1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Transkriptio

1 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT 2 Liiton jäseninä voivat olla rekisteröidyt ammatilliset yhdistykset, jotka hyväksyvät nämä säännöt ja sitoutuvat noudattamaan näiden sääntöjen puitteissa tehtyjä päätöksiä. Liiton toiminnan tarkoituksena on jäsenyhdistysten ja niiden henkilöjäsenten ammatillisten, oikeudellisten, sosiaalisten ja taloudellisten etujen edistäminen sekä elämänlaadun kehittäminen työelämässä ja yhteiskunnassa. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto - edistää ja tukee jäsenyhdistystensä toimintaa - neuvottelee virka- ja työehtosopimuksia - solmii sopimuksia jäsentensä etukysymyksistä - tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja - järjestää esitelmä-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia - harjoittaa julkaisu-, kustannus- ja opintotoimintaa - voi olla yhteistoiminnassa sekä liittyä jäseniksi sellaisiin koti- tai ulkomaisiin järjestöihin, joilla on vastaavat tavoitteet ja päämäärät - pyrkii muilla samantapaisilla keinoilla saavuttamaan päämääränsä. Toimintansa varten liitto perii jäsenmaksua jonka suuruuden määrää liittokokous. Liitto voi panna toimeen arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä hankkia ja omistaa arvopapereita tai kiinteistöjä sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Liitolla voi olla palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten työtaistelurahasto ja muita rahastoja, joita koskevat määräykset annetaan liittokokouksen hyväksymässä ohjesäännössä. Ohjesäännön muuttamisesta ja rahaston purkamisesta päättää liittokokous, jossa vähintään ¾ annetuista äänistä sitä kannattaa.

2 2 JÄSENET 4 Liiton varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä toisessa pykälässä tarkoitetut rekisteröidyt yhdistykset, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä jäsenyhdistys. Hakemus liiton jäseneksi on tehtävä liiton hallitukselle. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus jäsenmäärästä. Jos yhdistyksen säännöt ovat liiton sääntöjen ja tarkoituksen mukaiset, voi hallitus hyväksyä yhdistyksen liiton jäseneksi. Päätöksestä on annettava kirjallinen tieto yhdistykselle. JÄSENYHDISTYKSEN VELVOLLISUUDET 5 Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on muun muassa: - suorittaa säännöllisesti jäsenmaksu liitolle liittokokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen määräämällä tavalla - ilmoittaa viipymättä liitolle jäsenkunnassa, säännöissä, hallintoelimissä sekä toimihenkilöissä tapahtuneista muutoksista - ilmoittaa liitolle sellaisista kokouksista ja muista tilaisuuksista, joissa käsitellään liiton kannalta merkittäviä asioita sekä varata liiton edustajalle mahdollisuus puheenvuoron käyttämiseen - toimittaa ilmoitettuna määräaikana muut liiton pyytämät selvitykset ja lausunnot - muuttaa omia sääntöjään, mikäli näihin sääntöihin tehdyt muutokset sitä edellyttävät. Jäsenyhdistyksen tulee toimia liiton sääntöjen ja tarkoitusperien mukaisesti sekä noudattaa näihin sääntöihin perustuvia liiton päättävien elinten päätöksiä. JÄSENYYDEN PÄÄTTYMINEN 6 Jäsenyhdistyksen, joka on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa eroamisestaan liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroamisilmoituksen tulee perustua jäsenyhdistyksen kokouksen päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen pöytäkirjanote. Jos jäsenyhdistys jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, voi hallitus erottaa jäsenyhdistyksen liiton jäsenyydestä. Jäsenyhdistys voi 60 päivän kuluessa tiedon saatuaan valittaa erottamispäätöksestä osoittamalla valituksensa hallitukselle, jonka tulee saattaa erottamispäätös liittokokouksen

3 3 ratkaistavaksi. Erottamispäätös astuu voimaan sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa valitusaika loppuu tai asianomainen kokous ratkaisee asian. Jos jäsenyhdistys eroaa liitosta, se on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kuuden täyden kalenterikuukauden loppuun eroilmoituksen jättämisestä. Jos jäsenyhdistys erotetaan liitosta, se on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kuuden täyden kalenterikuukauden loppuun erottamispäätöksestä. Jäsenyhdistys, joka on eronnut tai erotettu, on velvollinen vastaamaan liitolle antamistaan taloudellisista sitoumuksista. Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys menettää välittömästi kaikki oikeutensa ja edustuksensa liitossa. HALLINTO 7 Päätäntävaltaa liiton asioissa käyttää liittokokous. Liiton hallintoa hoitaa sen hallitus. LIITTOKOKOUKSET 8 Liittokokoukset ovat joko sääntömääräisiä tai ylimääräisiä. Sääntömääräinen liittokokous pidetään joka toinen vuosi syys-marraskuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai yksi kymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä tai vähintään 1/3 jäsenyhdistyksistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii kirjallisesti hallitukselta. Hallitus määrää liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan, ellei niitä ole liittokokouksessa päätetty. 9 Sääntömääräisen liittokokouksen tehtävänä on: - käsitellä hallituksen kertomukset edelliseltä liittokokouskaudelta - käsitellä tuloslaskelmat ja taseet edelliseltä liittokokouskaudelta - päättää tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille - päättää ylijäämän käytöstä tai alijäämän kattamisesta - vahvistaa liiton toimintaohjelma seuraavalle liittokokouskaudelle - vahvistaa liiton taloussuunnitelma seuraavalle liittokokouskaudelle - määrätä liitolle suoritettavan jäsenmaksun suuruus seuraavalle liittokokouskaudelle

