kun kuntien kanssa on yhteisesti sovittu alijäämien kattaminen suunnittelukaudella 2. Valtuuston hyväksymän strategian eri kehittämistoimenpiteiden saattaminen täytäntöön 3. Huomion kiinnittäminen nykyisten resurssien hyödyntämiseen - Jatketaan tulosaluekohtaisia auditointeja käyttäen apuna ulkopuolista asiantuntemusta - Tuottavuusohjelman kehittämistoimenpiteiden täytäntöönpanon jatkaminen 4. Hoidon saatavuutta koskevan lainsäädännön edellyttämien velvoitteiden täyttäminen - Terveydenhuoltolain mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava 3 kk kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa määräajat ovat 3 viikkoa ja 6 viikkoa. - Hoidon tarpeen arvioinnin perustella tarpeelliseksi arvioitu hoito on aloitettava, hoidon kiireellisyys huomioiden, 6 kk:n kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. - Hoidon saatavuuden odotusaikojen saattaminen lain edellyttämälle tasolle 5. Investointiohjelmassa huomioidaan sairaanhoitopiirin rakennusten pitäminen ympärivuorokautista päivystystoimintaa harjoittavan sairaalan edellyttämällä tasolla 6. Erityisenä säästökohteena ovat edelleen ostot ulkopuolisista sairaaloista sekä muut palveluiden ostot 4 Henkilöstösuunnittelun painopisteet vuodelle 2015 Vuoden 2015 henkilöstösuunnitelman valmistelussa lähtökohtana ja tavoitteena on, että henkilöstön kokonaismäärää ei lisätä. Ostopalvelui-

13 13(69) den käyttöä pyritään edelleen vähentämään ja lisäämään oman työn osuutta. Henkilöstökulujen hallintaa tulee jatkaa tehostetusti edelleen. Optimaalista henkilöstömäärää tavoitellaan tarkalla tulosalue- ja yksikkökohtaisella henkilöstösuunnittelulla. Henkilöstökulujen seurantaa, erityisesti sairastavuudesta aiheutuvien kulujen seurantaa, kehitetään edelleen mahdollisimman näkyväksi ja reaaliaikaiseksi. Työhyvinvoinnin edistämistoimien keinovalikoimaa tullaan kohdentamaan tarkemmin sekä yhteisö- että yksilötasolla. Työyhteisöviestintään tulee edelleen kehittää tarkoituksenmukaisia rakenteita, muotoja ja sisältöjä. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen laatua tulee organisaation sisällä kehittää paremmaksi ja toimivammaksi. Henkilöstöresurssin joustavaa käyttöä yksiköiden työtilanteiden mukaisesti edistetään mm. työkiertoa kehittämällä. Lisäksi sairaanhoitopiirin oman varahenkilöstöä käytetään tehokkaasti. Henkilöstöresurssin joustavaa käyttöä tavoitellaan myös joustavilla työaikajärjestelyillä. Sairaanhoitopiirissä on pilotoitu vuoden 2014 aikana työaikapankkijärjestelmää. Kokemukset ja palaute työaikapankista on ollut hyvää. Työaikapankki-järjestelmä vakiinnutetaan vuoden 2015 alkupuolella. Vuoden 2015 aikana valmistellaan työaikapankki-järjestelmän laajentamista muihinkin kuin nyt pilottivaiheessa mukana olleisiin työaikamuotoihin. Henkilöstön osaamisen kehittämistä suunnataan sekä ammatillisen osaamisen kehittämiseen että yleisiin ja yhteisiin osaamista vaativiin tekijöihin, erityisesti asiakaspalveluosaamisen