Moduuli 2. Jäteveden synty ja sen käsittely. Vesi likaantuu käytössä
|
|
- Amanda Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Moduuli 2 Jäteveden synty ja sen käsittely Vesi likaantuu käytössä Yhdyskuntajätevedessä, joka johdetaan kotitalouksista viemäreihin, on monenlaisia epäpuhtauksia, kuten erikokoisia kiinteitä hiukkasia, erilaisia orgaanisia eli eloperäisiä aineita, ravinteita kuten fosforia ja typpeä. Jätevesiin päätyy jäämiä myös lukuisista muista kotitalouksissa ja muualla yhdyskunnassa (sairaaloissa, kouluissa, erilaisissa tuotantolaitoksissa kuten leipomoissa) käytettävistä aineista ja ainesosista. Niitä irtoaa maaleista, leluista, puhdistusaineista, torjunta-aineista, kosmetiikasta tai lääkkeistä. Ongelmana on, ettei jätevedenpuhdistamoita ole suunniteltu poistamaan näitä metalleja ja kemikaaleja. On olemassa vain vähän tietoa siitä, mitä monille, esimerkiksi pesuaineissa ja lääkkeissä tavallisille kemikaaleille tapahtuu, kun ne reagoivat ympäristössä keskenään ja myös muiden aineiden kanssa. On mahdollista, että nämä aineet ovat ihmiselle ja luonnolle haitallisia pieninäkin pitoisuuksina. Puhdistus- ja pesuaineet Puhdistusaineet koostuvat monista erilaisista kemikaaleista, joista kaikki eivät poistu jätevedenpuhdistuksessa. Osa aineista on hitaasti hajoavia, osa taas suoraan myrkyllisiä vesieliöille. Niillä on myös vesistöjä rehevöittävä vaikutus. Esimerkiksi hajusteet tai vessanraikasteet ovat täysin tarpeetonta ympäristön kemikaalikuormitusta, jota tulisi välttää. Kosmetiikka Kosmeettisissa tuotteissa käytetään tuhansia erilaisia kemiallisia yhdisteitä, jotka lisäävät ympäristökuormitusta joutuessaan jäteveden mukana vesistöön. Kosmetiikan, ja niiden pakkausten, esimerkiksi muovipullojen valmistuksessa käytetään muun muassa kemikaaleja, joiden on havaittu aiheuttavan hormonaalisia muutoksia vesieläimissä. Lukuisat kosmetiikan sisältämät hajusteet ja säilöntäaineet, kuten parabeenit, eivät myöskään aina hajoa luonnossa. Lääkkeet ja hormonaaliset aineet Syömistämme lääkkeistä ja hormonivalmisteista syntyy ihmiselimistössä aineenvaihduntatuotteita, jotka poistuvat virtsan mukana jätevesiin. Näiden aineenvaihduntatuotteiden ympäristövaikutuksista ei tiedetä vielä paljoa. Jätevedenpuhdistamoja ei ole yleensä suunniteltu poistamaan näitä aineita.
2 TEHTÄVÄ Omaan vedenkäyttöön liittyvä tehtävä, jossa havainnollistetaan jäteveden syntyä ja mitä kaikkea veteen kulkeutuu jokapäiväisen vedenkäytön seurauksena. Tarvikkeet: 1. N. 25 l litran vetoinen läpinäkyvä vesiastia, esim. muovinen säilytyslaatikko 2. Viemäriin kulkeutuvia aineita, esim. hammastahnaa, shampoota, vessapaperia, muotovaahtoa, astianpesuainetta, nestesaippuaa jne. Myös ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja olisi hyvä olla esillä. 3. Ympäristömerkkitaulukko Läpinäkyvään n. litran vetoinen astia laitetaan täyteen vettä. Mietitään jälleen omaa vesipäivää (tässä voi käyttää apuna moduulin 1 tehtävää, mikäli se on ehditty tehdä). Vesisaaviin lisätään aineita sen mukaan, mitä itse käyttää päivän aikana peseytymiseen ja muuhun henkilökohtaiseen hygieniaan, pyykinpesuun, siivoukseen jne. Tarkkaillaan, millaiseksi käyttövesi tulee ja pohditaan, miten ja missä se lopulta puhdistetaan. POHDINTATEHTÄVÄ: Pystyykö vettä puhdistamaan täydellisesti, millaisena se päätyy ja minne? Voisiko itse luopua jostain aineesta? Onko käytettävillä aineilla vaihtoehtoja?
