HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 Yhteistyötoimikunta Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön lukumäärä Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Henkilöstö ammattiluokittain Henkilöstö tulosalueittain Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Eläkepoistumaennusteet, eläkekustannukset ja varhe-maksujen kehitys Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Sopimusten mukaiset palkkojen tarkistukset ja sopimusmuutokset v POISSAOLOT PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN Yhteistoiminta Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Työterveyshuolto Työhyvinvointi Työsuojelu Taulukoita 24 kpl Kuvioita 28 kpl Kuvia 2 Kuva 1 (kansi): Vuonna , 30- tai 20-vuotisen pitkän palvelussuhteen johdosta palkittuja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työntekijöitä yhteiskuvassa juhlatilaisuuden jälkeen.

3 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön lukumäärä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli työntekijää, joista naisia oli 1177 ja miehiä 101. Edellisen vuoden henkilöstömäärä oli 1332, joista 1225 oli naista ja 107 miestä. Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Kuvio 1 Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Taulukko 1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vakituinen ja määräaikainen henkilöstö vuosina Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä

4 Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Kuvio 2 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön % jakauma 5 % 3 % Kokoaikainen päävirka/toimi Osa-aikainen päävirka/toimi Osa-aikaeläke, -lisä, - hoitovapaa 92 % 1.3. Henkilöstö ammattiluokittain Taulukko 2 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain ja Mies Nainen Yht Mies Nainen Yht Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalitoimen henkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö Yhteensä

5 Henkilöä Henkilöstöraportti Henkilöstö tulosalueittain Kuvio 3 Henkilöstön määrä tulosalueittain vuosina Hallinto- ja tukipalvelut* Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut *) Hallinto- ja tukipalvelut pitää sisällään talous- ja hallintopalvelut ja huoltopalvelut Taulukko 3 Henkilöstö tulosalueittain määrä- määrä- määrä- määrä- vakituineaikainen vakituineaikainen vakituineaikainen vakituineaikainen Hallinto- ja tukipalvelut Perhe- ja psykososiaalise t palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Yhteensä

6 % henkilöstöstä Henkilöstöraportti Kuvio 4 Määräaikaisten % osuus tulosalueittain ja ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvel ut Vanhuspalve lut Terveyden ja sairaanhoido n palvelut Vakituiset ,0 80,8 70,6 76,5 Määräaikaiset ,0 19,2 29,4 23,5 Vakituiset ,6 80,8 70,4 76,9 Määräaikaiset ,0 19,2 25,9 18,9

7 7 1.5 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Taulukko 4 Uudet toistaiseksi voimassaolevat työ- ja virkasuhteet vuosina Yhteenveto nykyiseen organisaatioon Talous- ja henkilöstöpalvelut arkistopäällikkö 1 yhteensä 1 Huoltopalvelut autonkuljettaja 2 laitoshuoltaja sairaalalaitehuoltaja 1 siivoustyönohjaaja 1 toimistosihteeri 1 yhteensä Perhe- ja psykososiaaliset palvelut lähihoitaja 1 ohjaaja 1 palveluesimies 1 perhepalveluohjaaja 1 perhetyöntekijä 3 2 psykiatrian apulaisylilääkäri 1 psykiatrian erikoislääkäri 1 psykiatrian ylilääkäri 1 1 psykologi 1 1 sairaanhoitaja 1 sosiaaliohjaaja 1 sosiaalityöntekijä terveydenhoitaja toimintaterapeutti 1 1 vammaisohjaaja vammaisohjaaja (osa-aikainen) 2 1 yhteensä Hoidon ja hoivanpalvelut lähihoitaja palveluesimies 1 1 sairaanhoitaja terveydenhoitaja 1 vanhustyöntekijä 1 yhteensä Terveyden ja sairaanhoidon palvelut anestesiologian erikoislääkäri 1 apulaisosastonhoitaja 1 hammashoitaja 3 3 hammaslääkäri 1 2 kirurgian erikoislääkäri 1 laboratoriohoitaja 1 lähihoitaja lähihoitaja (osa-aikainen) 1 osastonhoitaja osastonsihteeri röntgenhoitaja 1 1 sairaanhoitaja suuhygienisti terveyskeskuslääkäri ylikemisti 1 ylilääkäri 1 2 yhteensä RASHKY Yhteensä

