Potilashoidon vuosikertomus 2015

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus

2 TERVEEMPÄNÄ KOTIIN LISÄÄMME VÄESTÖN TERVEYTTÄ, ELINVUOSIA JA SOSIAALISTA HYVINVOINTIA 2

3 Sisältö 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja (s.5) 1.1.Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia (s.6) 1.2.Tyksin erityisvastuualue (s.6) Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (s.6) Erityisvastuualueiden työnjako (s.7) Menetelmien arviointi (s.9) 1.3. Yliopistoyhteistyö (s.9) 1.4. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa (s.10) 1.5. Hoidetut potilaat (s.11) 2. Väestön demografiset tiedot (s.13) 2.1. Väestö (s.13) 2.2. Väestön sairastavuus ja terveydentila (s.14) 3. Potilashoidon tunnusluvut (s.16) 3.1. Potilaat (s.16) 3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet (s.16) 3.3. Päivystyskäynnit (s.16) 3.4. Avohoitokäynnit (s.16) 3.5. Vuodeosastohoito (s.17) 3.6. Hoitoisuus (s.18) 3.7. Lääkehoito (s.19) 3.8.Tehohoito ja tehostettu valvonta (s.20) 3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset (s.21) Hoitoonpääsy (s.22) Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive (s.23) 4. Asiakastulokset (s.24) 4.1. Potilaspalaute (s.24) 4.2. Asiakasraatitoiminta (s.28) 4.3. Potilasasiamiestoiminta (s.29) 4.4. Muistutukset ja kantelut (s.31) 5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus (s.32) 5.1. Laadunhallinta (s.32) Laatuneuvoston toiminta (s.32) Lean (s.32) Tiedolla johtaminen (s.35) 5.2. Potilasturvallisuuden seuranta ja kehittäminen (s Vaaratapahtumien raportointi (s.36) Haittatapahtumien analyysi (GTT) (s.37) Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) (s.38) Potilasturvallisuuden verkkokoulutus (s.38) 5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot (s.39) Sairaalahygienia (s.39) Hoitoon liittyvät infektiot (s.43) 5.4. Hoidon laatupoikkeamat (s.49) Potilasvahingot (s.49) Paluu sairaalaan hoitojakson jälkeen (s.50) Sairaalakuolleisuus (s.50) Hoidon haittavaikutukset (s.51) Uusintaleikkaukset (s.52) 6. Yhteenveto (s.53) Liitetaulukot Liikelaitosten ja toimi- ja palvelualueiden kertomukset ovat saatavilla VSSHP:n internetsivuilla. Kuvat: VSSHP:n arkisto ellei toisin mainita. Toimitus: Minna Pohjola, Karolina Peltomaa, Heljä Lundgren-Laine ja Tuija Ikonen 3

4 SAATE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus julkaistaan nyt viidennen kerran. Kertomuksen sisältö on vuosien mittaan kehittynyt ja tiedon laatu tarkentunut. Myös tietojen yhtenäinen julkaiseminen yliopistosairaanhoitopiirien keskenään sopimista toiminnan ja hoidon laadun tunnusluvuista toteutuu ensimmäistä kertaa vuoden 2015 aineistosta. Olemme siirtymässä yhä avoimempaan toimintaympäristöön, jossa laadun ja tuotetun terveyshyödyn mittaaminen ja osoittaminen kuuluu jokaiselle terveydenhuollon palvelujen tuottajalle. Potilashoidon vuosikertomus ei ole vain vuosiraportti, vaan sen tietoja kootessamme arvioimme myös oman toimintamme onnistumista ja kehittämistarpeita. Yksi sairaala organisaation toteutumisen vuoksi kaikkia aikaisempien vuosien trenditietoja ei ole esitetty. Sisällön tuottajia on useita ja heille kuuluu lämmin kiitos tiedon etsimisestä ja jalostamisesta sekä kertomustekstien laatimisesta. Aikaisempiin vuosiin nähden 2015 tiedot on jaettu yleiseen osuuteen, joka muodostaa oman kertomuksensa, ja liikelaitosten sekä toimi- ja palvelualueiden omiin kertomuksiin, jotka löytyvät internetistä. Tunnuslukujen esittäminen internetissä on käynnistetty ja täydentyy vuoden 2016 mittaan. Sähköinen julkaisu löytyy sairaanhoitopiirin internetsivuilta. Vuosikertomustietojen viestintään on kiinnitetty enemmän huomiota. Toivomme kiinnostavia lukuhetkiä vuoden 2015 kertomusten äärellä! Turussa Potilashoidon vuosikertomuksen ohjausryhmä: Samuli Saarni, Päivi Nygren, Ilkka Mononen, Tuija Lehti, Heljä Lundgren-Laine, Karolina Peltomaa, Heidi Laine, Antti Liukas, Marjo Kauppila, Esa Halsinaho, Tuija Ikonen ja Minna Pohjola 4