3 Ympäristömerkit: Tutkitaan muutamia pesuainepakkauksia ja niiden tuoteluetteloja. Mitä kaikkea niistä löytyy. Tunnistetaan ympäristömerkkejä. Tietoa ympäristömerkeistä löytyy esim. sivuilta tai kuluttajaviraston sivuilta tai linkistä _ja_kulutusopas/tunnistetaan_ymparistomerkit Miten vettä puhdistetaan 1. Siivilöinti Vedestä siivilöidään mekaanisesti kaikki sinne kuulumaton roska. Viemäriin joutuu mitä oudoimpia esineitä, kuten sukkia, kännyköitä, tekohampaita, leluja tai vaippoja. Ne voivat myös tukkia viemärin, jolloin tarvitaan putkimiehen apua. 2. Ilmastointi Ilmastointi lisää vedessä olevan hapen määrää. Hapettuessa vedestä häviää myös sivuhajuja ja makuja. Hapen lisäys edesauttaa joidenkin veteen liuenneiden metallien poistamisessa (metallit reagoivat hapen kanssa ja sakkautuvat kiinteiksi metallioksideiksi, jotka voidaan siivilöidä pois.) Hapetus voidaan tehdä esim. lisäämällä happea veteen pumpun avulla. 3. Laskeutusaltaat Vettä valutetaan hitaasti eri tasolla olevien altaiden läpi, jolloin siinä oleva hienojakoinen sakkaaines painuu altaan pohjaan. Puhdas vesi valutetaan hitaasti omaan säiliöönsä. Tämän jälkeen voidaan bakteereja ja muita mikrobeja vielä puhdistaa vedestä erilaisilla kemikaaleilla. 4. Filtraatio Vettä voidaan myös ottaa laskeutusaltaista ja filtrata eli suodattaa maakerrosten läpi, jolloin hienoimmat hiukkaset takertuvat maakerrokseen. Lisäksi voidaan käyttää hiilisuodatusta, jolla saadaan pois mm. rikkaruoho- ja tuholaismyrkkyjä. 5. ph:n säätely Veden happamuutta testataan, jolloin voidaan nähdä, onko se hapanta vai emäksistä. Mikäli vesi on liiaksi jompaakumpaa, se voidaan neutraloida erilaisilla ph-tasoon vaikuttavilla kemikaaleilla. Pohdintatehtävä: Mistä lähteistä aineet päätyvät pohjaveteen? Lähteistä voi rakentaa pahville koulutyön.
4 Vedenkäyttö ja ravinteet Itämeren ravinnekuormitus Kaikesta Itämeren ravinnekuormituksesta noin kymmenesosa on peräisin Suomesta. Suhteutettuna jokaista suomalaista kohden kuormitus on Itämeren alueen suurimpia. Maatalous on suurin yksittäinen kuormittaja. Se aiheuttaa noin 60 % fosfori ja 52 % typpikuormituksesta. Toiseksi suurin kuormittaja on haja-asutuksen jätevedet. Niiden paikallinen merkitys on suuri etenkin rannikkoalueiden ravinnekuormittajana. Muita kuormittajia ovat liikenteen päästöt, energiantuotanto, teollisuus ja kalankasvatus. TYPPI Suurimmat lähteet ovat meri- ja tieliikenne, maatalous ja energiantuotanto. Typpikuormituksesta tulee noin neljännes ilman kautta. Typen käyttöä maataloudessa on selvästi tehostettu viime aikoina. Typpeä voidaan poistaa jätevesistä niiden asianmukaisella käsittelyllä haja-asutusalueilla ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla. Näin voidaan parantaa veden laatua paikallisesti. FOSFORI Viimeisten 20 vuoden aikana fosforilannoitus on vähentynyt liki 70 %. Silti fosforikuorman pieneneminen ei vielä näy vesistöjen tilan paranemisena. Toipumista hidastaa heikon happitilanteen seurauksena pohjalle varastoituneen fosforin palautuminen uudelleen levien käyttöön. Yhdyskuntien jäteveden fosforipäästöt Suomessa ovat vähentyneet aikavälillä lähes 90 %. Paikallisesti tämä on parantanut merkittävästi useiden alueiden vedenlaatua. Ravinteiden