8 8 Taulukko 5 Työ-/virkasuhteen muutokset vuonna 2016 Palkatut Irtisanoutunut Työsuhde purettu Vanhuus eläke Yksilöllinen varhaieläke Työkyvyttömyyseläke Lääkärit 5 2 * 3 * * Hoito- ja tutkimushenkilöstö * 1 Sosiaalitoimen henkilöstö 23 1 * 6 1 * Hallinto- ja toimistohenkilöstö * 1 * 1 * 1 Tekninen henkilöstö * * * 1 * * Siivoushenkilöstö 9 1 * 3 * 2 Yhteensä

9 9 1.6 Eläkepoistumaennusteet, eläkekustannukset ja varhe-maksujen kehitys Seuraavat taulukot ja kuviot ovat KEVAn raporteista vuodelta Taulukko 6 Vakuutettujen eläköitymisennuste Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2015 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä ,2 3, ,5 3, ,3 3, ,9 2, ,3 3, ,2 3, ,2 3, ,6 2, ,0 3, ,1 3, ,1 3, ,9 3, ,8 3, ,7 3, ,8 2, ,7 2, ,9 2, ,9 2, ,0 2, ,6 2,2 YHT ,8 59,0 Raportin kuvaus: Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin.

10 Henkilöä Henkilöstöraportti Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon.vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Kuvio 5 Eläköitymisennuste Osatyökyvyttömyyseläkkeet Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Taulukko 7 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä, keski-ikä ja osuus eläkelajeittain Eläkelaji Määrä, henk. Määrä edellisenä vuonna, henk. Muutos, henk. Muutos-% Keskiikä, v. Keskiiän muutos, v. Osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä, % Vanhuuseläkkeet ,0 63,7 0,2 61, ,0 * * 3,5 Täysi kuntoutustuki ,0 36,6 * 10,5 Täysi työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä ,6 57,8 1,1 24,6 Yhteensä ,7 59,1-2,1 100,0 Osa-aikaeläke 5 20,0 62,0 0,5 9,5 Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä, keski-ikä ja osuus eläkelajeittain.

11 11 Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä sisältävät osakuntoutustuet. Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ja täydet kuntoutustuet on puolestaan esitetty erikseen. Kuvio 6 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä Vanhuuseläkkeet Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä Osa-aikaeläke Kuvio 7 Eläkkeelle siirtyneet osuuksittain henkilöä 22 % 6 henkilöä 9 % 35 henkilöä 56 % 2 henkilöä 3 % Vanhuuseläkkeet Täysi kuntoutustuki Täysi työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä

12 12 Kuvio 8 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden keski-ikä Vanhuuseläkkeet Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä Osa-aikaeläke 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 vuotta Taulukko 8 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain Vuosi Vanhuuseläkkeet Yht Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä

13 13 Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä ja keski-ikä eläkelajeittain. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Taulukko 9 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden keski-ikä eläkelajeittain Vuosi Vanhuuseläkkeet Yht Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Työttömyys-eläke Osaaikaeläke ,8 52,5 * * 56,6 * ,4 51,3 57,3 * 56,7 * ,1 54,0 55,1 * 58,3 * ,2 50,2 * * 56,6 * ,3 53,5 * * 59,4 59, ,0 51,9 * * 57,6 * ,5 * 53,4 * 59,5 * ,6 50,7 * * 58,2 59, ,8 50,7 * * 59,7 60, ,8 57,8 59,1 * 60,9 * ,5 51,4 59,8 * 59,8 60, ,7 55,3 55,8 * 59,4 61, ,5 59,4 56,7 * 61,2 61, ,7 40,8 57,8 * 59,1 62,0 Yhteensä 63,0 52,2 56,9 60,1 59,1 60,7