5 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja -Vaalimme elämäsi tärkeintä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 28 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. VSSHP järjestää erikoissairaanhoidon palvelut omalla alueellaan ja huolehtii erityistason sairaanhoidosta erityisvastuualueellaan. Sairaanhoitopiiri myy palveluita muillekin asiakkaille. Perustehtäviin kuuluvat myös opetus ja tieteellinen tutkimus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia Sairaanhoitopiirin arvot ovat potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, henkilöstön hyvinvointi, jatkuva uudistuminen, tehokkuus ja demokratia. Potilaslähtöisyys merkitsee, että olemme potilaita varten. Potilaan hyväksi toimiminen on sairaanhoitopiirin tärkein arvo. Hoidamme potilaat tasapuolisesti heidän kansallisuudestaan, asuinpaikastaan, varallisuudestaan, sukupuolestaan, iästään ja muista yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta. Teemme yhdessä työhyvinvointia ja hyvinvoiva henkilöstö tekee työtään paremmin. Erikoissairaanhoidon toimiala edellyttää kykyä ja halua uudistua ja uudistaa, mikä merkitsee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta sekä jatkuvaa uusien tietojen ja taitojen oppimista. Sairaanhoitopiiri uudistaa toimintaansa jatkuvasti palvelun tarpeen, laadun ja tehokkuuden sekä ympäristön vaatimusten mukaan. Tehokas toiminta mahdollistaa kaikkien potilaidemme tasapuolisen hoitoon pääsyn. Terveyden edistäminen kaikin käytettävissä olevin voimavaroin vähentää palvelujen tarpeen kasvua. Voimme kaikki vaikuttaa. Sairaanhoitopiirin strategian mukaan tehtävänämme on lisätä väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on tuottaa kaikille maakunnan asukkaille yhdenvertainen erikoissairaanhoito alueellisesti väestön terveystarpeiden mukaisesti sekä turvata yliopistotasoinen terveydenhuolto ja kehittäminen koko maakunnassa. Yhdenvertainen laatu ja hoitoindikaatiot mahdollistetaan yhtenäisen palveluntuottajan toimesta. Konserni ohjaa erikoissairaanhoidon kokonaisuutta ja koko sairaanhoitopiirissä on käytössä toimi- ja palvelualuejohtaminen. Tämä vahvistaa sairaanhoitopiirissä yhteisen vastuun aluesairaaloiden toimintaedellytysten turvaamisesta sinne päätettyjen palveluiden osalta sekä toiminnallisen ja tulosvastuun kunkin potilasryhmän ja erikoisalan hoidosta. Toimintamme tuloksena potilas kokee selkeän ja osallistavan palvelun sekä erikoissairaanhoito toimii tehokkaasti osana perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kokonaisuutta. Potilas saa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa toteutetun tutkimuksen ja hoidon, joka on vaikuttavaa, laadukasta ja tehokasta. Potilaan palvelukokemus on erinomainen. Väestön palvelut vastaavat kuntien kanssa arvioitua tarvetta ja väestön sairastavuus vähenee. 5

6 Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä jatkettiin erillisen uudistamisohjelman mukaisesti. Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen lähisairaaloiden toiminta integroitiin osaksi Tyksin yhtä sairaalaa toimi- ja palvelualuejaon mukaisesti. Tavoitteena on ollut yhtenäistää hoitolinjat ja käytänteet piirin alueella sekä taata laadultaan ja saatavuudeltaan tasalaatuiset erikoissairaanhoidon palvelut koko piirin alueella. Vuoden alussa voimaan astunut päivystysasetus keskitti päivystystoimintaa ja etenkin päivystysleikkauksia kantasairaalan yksiköihin Turkuun. Synnytykset siirtyivät Turkuun joulukuussa. Lähisairaaloiden erikoisalojen avohoitovalikoimaa vastaavasti laajennettiin. Sairaanhoitopiirissä käynnistettiin Asiakasraati-toiminta tukemaan palveluiden ja palvelukulttuurin kehitystyötä Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sairaanhoitopiirien valtuustot ovat vuonna 2013 hyväksyneet erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa sovitaan työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaolla pyritään edistämään laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Länsirannikon miljoonapiiri-strategia on otettu huomioon järjestämissopimuksen valmistelussa ja sopimus osaltaan toteuttaa strategiaa. Vuonna 2015 päivitettiin erityisvastuualueen opetus- ja koulutusyhteistyön ohjelma sekä hoitotieteellinen tutkimusohjelma Tyksin erityisvastuualue Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin, jossa on yliopistollinen sairaala, on vastuualueellaan järjestettävä erityistason sairaanhoito. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Yhteistyössä on suunniteltava ja sovitettava yhteen mm. erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut ja lääkinnällinen kuntoutus. Vuonna 2015 Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluivat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Väestöpohja vuoden 2015 lopulla oli asukasta. Väestöstä VSSHP:n alueella asuu , Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella asukasta. Ruotsinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit ovat yhdessä laatineet Länsirannikon miljoonapiiri-strategian vuosille Yhdistämällä kolmen sairaanhoitopiirin voimavarat ja Turun yliopiston osaamispääoma muodostetaan kokonaisuus, joka tuottaa enemmän ja parempia sekä edullisempia erikoissairaanhoidon palveluita kuin sairaanhoitopiirit erikseen. Tavoitteena on, että Länsirannikon miljoonapiiri takaa tasavertaiset ja tehokkaat palvelut käyttämällä yhteiset resurssinsa ja Turun yliopiston osaamisen Länsirannikon väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 6

7 Erityisvastuualueiden työnjako Tyksiin keskitetyt palvelut Suomessa Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito, Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät kardiologiset hoidot on keskitetty Tyksiin. Tyks koordinoi hengitysvajausta sairastavien potilaiden hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja muuta vaativan diagnostiikan sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty Tyksiin. Muualle keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut on hankittu Hyksistä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito. Keskitetysti hoidetaan myös silmän alueen kasvainten hoidot ja eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot kuten hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito ja huuli-suulakihalkioiden hoito. 7

