Luento 1: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
|
|
- Heidi Miina Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento 1: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari Kurssilla käsiteltäviä asioita Luento 1: Kurssin esittely ja aloitus Tuotantoprojektin käynnistäminen Luento 2: Tuotantoprojektin taloushallinta Aikatauluttaminen Luennot 3-4: Tarvittavat sopimukset: projektihenkilöstön, alihankkijan ja asiakkaan kanssa alihankinta- ja salassapitosopimukset, immateriaalioikeudet, tarjoukset, tuotantosopimukset, toimitusehdot Luento 5: Verkkopalvelun tuotantoon ja ylläpitoon liittyviä vastuualueita: tekijänoikeudet, lisenssit, sananvapaus, henkilötietojen käsittely Luento 6: Projektiorganisaation oppiminen Projektin päättäminen: keskeytys tai valmistuminen sekä jälkiseuranta 1
2 Luennon teemat Kurssin esittely ja aloitus Luento: Projektin aloittaminen Projektisuunnitelma Projektin rakentaminen Usein unohtuvat Riskianalyysi Viestinnän suunnittelu Dokumentointijärjestelmän suunnittelu Projektin arvioinnin ja seurannan suunnittelu Tuotantoprojektin suunnittelu A) Projektin suunnittelu Hankkeen projektipäällikön tehtävä on koota ja hallita projektisuunnitelma, budjetti, aikataulu ja työnjako sekä hankkia oikeat ihmiset oikeisiin työtehtäviin Projektipäällikkö pitää myös yhteyttä eri tahojen kesken jo heti suunnitteluvaiheessa Kyseessä on itse asiassa projektin hallinnan tehtävistä B) Tuotteen/palvelun suunnittelu Varsinaisen tuotteen/palvelun suunnittelutyössä ratkaisun keksimisen lisäksi kuvataan ja dokumentoidaan ratkaisu Verkkopalvelun kuvaamisen tulee olla niin yksityiskohtaista, että periaatteessa kuka tahansa toteutustekniikat hallitseva kykenisi tehtyjen suunnitelmien ja dokumenttien perusteella toteuttamaan palvelun 2
3 Tuotantoprojektin suunnittelu Suunnittelutyön tueksi tarvitaan perusinformaatiota: palveluntarjoajasta ja sen (liike)toiminnasta, palvelun kohderyhmän toiminnasta ja tarpeista sekä Internetistä ja verkkopalveluista Suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta: sisällön, markkinoinnin, asiakaspalvelun, viestinnästä sekä erityisesti verkkopalvelun asiantuntijoita. Suunnittelussa pitää olla mukana myös toteutustekniikan asiantuntijoita Projekti Hanke eli projekti on aikataulutettu, tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus Projektin toteuttamisesta vastaa sitä varten perustettu organisaatio Jokaisella hankkeella on omat, juuri kyseistä hanketta määrittelevät tavoitteet Tavoitteilla kuvataan muutosta/parannusta, joka hankkeella pyritään aikaansaamaan 3
4 Projektisuunnitelma Tavoitteen lisäksi hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen toteutusorganisaatio, aikataulu ja toteutuksessa käytettävät panokset Hyvä hankesuunnitelma täyttää seuraavat vaatimukset: 1. Tavoitteet ovat selkeät ja realistiset ja kuvaavat sitä tilanteen tai toiminnan muutosta, johon hankkeella pyritään Tavoitteen on oltava niin konkreettinen, että siitä pystyy johtamaan hankkeen toteutusmallin ja tärkeimmät tuotokset Liian yleinen tavoite ei toimi johtamistyökaluna Projektisuunnitelma 2. Hankkeen aikataulu ja toteutusmalli (työsuunnitelma) ovat selkeät ja realistiset Hankkeen välittömien tavoitteiden saavuttamisen pitää olla mahdollista aikataulun puitteissa Hanke pitää pystyä lopettamaan niin, että jatkosta vastaavat tahot kykenevät jatkamaan pitkäaikaiseksi tarkoitettua toimintaa ilman ulkoista hanketukea Lopetukseen kuuluu tulosten tehokas levitys 4
5 Projektisuunnitelma 3. Hankkeella on selkeä ja toimiva johtamismalli ja organisaatio Hankkeen osapuolten roolit, vastuut ja oikeudet sekä seuranta- ja raportointijärjestelmä ovat selkeät ja perustuvat aitoon yhteistyöhön ja osallistumiseen 4. Hankkeeseen varatut panokset (voimavarat, resurssit) on määritelty selkeästi Panokset ovat riittävät suhteessa tavoitteisiin ja tavoiteltaviin tuloksiin Panoksia koskevien vastuiden ja roolien pitää olla myös selkeät; hankesuunnitelmassa on määriteltävä mahdollisen omarahoituksen ja eri rahoittajilta hankittavan rahoituksen määrät, lähteet ja käyttötarkoitukset Hankesuunnitelman tulee vastata 1. Miksi hanke toteutetaan, mihin sillä pyritään, mitä sillä tavoitellaan, mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja miten niiden saavuttamista mitataan? 2. Mitä hankkeessa pitäisi saada aikaiseksi mitä konkreettisia tuotoksia (tuloksia) hankkeessa pitäisi tuottaa, jotta tavoitteisiin voidaan päästä? 5