14 Eläköityminen, % Henkilöä Henkilöstöraportti Kuvio 9 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain Vanhuuseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Osa-aikaeläke Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläke Kuvio 10 Eläköitymisennuste ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Osatyökyvyttömyys- Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Kaikki työnantajat yhteensä

15 15 Taulukko 10 Palkkasumma ja eläkemaksut vuosittain Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhemaksu Maksut yhteensä YHT Tilastot kuvaavat organisaation maksamien palkkojen ja eläkemaksujen euromääräisiä summia. Palkkasumma on työantajan maksamien bruttopalkkojen summa. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne työnantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Kuvio 11 KEVA-maksujen kehitys vuosina , , ,00 Varhe-maksu , ,00 Eläkemenoperusteinen maksu Palkkaperusteinen maksu ,00 0,

16 Henkilöä Henkilöstöraportti Henkilöstön ikärakenne Kuvio 12 Henkilöstön määrä ja ikärakenne v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v Vuonna 2016 yli 45-vuotiaita oli 708 henkilöä eli 55,4 % koko henkilöstöstä. Vastaava prosentti vuonna 2015 oli 53, v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v Mies Nainen Yhteensä v Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli tarkasteltuna 45,3 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut edellisvuosista. Vuonna 2015 keski-ikä oli 45 vuotta ja vuonna ,7 vuotta. Kuvio 13 Henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain , ja Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalihenkilöstö Toimistohenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö 42,3 42,1 41,8 44,5 43,9 43,5 48,8 48,7 48,1 53,0 52,0 51,5 48,1 46,3 45,3 51,2 50,5 51,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,

17 17 2. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Taulukko 11 Henkilöstötilinpäätös v v vrt vs Muutos % Palkat ja palkkiot ,21 Henkilösivukulut: Eläkekulut ,65 Muut henkilösivukulut ,17 Koulutus ,50 Ostettu työnohjaus ,27 Ammattikirjallisuus ja lehdet ,08 Henkilökunnan työterveysh Ostettu työterveyshuolto ,90 Lahjat henkilökunnalle ,09 Muut kulut(virkistyskulut) , ,97 Menot yhteensä ,48 Poissaolojen kustannukset (HRM Info-järjestelmästä) , , ,22-0,13 Palkka- ja henkilöstökuluja vähentävät tulot: Sairausvakuutuskorvaukset ,06 Tapaturmavakuutuskorvaukset ,85 Kelan korvaus henki. työterv ,79 Eläkekorvaukset ,56 Työllistämistuki ,85 Lääkäreiden koulutuskorvaus ,03 Opiskelijoiden ohjauspalkk ,93 Oppisop.koul. koulutuskorv Virkistysalueiden vuokrat ,08 Tulot Yhteensä ,62 Nettomenot ,59

18 Sopimusten mukaiset palkkojen tarkistukset ja sopimusmuutokset v Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (Yleiskorotus lukien) Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16,00 eurolla kuukaudessa. Tekninen henkilöstö (Yleiskorotus lukien) Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16 eurolla kuukaudessa. Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan euromääräinen korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. TS :n mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 :n mukaista erillislisää korotetaan lukien 0,47 prosentilla. Sairaalalääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla. Terveyskeskusten lääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla. Terveyskeskuslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita korotetaan Paikallinen järjestelyerä : terveyskeskuslääkäreiden paikallinen järjestelyerä on 0,30 % terveyskeskuslääkäreiden palkkasummasta. Järjestelyerä kohdennetaan palkkahinnoittelukohdissa L1TK2000 ja L1VV2001 oleville sekä palkkahinnoittelun ulkopuolisille. Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tai siihen rinnastettavan kuukausipalkan korotuksiin tai henkilökohtaisiin lisiin. Paikallisella järjestelyerällä huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Terveyskeskusten hammaslääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,60 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,60 prosentilla.