kehittämiseen. Yksilökohtaiseen osaamisen kehittämiseen luodaan koko organisaation perustehtävää tukevia linjauksia ja periaatteita. Henkilöstön tasapuolisen kohtelun edistämiseksi tulee huomiota kiinnittää erityisesti esimiestoiminnan kehittämiseen. Esimiestoiminnan tasalaatuisuutta kehitetään mm. yhteisillä ja säännöllisillä esimieskokouksilla. Esimiesten työn tukemiseksi kehitetään tarkoituksenmukaisia työkaluja, mm. sähköisen raportoinnin ja kustannusseurannan järjestelmät. Tasalaatuista johtamista edistetään myös selkeyttämällä henkilöstön johtamiseen ja kohteluun liittyviä linjauksia ja ohjeita. Työssä jaksamista ja työuran pidentämistä tuetaan mm. kiinnittämällä huomiota toiminta- ja työtapojen kehittämiseen yksiköissä sekä työilmapiiriin sekä työturvallisuuteen kohdistuvilla kehittämistoimenpiteillä ja hyödyntämällä työhyvinvointitutkimuksen tuloksia. Työterveyslaitoksen sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus toteutettiin keväällä Tutkimuksen tulokset on käyty läpi kaikissa toimintayksiköissä ja yhteistoimintaryhmissä kaikilla organisaatiotasoilla. Samalla päivitettiin työhyvinvointiin liittyvät suunnitelmat. Seuraava työhyvinvointitutkimus toteutetaan syksyllä Työssä jaksamista pyritään tukemaan myös aktiivisella yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Yhteistyön muodot ja tavoitteet kuvataan ja vahvistetaan uudella työterveyshuollon toimintasuunnitelmalla vuoden 2015 alusta lukien.

14 14(69) 5 Tulosaluekohtaiset suunnitelmat 5.1 Operatiivinen tulosalue Tulosalueilla laaditaan yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat seuraavalle talousarviokaudelle. Tulosalueen yksikkö voi sijaita joko Hämeenlinnan tai Riihimäen yksiköissä tai toimintaa voi olla joko vain toisessa tai molemmissa toimipisteissä. Tulosalueen johtaja ja ylihoitaja laativat yksiköiden suunnitelmista yhteisen tulosaluekohtaisen toimintasuunnitelman. Operatiivisella tulosalueella on toimintaa Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköissä. Tulosalueeseen kuuluvat: Kipupoliklinikka Kirurgian, ortopedian ja onkologian poliklinikat Korvataudit Leikkaus- ja anestesia LEIKO -yksikkö Naistentautien poliklinikka Päiväkirurgia Silmätautien yksikkö Suusairauksien poliklinikka Synnytyssalit ja äitiyspoliklinikka Tehostettu hoito Tulosalueen vuodeosastot ovat: Osasto 5A gastroenterologia ja urologia Osasto 5B ortopedia, verisuoni- ja plastiikkakirurgia Osasto 4A korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä kirurgia ja onkologia Osasto 1 naistentaudit ja synnytykset Operatiivisen tulosalueen toimintasuunnitelma 2015 Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma Asiakasnäkökulma Asiakkaat antavat asiakaskyselyssä arvosanaksi > 8, asteikolla (4 10). Palvelun laatu asiakkaan kokemana Asiakaspalaute Happy or Not -laitteen tiedot Vähintään 90 % asiakkaista arvioi tulosalueen paremmaksi kuin 8 (asteikolla 4-10). 90 % palautteesta on hyvää.