kiertokulku Tiesitkö että: Fosfori on rajallinen luonnonvara, jonka on arvioitu loppuvan maapallolta seuraavien 50 vuoden aikana. Fosforin kierrätys jätevedestä takaisin lannoitteeksi voisi olla yksi ratkaisu pulmaan. Myös typpilannoitetta saisi nykyistä enemmän eläinten lannasta ja yhdyskuntien jätevesistä. Ihmisyhteisöissäkin ravinnekierto on aiemmin ollut suljettua ja ulosteiden ja virtsan sisältämiä ravinteita on hyödynnetty viljelyssä. Nykyisenmalliset vesiklosetit ovat olleet olemassa vasta noin sadan vuoden ajan. Niistä jätevesi sekoitetaan suurempaa vesimäärään (länsimaissa yleensä juomavesilaatuiseen veteen) ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. Näin tätä arvokasta maanparannusainetta käsitellään kuin jätettä ja se heitetään hukkaan, vesistöjä rehevöittämään. Sen sijaan pelloille levitetään kasvien ravinteiksi keinolannoitteita, joiden ylijäämät valuvat pelloilta järviin ja jokiin ja lopulta meriin lisäten puolestaan niitä rasittavaa ravinnekuormaa. Ehtyvät luonnonvarat, etenkin fosfori, on siis saatava paremmin kiertoon. Ekologisesti kestävin tapa on käymäläjätteen kompostointi. Myös umpisäiliöön johdettujen käymälävesien käyttö lannoitteena viljelyksillä on mahdollista, mikäli säiliöön kertynyttä ainesta vielä käsitellään esim. kalkkia lisäämällä ja poistamalla haitallisia aineita niin paljon kuin mahdollista. Moni suomalainen on tutustunut kuivakäymälään eli huussiin ainakin mökillä tai kesäleirillä. Täällä meillä huussi onkin monin verroin tutumpi kuin esim. Keski- Euroopassa. Koska menetelmä on todettu toimivaksi, on viimeaikoina kehitetty myös asuntojen sisätiloihin mm. kerrostaloasuntoihin asennettavia kuivakäymälöitä. Lisätietoja saa esim. Käymäläseura Huussi ry: sivuilta. Paitsi uuden sanitaatiotekniikan tukemista kotimaassa, seura tekee myös arvokasta työtä edistäessään samanlaisen tekniikan käyttöönottoa kehittyvissä maissa, mm. Afrikassa. Linkki:
5 HUUSSIVISA Onnistuneeseen huussivisaan tarvitaan huussin pienoismalli (lainattavissa Valoniasta) tai kuva oikeaoppisesta kuivakäymälästä. 1. Mikä tämä mökki on? a) linnunpönttö b) pussauskoppi c) kompostoiva puucee d) kompostoiva deetee 2. Mikä on mökin toimintaperiaate? a) erotella juokseva ja tukevampi tavara jätösten maatumisen edistämiseksi b) tarjota lepohetki ankaraan arkeen c) toimia yksinkertaisen tehokkaasti ilman turhia lisävarusteita d) olla vanha, kunnon vesistöystävällinen vaihtoehto vesiklosetille 3. Miksi mökissä on piippu? a) Koska tunnelma ja tuoksut tiivistyvät, eli ilmanvaihtoa varten b) koska linnuillakin on ilmavaivoja c) jotta kompostiastia saisi tarpeeksi ilmaa d) jotta komean nuohoojan voisi kutsua kylään 4. Miksi mökki on sininen? a) se on taivaallisen kaunis väri b) tämä on miesten vessa c) sininen väri rauhoittaa d) kärpäset eivät pidä sinisestä 5. Miksi mökissä on takaluukku? a) jotta kurkkiminen kävisi helpommin b) jotta kompostoivan jätössaavin saisi tyhjennettyä kätevästi c) ovi kotitontulle d) että jätössaavin saisi tuuletettua kätevästi samalla kun luukku suojaa sateelta 6. Mitä mökistä puuttuu? a) ei mitään, se on täydellinen b) asianmukainen kirjasto c) kävijä d) käsienpesuviritelmä Oikeat vastaukset: 1C, 2D, 3C, 4D, 5B, 6D