6 Hankesuunnitelman tulee vastata 3. Miten hanke toteutetaan mikä on hankkeen toteutusmalli, ketkä ovat vastuussa sen toteuttamisesta, mitä ovat eri toimijoiden roolit ja vastuut, miten hanketta johdetaan, millä panoksilla ja rahoituksella se toteutetaan, missä aikataulussa? Lähtötilanteen kartoitus Rahoittajat haluavat tiedon esimerkiksi siitä, onko toteuttajalla tarvittavat laitteet ja ohjelmistot sekä mitä ulkopuolista apua tarvitaan Asiakkaan kanssa kartoitetaan myös projektin vaatima ulkopuolinen asiantuntija-apu Tällä pyritään varmistetaan, että hanke saa mahdollisimman hyvän lähtökohdan 6
7 Lähtötilanteen kartoitus Kartoitetaan projektin vaatima ulkopuolinen asiantuntija-apu Kartoitetaan laitteiden ja ohjelmistojen tilanne - uusi hanke saattaa vaatia kokonaan tai osittain uusia laitteita tai ohjelmia Sesonkivaihtelut ja tarjouskanta tulee myös huomioida Henkilöresursseja kannattaa pohtia laajasti: Projektipäällikön vastuu on merkittävä, joten hänen tehtävänsä tulee harkita tarkasti Mahdolliset muut tuotekehityshenkilöt ovat yleensä myös avainasemassa Lisäksi organisaatiossa on usein muita henkilöitä, joiden panosta välttämättä tarvitaan projektin eri vaiheissa Kaikkien kanssaan tulee keskustella heti alkuvaiheessa Lähtötilanteen kartoitus Jos kiireinen henkilö ryhtyy muiden tehtäviensä ohessa projektipäälliköksi, hänen on varmistettava oman kapasiteettinsa riittäminen Osaamisen suhteen pitää olla realisti - uuden kehittämisessä kohdataan aina ennalta tuttuja asioita, mutta myös asioita, joita ei vielä osata Tarvitaan kykyä kysellä ja kuunnella, jotta tuotanto onnistuu alusta lähtien Projektiin osallistuvilla avainhenkilöillä tulisi olla myönteinen asenne uusia asioita kohtaan Heidän tulisi osata yhdistää tuotanto ja toiminnan tavoitteet toisiinsa Lisäksi tarvitaan kykyä seurata ja ennustaa kustannuksia, jotta suurilta yllätyksiltä vältytään 7
8 Lähtötilanteen kartoitus Projektiin osallistuvien henkilökemiaan on myös kiinnitettävä huomiota On syytä heti alusta alkaen varmistua siitä, että avainhenkilöillä on yhteinen näkemys projektin tavoitteista, työskentelytavasta ja johtamisesta Valittava toimintamalli on sisäistettävä yhteisesti ja pelisäännöistä on sovittava Henkilöresursseihin liittyviä ongelmia voidaan ratkaista antamalla sopivat kokonaisuudet ulkopuolisten tehtäväksi Päätoteuttajan on yleensä järkevää keskittyä omaan ydinosaamiseensa - onkin syytä miettiä, mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa Hankkeen suunnittelu Projektin tärkeimmät tuotokset pitäisi aina määritellä tavoitteiden pohjalta Jos on vaarana, että tuotosten laatu voidaan tulkita eri tavoin, kannattaa tuotokset lisäksi määritellä laadullisesti Toteutusmalli, työsuunnitelma ja toteutusorganisaatio määritellään tavoitteiden ja tuotosten perusteella Tämän jälkeen voidaan määritellä toimenpiteiden edellyttämät panokset Panosten pohjalta lasketaan lopulta budjetti ja laaditaan rahoitussuunnitelma 8
9 Hankkeen suunnittelu Rahoitusta varten tarvitaan luotettava kustannusbudjetti Pitää tietää paljonko rahaa suurin piirtein tarvitaan eri kuukausina ja eri työvaiheisiin Menot kasvavat yleensä hankkeen edistyessä Mikäli markkinointi on ajateltu antaa ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden hoidettavaksi, voidaan heidän kanssaan myös neuvotella osallistumisesta tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitukseen Lisäksi tarvitaan riittävän luotettavat kassavirtaennusteet, jotta nähdään, että rahat riittävät normaaliin toimintaan ja kehittämiseen Kehitettävän tuotteen/palvelun tulopuolta tulee myös hahmotella, mutta sen varaan ei pidä rakentaa hankkeen taloutta Pitkäkestoiset hankkeet Pitkäkestoinen hanke kannattaa yleensä jakaa useaan toteutusvaiheeseen Hankkeen jokaiselle vaiheelle laaditaan oma suunnitelma Hankkeen kokonaisstrategia ja tutkimus/kehitystavoitteet määritellään kuitenkin koko hankkeelle Laaja hanke kannattaa yleensä jakaa osaprojekteihin, joista kukin pitää sisällään selkeän toiminnallisen kokonaisuuden Jako osaprojekteihin kannattaa tehdä siten, että kustakin osaprojektista vastaa oma toteutustiiminsä Välittömät tavoitteet kannattaa aina määritellä osaprojekteittain 9
