1 (5) KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO HUOMAUTUKSISTA:

Transkriptio

1 1 (5) KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO HUOMAUTUKSISTA: Kuntalaisten, mökkiläisten, yhteisöjen ja järjestöjen sekä työntekijöiden yksimielinen kanta on, että kunta on säilytettävä itsenäisenä. Itsenäisenä kuntana palvelut pystytään turvaamaan kuntalaisille parhaiten. 1. Rääkkylän koulun oppilaiden puolesta oppilaskunta vastustaa kuntaliitosta. Oppilaat pelkäävät, että liitoksen seurauksena yläkoulu lakkautetaan. Oppilaskunta kysyy, onko kuntaliitoksessa kyse vain Kiteen säästöistä ja viedäänkö rääkkyläläisiltä kaikki lähipalvelut? Rääkkylän koulukustannukset on saatu pidettyä suhteellisen matalina. Yläkoulun jälkeen ysiluokkalaiset hakeutuvat Joensuuhun opiskelemaan ei Kiteelle. Vain yksi yhdeksästätoista Rääkkylän yhdeksäsluokkalaisista haki tänä keväänä Kiteelle jatkoopiskeluun ja loput 18 Joensuuhun. Lakkautetaanko Rääkkylän yläkoulu Kiteen korkeiden koulukustannusten takia. Oppilaskunta pelkää myös koulumatkojen pidentymistä ja, että koululaisten koulupäivät pitenevät koulumatkan vuoksi. Oppilaskunta myös kyseenalaistaa kuntaliitoksen ajankohdan, koska kukaan ei tiedä mitä sote-uudistus tuo mukanaan. Oppilaat tietävät, että sosiaali- ja terveyspalvelut vievät kunnassamme eniten rahaa ja, jos sote-uudistus toteutuu, todennäköisesti kustannukset pienentyvät. Lisäksi Valtiovarainministeriö ehdottaa saaristo-osakuntien lisien palauttamista, joka toisi Rääkkylälle lisää rahaa. Oppilaskunta näkee, että olisi järkevämpää odottaa ja katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Oppilaskunta vielä huomauttaa, että Rääkkylän asukasluku laskee nopeasti, jos kuntaliitos tapahtuu. Nuoret eivät halua kuntaan palata ja nykyiset asukkaat muuttavat pois, jos täällä ei ole enää lähipalveluita. 2. Mannerheimin Lastensuojeluliiton hallitus on huolissaan Rääkkylän lapsiperheiden tulevaisuudesta. Useat lapsiperheiden vanhemmat ovat esittäneet lastensuojeluliiton hallitukselle kysymyksiä, jotka osoittavat vanhempien suuren huolen, jos kuntaliitos toteutetaan. Vanhemmat kysyvät mm: viedäänkö lapsiperhe- ja terveyspalvelut Kiteelle, kulkevatko koululaiset Kiteelle asti kouluun, kuinka käy autottomien lasten vanhempien, kuka järjestää kyydit neuvolaan, hammashoitoon ja muihin terveyspalveluihin, miten käy harrastustiloille, joudutaanko lapsia kuljettamaan Kiteelle asti harrastuksiin, miten käy Rääkkylän nuorisotalolle, miten käy lasten iltapäiväkerhon tai lasten- ja nuorten kesätoiminnan, miten käy MLL:n hyvin alkaneen uuden iltaperhekahvilan? 3. Rääkkylän 4H-yhdistys on huolissaan lapsi- ja nuorisotyön heikkenemisestä Rääkkylässä kuntaliitoksen myötä palveluiden todennäköisesti keskittyessä Kiteen puolelle. Kunta on tukenut yhdistystä eikä ilman kunnan tukea yhdistys voisi toimia yhtä aktiivisesti ja päämäärätietoisesti kuin tähän saakka. Yhdistys toimii paikkakunnalla myös nuorten työllistäjänä ympäri vuoden, mikä myös kuntaliitoksen myötä voisi vaikeutua. Rääkkylän 4H-yhdistyksellä on ollut vuosien saatossa iso merkitys maatalouspitäjän kehittymisessä sekä erilaisten tapahtumisen järjestämisessä kunnassa. Mikäli Rääkkylän kunta lakkaisi , on vaarassa, että myös Rääkkylän 4H-yhdistyksen toiminta lakkaa. 4. Eläkeliiton Rääkkylän yhdistys kannanotossaan tuo julki Rääkkylän itsenäisyyden puolesta mm seuraavaa: yhdistyksen tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen valvominen sekä heidän asemassaan