15 15(69) Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma Hoidon saatavuuden seuranta: Hoidon tarpeen arviointi Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Joustava hoidon saatavuus Potilasvahinkojen seuranta Sairaalainfektioiden vähentäminen Haittatapahtumien seuranta Prosessinäkökulma Kaikkien leikkausyksiköiden yhteistyön lisääminen Päivystysleikkauspotilaan hoitoprosessin tehostaminen Kirurgisen toiminnan kehittäminen: Riihimäen yksikön pkl -toiminnan lisääminen ja päiväkirurgian tehostaminen Päiväkirurgian osuuden lisääminen Osastokirurgian lisääminen PÄIKI:ssä Fast track -kirurgian laajentaminen Jonotiedot Jonotiedot Jonotiedot Hoitojonot ja hoitotakuu Korvatut potilasvahinkoilmoitukset Infektioseuranta Infektiotilastot HaiPro ja GTT (asiakirja-analyysi) Toimenpideluvut Leikkausjonot Päivystysleikkausten määrä Toimenpideluvut Toimenpideluvut Toimenpideluvut Osuus kaikista GE - kirurgisista potilaista Kiireelliset lähetteet käsitellään 3 arkipäivän ja kiireettömät lähetteet 3 vk:n kuluessa. Hoitoon pääsy 6 kk:ssa Hoitoon pääsy 4 vk:ssa Hoidonvarauksen kehittäminen. Potilas saa leikkauspäätöksen yhteydessä leikkausajan. Potilasvahinkojen määrän vähentäminen 2 %, vahinkojen ehkäisyssä käytetään apuna HaiPro -ilmoituksia ja GTTmenetelmää. Ei sairaalainfektioepidemioita erikoissairaanhoidossa Sairaalainfektioiden ilmaantuvuus enintään %. MRSA yms. epidemioiden tehokas rajaaminen /eliminointi koko shp:n alueella. GTT otetaan käyttöön laajemmin erikoisaloilla (2014 jo synnytyksillä) Henkilökunnan lisääntynyt liikkuvuus eri yksiköiden välillä. Päivystysleikkauspotilaan hoitoprosessin selvitys tehty 2014, hoitoprosessin jatkoarviointi Vähintään 12 PÄIKI -leikkausta päivittäin LYHKI -kirurgian muuttaminen osin PÄIKI -kirurgiaksi Osastokirurgian muuttaminen osin LYHKI -kirurgiaksi Fast track -kirurgisten potilaiden hoidon arviointi (seuranta aloitettu 1 /2014) Hoitotietojen seuranta Sairaaloiden NHG -benchmarking -toiminnan jatkaminen Lähetteet, käynnit hoitojaksot, hoitopäivät NHG -raportointi (kevät ja syksy) Poikkeavuuksien selvittäminen. Käyntien ja hoitojaksojen suunnitellaan lisääntyvän, hoitopäivät vähenevät hoitoaikojen lyhenemisen vuoksi. Tulosten hyödyntäminen käytännössä (1-7 /2015)

16 16(69) Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma BM-OR -Intensium -vertaisarviointipalvelun hyödyntäminen Asiakkaan vapaa hoitoon hakeutuminen Intensium -raportointi / saliaikojen osuudet arkipäivinä Aktiivinen seuranta ja raportointi Käyttämättömän saliajan vähentäminen ja salien käyttöasteen parantaminen (> 70 % jokaisessa leikkausyksikössä) Asiakkaat hakeutuvat sairaanhoitopiiriin hoidettavaksi. Hoitoprosessi on sujuva ja toimiva sekä asiakkaan että sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön työhyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen (sairaanhoitopiirin henkilöstöohjelma) Työhyvinvointi ja varhainen välittäminen. Kannustava työilmapiiri ja henkilöstön kuuleminen. Ammattitaitoinen henkilökunta. Tehokas rekrytointijärjestelmä. Koulutuksen lisääminen Talousnäkökulma Talousarvion toteutumisen säännöllinen seuranta. Työhyvinvointimittaus Kehityskeskustelut Sairauspoissaolot Työpanos Osaamisen seuranta Henkilökunnan vaihtuvuus Koulutuspäivät Ostopalvelut Henkilöstömenot Lääkekulut Aineet ja tarvikkeet Yksiköiden työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteutumisen arviointi Kehityskeskustelujen toteutuminen kattavasti Sairauspoissaolot vähenevät nykyisestä 10 %. Osallistuminen julkisen sektorin työhyvinvoinnin hankkeeseen Yksiköissä on ajantasaiset perehdytysohjelmat. 10 pv / lääkäri 3 pv / muut työntekijät Toteutuvat talousarvion mukaan.