19 Tuntia Henkilöstöraportti POISSAOLOT Kuvio 14 Poissaolotuntien osuus kokonaistyöajasta vuosina Poissaoloaika Kokonaistyöaika Kuvio 15 Poissaolopäivät poissaololajeittain (kalenteripäivinä) Muut poissaolot Lakisääteiset poissaolot Työkyvyttömyyspoissaolot Vuosilomat

20 Henkilöstöraportti Taulukko 12 Poissaolopäivät vuosina % % % % Vuosilomat Työkyvyttömyyspoissaolot Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot Lakisääteisiin poissaoloihin sisältyy mm. hoito- ja perhevapaat sekä määräaikaisella kuntoutustuella olevat eli ns. pitkät sairauslomat. Muut poissaolot sisältävät mm. KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot, koulutukset sekä palkattomat poissaolot. Kuvio 16 Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen , , , , , , , ,00 0, Vuosilomat Työkyvyttömyyspoissaolot Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot Taulukko 13 Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen % % % % Vuosilomat , , , ,9 Työkyvyttömyyspoissaolot , , , ,3 Lakisääteiset poissaolot , , , ,0 Muut poissaolot , , , ,8

21 Kalenteripäivää Kalenteripäivää Henkilöstöraportti Kuvio 17 Työkyvyttömyyspäivät kuukausittain vuosina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuvio 18 Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vuosina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä

22 22 Kuvio 19 Työkyvyttömyyspäivät ikäluokittain (pv / työntekijä) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v Taulukko 14 Työkyvyttömyyspäivät ikäryhmittäin Työkyv. pv:t / hlö Työkyv. Työntekijöi- Työkyv. Työkyv. Työn- Työkyv. Työkyv. pv:t pv:t / pv:t tekijöi- pv:t / pv:t yht tä yht. hlö yht tä yht. hlö yht Työntekijöitä yht v 6,1 42,6 7 1,3 6,6 5 4,6 28, v 14,0 810, ,4 828, ,7 806, v 14, , , , , , v 21, , , , , , v 15, , , , , , v 19, , , , , , v 24, , , , , , v 23, , , , , , v 30, , , , , , v 25, , , , , , v- 6,4 53,0 8 30,4 367,4 12 6,2 75,6 12 Laskennassa ovat mukana kaikki vuoden aikana palvelussuhteessa olleet työntekijät. Työkyvyttömyyspoissaoloissa ovat mukana myös kuntoutustukipäivät.

23 % Henkilöstöraportti Kuvio 20 Työkyvyttömyyden lajit vuosina (% osuus työkyvyttömyyspoissaoloista) KVTEL:n kunt.tuki palkaton 9,9 12,2 9,0 12,1 9,1 4,1 Työtapaturma, osapalkkainen 0,2 0,0 0,3 0,0 0,5 0,5 Työtapaturma palkallinen 2,1 1,2 1,3 1,2 2,2 2,4 Sairausloma palkaton 6,9 6,3 8,5 9,2 9,1 5,8 Sairausloma osapalkkainen 16,8 17,8 20,2 20,3 16,8 16,5 Sairausloma palkall, oma ilm. 7,2 6,5 6,0 5,8 6,2 6,5 Sairausloma palkallinen, todistus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 57,0 56,0 54,7 51,3 56,2 61,1 Kuvio 21 Työkyvyttömyyspoissaolotapausten kestojakauma ( % ) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1 pv 2-3 pv 4-10 pv pv pv pv yli 180 pv Osasair. pv.raha ,9 7,9 13,9 33,2 7,6 18,9 15,1 1, ,2 8,2 15,4 27,3 9,4 15,4 20,6 1, ,2 9,8 16,0 32,2 8,4 13,2 15,9 2, ,2 10,8 14,8 35,6 8,0 15,8 10,1 2,7

24 24 Taulukko 15 Työkyvyttömyyspoissaolotapausten lukumäärät vuosina Työkyvyttömyys 1 pv Työkyvyttömyys 2-3 pv Työkyvyttömyys 4-10 pv Työkyvyttömyys pv Työkyvyttömyys pv Työkyvyttömyys pv Työkyvyttömyys yli 180 pv Osasair.pv.raha Yhteensä Kuvio 22 Työkyvyttömyyspoissaolojen prosentuaalinen jakauma tulosalueittain vuosina % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % HaTuPa 11,2 9,9 8,8 8,5 9,6 PePS 14,7 17,4 17,2 19,7 19,9 HoiHoi 46,0 43,8 47,0 44,0 40,6 TeSaPa 28,1 28,8 27,0 27,7 29,9