2 ilmenevien epäkohtien korjaaminen. Kuntaliitokset ovat yleensä tuoneet mukanaan epäkohtia, eriarvoisuus taajamien ja haja-asutusalueiden ikäihmisten välillä lisääntyy. Yhdistys toteaa, että Rääkkylän taloudellisesta tilanteesta on esitetty positiivistakin faktatietoa, mikä puoltaa Rääkkylän pysymistä itsenäisenä kuntana. SiunSoten, ison soteuudistuksen sekä itsehallintouudistuksen vaikutukset kuntatalouteen nähdään vasta tuonnempana. Kunnan infrastruktuuri antaa mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttämiseen. Yhdistyksen näkemyksen mukaan pakkoliitos tässä vaiheessa tuntuu vähintäänkin perusteettomalta. 5. Rääkkylän yrittäjät ry katsoo, että pakkoliitos on outo ja valtio asettaa alueen kunnat nykyisessä pakkoliitostilanteessa kiistelytilanteeseen, antamatta keinoja oikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Päätöksentekijöillä pitäisi olla rohkeutta kokeilla jotain aivan uutta, koska vanhat keinot eivät toimi. Yrittäjät ovat huolestuneita alueen kehityksen suunnasta. Tärkeintä olisi saada aikaan toimenpiteitä yritysedellytysten parantamiseksi ja sitä kautta alueelle työpaikkoja ja verotuloja. Yrittäjät nostavat esille selvitysraporista sen, että alueen talouskehitysmittareista ei edes Rääkkylän ja Kiteen mittareita yhdistämällä mikään mittari osoittanut käännettä positiivisempaan suuntaan. Yrittäjien mielestä kuntaliitos ei tule auttamaan yritystoiminnan elpymistä, vaan vaikutus on päin vastainen ja erityisesti Rääkkylässä. Alueen yritystoiminnan ja työllisyyden kehityssuunta on jatkanut nopeaa heikkenemistä. Yrittäjät näkevät kunnan infrainvestoinnin erinomaisena ratkaisuna ja mahdollisuutena eikä vain uhkana ja riskinä, kuten kuntajakoselvittäjät ovat sen nähneet. Nopea valokuituyhteys on tulevaisuuden yritystoiminnan kannalta ja uuden yritystoiminnan syntymiselle perusedellytyksenä. Ainoa positiivinen asia kuntajakoselvittäjien mielestä on yli 2 milj. euron liitosavustus. Tuon rahan voisi käyttää valokuiturakentamiseen Keski- Karjalan alueen haja-asutusalueille ja auttaa koko aluetta kehittymään. 6. Saimaan saariston kehittämisyhdistys ry ei hyväksy kuntaliitosta. Yhdistys on Rääkkylän saarten, Oravisalon ja Varpasalon yhteinen kyläyhdistys. Yhdistys nostaa kannanotossaan esille, että julkinen keskustelu on painottunut liikaa liitosten ympärille. Kehittäminen, taloudellisuus ja palvelujen tehostaminen eivät ole sama asia kuin suurempi kuntayksikkö. Yle Joensuu uutisoi kuinka koulupudokkaiden joukko Suomessa kasvaa. Peruskoulun kesken jättäneiden määrä on kolmikertaistanut vajaassa kymmenessä vuodessa. Yhdistys nostaa esille yhdistämisten vakavat haittavaikutukset. Kiteen päättäjistöstä on