10 Projektisuunnitelman ongelmia Jos hankkeen tavoitteet on määritelty hyvin yleisellä tasolla tai jos niiden saavuttaminen riippuu liikaa projektin ulkoisista tekijöistä, ei tavoitteita voi käyttää tarkemman suunnittelun pohjana Kehittämishankkeiden tavoitteet määritellään lisäksi usein ihanteellisen tavoitteen mukaiseksi unohtaen todelliset toteutusmahdollisuudet ja riskit Epärealistiset tavoitteet eivät mahdollista hankkeen johtamista tavoitteiden pohjalta Projektisuunnitelman ongelmia Rahoitusta säätelevät mm. erilaiset ajalliset, maantieteelliset ja sisällölliset rajoitukset: rahoitusta voidaan myöntää vain tietyksi ajaksi kerrallaan tietty rahoitusorganisaatio rahoittaa yleensä vain omalle toimialueelleen sijoittuvia hankkeita hankerahoitus on tarkoitettu vain tietyn tyyppisiin hankkeisiin hankerahoitusta voidaan käyttää vain rahoittajan määrittämiin toimenpiteisiin Hankkeen onnistuminen voi kuitenkin edellyttää pidempää ajanjaksoa Hankkeella kehitettävän toiminnan luontainen aluerajaus voi poiketa paljonkin rahoittajan toimialueesta Laaja hanke voi puolestaan edellyttää neuvotteluita usean rahoittajan kanssa sekä rahoituksen jakamista useaan rahoitusosioon 10
11 Projektisuunnitelman ongelmia Aikataulut ovat usein ylioptimistisia Usein ongelmana, että tulosten kestävyyden kannalta tärkeät työvaiheet (sitouttaminen, käyttökoulutus, tarvittavien tukitoimintojen luominen) jäävät liian tiukan aikataulun vuoksi vaillinaisiksi Hankkeissa jää usein liian vähän aikaa julkaisujen laatimiseen ja tulosten levittämiseen Hankkeen organisaatio- ja johtamismalli sekä eri osapuolten vastuut ja tulosten käyttöä koskevat oikeudet on usein puutteellisesti määritelty Tämä voi johtaa toteutuksen viivästymiseen ja erilaisiin hallinnollisiin ongelmiin sekä sopimuksellisiin riitoihin Projektisuunnitelman ongelmia Projektisuunnitelmat joudutaan usein laatimaan tilanteessa, missä ei ole lopullista tietoa käytettävissä olevista resursseista ja rahoituksesta Mikäli lopullinen rahoitus poikkeaa anotusta, pitäisi projektisuunnitelmaa vastaavasti muuttaa todellisen rahoituksen mukaiseksi, koska muutoin hankkeen tavoitteiden ja resurssien välillä on ristiriita Kehittämishankkeissa ongelmana on usein myös hyödynsaajien ja muiden oleellisten sidosryhmien sitouttaminen Hanke ei saa olla vain hanketoteuttajan hanke, sen tulee olla ennen kaikkea hyödynsaajien hanke, jotta hankkeen pitkäaikaisella onnistumisella olisi mitään edellytyksiä 11
12 Ongelmilta vältytään kun Yhteistyökumppanit ovat aktiivisesti mukana jo suunnitteluvaiheessa - sidosryhmien sitouttaminen hankkeeseen jälkikäteen on vaikeaa Osallistuttaminen varmistaa myös sen, että hanke perustuu hyödynsaajien tarpeisiin ja valintoihin sen sijaan, että hankesuunnitelma olisi pelkästään toteuttajan näkemys Samantyyppiset hankkeet on yleensä järkevä yhdistää laajemmaksi kokonaisuudeksi Näin voidaan yhdistää rajallisia voimavaroja sekä luoda yleispätevämpiä ja siten myös helpommin toistettavia ratkaisuja Resurssien käyttöä saadaan lisäksi tehostetuksi poistamalla päällekkäisiä toimintoja ja parantamalla eri projektien yhteistyötä Ongelmilta vältytään kun Projektisuunnitelmaa pitää pystyä käyttämään hankkeen johtamisen työkaluna Projektisuunnitelmaa voi verrata esimerkiksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan - se on strategisen johtamisen työkalu, jossa määritellään hankkeen päämäärät ja periaatteet sekä toteutusmalli Projektin toteutuksen tulee olla joustava ja oppiva prosessi Yksityiskohtaiset työsuunnitelmat laaditaan vasta projektin toteutusvaiheessa Oppimisen varmistamiseksi on hankkeen toteutusta seurattava ja arvioitava koko hankkeen ajan Mikäli alkuperäinen suunnitelma ei johda tavoitteiden saavuttamiseen tai jos tavoitteet huomataan epärealistisiksi, on toteutusmallia muutettava Muutosmenettelystä on sovittava rahoittajan sekä ohjausryhmän kanssa 12
13 Ongelmilta vältytään kun Hanke ei saa johtaa tilanteeseen, jossa kehitettävä toiminta jää riippuvaiseksi projektista ja sen rahoituksesta Projektin pitäisi olla "lähtöpotku", kehityksen moottori uudelle ja terveelle toiminnalle Hankevaiheen jälkeisestä toiminnasta vastaavat pysyvät organisaatiot ja/tai hyödynsaajat itse Hankeorganisaation varaan ei voi pitkäaikaista toimintaa perustaa Usein vähemmälle panostukselle jäävät Riskianalyysi, viestintäsuunnitelma, dokumentointijärjestelmä, projektin arviointisuunnitelma 13
