Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn osahankesuunnitelma (luonnos) / TerPS 2

Transkriptio

1 TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI 2 (TerPS2) käyttöönotto- ja koordinaatiohanke Keski-Pohjanmaan ja Kuunupyyn osahanke TerPS2 hankkeeseen: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINEN JA SEURANTA KESKI-POHJANMAAN SEKÄ KRUUNUPYYN KUNNISSA Hankkeen yleiset tavoitteet Keski-Pohjanmaan osahanke tukee TerPS 2 hankekokonaisuutta. Keski-Pohjanmaan osahanke liittyy erityisesti hyvinvointijohtamisen hankekoriin. Osahankkeen tavoitteet ja hankkeen toimenpiteet on laadittu tältä pohjalta ja suunnitelma tulee liitteeksi TerPS 2 hankekokonaisuuden suunnitelmaan. Osahankkeen suunnitelmassa viitataan hankekokonaisuuden suunnitelman sisältämiin teksteihin. Hankkeeseen osallistuvat Keski-Pohjanmaan osahankkeessa ovat mukana maakunnan kunnat Kannus, Lestijärvi, Toholampi, Perho, Veteli, Kaustinen, Halsua ja Kokkolan kaupunki. Mukana on myös Kruunupyyn kunta (kuuluu Pohjanmaan maakuntaan), jonka isäntäkuntana Kokkolan kaupunki toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen osalta sopimuspohjaisesti. Hankkeen muita toimijoita ovat Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Peruspalvelukuntayhtymä liikelaitos Jyta, Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto ja SONet Botnia. Keski-Pohjanmaan osahanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki Hankkeen yhteyshenkilöt: Kehittämisjohtaja Tuija Tuorila ja terveydenhuollon koordinaattori Riitta Kujala, Kokkolan kaupunki Hankeaika Hankkeen kestoaika on (2 vuotta 8 kuukautta). Taustaa ja perustelut hankkeelle Virkamiestyönä on tehty EVA (ennakoivien vaikutusten arviointi) sähköisen hyvinvointikertomuksen käytöstä Kokkolan kaupungissa. Siinä perusteluiksi sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotolle on esitetty: 1) Vaikutukset asukkaiden ja asiakkaiden näkökulmasta: Strateginen suunnittelu perustuu tietoon, jota kunnalla on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin muutoksista sekä palvelujärjestelmän kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin.

2 Kun tiedetään hyvinvoinnin ja terveyden tila, pystytään puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä. ja ryhtymään toimiin, joilla hyvinvointia ja terveyttä voidaan parhaiten edistää. Väestöryhmien väliset terveyserojen näkyviksi -> resurssien suuntaaminen sinne, missä eniten tarvetta Asukkaiden mahdollisuudet edistää omaa sekä lähiympäristönsä hyvinvointia ja terveyttä paranevat, kun kunta toiminnallaan pyrkii tukemaan terveellisten valintojen mahdollisuuksia ja vahvistaa hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavia seikkoja. 2) Vaikutukset henkilöstön näkökulmasta: Palkataan yksi henkilö. ehyte hankkeen asiantuntijuus ja ohjaus käyttöön. Tavoitteet ovat yhteiset. Henkilöstöä ja palveluja suunnataan kohdennetusti. Toiminta voidaan suunnitella järkevästi, mikä säästää resursseja, vähentää päällekkäistä toimintaa 3) Vaikutus johtamiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuotantotapoihin: Tiedon kokoaminen, analysointi ja tulkinta eri toimialojen yhteistyönä jalostaa hyvinvointitiedon kaikkien toimialojen ja koko kunnan käyttöön -> tukee suunnittelua ja päätöksentekoa. -> tukee hyvinvointityön edellyttämää toimialat ylittävää vastuun ottamista ja yhteistyötä Hyvinvointikertomus mahdollistaa vaikutusten arvioinnin. Se on suunnittelun, seurannan ja raportoinnin työväline Näkyväksi tehty tieto luo yhteistä ymmärrystä kuntalaisten ja kunnan hyvinvoinnin tilasta. Helpottaa viranomaisten ja luottamushenkilöiden yhteistyötä. Vertailemalla kuntakohtaisia tietoja aikasarjoina, muiden kuntien, alueiden ja tietoihin saadaan näkemys toiminnan kehityksestä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilanteesta suhteessa muihin. Pitkäjänteisen seurannan tuloksena voidaan ennakoida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muutossuuntia ja suunnitella toimintoja sen mukaan. 4) Vaikutus talouteen (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä): Nostaa alkuvaiheessa kustannuksia, mutta vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä euroa/vuosi/kokkolan kaupunki 5) Vaikutus alueen/kunnan elinvoimaan: Terveyserot ja syrjäytyminen vähenevät. Työurat pitenevät. 6) Vaikutus terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen: Terveyserot ja syrjäytyminen vähenevät. Työurat pitenevät. Kuntalaisten terveyseroja voidaan vähentää ottamalla päätöksenteossa huomioon väestöryhmien erilaiset tarpeet. Kuntalaisten mahdollisuudet edistää omaa sekä lähiympäristönsä hyvinvointia ja terveyttä paranevat, kun kunta toiminnallaan tukee terveellisten valintojen mahdollisuuksia ja vahvistaa hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavia seikkoja. Nämä perustelut pätevät myös Jytan ja Kruunupyyn kunnan alueella. Hankkeen tausta Hankkeen budjetti Hankkeen budjetti rakentuu siten, että hankkeeseen palkataan kaksi hanketyöntekijää, jotka koordinoivat maakunnassa sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa ja siihen liittyvää organisointia sekä muuta hankkeen sisällöksi suunnitellun hyvinvointijohtamisen ja sen rakenteiden kehittämistyötä.