25 Kalenteripäivää Henkilöstöraportti Kuvio 23 Työkyvyttömyyspoissaolot tulosalueittain vuosina HaTuPa PePS HoiHoi TeSaPa

26 26 4. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN 4.1. Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta toimii johtavana työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä. Vuonna 2016 yhteistyötoimikunta kokoontui kuusi kertaa käsittelemään yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2016 seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja: Muut jäsenet: Asiantuntijat: Sihteeri: Kallunki Hannu Anttila Paula Aunola Marjo Haapakoski Aino Liisa Koivusipilä Satu Koski Mervi Mäntymaa Matti Pussinen Hannele Tornberg Antti Alatalo Minna Korpela Paula Weissenfelt Mikko Johanna Flink 4.2. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Koulutus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on tuottaa ja järjestää korkeatasoisia ja yksiköiden tavoitteiden suuntaisia koulutuspalveluja kuntayhtymän henkilöstölle. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, palvelujen kehittämistä sekä potilaan ja asiakkaan hyvän hoidon / palvelun toteutumista. Täydennyskoulutuksella varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävä pätevyys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kuntayhtymän sisäinen koulutus oli säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Viikoittain osallistuttiin Oulun Yliopistollisen sairaalan erikoisalojen interaktiivisiin videokoulutuksiin. Oulun Yliopistollisen sairaalan koulutuksia tilattiin etälähetyksenä kuntayhtymään osallistujien koulutustarpeen mukaan. Vuonna 2016 talon sisäisiä koulutustilaisuuksia / etälähetyksellä vastaanotettuja koulutuksia järjestettiin noin 60. Näistä 5 on toteutettu etäyhteydellä. Osallistujia koulutuksissa on ollut yhteensä noin Sisäisistä koulutuksista suurimmat osallistujamäärät ovat olleet seuraavissa aihepiireissä: Peruselvytyskoulutukset (160) Potilasturvallisuuskoulutus Potilasturvallisuutta tiimityöllä CRM (105) Ventrogluteaalinen pistotekniikka (90) Titania-koulutus (60) Kanta-koulutukset (60) Elvytysvastaavien koulutus (60) Palosuojelukoulutukset (60) Ajankohtaista sisäilmasta (45) Savuttomuuskoulutukset (35) FIM-järjestelmäkoulutus (30) Infektioiden torjunta (30)

27 27 Uusille työntekijöille on järjestetty myös useita Effica-peruskursseja, joihin vuoden 2016 aikana osallistui noin 50 henkilöä. Lapset puheeksi toimintamalli otettiin käyttöön ja toimintaprosesseihin liitettäväksi koko kuntayhtymän strategisena tavoitteena. Henkilöstön koulutukset lapset puheeksi toimintamalliin aloitettiin jo Vuoden 2016 aikana jatkettiin toimintamallin juurruttamista. Kuntayhtymässä on annettu koulutusta lääketieteen opiskelijoille, eurolääkäreille sekä erikoistuville lääkäreille. Hyvinvointikuntayhtymän osaamisen kehittäminen tapahtuu esimiesten johdolla suunnitelmallisesti esimiehen vuosikellon eri osa-alueiden toteuttamisen kautta. Vuoden kuluessa esimies ja työntekijä ovat vuorovaikutuksessa seuraavien työhön liittyvine teemojen osalta; tavoitteiden asettaminen, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi, osaamiskartoitus, ura ja seuraajasuunnittelu, kirjallinen tehtävänkuvaus ja kehityskeskustelu. Kuva 2 Esimiehen vuosikello Työterveyshuolto Työhyvinvointia käsittelevien tutkimusten mukaan esimiehen ja työntekijän välinen vuorovaikutus on ensiarvoinen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Kuntayhtymä on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon palvelut perustason sopimuksella sisältäen lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon rajoituksin. Palvelut tuottaa Terveystalo. Työterveyshuolto on järjestetty työntekijöille, joilla on voimassaoleva palvelussuhde. Työterveyshuollon sisältö on sovittu tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet, työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet ottaen huomioon, mitä työterveyshuoltolaissa (1383/2001)ja Valtioneuvoston asetuksessa 708/2013 säädetään. Ennaltaehkäisevään työterveyteen kuuluvat mm. työterveystarkastukset (mm. lakisääteiset määräaikaistarkastukset altisteisessa ja erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä, suunnatut tarkastukset, työkuntoisuustarkastukset), työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen, työhön paluun tukeminen yhdessä työnantajan kanssa sekä tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työntekijöille ja esimiehille. Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja erityinen väkivallan uhka työssä voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Kuntayhtymässä työterveyshuoltoa toteutetaan suunnitelmallisesti eli työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset tehdään pääsääntöisesti työyhteisöittäin, jolloin työyhteisöstä nousevat työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan tarpeet tulevat esille. Työn vaarojen ja kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi on yksi työterveyshuollon tehtävistä. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavissa asioissa ja