6 Punakaalimehu liuoksen happamuuden ilmaisijana Hyvän ph mittarin voi valmistaa myös punakaalista. Siihen tarvitaan n. kilon painoinen punakaali ja pari litraa vettä. Kaali pilkotaan veteen ja keitetään puolisen tuntia, kunnes väri on liuennut keitinveteen. Kaalia voi myös liottaa yön yli esim. kannellisessa ämpärissä. Pilkotut lehdet siivilöidään ja mehu kaadetaan erilliseen astiaan. Punakaalimehua otetaan pari desilitraa läpinäkyviin purkkeihin (mieluimmin lasisiin), ja lisätään jotain hyvin hapanta, kuten etikkaa tai sitruunamehua, jotta saadaan mehun väri muuttumaan. Emäksistä liuosta varten lisätään jotain pesuainetta tai vaikka leivinsoodaa. Alla olevasta taulukosta käy ilmi, miten väri muuttuu, kun ph-arvo laskee tai nousee. ph ARVOT PUNAKAALIMEHUSTA ph väri punainen sinipun. violetti sininen sinivihreä vihertävän kellertävä Veden happamuudella tai emäksisyydellä on vaikutusta vesien ekosysteemeihin. Eliöt viihtyvät parhaiten neutraalissa elinympäristössä, jossa ph on lähellä seitsemää. Järvien happamoitumien happaman sateen vaikutuksesta oli ongelma vielä parikymmentä vuotta sitten. Happamat vedet ovat tavallisesti hyvin kirkkaita ja niissä on hyvin vähän mitään elämää. Alle kuuden ph arvot ilmaisevat, että vesi on hapanta. Rehevöityneet vesistöt puolestaan ovat emäksisiä ja niissä ph arvot ovat siis korkeampia, yli 7. Tämä johtuu siitä, että rehevissä vesissä on paljon kasvillisuutta, jonka yhteyttäminen kuluttaa vedessä olevan vapaan hiilidioksidin. Joillekin kaloille, esim. lohikaloille, ahvenelle ja kiiskelle emäksinen vesi aiheuttaa kidusvaurioita, jotka voivat olla tappavia.
Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.
JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
LisätiedotTyöohjeet Jippo- polkuun
Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi
LisätiedotPaula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa
LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotHS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO
Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotHÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?
HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotLIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä
1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotRavinteiden kierrätys Suomessa
Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark
LisätiedotTehtävät lukuun 11 Symbioosi 3. 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin
1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin Ohessa on kolme virkettä lehtiartikkelista: Tuulet eivät tuo Itämerelle suolapulssia Ravinnekuormat ovat polttaneet hapen pois. Itämeri kaipaa
LisätiedotHAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.
HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet
LisätiedotJMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin.
JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. suodattaa sedimenttia 20 Mittaa veden virtausta 54,6x29,2x47
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
Lisätiedotkemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)
Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.
LisätiedotVÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?
VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja metsätalous
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat
LisätiedotHAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE
HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
LisätiedotViemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
LisätiedotVapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotHAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotPUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011
PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
LisätiedotTEP Moreenia 17.6. 2010. Käymäläseura Huussi ry
TEP Moreenia 17.6. 2010 riippumaton kansalaisjärjestö (NGO), joka valistaa ja neuvoo, EI MYY KÄYMÄLÖITÄ perustettu v. 2002 jäseniä n. 350, joista yritysjäseniä 20 ei yhtään vakinaista työntekijää, 3-4
LisätiedotHumusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat
Lisätiedot8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:
PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotMaan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne
Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]
LisätiedotK Ä S I H Y G I E N I a K Ä S I H Y G I E N I A
K Ä S I H Y G I E N I a K Ä S I H Y G I E N I A Puhelin (03) 780 2363 SIVU 2 l KÄSIHYGIENIA www.solmaster.fi Kestävän kehityksen puolesta Solmaster Oy on yksi Pohjoismaiden johtavista teollisuuskemikaalien
LisätiedotYmpäristöntutkimus 67301
Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimussalkku 67301 Erinomainen uusi opetusmateriaali ympäristön tutkimiseen! Pohjautuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat lähiympäristöön
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotAsumisen ympäristövaikutukset
1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus
LisätiedotKuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com
Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja
LisätiedotPUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on
LisätiedotIlman vettä ei ole elämää
Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotASENNUS JA KÄYTTÖOHJE
1(7) WATMAN - VEDENSUODATTIMET ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE NEUTRALOINTISUODATIN... C8 (laitetyypit alkaen 08-11-2006) C10 C12 C15 C18 YLEISTÄ 1. ASENNUS 2. SUODATTIMEN KÄYTTÖÖNOTTO 3. ph- ARVON SÄÄTÖ 4. HUOLTO
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
Lisätiedot50 vuotta. Käsien puhdistusja hoitotuotteet
50 vuotta Käsien puhdistusja hoitotuotteet KÄSIHYGIENIA Dreumex on yksi johtavista käsihygieniatuotteiden ja ratkaisujen valmistajista Euroopassa. Tuotteista löytyy juuri oikea ratkaisu likaisille käsille.
LisätiedotVirtsaa lannoitteeksi. Raini Kiukas Luomu Urea seminaari 8.5.2014 Käymäläseura Huussi ry
Virtsaa lannoitteeksi Raini Kiukas Luomu Urea seminaari 8.5.2014 Käymäläseura Huussi ry Viisautta tarvitsemme Virtsa ja urea Ihminen tuottaa keskimäärin 500 litraa virtsaa vuodessa eli vuorokautta kohti
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotKAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotAsiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma
Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,
LisätiedotKäymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista!
Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Materiaali: Aino-Maija Kyykoski, ympäristöinsinööri Tampere 7.5.2013 Vuosituotos Vuosituotos virtsaa jopa 500 l/vuosi tai 1,3 litraa/ päivä
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotJätehuolto ja ravinnejalanjälki
Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa
Lisätiedot19.8.2015. Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa
Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua Tutkimusinsinööri Esityksen Riikka pitäjä Vilpas, / organisaatio Suomen ympäristökeskus DT Suomi tilaisuus, -päivän päivämäärä seminaari
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotSoftena 1 Tämä vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön. Mitä suodatin tekee?
Softena 1 Tämä vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön. Kalkkipitoisen veden käyttäjille niin yksityistalouksissa kuin yrityksissä, suurkeittiöissä, ravintoloissa jne. 66,7x57,3x41,8
LisätiedotHapot hyökkäävät hampaisiin!
Hapot hyökkäävät hampaisiin! Tiedät varmasti, että makean syönti on huonoksi hampaille! Hampailla viihtyvät bakteerit ( hammaspeikot ) rakastavat sokeria ja kaivavat reikiä sitä innokkaammin mitä enemmän
LisätiedotKALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN
KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotTalouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan
Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin
LisätiedotRaikasta vettä myös sinulle!
Raikasta vettä myös sinulle! Tervetuloa tutustumaan JMS JMS Vattenrening vedenpuhdistusyrityksemme tarjoaa sopivat menetelmät vedenpuhdistukseen koko maan kotitalouksille. Löydät meidät läheltäsi valmiina
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotVantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ
Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi
LisätiedotHarjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet
Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset Vaaralliset jätteet & biojätteet Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. Kuva tai symboli kertoo myrkyllisyydestä.
LisätiedotHeikki Setälä ja URCA-konsortio
Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:
LisätiedotYmpäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016. Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen
Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016 Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen Ympäristökemian kurssimatriisi k2016 / Petri V. Peltonen Peruskäsitteiden kuvaaminen Vesistöt Maaperä Ilmakehä KEMIKAALIT
Lisätiedot