14 Riskianalyysi Riskitöntä on vain rutiinin toistaminen. Silfverberg Olennainen osa projektin suunnitteluvaihetta suuri merkitys projektin sujuvuuden ja onnistumisen kannalta heikentää projektin taloudellista tulosta puutteellinen huomiointi voi johtaa jopa projektin epäonnistumiseen riskien ennakointi usein projektipäällikön tehtävä työskentelyssä mukana koko projektiryhmä Tarkasteltava riittävän yksityiskohtaisella tasolla liian yleisellä tasolla tapahtuva analysointi johtaa helposti vääriin tulkintoihin Riskit ja ongelmat ovat aina ainutkertaisia ja projektikohtaisia ei kannata kopioida riskianalyysia edellisestä projektista (Lukkari 2004; Silfverberg 2004 ) Riskianalyysi Malleja on useita esim. SWOT-analyysi ja erilaiset riskianalyysimatriisit 1. Tunnista riskit Erota syyt seurauksista 2. Määrittele riskin vakavuus ja todennäköisyys 3. Ennakoi ja määrittele ehkäisevät toimenpiteet 4. Laadi toimintasuunnitelma siitä miten toimitaan, jos ennakoidut riskit toteutuvat 5. Huomioi riskianalyysin tulokset projektin budjetin ja aikataulun laadinnassa (Lukkari 2004 ) 14
15 Tunnista riskit Riskityyppi muuttuu projektin elinkaaren aikana alkuvaiheessa suurin riskitekijän on kaikkiin asioihin liittyvä epävarmuus (tietotaso on alimmillaan) loppuvaiheessa riski muuttuu taloudelliseksi Riskien luonne vaihtelee riippuen projektin luonteesta, suuruudesta ja kestosta Riskit voidaan jakaa ulkoisiin riskeihin, joiden toteutumiseen ei projektin puitteissa voida vaikuttaa esim. markkinariskit kilpailu, valuuttakurssit, teknologia, poliittiset tekijät sisäiset riskit, johtuvat projektin omasta toteutusmallista (Lukkari 2004; Rissanen 2002; Silfverberg 2004 ) Mahdollisia ongelmakohtia Yleisimpiä ongelmatahoja: osaamiseen ja tietoon liittyvät tiedon määrä ja laatu, tiedonkulku, puutteellinen osaaminen esim. projektin henkilöstö lähtee, rekrytointi epäonnistuu, henkilöstön ylikuormittuminen, sairastuminen jne. institutionaaliset tekijät johtamisen tehokkuus ja motivoivuus organisaatioiden, projektiryhmän jne. välinen yhteistyö, vastuunjako organisaation toiminta ja hallinto sekä johtamiseen liittyvät ongelmat poliittiset tekijät ja lainsäädäntöön liittyvät tekijät teknologia ja infrastruktuuri tilat, materiaalit, laitteet, ohjelmistot, ylläpito, huolto (laatu ja taso) omaisuuteen liittyvät riskit esim. tulipalo tietoturva, varmuuskopioinnit yms. (vrt. Silfverberg 2004 ) 15
16 Mahdollisia ongelmakohtia taloudelliset tekijät kustannus- ja rahoituspohja, maksukyky ja halukkuus, kustannustehokkuus, taloushallinnon tehokkuus ja luotettavuus ylimääräiset tuotantokustannukset tuotevastuu- ja keskeytysriskit projektin viivästyy tai projekti keskeytyy juridiset riskit puutteelliset sopimukset ei tunneta lainsäädäntöä korvausvelvollisuus sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät eri sidosryhmien osallistuminen ja rooli toimintakulttuuri ja kieli Ongelmakohtia on tarkasteltava eri sidosryhmien ja toimijoiden näkökulmasta. (vrt. Rissanen 2002; Silfverberg 2004 ) Riskien vakavuuden arvioiminen Tavoitteena löytää riskialueet, joihin vaikuttaminen antaa tehokkaimman tuloksen Luokittelu vaikuttavuuden ja todennäköisyyden mukaan A. Riskit, joiden vaikutus on erittäin suuri, toteutuminen mahdollinen ja joiden toteutumiseen ei voida vaikuttaa B. Riskit, joiden vaikutus suuri, toteutuminen mahdollinen ja johon voidaan periaatteessa vaikuttaa käytettävissä olevin keinoin (esim. osaaminen) C. Riskit, jotka saattavat toteutua, mutta vaikutukset vain kohtalaisen merkittäviä. Riskeihin voidaan vaikuttaa. D. Riskit, joiden merkitys on vähäinen ja todennäköisyys pieni. Riskeihin voidaan vaikuttaa. (Rissanen 2002; Silfverberg 2004 ) 16
17 Riskeihin varautuminen Riskityyppi A: tärkeintä löytää ja laatia vaihtoehtoiset suunnitelmat projektin toteuttamiseksi varmistuttava, että toteutuminen on mahdollisimman epätodennäköistä tai muutettava suunnitelmia siten, että toteutuessaan vaikutukset mahdollisimman vähäisiä Riskityyppi B. löydettävä, tunnistettava vaikutukset esim. työtiloihin kohdistuvat onnettomuudet, avainhenkilöiden lähteminen, työtaistelut, tietovuodot vakuuttaminen, avainhenkilöiden sitouttaminen ja motivointi, työtyytyväisyys Riskityyppi C. löydettävä, tunnistettava vaikutukset esim. tärkeiden henkilöiden sairaslomat, alihankkijan vaikeudet, tietokoneisiin liittyvät ongelmat ennaltaehkäisy tärkeää minimoi kustannukset Riskityyppi D. ei vakava uhka löydettävä ja tunnistettava, koska joukossa saattaa olla