17 Operatiivisen tulosalueen palvelut vuonna (69) Kipupkl Synnytys = Suunnite 2015 = Ennuste 2014 = Suunnite 2014 Naistentaudit Suusairaudet Korvataudit Silmätaudit Syöpätaudit Ortopedia Pehmytosakirurgia Kuvio: Operatiivisen tulosalueen poliklinikkakäyntien, suunnite 2014 ja 2015 sekä ennuste Syöpätaudi Naistentaudit Korvataudit Silmätaudit Leikkaukset, PÄIKI-leikkaukset, Synnytykset Ortopedia = Suunnite 2015 = Ennuste 2014 = Suunnite 2014 Leikkaukset, LEIKK.OS., HML Pehmytkudos Kuvio: Operatiivisen tulosalueen hoitojaksot ja leikkaukset, suunnite 2014 ja 2015 sekä ennuste 2014.

18 18(69) Erikoisala PKL-käynnit Hoitojaksot Tot Suunn Suunn Muutos% Tot Suunn Suunn Muutos% Su 14/ Su 14/15 Pehmytkudoskirurgia , ,5 Ortopedia , ,0 Syöpätaudit , ,5 Silmätaudit , ,2 Korvataudit , ,0 Suusairaudet , ,5 Naistentaudit , ,3 Synnytykset , ,3 Kipupoliklinikka , YHTEENSÄ , ,3 Taulukko: Operatiivisen tulosalueen poliklinikkakäyntien ja hoitojaksojen suoritteet 2013 ja suunnitteet vuosille 2014 ja Leikkaukset Tot Suunn Suunn Muutos% Su 14/15 Leikkaussali, HML ,5 Päiväkirurgia, HML ,2 RMK:n yksikkö ,0 YHTEENSÄ ,6 Silmäyksikkö ,2 Taulukko: Operatiivisen tulosalueen toimenpidetoteuma 2013 ja suunnitteet vuosille 2014 ja Operatiivisen tulosalueen henkilöstö 2015 Henkilöstöryhmä Virat ja työsopimussuhteet Lääkärit 73,5 74,5 Tutkimus- ja hoitohenkilöt, josta 284,5 278,5 - Tutkimushenkilöstö Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 251,5 251,5 - Muut hoitohenkilöt (perus- ja lastenhoit. ym) Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 43,0 9,0 Hallintohenkilöt 1 1 Vakinainen varahenkilöstö Tulosalue yhteensä 440,0 399,0 Taulukko: Operatiivisen tulosalueen henkilöstön virat ja työsopimussuhteet henkilöstöryhmittäin. Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2015 Toiminnallisten muutosten seurauksena operatiivisen tulosalueen henkilöstömäärä vähenee välinehuoltajien siirtyessä tukipalvelujen tulosalueelle, lisäksi yksi perushoitajan työsopimussuhde lakkautetaan Riihimäen yksikön päiväkirurgiasta. Lakkautus tuo säästöä noin euroa

19 19(69) vuonna Lisäksi lakkautetaan vakanssipankissa olleet viisi perushoitajan vakanssia. Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikköön perustetaan erikoistuvan lääkärin virka, jotta lääkärien erikoistumiskoulutus saadaan systemaattiseksi ja ennakoitavaksi. Virkaan vaadittavat kustannukset otetaan sijaismäärärahoista Operatiivisen tulosalueen tuloslaskelmat 2015 OPERATIIVINEN TULOSALUE TP 2013 TA 2014 TOT 1-10/2014 TA 2015 Muutos % TA 2015 / TP 2013 Muutos % TA 2015 / TA A TOIMINTATUOTOT ,7 6,1 ## Myyntituotot ,1 6,2 ## Maksutuotot ,1 5,3 ## Muut toimintatuotot ,4-75,5 ## TOIMINTAKULUT ,1 6,2 ## Palkat ja palkkiot ,0 1,1 ## Henkilösivukulut ,1 5,1 ## Henkilöstömenojen korjauserät ,8-3,1 ## Palvelujen ostot ,8 27, B- joista hoidot ulkopuolisissa laitoksissa ,7 27,7 ## Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-12,6 ## Vuokrat ,9-10,7 ## Muut toimintakulut ,5-16, TOIMINTAKATE ,5 6, VUOSIKATE ,5 6, Poistot ja arvonalentumiset ,3-7, Tilikauden tulos ,4 6,5 Taulukko: Tulosalueen ulkoinen tuloslaskelma.