8 Harvinaisten sairauksien yksikkö Harvinaissairauksien yksikkö perustettiin ja toiminta käynnistyi aktiivisesti elokuussa Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella potilaalla on mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa yhtenäisten käytäntöjen mukaan. Yksikön tehtävä on parantaa harvinaissairaiden potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin kansallisen harvinaissairauksien ohjelman mukaisesti. Alueellisesti toiminta on aluksi keskittynyt harvinaispotilaita hoitavien osaajien kartoittamiseen, ongelmakohtien selvittämiseen ja uusien toimintamallien suunnitteluun. Esimerkkinä toiminnan kehittämisestä on Luuston Kehityshäiriöt-ohjelma, missä pilotoidaan moniammatillista lapsuudesta-aikuisuuteen toimintamallia harvinaissairaiden hoidossa. Hallinnollisesti yksikkö kuuluu lasten ja nuorten klinikkaan, mutta yksikkö koordinoi sekä lapsi- että aikuispotilaiden hoitoa. Yksiköllä ei ole omia poliklinikkatiloja, vaan tehtävänä on ohjata potilaat lähetteiden pohjalta oikeaan hoitopolkuun, jossa moniammatillinen hoitotiimi ottaa vastuun potilaan hoidosta. Harvinaissairauksien yksikkö toimii siis koordinoivana yksikkönä eikä varsinaisesti osallistu potilashoitoon. Toimintamalli perustuu tiiviiseen yhteistyöhön potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ja julkishallinnon yksiköiden, tutkimushankkeiden ja yritysten kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sairaus luokitellaan harvinaiseksi, mikäli sitä sairastaa enintään noin 2700 henkilöä Suomessa on n harvinaista sairautta sairastavaa, EU:ssa miljoonaa, VSSHP:n alueella Erilaisia harvinaisia sairauksia on yli 6000 Tyks Syöpäkeskus Tyks Syöpäkeskus on vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen perustuva Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP:n), Satakunnan sairaanhoitopiirin (SATSHP), Vaasan sairaanhoitopiirin (VSHP) ja Turun yliopiston (TY) tulos- toimi- ja palvelualueet ylittävä organisaatio, joka toimii osana sairaanhoitopiirien ja yliopiston moniammatillista työyhteisöä. Tavoitteena on olla kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu laatuyksikkö, joka tuottaa oikea-aikaista näyttöön perustuvaa syövän hoitoa ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, ja jossa on hyvinvoiva henkilöstö. Konkreettisina tavoitteina on koordinoida ja kehittää: 1. Syövän hoidon erityisvastuualueen tasoisia yhteisiä hoitoketjuja, hoitoonpääsyn aikataulutusta ja seurantaa, yhteisiä hoidon laadun mittareita sekä tuottaa yhteinen nettisivusto, jossa on tietoa potilaalle, omaisille, henkilökunnalle, tutkijoille ja yhteistyökumppaneille. 2. Erityisvastuualueen syöpätutkimusta ja rahoitusta sekä tutkimuksesta saatavan tiedon ja innovaatioiden mahdollisimman nopeaa ja tehokasta siirtymistä käytännön potilastyöhön. 3. Syövän hoidon opetusta ja koulutusta laaja-alaisella yhteistyöllä. Tyks Syöpäkeskus osallistuu perusteilla olevan Kansallinen syöpäkeskuksen (FICAN) toimintaan, minkä tarkoituksena on koordinoida kansallisesti syövän hoitoa, tutkimusta ja opetusta. Toimimme myös yhteistyössä potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ja julkishallinnollisten yksiköiden sekä yritysten kanssa. Tyks Syöpäkeskus toimii siis koordinoivana yksikkönä eikä varsinaisesti osallistu potilashoitoon. Suuri osa harvinaisista sairauksista on geneettisiä (n. 80 %) 8

9 1.3. Yliopistoyhteistyö Tyks on yliopistollinen sairaala, joka tarkoittaa tiivistä ja laajaa yhteistyötä yliopiston tutkijoiden ja opettajien kanssa. Yhteistyötä tiivistämään ja alueellista kilpailukykyä vahvistamaan solmittiin joulukuussa 2015 Turun yliopiston, Åbo Akademiin, Turun ammattikorkeakoulun, Novia ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kesken Yliopistollinen terveyskampus -sopimus, jonka soveltaminen ja jalkauttaminen käynnistyy aktiivisesti vuonna Joulukuussa valmistui myös sairaanhoitopiirin oma Huippuosaamisstrategia, jossa konkretisoidaan sitä, miten huippututkimus, -opetus ja -potilashoito vievät paitsi potilaiden hoitoa, myös alueen bioalaa eteenpäin Menetelmien arviointi Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa on sovittu yhtenäisistä menetelmien arviointikäytännöistä. Säännöllisesti kokoontuva ervan arviointiryhmä tukee menetelmien ja lääkkeiden hallittua käyttöä. Kaikkien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns. mini-hta-lomakkeella, jonka avulla tarkastellaan menetelmän vaikuttavuutta, turvallisuutta, kustannuksia ja vaikutuksia potilaaseen, henkilöstöön, organisaatioon sekä yhteistyöhön. Ervan arviointiryhmä on kokoontunut säännöllisesti käsittelemään kalliiden lääkkeiden ja uusien hoitomenetelmien käyttöä alueella sekä välittämään tietoa Finohtan ja HALO-ohjelman tuottamista arvioinneista sekä Fimean tekemistä kalliiden lääkkeiden arvioinneista. VSSHP:n arviointiylilääkäri on edustanut erityisvastuualuetta kansallisissa verkostoissa (Fimean sairaalalääkkeiden nopea arviointi, HALOohjelma, Näyttöä Päätöksiin verkosto ja arviointiylilääkäriverkosto) ja sairaanhoitopiirien kliinisiä asiantuntijoita on osallistunut HALO-arviointiryhmiin. Sairaanhoitopiireissä on annettu koulutusta menetelmien arvioinnista. Toimialueilla on paljon henkilökuntaa, joka työskentelee osa-aikaisesti sekä sairaalassa että yliopiston tutkijana ja/tai opettajana. Tutkimustyö on tärkein keino kehittää näyttöön perustuvia uusia hoitoja ja seurata jo annettavien hoitojen laatua. Vuosittain käynnistyy noin 150 uutta tutkimushanketta, joissa yli puolessa on mukana potilaita suostumuksensa mukaisesti. Heidän panoksensa uusien hoitojen kehittämisessä on erittäin merkittävä ja tutkimuksiin osallistuminen on upeaa vapaaehtoistyötä osallistujien ollessa tietoisia siitä, ettei tutkimuksen apu välttämättä ehdi auttaa itseä. NordForsk on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen elin ja rahoittaa pohjoismaista tutkimusyhteistyötä sekä toimii pohjoismaisen tiedepolitiikan neuvonantajana ja aloitteentekijänä. Se toteutti pohjoismaisten tutkimuslaitosten laatuarvioinnin. Sairaalamme arvioitiin ainoana suomalaisena sairaalana mitalisijoille eli kolmanneksi parhaaksi kahden tanskalaissairaalan jälkeen. Tämä on tärkeä viesti potilaillekin siitä, että Tyksissä osataan ja Tyksiin voi luottaa. Sairaanhoitopiirimme tuottaa vuosittain yli 1000 tieteellistä artikkelia ja kymmeniä väitöskirjoja. Näistä huippututkimuksista välitetään tietoa ja oppia paitsi henkilökunnalle sairaanhoitopiirin sisäisillä nettisivuilla, myös yleisölle sanomalehtien ja aikakauslehtien palstoilla sekä yleisöluennoilla. Vuoden 2015 aikana ne keräsivät lähes 2500 kansalaista T-sairaalan luentosaleihin ja samaan aikaan videovälitteisesti myös Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloiden luentosaleihin, joten ihmiset pääsivät kolmen maakunnan alueella kuuntelemaan uutta tietoa oman terveytensä ja sairautensa hoitamiseksi. 9