tärkeitäkin tekijöitä torjuntaan ei useinkaan kannata panostaa (Rissanen 2002; Silfverberg 2004 ) Viestintä Viestintä yleensä epäonnistuu paitsi sattumalta. Wiion viestinnän ensimmäinen laki. Projektiryhmä on yleensä koottu määräaikaisesti toteuttamaan tiettyä hanketta onnistuminen edellyttää yhteistyö- ja viestintäkykyä Viestinnän merkitys kasvaa sitä suuremmaksi mitä laajempi projekti on kysymyksessä ja mitä vähemmän projektiryhmän jäsenillä on tilaisuuksia kasvokkain tapaamiseen Viestintä on projektityön ja sen johtamisen perusta Viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa yleensä projektipäällikkö Projektiviestinnän onnistuminen edellyttää huolellista suunnittelua ja olennaiseen keskittymistä (Rissanen 2002; Ruuska 2005 ) 17
18 Projektiviestinnän tavoitteet Tuetaan työyhteisön johtamista ja sisäisiä rutiineja Tiedotetaan projektin rahoittajalle, ohjausryhmälle ja eri sidosryhmille projektin etenemisestä Valmistetaan ja motivoidaan asiakasta ottamaan vastaan projektin tulokset Tuetaan projektiryhmän jäsenten keskinäistä viestintää sitoutuminen, motivointi ja innovatiivisuuden kehittäminen Projektiviestinnän merkitys korostuu kriisivaiheissa avoin ja ajallaan tapahtuva viestintä auttaa rakentamaan luottamusta rahoittajaan, tilaajaan, edunsaajaan tai projektiryhmän jäseniin (Rissanen 2002; Ruuska 2005 ) Projektiviestintä Viestinnän muodot vaihtelevat työryhmätoiminnasta dokumenttien käsittelyyn Viestinnän painopiste muuttuu projektin elinkaaren aikana Projektin alkuvaihe sisäinen ja ulkoinen viestintä tavoitteiden selkiyttäminen projektisuunnitelman muovaaminen ja tiedottaminen vastuiden määritteleminen kokousten ja työryhmien aikataulujen muovaaminen ohjeiden muovaaminen Projektin toiminnan aikana painopiste sisäisessä viestinnässä projektitilanteet, muutokset ja ajankohtaiset asiat budjettitilanne Projektin päättyminen sisäinen ja ulkoinen viestintä talousseuranta projektin kulku > oppiminen kiitokset (Rissanen 2002; Ruuska 2005 ) 18
19 Viestintä projektin tukena Sisäinen viestintä keskeinen osa projektin perustoimintaa työviestintä epävirallinen työviestintä (networking) virallinen viestintä jakelu tarkan suunnitelman mukaan kokouspöytäkirjat muistiot, tiedotteet yms. projektin tiedolliseen sisältöön liittyvät dokumentit Sovitut käytännöt, standardit, määrämuotoisuus ja säännöllisyys ovat olennainen osa viestintäsuunnitelmaa esim. s-postin viestien tuottaminen ja lukeminen vie paljon työaikaa suunnittelematon käyttö kuluttaa projektin resursseja (Rissanen 2002 ) Viestintä ja tietoturva Viestintäsuunnitelmassa huomioitava myös tietoturvaan liittyvät asiat laiton tiedonhankinta ja teollisuusvakoilu tietojen vuotaminen salassapito-ohjeiden puutteellisuus tai puuttuminen: tärkeitä dokumentteja lojuu pöydillä tai projektihenkilöt puhuvat sivu suunsa tietoverkkojen välityksellä tapahtuva viestintä > tietoja joutuu vääriin käsiin (tietomurto) projektihenkilö(t) vuotavat tietoja ulkopuoliselle maksua vastaan (Rissanen 2002 ) 19
20 Viestintäsuunnitelma Tavoitteena tukea oikean tiedon oikea-aikaista saamista Suunnittelukohteita: tehtävien tarkoituksenmukainen organisointi sopivien viestintämenettelyjen ja välineiden valinta ja käyttöönotto viestintäjärjestelmän ja työkalujen rutinoitu käyttö määrämuotoinen raportointi- ja kokouskäytäntö sisäisen ja ulkoisen projektitiedotuksen järjestäminen, kriisiviestintä projektiseurannan järjestäminen yhteiskäyttöisten dokumenttien ja tiedotuksen jakelulistat asiakirjojen säilyttäminen, arkistointi ja suojaus viestintää edistävän ilmapiirin luominen (Ruuska 2005 ) Dokumentoinnin suunnittelu Erilaisten dokumenttien tarkoitus palvella projektiryhmän ja tilaajan tarpeita. toimivat tuottajan ja tilaajan välisen keskustelun tukena Suunnittelun tavoitteena määritellä dokumentoinnin taso suunnitella dokumenttien hallinnan periaatteet Kaikkea tietoa ei tarvitse jakaa kaikille olennaista on tietää mistä ajan tasalla oleva tiedon saa nopeasti 20