4 4 - valita hallituksen puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtaja, joiden toimikausi alkaa heti ja kestää seuraavaan sääntömääräiseen liittokokoukseen asti - päättää kuinka monta jäsentä hallitukseen valitaan - valita hallituksen varsinaiset jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, joiden toimikausi alkaa heti ja kestää seuraavaan sääntömääräiseen liittokokoukseen asti - valita kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet, joiden toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta ja kestää kaksi (2) kalenterivuotta - päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista sekä hallituksen kokouksessa esille ottamista asioista ja muista vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä kiireelliseksi todetuista asioista huomioon ottaen yhdistyslain Kutsu liittokokoukseen toimitetaan jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse. Sääntömääräiseen liittokokoukseen kutsu on lähetettävä vähintään kaksi viikkoa ja ylimääräiseen viikko ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi ja sen mukaan on liitettävä jäsenyhdistyksen kokoukselle tekemät esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla. Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi liittokokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu kirjallinen tai sähköinen esitys liiton hallitukselle. Liittokokoukseen tarkoitetusta asiasta on tehtävä esitys niin hyvissä ajoin, että se voidaan liittää kokouskutsuun liiton hallituksen lausunnolla varustettuna. JÄSENYHDISTYKSEN EDUSTUS JA ÄÄNIVALTA Äänivaltaa liittokokouksessa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat, joilla tulee olla jäsenyhdistyksen antama pöytäkirjanote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa hänet valittiin edustajaksi ja hänen on esitettävä todistus siitä äänimäärästä, jonka jäsenyhdistys on antanut hänen käytettäväkseen. Kullakin jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa äänivalta kuluvan kalenterivuoden alussa olleen jäsenmaksuvelvollisten jäsenten luvun mukaan siten, että kultakin alkavalta sadalta (100) jäseneltä on jäsenyhdistyksellä yksi ääni.

5 5 ÄÄNESTYS LIITTOKOKOUKSESSA 13 Äänestys liittokokouksessa on avoin. Jos joku edustajista vaatii suljettua lippuäänestystä ja sitä on kannatettu, sellainen on toimitettava. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, paitsi pykälissä 3, 9, 16, 19 ja 20 mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee. HALLITUS 14 Liiton hallituksessa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtaja sekä vähintään kahdeksan (8) ja enintään kaksitoista (12) varsinaista jäsentä. Varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee avukseen tarpeelliset toimikunnat ja työryhmät. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet hallituksen jäsenistä ja joku näistä on puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetuissa äänestyksissä, joissa arpa ratkaisee. 15 Hallituksen tehtävänä on muun muassa: - johtaa, kehittää ja edustaa liittoa - nimetä liiton edustajat eri tehtäviin; - kutsua liittokokous koolle; - valmistella liittokokouksessa käsiteltävät asiat; - panna täytäntöön liittokokouksen päätökset; - hyväksyä uudet jäsenyhdistykset ja päättää jäsenyhdistyksen erottamisesta liiton jäsenyydestä; - päättää jäsenmaksujen maksutavasta; - vahvistaa yksityiskohtaiset virka- ja työehtosopimustavoitteet; - hyväksyä liiton nimissä neuvotellut ja tehdyt sopimukset; - ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa talousarvion rajoissa; - nimetä neuvottelutehtäviä varten neuvottelijat tai neuvottelukunnat; - ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen toteuttamiseksi.

6 6 TYÖTAISTELU 16 Päätöksen työtaistelun aloittamisesta tekee vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä liittokokous. Liittokokouksen valtuuttama liiton hallitus voi päättää työtaistelun aloittamisesta. Liittokokous antaa ohjeet työtaistelussa noudatettavista menettelyistä. Työtaistelun lopettamisesta päättää liittokokous tai hallitus sen valtuuttamana. Hallitus voi antaa luvan jäsenyhdistyksen työtaistelulle ja päättää sen lopettamisesta. Työtaistelua koskeva päätös on jäsenyhdistyksiä sitova. TILIT JA TILINTARKASTUS 17 Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tilintarkastajille maaliskuun loppuun mennessä ja heidän on palautettava tilit lausuntoineen hallitukselle toukokuun loppuun mennessä. Lausunto osoitetaan liittokokoukselle. NIMENKIRJOITUS 18 Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai jompikumpi varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen siihen määräämän henkilön kanssa, tai henkilöt, joilla on siihen liiton hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 19 Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain liittokokouksen päätöksellä, ja tällöin vaaditaan, että muutoksen puolesta annetaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. LIITON PURKAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN 20 Liitto voidaan purkaa liittokokouksen päätöksellä. Kokouksessa on päätöksen puolesta annettava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan sen jäljelle jäänyt omaisuus, sitten kun velat on maksettu, purkamispäätöksessä tarkemmin mainitulla tavalla yhdelle tai useammalle muulle rekisteröidylle yhdistykselle, joka tai jotka lähinnä toimivat näissä säännöissä mainittujen tarkoitusperien

7 7 toteuttamiseksi. Nämä yhdistykset nimetään samassa kokouksessa, joka päättää liiton purkamisesta Lahjoitettu ja testamentattu omaisuus on käytettävä sille määrättyyn tarkoitukseen.