10 1.4. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Terveydenhuoltolain ( /1326) mukaan sairaanhoitopiirissä tulee olla perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatilinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Kehittämispalvelut yksikkö vastaa perusterveydenhuollon yksikön tehtävistä sovittaen yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen toimintoja. Kehittämispalvelut yksikkö tukee perusterveydenhuollon kehittämistä, arviointia ja täydennyskoulutusta Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, että samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Suunnitelma tulee laatia valtuustokausittain. Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa kuvataan Varsinais-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveydentilaa sekä määritellään kärkiteemat ja niihin liittyvät toimenpiteet. Kehittämispalvelut yksikkö toteuttaa ja tukee järjestämissuunnitelman mukaisia tehtäviä Hoito- ja kuntoutusketjut Hoito- ja kuntoutusketjut tukeutuvat olemassa oleviin hoitosuosituksiin ja ohjeistuksiin. Yhdessä suunnitellut, sovitut ja laaditut hoito- ja kuntoutusketjut parantavat terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä vähentävät toimintojen päällekkäisyyksiä. Hoitoketjut mahdollistavat potilaalle asuinpaikasta riippumattoman, laadukkaan, sujuvan ja tehokkaan hoitokokonaisuuden. Varsinais-Suomessa on valmiita hoitoketjuja 39 ja tekeillä olevia ketjuja 9. vaiheissa ja hänellä on mahdollisuus saada tietoa hänen sairauttaan ja terveydentilaansa koskevista olennaisista tekijöistä. Sairaanhoitopiirissä toteutetaan vuosittain eurooppalainen Savuton sairaalaauditointi. Vuonna 2015 VSSHP sijoittui pronssitasolle. Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen suunnitelman Varsinaisen terveesti lähestymistapa on laatu ja sen varmistamiseksi on laadittu terveyden edistämisen laatuvaatimukset. Vuosille on käynnistetty potilashoidon laadun- ja tutkimuksen kehittämishanke (STEPPI). Hankkeen tavoitteena on luoda tutkimuskirjallisuuteen perustuvat perushoidon minimikriteerit, joita voidaan soveltaa eri yksiköissä. Hanke toteutetaan yhdessä SATSHP:n, VSHP:n, Turun hyvinvointitoimialan, Turun AMK:n, Turun ammatti-instituutin, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja HUS:in kanssa. Vuoden 2015 aikana kivunhoitokampanjalla parannettiin kivunhoidon laatua. Vajaaravitsemuksen tunnistamista ja hoitoa kehitettiin ja VSSHP:ssä aloitettiin systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta sekä henkilökunnan koulutus Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot yhdistykseen. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Suomen sairaaloita ja muita organisaatioita terveyttä edistävän näkökulman sisällyttämisessä päivittäiseen toimintaansa. Uudistuvissa sote-rakenteissa korostuu kaikkien toimijoiden yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toiminnan tavoitteena on lisätä ihmisten kykyä hallita ja parantaa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointia. Palveluissa tämä tarkoittaa terveyden ja hyvinvoinnin näkökulman integroimista kaikkeen toimintaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Potilasta tuetaan ottamaan vastuu terveydestään hoitopolun kaikissa 10

11 1.5. Hoidetut potilaat Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:n sairaaloissa hoidettiin vuoden 2015 aikana noin eri henkilöä, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Suurimmat hoitoa saaneet ikäryhmät olivat vuotiaat. Kaikista potilaista naisten osuus oli miehiä suurempi (54,4 %). Kaaviossa 1.2 on kuvattu potilaiden aiheuttamat kustannukset ikäryhmittäin. KAAVIO 1.1. VSSHP:SSÄ HOIDETTUJEN POTILAIDEN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKUMAT VUONNA KAAVIO 1.2. VSSHP:SSÄ HOIDETTUJEN POTILAIDEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET (MILJOONA ) IKÄRYHMITTÄIN VUONNA

12 Hoidetut potilaat diagnoosiryhmittäin Kaaviossa 1.3 näkyy vuodeosastoilla ja päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden lukumäärät yleisimmissä diagnoosiryhmässä ja kaaviossa 1.4 yleisimmät avohoidon syyt. KAAVIO 1.4. YLEISIMMÄT AVOHOITOKÄYNTIEN SYYT VSSHP:SSÄ DIAGNOOSIRYH- MITTÄIN VUOSINA KAAVIO 1.3. YLEISIMMÄT VUODEOSASTOILLA TAI PÄIVÄKIRURGISESTI VSSHP:SSÄ HOIDETUT DIAGNOOSITYHMÄT VUOSINA Liitetaulukossa 1 on kuvattu kaikkien hoito- ja päiväkirurgisten jaksojen diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2015 ja vertailu vuosien 2014 ja 2013 lukumääriin. Liitetaulukossa 2 on kuvattu kaikkien avohoitokäyntien diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2015 ja vertailu vuosien 2014 ja 2013 lukumääriin. 12