28 28 työhyvinvoinnin edistämisessä on työyksikön esimiesten sekä työterveyshuollon yhteinen suunnittelu ja toiminta tärkeää. Vuonna 2016 yhteisinä tavoitteina oli edelleen sairauspoissaolojen vähentäminen, panostamalla työn fyysisen kuormituksen vähentämiseen, työkyvyttömyysriskin hallintaan hyvinvointikuntayhtymän ja työterveyshuollon yhteistyönä, työn psykososiaalisen kuormitusta vähentämällä ja rakentaa esimiestyön tukea työkykyriskien hallinnassa. Varhaisen välittämisen mallin mukaiset työkykykeskustelut käydään kaikille työntekijöille, joilla on yli 15 päivää sairauspoissaoloja tai esimiehellä nousee muu huoli työntekijän työkyvystä tai jaksamisesta. Keskustelut käydään kahden kesken esimiehen ja työntekijän välillä ja asiat tuodaan työterveyshuoltoon tiedoksi ja tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu. Taulukko 16 Työterveyden tunnusluvut Mittari 2013 toteuma 2014 toteuma 2015 toteuma 2016 toteuma Sairauspoissaolopäiviä / hlö 22,8 pv 24,7 pv 21,3 pv 19,4 pv Sairaspoissaolopäiviä Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset (* Sairauspoissaolo % 6,2 % 6,8 % 5,9 % 5,3 % Terveys % 37 % 37,5 % 36 % 36,9 % Työterveyden kokonaiskustannukset Kustannusten suhde Kela I / II % 30,7 % / 67,3 % 45,1 % / 52,9 % 45,9 % / 52,9 % 34,9 % / 63,3 % Kustannukset /hlö *) Kustannukset saadaan kertomalla poissaolopäivien hinta (EK 350 ) poissaolopäivillä

29 Vastaajaa Henkilöstöraportti Työhyvinvointi Työhyvinvointikysely 2016 toteutettiin ajalla Kyselyyn vastasi 708 työntekijää (737 vuonna 2015). Vastausprosentti oli 55,6 % (vuonna ,5 %). Tuloksien perusteella toimintayksiköt tekevät suunnitelmat työkykyä lisääviksi toimenpiteiksi. Työhyvinvointikyselyn keskeiset tulokset Kuvio 24 Vastaajista yli 76 % koki usein työnteon elämässään tärkeäksi. Kokemus omasta työkyvystä pisteytettiin asteikolla Edellisvuoteen nähden itselle annettu arvosana on hieman noussut, sillä vuonna 2015 työkyvylle annettiin arvosanaksi 8,39 ja vuonna 2016 arvosana oli 8, Kuvio 25 Vastaajat kokivat, että eniten omaan työkykyyn vaikuttavat tekijät olivat oma asenne, ammattitaito ja fyysinen kunto. Neljänneksi eniten koettiin vaikutusta olevan työkavereilla. Muu Työyhteisön vuorovaikutustaidot Työyhteisön pelisäännöt Työturvallisuus Työtilat ja -välineet Työn määrä Työn laatu Työkaverit Työaikajärjestelyt Palkkaus Oma psyykkinen kunto Oma fyysinen kunto Oma asenne Oma ammattitaito Esimiehen tuki Vastausta