21 Dokumentoinnin suunnittelu Erilaiset dokumentit voidaan jakaa karkealla tasolla kahteen eri ryhmään: Projektin hallintaan liittyvät dokumentit: tarjoukset, tuotantosopimukset, projektisuunnitelmat, tekijänoikeussopimukset, salassapitosopimukset, palaverimuistiot, työpäiväkirjat jne. Projektin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä dokumentointi: esimerkiksi käsikirjoitusvaiheen dokumentit, synopsis, konseptisuunnitelma, asiakäsikirjoitus ja tuotantokäsikirjoitus sekä teknisen määrittelyn dokumentit jne. Projektin alkuvaiheessa sovitaan dokumentoinnin taso. Mitä dokumentteja suunnittelu- ja toteutustyöstä tässä projektissa laaditaan. Huomioitava projektin taloussuunnittelussa, koska dokumentointi vaatii resursseja. Dokumentoinnin suunnittelu Hypermediaprojektissa kuten verkkopalveluprojektissa on kahden tyyppisiä dokumentteja Projektin hallintaan liittyvät dokumentit: tarjoukset, tuotantosopimukset, projektisuunnitelmat, tekijänoikeussopimukset, salassapitosopimukset, palaverimuistiot, työpäiväkirjat jne. Projektin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä dokumentointi: esimerkiksi käsikirjoitusvaiheen dokumentit, synopsis, konseptisuunnitelma, asiakäsikirjoitus ja tuotantokäsikirjoitus sekä teknisen määrittelyn dokumentit jne. Esimerkiksi verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen jokaiseen vaiheeseen liittyy oma dokumentaationsa. Vaadittavien dokumenttien tyypit ja niiden määrä riippuu tuotantoprojektin laajuudesta ja suunniteltavasta verkkopalvelutyypistä. 21
22 Dokumentoinnin suunnittelu Projektin alkuvaiheessa sovitaan dokumentoinnin taso. Mitä dokumentteja suunnittelu- ja toteutustyöstä tässä projektissa laaditaan. Huomioitava projektin taloussuunnittelussa, koska dokumentointi vaatii resursseja. Huomioitavaa: Dokumenttien nimet voivat vaihdella riippuen esimerkiksi yrityksestä (nimityksiä käytetään myös ristiin). Ei ole vakiintuneita formaaleja dokumenttimalleja tai pohjia. Käsikirjoitus- ja dokumenttimalleja on yhtä monta kuin on tuotantoryhmääkin. Tärkeätä sopia jokaisessa projektissa yhteistyökumppanin kanssa mitä milläkin asiakirjalla ja dokumentilla kulloinkin tarkoitetaan. Dokumentoinnin hallinta Projektin dokumentit löytyvät aina samasta paikasta Hakemistorakenne on selkeä ja johdonmukainen Viittaukset kohdistuvat aina dokumentin viimeisimpään versioon Samaa dokumenttia ylläpidetään ainoastaan yhdessä paikassa Ylläpitovastuut ja suojaukset on määritelty Vanhentuneiden asiakirjojen arkistoinnista on sovittu Kaikki tietävät em. asiat. (Ruuska 2005 ) 22
23 Dokumentti Palaverimuistio Tarjous Projektisuunnitelma Konseptisuunnitelma Tarkoitus Dokumentti siitä, mistä projektipalaverissa on puhuttu, mitä päätetty ja miten työskentelyä jatketaan. Juridisesti sitova myynnin väline, väline organisaation ulkoisessa viestinnässä. Kuvaus projektin tavoitteista ja toimet niiden saavuttamiseksi: kuka, mitä, miksi, koska, kenelle, miten, millä riskillä? Tarkennus projektisuunnitelmaan ja erittely sisällöstä, tuotteesta, käyttäjistä, aikataulusta, resursseista ja alustavasta budjetista. Synopsis Tiivistelmä projektin sisällöstä, tavoitteista, laajuudesta: mitä, kenelle, miksi ja miten? Toimii pohjana asiakäsikirjoitukselle. Asiakäsikirjoitus Kuvaus työryhmälle ja tilaajalle tuotteen sisällöstä, rakenteesta, toiminnallisuudesta, ulkoasusta, mediaelementeistä jne. Toimii pohjana tuotantokäsikirjoitukselle. Tuotantokäsikirjoitus Ohjeistus työryhmälle tuotannon toteuttamiseksi. Sisältää tekniset ja visuaaliset määrittelyt, mediamuodot, toiminnallisuuden, tarkan rakenteen, aineistot jne. Työpäiväkirja Työryhmän dokumentti, joka sisältää selitykset mitä on tehty ja miksi. Poikkeamat sekä perustelut ratkasiui8lle. Lähde: Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Projektin seuranta ja arviointi Sovitaan, miten projektin seuranta tapahtuu, milloin ja millä mittareilla. esimerkiksi kerran kuukaudessa käydään johtoryhmässä läpi projektin tavoitteet ja nykytila talousseurannan suunnitteleminen Projektisuunnitelmassa on asetettava välitavoitteita sovittava arviointi- ja testausmenettelyistä jokaisen työvaiheen jälkeen testaus ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä arvioidaan projektin toteutumaa suhteessa suunnitelmiin Sovitaan katselmoinneista tilaajan tai sidosryhmän kanssa 23
24 1. viikkoharjoitustehtävä Pohdi hypermediantuotantoprojektin aloitusvaiheen ja siihen liittyvien tekijöiden merkitystä projektin onnistumiselle. Pohdi myös eri tekijöihin liittyviä mahdollisia ongelmakohtia ja riskejä sekä niiden vaikutusta projektin onnistumiselle. Käytä apunasi esim. SWOT-analyysia tai haavoittuvuusanalyysia. Halutessasi voit hyödyntää omia kokemuksiasi esim. analysoimalla jonkin oman projektisi aloitusvaiheeseen liittyviä tekijöitä. Lisätietoa: Pk-yrityksen riskienhallinta [online]. Helsinki: VTT, [viitattu ]. Haavoittuvuusanalyysi. Saatavissa www-muodossa: <URL: > SWOT-analyysi. Projektiopas Ideasta liiketoimintaan. Helsinki: Tekes [viitattu ]. Saatavissa rtfmuodossa: <URL: 24