13 2. Väestön demografiset tiedot 2.1. Väestö KAAVIO 2.1. VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN, KUNNITTAIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRISSÄ, % OSUUDET VSSHP:n alueella oli asukasta vuoden 2015 lopussa. Väestöstä reilu kolmannes asui Turussa. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä oli henkilöä eli noin 5,7 %. Sairaanhoitopiirin väestöstä yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2015 oli 9,4 %. Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) osuus oli 64 %. Elävänä syntyneiden määrä vuonna 2015 oli Vuonna 2015 Varsinais-Suomen maakunnassa asui ulkomaan kansalaisia henkilöä, josta naisten osuus oli 46,4 % ja miesten 54,6 %. Kaaviossa 2.1 on esitetty väestö ikäryhmittäin, kunnittain ja kaaviossa 2.2 suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät. KAAVIO 2.2. SUURIMMAT ULKOMAAN KANSALAISTEN RYHMÄT VARSINAIS- SUOMESSA VUONNA

14 Vuonna 2015 demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde oli VSSHP:n alueella 58,9 (koko maa 57,1). Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Kaaviossa 2.3 on esitetty huoltosuhteen kehittyminen vuosina KAAVIO 2.4. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN IKÄVAKIOIDUT KANSANTAU- TI-INDEKSIT VUONNA KAAVIO 2.3. HUOLTOSUHDE (%) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALU- EELLA VUOSINA Väestön sairastavuus ja terveydentila Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2015 kansantauti-indeksi oli 83,9 eli väestön sairastavuus oli maan keskivertoa alhaisempi (kaavio 2.4). Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla sairastavuusindeksi, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyys ja lääkekorvausoikeudet). Sairastavuusindeksi lasketaan kolmen osaindeksin painottamattomana keskiarvona. Vuonna 2014 Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin indeksiluvut olivat seuraavat: Kuolleisuus 96,9 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä 98,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä 93,5 Sairastavuusindeksi 96,4 14

15 Hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus mahdollistaa yhteisen tietopohjan avulla varhaisen puuttumisen sekä kansallisen vertailun ja myös vertailun kuntien ja alueiden välillä. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta väestön terveydestä ja hyvinvoinnista terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista. Hyvinvointikertomuksen rakenne ja valmisteluprosessi voivat vaihdella kuntien johtamiskulttuurin ja toimintakäytäntöjen mukaan. Kunnat voivat laatia hyvinvointikertomuksen Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineellä. Työväline soveltuu sekä laajan valtuustokausittaisen kertomuksen valmisteluun että vuosittaiseen raportointiin eli vuosittaiseen hyvinvointikertomukseen. Työväline toimii kunnan toiminnan ja talouden vuosikellon mukaan. Kuntaliitto on työvälineen kansallinen omistaja. Sähköisen työvälineen avulla laaditut Varsinais-Suomen alueen kuntien hyvinvointikertomukset ovat saatavilla josta voi kunnittain tarkastella tietoja. Lisäksi alla muita palveluita, joista voi hakea tilastotietoa kunnan tai alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. SOTKAnet SOTKAnetissä on kattavasti kuntatasoisia tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä aihealueittain. Tiedot ovat saatavissa myös seutukunta-, maakunta- ja aluetasolla. Tietoja voidaan tarkastella joko yhden vuoden poikkileikkaustietoina tai aikasarjoina. Terveytemme.fi Terveytemme.fi tarjoaa tilastotietoja väestön terveydestä alueittain ja väestöryhmittäin. Tiedot esitetään väestöryhmittäin sukupuolen ja koulutusryhmän mukaisesti. Jatkossa raportoidaan mm. Kouluterveyskyselyn, Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) ja Lasten terveysseurannan (LATE) tulokset sivustolla. Tilastokeskus Tilastokeskus kerää ja ylläpitää yhteiskuntaa kuvaavia tietoaineistoja ja tilastoja (mm. kuolinsyytilastot, kuntaportaalit). Terveyspuntari Terveyspuntari kuvaa väestön sairastavuuseroja, työkyvyttömyyttä ja etuisuuksia alueittain. Hyvinvointikompassi Hyvinvointikompassi sisältää THL:n asiantuntijoiden valitsemat hyvinvoinnin ja terveyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen avainindikaattorit. Sen avulla voi vertailla kunnan, sairaanhoitopiirin tai maakunnan tilannetta koko maahan tai muuhun haluttuun alueeseen, poimia tietoja kunnan hyvinvointikertomukseen ja tehdä laadukkaita esityksiä. 15

16 3. Potilashoidon tunnusluvut Tähän lukuun tiedot on koottu pääosin vuoden tilinpäätöskertomuksista. Kaikki annettu hoito ei kirjaudu kuntalaskutuksen piiriin. Esitetyt tunnusluvut saattavat poiketa hieman muualla ilmoitetuista luvuista. Sairaalatasolla tarkasteltuna Tyksin ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen vuosimuutosluvut eivät ole vertailukelpoisia johtuen lähisairaaloiden liittymisestä Tyksiin ja ensiapupoliklinikoiden ja perusterveydenhuollon päivystysten siirrosta liikelaitoksen toiminnaksi lukien Potilaat Yli (2014: ) eri henkilöä sai palvelua VSSHP:n eri sairaaloissa vuoden 2015 aikana. Tämä oli 1,4 % enemmän kuin vuodelle 2014 kirjautunut määrä. Taulukossa 3.1 on kuvattu sairaaloittain hoidettujen potilaiden määrät vuosina TAULUKKO 3.1. PALVELUA SAANEET POTILAAT TYKSISSÄ, TURUNMAAN SAIRAA- LASSA, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA 2015 ja Sairaala tai tulosalue *Yhteissummaan on laskettu vain kerran kahdessa tai useammassa paikassa hoidetut. Muutos % Tyks ,1 Turunmaan sairaala ,6 Psykiatrian tulosalue ,5 EPLL ,8 Palveluja käyttäneet potilaat ,3 Yhteensä eri henkilöitä (henkilötunnisteita)* , Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2015 aikana vastaanotettu lähetteitä yli kappaletta, mikä on 1,4 % enemmän kuin vuonna 2014 (taulukko 3.2) Tarkempia tietoja lähetteistä on liikelaitosten sekä toimi- ja palvelualueiden kertomuksissa. TAULUKKO 3.2. LÄHETTEET VSSHP:N ERI SAIRAALOIHIN, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLE JA EPLL:EEN VUOSINA 2015 JA Sairaala tai tulosalue 3.3. Päivystyskäynnit Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen kirjautui vuonna 2015 avohoitokäyntejä noin Tarkemmin päivystystoimintaa on kuvattu Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kertomuksessa Avohoitokäynnit Lähetteet yhteensä Muutos % Tyks ,6 Turunmaan sairaala ,8 Psykiatrian tulosalue ,8 EPLL ,5 VSSHP yhteensä ,4 Vuonna 2015 avohoitokäyntejä kirjautui toteutuneeksi VSSHP:ssa (2014 : ), taulukko