20 20(69) OPERATIIVINEN TULOSALUE TP 2013 TA 2014 TOT 1-10/2014 TA 2015 Muutos % TA 2015 / TP 2013 Muutos % TA 2015 / TA A TOIMINTATUOTOT ,5 3,7 ## Myyntituotot ,7 3,7 ## Maksutuotot ,1 5,3 ## Muut toimintatuotot ,4-75,5 ## TOIMINTAKULUT ,0 3,5 ## Palkat ja palkkiot ,0 1,1 ## Henkilösivukulut ,1 5,1 ## Henkilöstömenojen korjauserät ,8-3,1 ## Palvelujen ostot ,4 7, B- joista hoidot ulkopuolisissa laitoksissa ,7 27,7 ## Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-12,6 ## Vuokrat ,9-10,7 ## Muut toimintakulut ,5-16, TOIMINTAKATE ,8 5, VUOSIKATE ,8 5, Poistot ja arvonalentumiset ,3-7, Tilikauden tulos ,0 5,8 ## Vyörytyserät ,5-5,9 Taulukko: Tulosalueen tuloslaskelma, sisältää sisäiset erät ja vyörytykset. 5.2 Konservatiivinen tulosalue Konservatiivisella tulosalueella on toimintaa Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköissä. Tulosalueeseen kuuluvat: Dialyysi ja munuaistautien poliklinikka Endoskopiayksikkö Iho- ja allergiapoliklinikka Keuhkosairauksien poliklinikka Kuntoutus ja fysiatria Lasten ja nuorten poliklinikka Lastenneurologian poliklinikka Lääkinnällinen kuntoutus Neurologian poliklinikka Päivystysklinikka Sairaalahygienia Sisätautien poliklinikka Sosiaalipalvelut Sydänvalvonta (CCU) Yhteispoliklinikka Tulosalueen vuodeosastot ovat: Kuntoutusyksikkö neurologia Osasto 6A keuhkosairaudet ja sisätaudit Osasto 6B sisätaudit Osasto 4B neurologia ja ihotaudit Osasto 3A lasten- ja nuorten yksikkö Päiväsairaala Vastasyntyneiden teho ja tarkkailu

21 21(69) Konservatiivisen tulosalueen toimintasuunnitelma 2015 Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma Asiakasnäkökulma Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Hoitoon pääsy vastaa asiakkaan tarpeita. Kehitetään palveluhenkisyyttä. Asiakaspalaute Poliklinikkakäynnit Koulutustilaisuudet Asiakaspalautteet Vähintään 90 % asiakkaista antaa asiakaspalautteessa arvion > 8 (asteikolla 4-10). Polikliinista vastaanottotoimintaa lisätään - Lähetteiden viiveetön käsittely - Kliinisen tarpeen mukainen ensikäynnin ajankohta - Oikea-aikaiset kontrollit Jokaisen klinikan henkilöstölle on järjestetty aihetta koskevaa koulutusta - Klinikan johdon vastuullisuutta kunta-asiakkaan suuntaan lisätään - Henkilöstön taitoja potilaan kohtaamiseen lisätään Palautteista saatavat kehittämisajatukset viedään käytäntöön. Prosessinäkökulma KHKS on yksi keskeisistä suomalaisista akuuttisairaaloista. Potilaiden hoidon kohdistettu seuranta Hoitojaksot ja ajat -Pkl-käyntien määrä Hoitojaksot ja -ajat -Toimintakykymittarit -Jälkipkl-käyntien määrä Akuuttihoidon prosessit (ensihoitopäivystysklinikka-leikkaussali/tehoosasto/sydänvalvonta) on hiottu luotettaviksi ja laadukkaiksi. Vuodeosastot toimivat tehokkaasti -Hoitoprosessien poliklinikkapainotteisuus Erikoissairaanhoidon kuntoutus täydentää moniammatillisella osaamisellaan potilaan hoitoprosessia tarvittaessa.