todettu, että Rääkkylän yläkoulu lopetettaisiin, mikäli kuntaliitos toteutuisi, jopa niin, että oppilaita jaettaisiin Liperiin, Hammaslahteen ja Kiteelle. Jo nykyisellään koulumatkat ja odotusajat ovat pitkät (kävely tienvarteen auto Varpasalossa n. klo 8.10 koulu alkaa klo 9). Jos yläkoululaisia kyydittäisiin vielä kauemmas, keräten matkan varrelta luonnollisesti oppilaita, kuljetusajat pitenisivät entisestään. Liperin suuntaan matkan varrella on myös lossi. Yhdistys korostaa vielä Rääkkylän oppilaskohtaista menoa, joka oli vuonna 2014 sekä Keski-Karjalan että Itä-Suomen alueen edullisin. Rääkkylän kustannus oli /oppilas ja Kiteellä /oppilas. Kuntaliitoksen seurauksena reuna-alueiden kuntalaisten asema heikentyy, palvelujen tasa-arvo ja saatavuusongelmat kasvavat. Alueen väestö on huomioitava, kuntalaisten liikkumiseen vaikuttavat: julkisen liikenteen saatavuus omistaako auton vai ei, matkan pituus, teiden kunto ja keliolosuhteet. 7. Rääkkylän perussuomalaiset ry katsoo yksimielisesti, että kunnalla on riittävät edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana ja kuntaliitos Kiteen kaupungin kanssa on tarpeeton ja nykyisen hallitusohjelman vastainen. Kuntaliitos ei takaa rääkkyläläisille nykyisten palveluiden jatkuvuutta tai paranemista. Perussuomalaiset katsovat, että valtakunnassa 2

3 tapahtuva sote-uudistus ja sen myötä myöhemmin perustettavat itsehallintoalueet muuttavat myös Rääkkylän kunnan roolia hyvin toisenlaiseksi. Rääkkylän perussuomalaiset katsovat, että olisi parempi katsoa millaisia muutokset ovat ja miettiä vasta sen jälkeen mahdollista kuntaliitostarvetta. Pakolliset kuntaliitokset ovat turhaa hätäilyä. Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että Rääkkylän kunta on tehnyt jo nyt talouden tasapainottamistoimenpiteitä ja, että tulevina vuosina talouden vakauteen vaikuttavat kunnanvaltuusto ja virkamiehet. 8. YT-toimikunta on yksimielisesti todennut, ettei näe ehdotettua kuntaliitosta tässä vaiheessa tarpeellisena, koska kuntia koskeva rakenneuudistus ja sote-uutistus ovat kesken. Lisäksi YT-toimikunta katsoo, että Valtiovarainministeriön tulee pikaisesti korjata Rääkkylän kunnan valtionosuuksien vääristymät, jotta kunnan talouden epätasapaino tulee korjattua. 9. Kunnan Jytyläiset työntekijät esittävät, että liitoshankkeesta tulee luopua, koska kukaan ei tiedä millaisiksi kunnat tulevaisuudessa muodostuvat. Parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä määritellään visioita tulevaisuuden kunnasta, selvitettävänä on myös kunnan rooli, tehtävät ja asema suhteessa perustettaviin maakuntiin. Työntekijät näkevät meneillään olevan sote-uudistuksen mullistavan kuntakenttää merkittävästi. Siun sote käynnistyy ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa on aloitettu esiselvityshanke Siun sotesta Miun Maakuntaan, ne antavat vahvan signaalin maakunnan kokoisen kunnan muodostumissuunnitelmasta. Muutokset luovat kuntiin uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle. Työntekijät näkevät kahden pienen kunnan (Rääkkylä ja Vimpeli) pakkoliitosinnon ja asian kiireellisyyden