25 Lähteet Jansson, R. & Juselius, P Projektiopas pienten ja keskisuurten yritysten yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Ideasta liiketoimintaan [online]. Helsinki: Tekes, 2004 [viitattu ]. Saatavissa pdfmuodossa <URL: ISBN Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Rissanen, T Projektilla tulokseen. Jyväskylä: Pohjantähti. ISBN Ruuska, K Pidä projektihallinnassa. Suunnittelu, menetelmät ja vuorovaikutus. 5. uudistettu painos. Helsinki. Talentum media Oy. Silverberg, P Ideasta projektiksi. Projektisuunnittelun käsikirja [online].helsinki: Ympäristöministeriö, 2004, julkaistu [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: TEKES-projektiopas. [viitattu ]. Saatavissa: 25
Luento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 28.8.2007 Kurssilla käsiteltäviä asioita Luento 1: Kurssin esittely ja aloitus Tuotantoprojektin
LisätiedotLuento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 4.9.2007 Kriittisiä tekijöitä - syksy 2007 (viikkoharjoituksissa mainittuja) Projektin
LisätiedotMikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg
Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotTaustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.
1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotLuento 2: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 16.2.2006 Esseen aiheita Kurssin harjoitustyönä laaditaan essee hypermediaprojektin hallintaan
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotKorkean rakentamisen haasteita case Kalasatama
Korkean rakentamisen haasteita case Kalasatama RAKENTAVASTI ERILAINEN 17.11.2011 / RIL Reijo Harmaajärvi 1 Rakennushankkeen toteutuksen organisointi, vastuunjako ja tiedonkulku 2 Liiketoiminta-alueet Hankekehittäminen
LisätiedotMS Project 2016 perusteet projektiarkkitehdeille ja -insinööreille ver Hannu Hirsi 2018
MS Project 2016 perusteet projektiarkkitehdeille ja -insinööreille ver. 7.2 Hannu Hirsi 2018 1 Yleistä : 1. Yksi käytetyimmistä projektien hallintaohjelmista on Microsoft Project, joka on tehokas ja joustava
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotToimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen
Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotTik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta
Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön
LisätiedotProjektien maailmassa. Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009
Projektien maailmassa Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Erityisryhmien työllisyys Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys: Syyskuun lopussa alle 25-vuotiaita
LisätiedotRahoituskelpoinen ESR-hakemus Keski-Suomen ELY-keskus
Rahoituskelpoinen ESR-hakemus Keski-Suomen ELY-keskus Rahoituskelpoisen ESR-hankkeen suunnittelussa huomioon otettavat seikat 1. Hyvä ESR-hanke vastaa johonkin havaittuun alueelliseen tarpeeseen tai ongelmaan
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotSeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu
SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotPK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013
PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin
LisätiedotOhjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
LisätiedotViestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu
Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotKotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki
Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.
LisätiedotPRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011
PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu
LisätiedotHelena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)
Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotJokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)
1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti
LisätiedotSimLab prosessisimulointi
SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja
LisätiedotMitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM
Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotTilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.
Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotKulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus
LisätiedotProjekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus
Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät
LisätiedotMuutosjohtaminen Kiekuhankkeessa
Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten
LisätiedotHanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi
Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole
LisätiedotTestaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana
Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotMAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt
MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen
LisätiedotINFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa
INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKoulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009
Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen
LisätiedotHenkilöstön ohjeistaminen JUDO-työpaja Juho Nurmi, tietosuojavastaava, Espoon kaupunki
Henkilöstön ohjeistaminen 20.5.2019 JUDO-työpaja Juho Nurmi, tietosuojavastaava, Espoon kaupunki 2 Espoo-tarina = kaupungin strategia Vastuullisuus ja luottamus korostuvat tiedon käsittelyssä 3 Espoo-tarinaa
LisätiedotTik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta
Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Luennot ja projekti synty suunnittelu käynnistys ohjaus päätös operointi Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4 Kurssin
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotHaavoittuvuusanalyysi
Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 Projektisuunnitelma 1. Projektitiimi 2. Projektin tausta 3. Projektin tavoitteet 4. Tiimin roolit 5. Sisäinen viestintä 6. Riskianalyysi 7. Aikataulutus Projektisuunnitelman
LisätiedotSTRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen
STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
Lisätiedot2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen
KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotHankkeen hallittu päättäminen. - pohdintaa riskienhallinnasta & rahoittajan ja maksajan resursseista
Hankkeen hallittu päättäminen - pohdintaa riskienhallinnasta & rahoittajan ja maksajan resursseista 11.6.2013 ylitarkastaja Leena Uskelin, TEM/ALUE/RARA Sananen ohjelmarahan hankkeistamisesta ja riskeistä
LisätiedotMillainen on hyvä sisältöansainnan kehityshanke? Heikki Nurmi Tekesin aamiaisseminaari 19.5.2015
Millainen on hyvä sisältöansainnan kehityshanke? Heikki Nurmi Tekesin aamiaisseminaari 19.5.2015 Agenda 1. Sisältöansainta: tilanne ja trendit 2. Millainen on hyvä kehityshanke? 3. Projektisuunnittelusta
LisätiedotJIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotJukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010
2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
LisätiedotLähtökohtana projektin ja projektistrategian määrittely
Päivi Korhonen Lähtökohtana projektin ja projektistrategian määrittely Projekti: Kertaluontoinen, strateginen, suunniteltu,rajattu, tavoitteinen, resursoitu, johdettu ja arvioitu muutoksen teon instrumentti.
LisätiedotInnoKas S12115 TARJOUSPYYNTÖ 1(4)
TARJOUSPYYNTÖ 1(4) SELVITYS POTENTTIAALISISTA TUULIVOIMA-ALUEISTA VETELIN KUNNASSA Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnoima InnoKas -projekti (S 12115) projektissa edistetään Vetelin kunnan
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 PESTLE-malli Poliittinen - mitä poliittisia riskejä projektiin voi liittyä? (verotus, hallinto ) Ekonominen - mitä taloudellisia riskejä projektiin liittyy? (työvoiman saatavuus,
LisätiedotSISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...
RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta
LisätiedotTietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013
Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin
LisätiedotPROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY
PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia
LisätiedotAKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus
AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan
LisätiedotSopimusten Verkkopankki
Sopimusten Verkkopankki & pilvipalvelun edut ja haasteet Sopima Oy Hiilikatu 3, FI-00180, Helsinki, Finland info@sopima.com, www.sopima.com 1 Sisältö Sopima Oy lyhyesti Sopimusten Verkkopankki Miksi ja
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
LisätiedotTyöohjelman hanke-esittely Kestävän liikkumisen koulutus-, valistus- ja tiedotustyön
Hanke-esittely 1/5 Työohjelman hanke-esittely Kestävän liikkumisen koulutus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen Lapissa Hanke-esittely 2/5 Sisältö 1 HANKKEEN SISÄLTÖ... 3 2 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN...
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotHankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.
Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät
LisätiedotKORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009
KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys
Lisätiedot! LAATUKÄSIKIRJA 2015
LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö
LisätiedotOPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA. Opintoihin orientoitumisen luento
OPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA Opintoihin orientoitumisen luento 27.8.2014 Odotukset opiskelulle Keskustele pienessä ryhmässä: Mitä odotat tulevilta luokanopettajaopinnoiltasi? Millaisia taitoja
LisätiedotTAHE-projekti Kymenlaaksossa
TAHE-projekti Kymenlaaksossa I. valinnanvapauspilotti 1.7.2018 II. vapaaehtoinen sote ky 1.1.2019 III.sote- ja maakunta 1.1.2020 1.1.2017-31.1.2019 Tähän mennessä TAHE-tietojärjestelmä Tehty esiselvitykset
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLiite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä
Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö
LisätiedotJHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto
JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu
Lisätiedot8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa
2. jakso 5 7.10.2010, Sokos Hotel Vantaa, Vantaa PROJEKTIHALLINTA I: 1. jakso 1 2.9.2010 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1.9.2010: Projektin kokonaishallinta 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin
LisätiedotKuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti
Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotKevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta)
Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kuntajohtajapäivät 28. 29.8.2014 Pori Jukka Männistö, Keva Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä
LisätiedotPK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT
PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014
LisätiedotHAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI
HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:
Lisätiedot