22 22(69) Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma Henkilöstönäkökulma Henkilöstö voi hyvin. Vahvistetaan henkilökunnan monipuolista osaamista. Työhyvinvointimittaus Kehityskeskustelut Tulosyksikköjen koulutustilaisuudet Hoitajien osaamisalueet Lääkärien osaaminen Yksiköissä laaditaan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat ja seurataan niiden toteutumista. Kehityskeskustelut käydään kattavasti. Yksikköjen koulutussuunitelmat laaditaan osaamisen arvioinnin tulosten ja kehityskeskustelujen perusteella. Hoitajilla on 2 3 erikoisalan osaamisaluetta. Vahvistetaan erityisosaamista vaativaa ammattitaitoa. - Lähtökohtaisesti työtehtävät hoidetaan omalla henkilöstöllä - Ammattitaito ei ole esteenä hoitojen kotiuttamiselle yo-sairaaloista. Talousnäkökulma Talousarvion sisältö ja velvoitteet kohtaavat toisensa. Talousarviomäärärahat Suoritemäärät Ns. automaattisten kulujen osuus (42 %) Kons TA:n menobudjetissa pienenee nykyisestään. Erikoissairaanhoidon toimintaa kyetään tehostamaan. Investointien suunnitelmallisuus: käytössämme on ajanmukainen teknologia. Sairaalainfektiot vähenevät kauttaaltaan. Pitkän tähtäimen investointisuunnitelma Jatkuva sairaalainfektioiden seuranta ja prevalenssitutkimukset Investointihankinnat toteutetaan vuosittain teknologian elinkaariajatteluun perustuvan vuosisuunnitelman mukaan. Ei sairaalainfektioepidemioita erikoissairaanhoidossa. - Sairaalainfektioiden ilmaantuvuus enintään %. - MRSA yms. epidemioiden tehokas rajaaminen/eliminointi koko shp:n alueella.

23 23(69) Konservatiivisen tulosalueen palvelut vuonna 2015 Lastenneurologia Neurologia Fysiatria Lastentaudit Ihotaudit Keuhkosairaudet Dialyysi ja munuaispkl Päivystyspkl, 15Y = Suunnite 2015 = Ennuste 2014 = Suunnite 2014 Sisätaudit Päivystyspkl, 15E Kuvio: Konservatiivisen tulosalueen poliklinikkakäyntien suunnite 2014 ja 2015 sekä ennuste Päivystyspoliklinikkaan on yhdistetty vuonna 2015 sekä perusterveydenhuollon (15Y) että erikoissairaanhoidon (15E) käynnit. Ihotaudit Lastentaudit Keuhkosairaudet Neurologia Tarkkailuyksikkö 15Y Tarkkailuyksikkö 15E = Suunnite 2015 = Ennuste 2014 = Suunnite 2014 Sisätaudit Kuvio: Konservatiivisen tulosalueen hoitojaksojen suunnite 2014 ja 2015 sekä ennuste Päivystyspoliklinikkaan on yhdistetty vuonna 2015 sekä perusterveydenhuollon (15Y) että erikoissairaanhoidon (15E) hoitojaksot.