30 % vastaajista % vastaajista Henkilöstöraportti Kuvio 26 Vastaajien näkemys kysymykseen Työpaikan johto on kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Harvoin tai ei koskaan Silloin tällöin Usein ,9 39,7 35, ,1 40,9 37,0 Kuvio 27 Vastaajien näkemys kysymykseen Olen valmis suosittelemaan työpaikkaani muille 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Usein Silloin tällöin Harvoin tai ei koskaan ,2 35,8 7, ,1 34,1 7,9

31 Työsuojelu Työturvallisuuslain 17 määrää, että työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työsuojelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jokaiselle työyksikölle ominaiset kehittämistarpeet huomioiden. Kokonaisvastuu työsuojelun toteuttamisesta on työnantajalla, jota työpaikalla edustaa esimies. Työsuojelun toteuttamisvastuu on esimiehillä organisaatiotasot huomioiden Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työsuojeluorganisaation yhteistoiminnasta vastaa työsuojelutoimikunta: Työsuojelupäällikkö Leena Virranniemi Työsuojeluvaltuutettu Satu Koivusipilä Varatyösuojeluvaltuutettu Jouni Kavonius Työsuojelutoimikunnan jäsen Hanna Kyröläinen Työsuojelutoimikunnan jäsen Suvi Kunnasmäki Kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell Työsuojelutoimikunnan sihteeri Kaisu Mourujärvi Työsuojelutoimikunnan rooli on olla toimielin, joka työstää valmistellut esitykset johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle ja sisäilmatyöryhmälle. Työsuojelutoimikunta laatii työsuojelun toimintaohjelman, jonka yhteistyötoimikunta hyväksyy. Toimintaohjelma on laadittu vuosille Toimintaohjelmassa määritellään työsuojelun painopistealueet vuosille : 1. Riskien ja vaarojen arviointi jatkuvana toimintana 2. Toimintaohje sisäilmastoasioiden käsittelyyn, joka laadittiin vuoden 2016 aikana 3. Koulutus ja tiedotus Vuosittain koulutusta ja tiedotusta ajankohtaisista asioista työsuojeluasiamiehille. Vuoden 2016 koulutusiltapäivä oli Työsuojeluvaltuutetut ja päällikkö pitävät oman osaamisensa ajan tasalla kouluttautumalla. 4. Haipro HaiPro-työturvallisuusilmoitusten tekemistä tehostetaan ja koulutusta lisätään edelleen työntekijöiden ja esimiehien parissa. Erityisesti korostetaan läheltä piti tilanteiden ilmoittamista. Työsuojeluorganisaatio tiedottaa esim. Haipro tilastoista. HaiPro- analyysin pohjalta esille nousseiden vaara ja läheltä piti tilanteiden torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn puututaan sisäisen koulutuksen avulla. Pisto -ja viiltotapaturmien ennalta ehkäisyn tehostaminen mm. koulutuksen avulla. 5. Työsuojelutoimikunta, työterveyshuolto ja johtoryhmä jatkavat yhteistyötään työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. 6. Tasa-arvosuunnitelman päivitettiin vuoden 2016 aikana. 7. Osallistuminen hyvinvointikuntayhtymän yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen. Yhdenvertaisuussuunnitelma valmistuu vuoden 2017 aikana osana tasa-arvosuunnitelmaa. 8. Valtakunnallisen tapaturmapäivän huomioiminen , ja