3 Työhön sisältyy hankkeen toimintojen toteuttamisen lisäksi matkustamista maakunnan alueella ja esimerkiksi koko hankkeen järjestämiin yhteisiin tilaisuuksiin osallistumista, koulutusten järjestämistä ja arvioinnin toteuttamista. Hankkeen toimintaa varten tarvitaan työtilat, laitteet ja tietoyhteydet. Hankkeen resurssit jaetaan samassa suhteessa kuin kunnat ovat osallistuneet hankkeen kustannuksiin omilla osuuksillaan (ks. alempana). Hankkeen kestoaika eli yhteensä 2 v 8 kk ja tältä pohjalta on tehty hankkeen kokonaisbudjetin suunnittelu. Lähdetään tässä vaiheessa arviosta, jonka mukaan hankkeen kokonaisbudjetti on Kokonaisbudjetista kuntien omarahoitusosuus on 25 % ( / ) ja STM:n kastetuki 75 % ( / ). Kuntien omat osuudet hankkeessa lasketaan väestöosuuksiin perustuen. Jytan kunnat yhteensä 29,30 % Kokkolan kaupunki 61,75 % Kruunupyyn kunta 8,95 %. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen väkilukutietoihin Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kunnan väkiluku yhteensä ( ) Kokkolan kaupunki Kruunupyy Kannuksen kaupunki Toholampi Lestijärvi 857 Veteli Halsua Perho Kaustinen Jytan alue yhteensä Hankkeen hallinnoinnin kustannuksiin tulee varata 4 % osahankkeen kokonaisbudjetissa = Kuntien/kaupunkien omat osuudet vuosittain Kunta/kaupunki 2012 (10 kk) 2013 (12 kk) 2014 (10 kk) yhteensä (2v 8kk) Kokkola Kruunupyy