24 24(69) Erikoisala PKL-käynnit Hoitojaksot Taulukko: Konservatiivisen tulosalueen poliklinikkakäyntien ja hoitojaksojen suoritteet 2013 ja suunnitteet vuosille 2014 ja Päivystysyksikköön on vuoden 2015 suunnitteeseen lisätty sekä perusterveydenhuollon (15Y) ja erikoissairaanhoidon (15E) käynnit ja hoitojaksot Konservatiivisen tulosalueen henkilöstö 2015 Tot Suunn Suunn Muutos% Tot Suunn Suunn Muutos% Su 14/ Su 14/15 Päivystys / ensiapu (15E ja 15Y) , ,3 Sisätaudit , ,4 Dialyysi , Munuaispolklinikka , Neurologia , ,0 Keuhkosairaudet , ,0 Ihotaudit , ,0 Lastentaudit , ,9 Lastenneurologia , Fysiatria , Infektiopoliklinikka , YHTEENSÄ , ,2 Perusterv.huollon ensiapu , Perusterv.huollon tarkkailu Henkilöstöryhmä Virat ja työsopimussuhteet Lääkärit 80,6 82,2 Tutkimus- ja hoitohenkilöt, josta Tutkimushenkilöstö Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat Muut hoitohenkilöt (perus- ja lastenhoit. ym) Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 5,6 5,6 Hallinto- ja taloushenkilöt 1 1 Vakinainen varahenkilöstö Tulosalue yhteensä 459,2 454,8 Taulukko: Konservatiivisen tulosalueen henkilöstön virat ja työsopimussuhteet henkilöstöryhmittäin. Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2015 Sairaalahygieniayksikköön vakinaistetaan osastonylilääkärin osaaikainen (60 %) virka. Virkaa on hoidettu sijaisjärjestelyin vuodesta 2013 alkaen. Kahden virkasuhteessa olevan infektiolääkärin varassa voidaan erottaa henkilökohtaiset päävastuualueet (sairaalahygienia / tartuntataudit). Lisätyllä infektiolääkärityöpanoksella tehostetaan ensisijaisesti sairaalan hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaa. Virkaan vaadittavat kustannukset otetaan sijaismäärärahoista. Sisätautien poliklinikalle perustetaan yksi yhteinen osastonylilääkärin virka Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kanssa siten, että työpanoksesta ja kustannuksista 3/5 kuuluu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille. Viran perustaminen on perusteltua siksi, koska Forssan sairaalan sisätautien erikoislääkäri jää eläkkeelle. Viran kustannukset katetaan varahenkilöstö ja sijaismäärärahoista sekä Fshky:n osuudella.

25 25(69) Lastenneurologian ja fysiatrian yksiköille perustetaan yksi yhteinen toimintaterapeutin toimi. Potilasmäärät ovat lastenneurologialla kolminkertaistuneet poliklinikan toiminta-ajan kuluessa. On jouduttu hankkimaan toimintaterapeutin palveluja runsaasti ostopalveluna palveluseteleillä ja maksusitoumuksilla. Fysiatrian toimintaterapiapyynnöt ovat lisääntyneet käsikirurgialta ja lasten reumapoliklinikalta, näihin on jouduttu käyttämään ostopalvelua. Toimen perustaminen tuo säästöä sairaanhoitopiirille noin euroa vähentyneinä ostopalveluina. Lastenneurologian poliklinikalle perustetaan yksi puheterapeutin työsopimussuhde. Potilasjonot puheterapeutin tutkimuksiin ovat kasvaneet, eikä hoitotakuussa