32 32 Kuvio 28 Haipro-työtapaturmat ja läheltä piti tilanteet 2016 Tulosalueet ovat velvollisia valvomaan alueensa työolosuhteita ja työmenetelmiä sekä huolehtimaan terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi ja poistamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulosalueen on tunnettava omaa vastuualuettaan koskevat lainsäädännön velvoittavat ohjeet ja määräykset. Työnantajalla on myös tiedotusvastuu työsuojeluasioissa. Kuntayhtymässä lain tarkoittamia työnantajia edustavat luottamushenkilöt, johtoryhmä, tulosalueiden- ja tulosyksiköiden johtajat ja lähiesimiehet joille työsuojeluvastuuna kuuluvat seuraavat tehtävät: Luottamushenkilöjohto vastaa työsuojelun rakenteellisten edellytysten turvaamisesta määrärahojen ja muiden keskeisten resurssien myöntämisestä turvallisen toiminnan vaatimien investointien rahoituksesta työsuojeluun liittyvistä periaatepäätöksistä yleisestä työsuojelutoiminnan toteuttamisen valvonnasta Kuntayhtymän johtajan ja tulosaluejohtajat vastaavat päätöksistä yleisen työpaikan turvallisuuskulttuurin muodostamiseksi yleisten työsuojelun järjestämistä koskevien ohjeiden antamisesta, suunnittelusta ja hankinnoista muiden esimiesasemassa olevien ohjaamisesta ja valvomisesta työpaikkojen yleisestä valvonnasta ja seurannasta esitysten tekemisestä luottamuselimille tulosalueiden johtajina vastaavat viime kädessä omaa tulosaluettaan koskevien työsuojelutavoitteiden toteuttamisesta Tulosyksiköiden johtajat vastaavat oman työyhteisön kehittämisprosessin käynnistämisestä ja ylläpitämisestä työsuojeluohjeiden ja määräysten noudattamisen valvonnasta, suunnittelusta ja hankinnoista työpaikkojen turvallisuusohjeiden antamisesta henkilöstön neuvonnasta ja ohjauksesta välittömän työsuojelutoiminnan organisoinnista työsuojelu tietouden välittäminen

33 33 työpaikkojen yleinen valvonta ja tarkkailu mahdollisten epäkohtien ilmoittaminen johtoryhmälle Lähiesimiehet vastaavat työsuojelumääräysten noudattamisen välittömästä valvonnasta työympäristön jatkuvasta tarkkailusta henkilöstön perehdyttämisestä, ohjauksesta ja neuvonnasta mahdollisten epäkohtien ilmoittamisesta omalle esimiehelleen Jokaisen työntekijän velvollisuus ja vastuu on noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä noudattaa työturvallisia työtapoja noudattaa työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa siisteyttä ja järjestystä sekä varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia käytettävissä olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ilmoittaa epäkohdista esimiehelle Lisäksi on valvottava ja huolehdittava työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta huomioimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta ja siitä, että ne täyttävät työturvallisuusmääräykset työtä suorittaessa käytettäväksi määrättyjen suojuksien ja henkilökohtaisten suojaimien käytöstä työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmäohjeiden antamisesta ja työhön opastamisesta vähältä piti- ja tapaturmatapausten selvittämisestä työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta korjaavalle yksikölle Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteamisesta Työsuojeluorganisaatio toimii yhteistyössä esimiesten kanssa työsuojeluasioiden hoitamisessa sekä työterveyshuollon kanssa näissä asioissa koordinoivana ja valvovana yksikkönä. Työsuojeluasiamiehet Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työpaikoilla toimivat työsuojeluasia-miehet, jotka työntekijät valitsevat keskuudestaan. Työsuojeluasiamiehiä on 51. Työsuojeluasiamiehellä on oikeus saada vapautusta työstään, kun hän niin sopii lähiesimiehensä kanssa. Työsuojeluasiamies työskentelee toimialueellaan yhteistyössä lähiesimiehen kanssa parantaen työturvallisuutta on organisaation eri toimialueiden henkilöstön valitsema edustaja, joka avustaa työsuojeluorganisaatiota välittömän työsuojelun yhteistoiminta-tehtävissä pitää yhteyttä kuntayhtymän työsuojelun yhteistoimintaelimiin, linjajohtoon, työsuojelupäällikköön ja työsuojeluvaltuutettuun osallistuu tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen toimialueellaan