vähintäänkin erikoisena. Mahdollisen pakkoliitoksen seurauksena säästöt ovat pienet ja kunnan perustehtävä on hoidettava. Hallinnon kulut Rääkkylässä on arvioitu olevan vain noin 3 % kaikista kuluista. Kiteen kaupungin henkilöstö on jo viritetty äärimmilleen ja täystyöllistetty, joten säästöjen saaminen henkilöstömenoista on olematonta. Valtion tehtävänä on tuottaa hyvinvointia ja palveluja kaikille asukkaille ja sen on kohdeltava kuntia tasapuolisesti. Tähän näkökohtaan nojaten työntekijät vaativat Valtiovarainministeriötä pakkoliitoksen sijaan korjaamaan valtionosuusjärjestelmän vääristymät ja epäoikeudenmukaisuudet (mm syrjäisyys). Lehtitietojen mukaan Kiteen kaupungin valtionosuudet ovat nousseet yli 30 % vuodesta Saman tiedon mukaan kuntien keskimääräinen korotus Suomessa on ollut 7,3 %. Rääkkylässä muutos on keskitasoa. Työntekijät katsovat, että miten kaksi epävakaassa taloudellisessa asemassa ollutta kuntaa voi tuottaa yhden vakaan kunnan. Kiteen kaupungin omassa toiminnassaan tekemät talouden sopeuttamistoimet ovat huolestuttavia. Kuntien epäluottamus toisiaan kohtaan heikentää yhteistyön mahdollisuutta. Pelkona on, että päätöksenteko etääntyy ja heikentää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Rääkkyläläisillä päättäjillä ei liittymisen jälkeen ole mahdollisuutta vaikuttaa nykyisen Rääkkylän alueen kehittämiseen. Työntekijät ovat halukkaita jatkamaan, uudistamaan ja tarjoamaan palveluja asukkaille myös muuttuvassa yhteiskunnassa ja uskovat, että tulevaisuudessa Pohjois- Karjalassa on vain yksi kunta. 10. Kuntalaisten kannanotot: Rääkkylän kunta on säilytettävä itsenäisenä kuntana. Rääkkyläläiset ovat tyytyväisiä kunnan tarjoamiin hyvin toimiviin palveluihin, kuntalaisten ääntä kuunnellaan, laajakaista, liikunta ja kirjasto on hyvin hoidettu. Eläkeläisille läheltä saatavat palvelut ovat hyvin tärkeät. Kuntajakoselvitys on tehty menneisyyden lukujen ja tilastojen mukaan. 3

4 Kuntajakoselvittäjät ovat tuhlanneet verovaroja ihan tyhjänpäiväisellä selvityksellä. Rääkkylä ei saanut selvityksellä mitään uutta tietoa. Ihmiset tulevat muuttamaan mahdollisen pakkoliitoksen seurauksena Joensuuhun. Kantaa otetaan myös rääkkyläläisten luontaiseen asiointisuuntaan ja työssäkäyntisuuntaan, joka on Joensuu. Kuntalaiset ovat huolissaan yläkoulun säilymisestä ja näkevät, että lapsiperheet tulevat muuttamaan kunnasta pois jos palveluja karsitaan. Pelätään myös, että Rääkkylästä tulisi Kiteen peräkylä. Rääkkyläläiset tulevat hakemaan palvelunsa Joensuusta ei Kiteeltä. Sitä vastoin nähdään, että valtion tulisi antaa Rääkkylälle enemmän rahaa, asiat täällä osataan. Samoin kuin valtionosuusjärjestelmän vääristymät Rääkkylän osalta on korjattava. Kuntaliitosta pidetään ihan typeränä eikä pakkoliitosta tule tehdä ennen kuin Siun sote on käynnistynyt ja maakuntauudistuksen yhteydessä nähdään miten kulut jaetaan. Vasta suurten muutosten jälkeen on mahdollista arvioida yleensäkään kuntien roolia palveluiden järjestämisessä, rahoitus ja verotus ovat vielä epäselvät. Selvityksestä nähdään, että Valtiovarainministeriön