pysyminen ole ollut aina mahdollista. Puheterapeutin tutkimuksia on jouduttu ostamaan sairaalan ulkopuolelta. Työsopimussuhteen vakinaistaminen tuo sairaanhoitopiirille säästöä ostopalveluista noin euroa vuodessa. Nimikemuutoksena on vuodeosaston osastonlääkärin nimikkeen muuttaminen osastonylilääkäriksi. Muutos antaa mahdollisuuden toimia vuorollaan koko osaston 6A (toimintayksikön) vastaavana johtajana. Tehtävään kuuluu osaston toiminnan kehittäminen ja suunnittelu potilastyön ohessa. Muutos aiheuttaa noin euron lisäkustannuksen vuonna Tukipalvelujen tulosalueelta lakkautettavan rekrytointiesimiehen toimen työtehtävät siirtyvät konservatiiviselle tulosalueelle. Lisäksi lakkautetaan vakanssipankissa olleet kahdeksan sairaanhoitajan vakanssia Konservatiivisen tulosalueen tuloslaskelmat 2015 KONSERVATIIVINEN TULOSALUE TP 2013 TA 2014 TOT 1-10/2014 TA 2015 Muutos % TA 2015 / TP 2013 Muutos % TA 2015 / TA A TOIMINTATUOTOT ,4 2,5 ## Myyntituotot ,9 2,1 ## Maksutuotot ,0 21,0 ## Vuokratuotot ,0 0,0 ## Muut toimintatuotot ,1-26,1 ## TOIMINTAKULUT ,5 0,3 ## Palkat ja palkkiot ,3-0,3 ## Henkilösivukulut ,7 4,4 ## Henkilöstömenojen korjauserät ,8-4,2 ## Palvelujen ostot ,3-6, B- joista hoidot ulkopuolisissa laitoksissa ,6-10,7 ## Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 17,4 ## Vuokrat ,4-12,7 ## Muut toimintakulut ,9 100, TOIMINTAKATE ,8 8, A Rahoitustuotot ja -kulut ,8-12, VUOSIKATE ,1 8, Poistot ja arvonalentumiset ,1-8, Tilikauden tulos ,7 8,7 Taulukko: Tulosalueen ulkoinen tuloslaskelma.

26 26(69) KONSERVATIIVINEN TULOSALUE TP 2013 TA 2014 TOT 1-10/2014 TA 2015 Muutos % TA 2015 / TP 2013 Muutos % TA 2015 / TA A TOIMINTATUOTOT ,6-0,1 ## Myyntituotot ,2-0,5 ## Maksutuotot ,0 21,0 ## Vuokratuotot ,0 0,0 ## Muut toimintatuotot ,1-26,1 ## TOIMINTAKULUT ,6-1,8 ## Palkat ja palkkiot ,3-0,3 ## Henkilösivukulut ,7 4,4 ## Henkilöstömenojen korjauserät ,8-4,2 ## Palvelujen ostot ,1-5, B - joista hoidot ulkopuolisissa laitoksissa ,6-10,7 ## Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 17,4 ## Vuokrat ,4-12,7 ## Muut toimintakulut ,9 100, TOIMINTAKATE ,4 13, A Rahoitustuotot ja -kulut ,8-12, VUOSIKATE ,1 13, Poistot ja arvonalentumiset ,1-8, Tilikauden tulos ,0 14,9 ## Vyörytyserät ,8 2,1 Taulukko: Tulosalueen tuloslaskelma, sisältää sisäiset erät ja vyörytykset. 5.3 Psykiatrian tulosalue Psykiatrian tulosalueella on toimintaa Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköissä. Tulosalueeseen kuuluu: Aikuispsykiatrian poliklinikat ja päiväosasto Psykiatrian toimintaterapia Päiväkuntoutus Nuorisopsykiatrian poliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Tehostettu kotiutusyksikkö Tulosalueen osastot ovat: Osasto P2 Aikuispsykiatrian akuuttiosasto Osasto P3P Aikuispsykiatrian osasto Osasto P4K Aikuispsykiatrian osasto Osasto P5 Psykogeriatrian osasto P6 Nuorisopsykiatrian osasto Lastenpsykiatrian osasto