4 Kannus Veteli Lestijärvi Toholampi Perho Halsua Kaustinen Jyta Yhteensä Koko budjetti yht Valtion tuen osuus e % osuus hankkeen hallinnointikulut Keski-Pohjanmaan osahankkeen tarkennetut tavoitteet Tavoitteena on hankkeen avulla: Ottaa käyttöön Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kunnissa sähköinen hyvinvointikertomus ja seurata sen avulla kuntalaisten hyvinvointia ja sen kehittymistä. Muokata kuntien hyvinvointirakenteita niin, että ne tukevat sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Edistää hyvinvointijohtamista Keski-pohjanmaan kunnissa ja ottaa käyttöön jo aikaisemmin kehiteltyjä. hyvinvointijohtamisen työvälineitä. Näitä ovat hyvinvointirakenteiden mallit, hyvinvointijohtamisen kuntakello, hyvinvointikertomus, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja avainindikaattorit. Tehdä kunnan hyvinvoinnin johtaminen ja sen seuranta läpinäkyväksi kuntalaisille sekä mahdollistaa kuntalaisten oma osallisuus heidän hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Näiden tavoitteiden osalta osahanke sitoutuu TerPS2-hankkeen hyvinvointijohtamisen hankekoriin Riskianalyysi Miten saada kunnan luottamushenkilöt vakuutettua hankkeen/sähköisen hyvinvointikertomuksen tarpeellisuudesta? tehdään IVA-selvitys sähköisen hyvinvointikertomuksen käytöstä Resurssien riittävyys hankkeen omarahoitusosuuteen? ennaltaehkäisevän toiminnan edullisuus korjaavaan työhön verrattuna pitemmän ajan kuluessa Hyvinvointi- ja terveyserojen sekä syrjäytymiskehityksen kasvun ehkäiseminen/kääntäminen?

5 resurssien ja toiminnan suuntaaminen oikeisiin kohderyhmiin. Tätä varten tarvitaan ajantasaista hyvinvointitietoa. Kokkolan kaupungissa ja Jytassa on pidetty valtuustoinfo marraskuussa, jossa on tehty selkoa sähköisen hyvinvointikertomuksen käytöstä ja sen käytöstä saatavasta hyödystä. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kytketään Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton ja sen mahdollinen hyvinvointistrategian edistämiseen liittyvä hanke kumppaniksi. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien strategioiden huomioon ottaminen. Hyvinvoinnin tietotuotanto kartoitetaan muu hyvinvoinnin tietotuotanto ja tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jolla on samansuuntaisia tavoitteita tai toiminnassaan jollakin tavoin osallistuvat hyvinvoinnin tietotuotantoon ja sitä tukevan johtamisen kehittämiseen. Kapa-kysely toteutetaan mahdollisesti ensi vuonna. Siinä kysytään kaupunkipalveluista ja tyytyväisyydestä palveluihin. Hyvinvointijohtamisen hankekoria koskevat toimenpiteet eriteltyinä: TAVOITE TOIMENPITEET ehyte / HYVINVOINTIJOHTAMISEN HANKEKORIA KOSKEVAT TOIMENPITEET: 1) Hankkeeseen kuuluvissa kunnissa ja alueilla on aktiivisesti toimivat, poikkihallinnolliset hyvinvointirakenteet. Määritellään hyvinvoinnin johtaminen Kytketään hyvinvoinnin strategiat osaksi hyvinvointikertomuksen toteuttamista Kehitetään hyvinvointistrategiatyötä yhteisenä prosessina Varmistetaan hyvinvointityöryhmien toiminta 2) Kuntien ja alueiden luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla on hyvinvointijohtamisen osaamista. Hyödynnetään hankekokonaisuuden luomaa koulutusmallia. Hankkeen resursseilla viedään koulutukset erilaisiin tilaisuuksiin, joihin luottamushenkilöt ja viranhaltijajohtajat tulevat (esim. valtuuston kokoukset) Hyödynnetään hankekokonaisuuden luomaa kokonaisviestintäsuunnitelmaa 3) Kunnilla ja alueilla on riittävä verkostotuki poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen ja Hyte-työn toteuttamiseksi. 4) Hyvinvointijohtamisen näkökulma on kytkeytynyt osaksi hankealueen kuntien, palvelualueiden ja Rakennetaan yhteistyössä perusterveydenhuollon yksikön toiminta niin, että se palvelee ja edistää alueellista hyvinvointia Kootaan alueellinen hyvinvoinnin pysyvä kehittämisen rakenne, jossa ovat mukana kaikki alueen hyvinvointia edistävät toimijatahot Hyödynnetään TerPS 1 hankkeessa luotua toimintamallia siinä, miten kuntien, alueiden ja maakunnallisten toimijoiden verkosto toimii Järjestetään koulutusta sähköisten työvälineiden käyttöön kuntien, alueiden ja maakunnan toimijoille. Selvitetään mahdollisia esteitä sähköisten välineiden käytölle/käyttöönotolle. Selvitetään, onko tarvetta uusien työvälineiden käyttöönotolle.