pyrkimyksenä on Kiteen kaupungin aseman vahvistaminen, ei Rääkkylän asukkaiden tarpeet. Kuntalaisten hyvin toimivat palvelut vaarantuvat, jos Rääkkylä liitetään Kiteeseen. Kiteen kaupungin kehitysennuste on lähes kaikilla mittareilla mitattuna voimakkaan negatiivinen. Joensuu on elinvoimainen ja jatkuvasti kasvava maakuntakeskus, jolla on ylivertaiset voimavarat palveluiden järjestämiseen asukkailleen verrattuna Kiteen kaupunkiin. Kuntalaiset ovat kannanotoissaan sitä mieltä, että lähivuosien sisällä Pohjois-Karjalassa on vain yksi kunta. Kantaa otetaan myös valtion rahankäyttöön ja toimintatapoihin. Mistä yhdistettävälle kunnalle yht äkkiä löytyy ylimääräistä syrjäisyyslisää /vuodessa, kun sitä ei ole tähän asti löytynyt Rääkkylälle. Syrjäisyyslisä kuuluu itsenäiselle Rääkkylälle. Syrjäisyyskriteerit tulee muuttaa. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt saaristoosakuntalisän palauttamista koskevan selvitystyön, tämänkin selvitystyön tulokset pitää odottaa ennen kuin tehdään mitään päätöksiä Rääkkylän kunnan asemasta. Kuntajakoselvityksessä ei tuotu riittävän painokkaasti esille henkistä ilmapiiriä ja sitä uhkaa, että pienemmän liitettävän alueen ihmisten kiinnostus oman alueensa asioiden hoitamiseen vähenee. Tutkimusten mukaan tämä uhka on kuntaliitoksissa toteutunut. Äänestäjinä kuntalaiset vetoavat Anu Vehviläiseen. Esille nostettiin myös Lännen Mediassa ollut ministeri Anu Vehviläisen haastattelu. Haastattelussa Vehviläinen ennustaa kuntaliitoksia ja kehottaa kuntia arvioimaan realistisesti syntyvyyttä, ikärakennetta, elinkeinorakennetta ja verotulojen kehitystä. Ministeri haluaa, että jokaisessa kunnassa pohditaan maakuntauudistuksen yhteydessä, onko kunnan järkevää ja realistista jatkaa itsenäisenä. Jokaisen kunnan pitää tarkastella omaa tulevaisuutta vuoden sisällä ei vain parin vuoden sisällä. Eräässä huomautuksessa vaaditaan kuntajakoselvityksessä kuntien välisten vertailutietojen tarkempaa selvittelyä. Selvityksestä puuttui esimerkkejä siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia kuntalaisille muodostuisi eri ratkaisuista esim. lisääntyneet matkakulut ja sitä, mikä olisi kokonaistaloudellisesti edullisinta. Huomautuksessa ehdotetaan, että Valtiovarainministeriö harkitsisi, että lain velvoittamista pakkoliitoskriteereistä poikettaisiin siihen asti kunnes suuret muutokset maakuntien ja kuntien velvoitteista olisi selvillä, käytettävissä oleva kuntaliitosraha käytettäisiin osittain korotettuna valtionosuutena ja harkittaisiin Rääkkylälle syrjäisyyteen perustuvaa valtionosuutta, perustettaisiin työryhmä, 4

5 jossa olisi Valtiovarainministeriön lisäksi kunnan ja kuntalaisten edustus, yrittäjien ja palveluiden käyttäjien edustus, kehittämässä palveluiden turvaamista. Kuntalaisilla on kova halu säilyttää kunta itsenäisenä, joten tässä tilanteessa kuntalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia olisi tehostettava. Rääkkylän kunnan vapaa-ajan asujatkin ovat ilmaisseet kantansa Rääkkylän itsenäisyyden puolesta, joten heidän panostustaan tulisi hyödyntää esim. vapaaehtoisella verolla. 5