17 TAULUKKO 3.3. AVOHOITOKÄYNNIT VSSHP:N SAIRAALOISSA, PSYKIATRIAN TULOS- ALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA Avohoitokäynnit Somaattinen hoito 3.5. Vuodeosastohoito Muutos % Turun yliopistollinen keskussairaala ,9 Turunmaan sairaala ,1 EPLL ,9 Psykiatrinen hoito Yhteensä ,0 Psykiatrian tulosalue ,1 Turunmaan sairaala ,1 Yhteensä ,5 VSSHP yhteensä ,5 Vuonna 2015 vuodeosastohoitojaksoja oli lähes (2014:68 000). Somaattisen hoidon päiviä kertyi (2014: ) ja hoitojakson keskimääräinen pituus oli 3,9 vuorokautta. Taulukot kuvaavat hoitojaksojen, hoitopäivien ja hoitojaksojen keston muutoksia sairaaloittain vuosina Tarkemmin vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät tiedot on kuvattu tulos- ja toimialueiden kuvauksissa. TAULUKKO 3.4. HOITOJAKSOT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALU- EELLA VUOSINA Hoitojaksot Somaattinen hoito Muutos % Turun yliopistollinen keskussairaala ,7 Turunmaan sairaala ,3 Yhteensä ,8 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,9 Turunmaan sairaala ,9 Yhteensä ,2 VSSHP yhteensä ,6 TAULUKKO 3.5. HOITOPÄIVÄT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALU- EELLA VUOSINA Hoitopäivät Somaattinen hoito Muutos % Turun yliopistollinen keskussairaala ,0 Turunmaan sairaala ,1 Psykiatrinen hoito Yhteensä ,2 Psykiatrian tulosalue ,0 Turunmaan sairaala ,1 Yhteensä ,5 VSSHP yhteensä ,1 17

18 TAULUKKO 3.6. OSASTOHOIDON KESKIMÄÄRÄINEN KESTO VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA VUOSINA KAAVIO 3.1. RAFAELA HOITOISUUSLUOKKAJAKAUMA VSSHP:SSA 1-12/2015. Keskimääräinen hoitoaika (vrk) Muutos % Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 3,87 3,88-0,2 Turunmaan sairaala 3,99 4,07-2,0 Yhteensä 3,88 3,89-0,3 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 22,02 23,39-5,9 Turunmaan sairaala 15,8 17,7-10,4 Yhteensä 21,3 22,8-6, Hoitoisuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä mitataan potilaan hoitoisuutta toimintaympäristöstä johtuen kolmen eri hoitoisuusjärjestelmän avulla. Somatiikan kolmellakymmenelläseitsemällä (37) vuodeosastolla ja yhdeksällä (9) poliklinikalla on käytössä RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Vuodeosastoilla hoitoisuutta mitataan RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmään kuuluvalla OPCq-hoitoisuusmittarilla ja poliklinikoilla POLIHOIq-hoitoisuusmittarilla. Nämä mittarit on sijoitettu Uranus Miranda potilaskertomusjärjestelmään ja Naistenklinikassa ipana -äitiyshuollon toiminnanohjausjärjestelmään. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen KUVA -hoitoisuusmittari on integroitu Radu.Net -järjestelmään. Teho-osastolla hoitoisuutta mitataan tehohoidon Clinsoft -järjestelmään integroidulla NAS-mittarilla. HL=hoitoisuusluokka, asteikko 1-5, jossa 1=vähimmäishoidon tarve (potilas selviytyy omatoimisesti tai avun/ohjauksen/ tuen tarve on vähäistä) 5= maksimaalisen hoidon tarve (hoidon tarve muodostuu jatkuvasta ja/tai erittäin vaativasta hoidosta/valvonnasta/ohjauksesta/tuesta) RAFAELA-järjestelmän mittareilla arvioidaan potilaan yksilölliset hoidon tarpeet suhteessa toteutettuun hoitotyöhön riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista sekä lisäksi yksikön hoitotyöhön käytetyt hoitotyön resurssit. PAONCIL-mittauksella (Professional Assessment of Optimal Nursing Care Intensity Level) muodostetaan hyvän hoitotyön laatutason arviointiin perustuva yksikön määritys optimaalisen hoitoisuuden raja-arvoista, jotka kertovat resurssien riittävyydestä suhteessa potilaiden hoidon tarpeeseen. Oikein mitoitettu henkilöstöresurssi vaikuttaa hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, työtyytyväisyyteen ja sairauspoissaoloihin sekä menojen oikeaan kohdentamiseen. Hoitoisuutta arvioitiin, seurattiin ja raportoitiin yksikkökohtaisesti osana toimialueiden hoitotyön kokonaisuutta. 18