6 maakuntien toimintaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. 5) Hyten kuntasuunnittelun sähköinen työväline on käyttäjäystävällinen, toimiva ja vastaa keskeisimpien käyttäjien tarpeisiin. Se tukee hyvinvointirakenteiden toimintaa, ja rakenteet tukevat sähköisen työvälineen hyödyntämistä. (Sähköinen työväline sisältää sähköisen hyvinvointikertomuksen, ennakoitujen vaikutusten arviointimenetelmän sekä kunnan toiminta- ja taloussuunnitelman.) Tuetaan sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöä yhdenmukaisesti alueella ja hankekunnissa Parannetaan edelleen sähköisen hyvinvointikertomuksen käytettävyyttä (käyttäjänäkökulma) Välitetään alueellisia kokemuksia ja kehitysehdotuksia koko hankkeen käyttöön Kartoitetaan, kootaan ja analysoidaan maakunnallisesti merkittävää hyvinvointitietoa sekä välitetään sitä ja luodaan rakenne, jonka kautta se välittyy kaikkien käyttöön Kokeillaan ja arvioidaan hankkeen tuottamia työkaluja ja viedään alueelle sopivat mallit pysyvään käyttöön Kartoitetaan, mitä muuta hyvinvointia kuvaavaa tietoa tarvitaan ja tehdään suunnitelma, miten sitä kootaan. Näiden kaikkien osatavoitteiden osalta seurataan ja osallistutaan ohjeiden mukaisesti koko hankkeessa toteutettavaan toimintaan eri tavoin. Koordinaatiohankkeen ohjeiden mukaisesti toimitaan yhteistyössä hankkeen yhteistyötahojen kanssa ja osallistutaan hankkeen kansalliseen toimijaverkostoon, erilaisiin yhteistyöryhmiin, koulutuksiin ja ohjausryhmän toimintaan ja toteutetaan viestintää. Hankkeen arviointia toteutetaan koordinaatiohankkeen ohjeiden mukaisesti. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan Selvitetään hankkeessa kansalaiskyselyjen tarve hyvinvointikertomuksen ohella muun hyvinvointitiedon tuottamiseksi? Suunnitellaan ja toteutetaan kansalaiskyselyjä tarpeen ja resurssien antaman mahdollisuuksien mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Selvitetään myös hyviä malleja, miten koettua hyvinvointia ja osallisuutta voidaan selvittää ja edistetään hankkeen avulla näiden käytäntöjen käyttöön ottoa hankekunnissa? Hankkeelle muodostetaan yhteinen ohjausryhmä, joka ohjaa ja seuraa alueellisen osahankkeen toimintaa. Sen lisäksi muodostetaan Jytan alueelle sekä Kokkolan ja Kruunuyyn alueelle työryhmät, jotka tulevat hankkeen toteutusta näillä alueilla. Kokkolan ja Kruunupyyn alueella toiminta tapahtuu kaksikielisesti niin kuin yhteisissä organisaatioissa on totuttu toimimaan. Hyödynsaajat

7 Hankkeesta hyötyvät siinä mukana olevien kuntien asukkaat, jotka saavat aikaisempaa paremmin ja läpinäkyvästi tietoa kuntien asukkaiden hyvinvoinnista ja siihen liittyvästä päätöksenteosta kunnista. Hyvinvointijohtamisen kehittäminen antaa paremmat työkalut tätä työtä tekeville, jolloin tarkasteluun voidaan nostaa toiminnan vaikutukset ja toimintaa sekä resurssien käyttöä voidaan kohdentaa aikaisempaa paremmin. Hyvinvointia koskevan tiedon seuraaminen helpottuu sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönoton avulla. Hyvinvointiin liittyvät strategiat ja muut sitä säätelevät kunnalliset politiikkaohjelmat ovat paremmin saatavilla sähköiseen hyvinvointikertomukseen liitettynä. Pitemmällä aikavälillä tämä toimintamalli säästää resursseja ohjaamalla niiden käyttöä ja ehkäisee syrjäytymistä.

8