19 Silmätautien lääkkeiden ryhmässä edelleen jo vuonna 2013 laajaan käyttöön tulleen uuden silmänpohjan rappeumasairauden lääkkeen käyttötarve kasvoi, josta seurasi noin suuremmat kulut S-ryhmässä vuoteen 2014 verrattuna. KAAVIO 3.2. LÄÄKEKUSTANNUSTEN ( ) JAKAUTUMINEN ATC-RYHMITTÄIN VUOSINA Lääkehoito Lääkkeiden käyttöalueita kuvaa ATC -ryhmittäinen käyttöjakauma (ATC, anatomisterapeuttis-kemiallinen). Kaaviossa 3.2 esitetyt ATC-ryhmien lääke-eurot kattavat koko VSSHPn lääkekäytön vuosilta A B C D G H J L M N P R S V Veri Suurimmat lääkkeiden tarpeen kasvut vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014 olivat L-ryhmässä = Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat, joissa eurojen tarve kasvoi noin 1,3 miljoonaa ja J-ryhmässä = Systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet, jossa vastaavasti tarvittiin noin 1,07 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Syövän hoidon lääkkeissä monoklonaalisten vasta-aineiden tarpeiden kasvu kartutti 62 % koko L-ryhmän kustannusten kasvusta, ja immunosuppressantit puolestaan 24 %. Systeemisesti vaikuttavien infektiolääkkeiden ryhmässä euromäärän noususta suhteessa suurimman osuuden, 80 %, kartuttivat uusien C-hepatiittilääkkeiden tarpeet ja HIV-lääkkeiden kasvaneet tarpeet puolestaan noin 16 %. Lääkkeiden kulutusta voidaan kuvata DDD -luvulla (Defined Daily Dose). ATC - ryhmiin A, D, G. J01-J05, S sekä P kuuluu mikrobilääkkeitä. Näiden lääkkeiden tapauksessa DDD -luku kuvaa lääkeainekohtaista vakioitua vuorokausiannosta kyseisen lääkeaineen pääindikaatiossa, keskivaikeassa infektiossa aikuisella potilaalla. DDD -lukuja käytetään sekä kansallisessa että kansainvälisessä tilastoinnissa. Suuntaa antavasti DDD -lukujen avulla voidaan arvioida kunkin mikrobilääkkeen käyttöä. Mikäli DDD -lukujen rinnalle otetaan tiedot infektiosairauksien aiheuttajamikrobeista sekä esiintyvyysluvut, voidaan tehdä yleisiä päätelmiä mikrobilääkekäytön osuvuudesta ja välillisesti arvioida infektioiden hoidon laatua. 19

20 Kaaviossa 3.3 ovat DDD -luvut toimialueittain vuosilta Vuonna 2015 toteutui Yksi sairaala -organisaatiomuutos. Vuosien ja toisaalta vuoden 2015 DDD -luvut eivät ole aivan vertailukelpoiset, koska vuonna 2015 Tyksin lukuihin sisältyvät Loimaan ja Salon lähisairaalat. Vuonna 2015 DDD-kulutuksen kokonaismäärä Tyksissä oli yhteensä , joka organisaatiomuutoksestakin huolimatta oli hieman pienempi kuin vuonna 2014 ( ). Lukuihin heijastuvat infektioiden esiintymisten satunnaisvaihtelut. Lisäksi EPLL:n mikrobilääketarpeet kasvoivat toiminnan laajenemisen myötä DDD - lukemaan , kun se vielä vuonna 2014 oli KAAVIO 3.3. MIKROBILÄÄKKEIDEN (A, D, J01-J05, S JA P) KULUTUS TYKSIN TOIMI- JA PALVELUALEUITTAIN DDD-YKSIKKÖINÄ x1000 VUOSINA Tehohoito ja tehostettu valvonta Teho-osastolla tai tehostetun valvonnan osastolla hoidettiin vuonna 2014 yhteensä noin 3000 potilasta. Hoitopäiviä kertyi yhteensä noin Taulukossa 3.7 ja 3.8 kuvataan tehohoidon päättyneet hoitojaksot ja hoitopäivät vuosilta Tiedot ovat eri lähteistä, joten lukumäärien vertaaminen aikajatkumona tai keskenään ei ole täysin luotettavaa. TAULUKKO 3.7. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ, PÄÄTTYNEET HOITOJAKSOT VUOSINA Aikuisten teho-osasto, Tyks Lasten teho-osasto Vastasyntyneen teho-osasto TAULUKKO 3.8. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ, HOITOPÄIVÄT VUOSINA Aikuisten teho-osasto, Tyks Lasten teho-osasto Vastasyntyneen teho-osasto Lisäksi valvontaa tai tarkkailua tarvitsevia potilaita hoidettiin AVH-yksikössä (AVH, aivoverenkiertohäiriö), sydänvalvonnassa, kirurgisen sairaalana ja lähisairaaloiden valvontayksiköissä. Tarkemmin Tehohoidon toiminnasta voi lukea Totekin kertomuksesta. TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, TO4=Neurotoimialue, TO5=Medisiinen toimialue, TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, TO8=Lastenklinikka, TP1=Asiantuntijapalvelut, TP2=Totek 20

21 3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset VSSHP:ssa tehtiin vuonna 2015 lähes leikkausta, joista päiväkirurgisesti yli (taulukko 3.9). Päiväkirurgian osuus vuonna 2015 oli 44 % (2014:45 %). TAULUKKO YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUKUMÄÄRÄT VUODELTA Yleisimmät toimenpideryhmät lkm lkm Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset Koodi Toimenpide TAULUKKO 3.9. LEIKKAUSTOIMENPITEET VSSHP:SSÄ VUOSINA CKW CJE Kaihileikkaus Oma toiminta Muutos % MAX Normaali synnytys FN1 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus Leikkaukset (A-Q,Y) ,0 MA2 Sikiön tai raskaudentilan diagnostinen tutkimus joista päiväkirurgia ,2 EBA Hampaiden poistot QAE Pään tai kaulan ihomuutoksen toimenpiteet NFB Lonkan tekonivelleikkaus PHM Laskimoiden (suonikohjut) tukkeavat hoidot ,4 CKC Silmän lasiaisen tai retinan leikkaukset JHB Peräpukamien toimenpiteet NGB Polven tekonivelleikkaus JKE Sappiteiden toimenpiteet pohjukaissuolen kautta (ERCP) ACC Ääreishermojen toimintahäiriöiden korjaukset JAB Nivustyrän leikkaus EMB Nielu- tai kitarisojen poisto DCA Tärykalvon ja välikorvan pienkirurgia CKD Silmän sisäiset leikkaukset MCA Keisarileikkaus JFA Paikalliset ohut- ja paksusuolileikkaukset Taulukossa 3.10 on esitetty yleisimmät toimenpideryhmät vuonna Lisää leikkaustoiminnasta on kuvattu liikelaitosten sekä toimi- ja palvelualueiden kertomuksissa. 21

22 Erilaiset tähystykset ovat kasvava diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden muoto. Kirjattujen tähystystoimenpiteiden määrät on esitetty taulukossa Mukana on vain osa toimenpiteistä, kuten kipulääkitystä tai puudutusta vaativia toimenpiteitä. Kaikkia vastaanottokäynneillä tai osastoilla tehtyjä tähystyksiä ei ole aina kirjattu potilastietojärjestelmään erillisinä toimenpiteinä. TAULUKKO YLEISIMMÄT TIETOJÄRJESTELMIIN KIRJATUT TÄHYSTYSTOIMENPI- DERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUKUMÄÄRÄT VUODELTA Koodi Tähystystoimenpideryhmä UJF Suoliston tähystys UJD Mahalaukun tähystys UKC Virtsarakon tähystys UDH Nenän ja nenänielun tähystys UDM Nenän sivuontelon tähystys UGC Keuhkoputken tähystys ULC Kohdun tähystys UJK Sappi- ja haimatietähystykset ULA Emättimen tähystys UJG Peräsuolen tähystys Liitetaulukossa 3 on lueteltu yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät. Vuoden 2014 vertailuksi on esitetty myös kahden aikaisemman vuoden lukumäärät Hoitoonpääsy (hoitotakuu) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri antaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hoitoonpääsytiedot kolme kertaa vuodessa, 30.4., ja tilanteissa. Hoitoonpääsyn perusteet ovat yhdenmukaiset koko maassa. Kun potilaan lähete saapuu sairaanhoitopiiriin kiireettömässä tapauksessa, hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Lisäksi erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Tästä poikkeuksena lasten ja nuorten psykiatriassa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarve on arvioitava kuudessa viikossa ja hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa. Vuonna 2015 lähetteiden käsittely määräajassa toteutui 99,1 % hoitotakuun piiriin kuuluvista lähetteistä. Vuonna 2015 ei ollut valvonnan puuttumisrajan ylityksiä. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen. Poikkileikkaustilanne osoittaa, että hoidon tarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa oli 97 %. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy jos 15 % arviointikäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla. Poikkileikkaustilanne osoittaa, että hoitoon pääsyn toteutuminen määräajassa oli 99,6 %. Kolmannesvuosittain päivitetyt tiedot sairaanhoitopiirin tason palvelujen saatavuudesta löytyvät VSSHP:n internet-sivulta ja THL:n hoitoopääsytilastoista. 22

23 3.11. Siirtyminen jatkohoitoon Siirtoviive aiheutuu kun potilas ei pääse siirtymään jatkohoitoon, vaikka ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Siirtoviiveen syynä on vastaanottavan osapuolen tilanne, jossa se ei pysty ottamaan potilaita vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi vuonna 2015 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 5277 päivää (2014:9033), 1320 potilaan kohdalla (2014: 1721). Siirtoviivepotilaiden hoito aiheutti kustannuksia yli 2,9 miljoonaa euroa (2014: 5,4 miljoonaa euroa). Siirtoviivepäivien kehittyminen vuosina on kuvattu kaaviossa 3.4. KAAVIO 3.5. SIIRTOVIIVEPÄIVIEN MÄÄRÄT TYKS TOIMIALUEITTAIN VUONNA TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, TO4=Neurotoimialue, TO5=Medisiinen toimialue, TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, TO8=Lastenklinikka KAAVIO 3.4. SIIRTOVIIVEPÄIVIEN MÄÄRÄT VSSHP:SSÄ VUOSINA Siirtoviivepäivistä suurin osa (5139) kertyi Tyksistä. Turunmaan sairaalan osalta siirtoviivepäiviä kertyi 138. Tyksin osalta siirtoviivepäiviä kertyi eniten medisiinisellä toimialueella. Tyksin eri toimialueiden siirtoviivepäivät vuonna 2015 on kuvattu kaaviossa

24 4. Asiakastulokset 4.1. Potilaspalaute Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Potilastyytyväisyys on tärkeä osa arvoa tuottavaa toimintaamme ja palveluidemme laatua. Terveydenhuoltolain (1326/2010) ja potilaslain (785/1992) mukaisesti potilaspalautteen sisältämää tietoa hyödynnetään potilaslähtöisen hoidon ja hoitoprosessien suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Potilastyytyväisyyttä seurataan VSSHP:ssä säännöllisesti. Vuoden 2015 aikana potilaspalautteen keräämismenetelmiä on pyritty kehittämään edelleen. Tavoitteena on ollut palauteprosessin helppous ja sujuvuus asiakkaille, reaaliaikaisuuden lisääminen ja palautteiden analysointiin käytettävän työpanoksen vähentäminen sekä laadullisen palautteen parempi hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Lisäksi jatkuvana tavoitteena on asiakkailta saatavan palautemäärän kasvu. Kirjallista potilaspalautetta paperisilla potilaspalautelomakkeilla ja internetsivuilla olevalla sähköisellä lomakkeella on kerätty sairaanhoitopiirissä systemaattisesti vuodesta 2009 alkaen. Lisääntyvässä määrin piirissä on otettu käyttöön myös reaaliaikaisia sähköisiä potilaspalautemenetelmiä. Asiakaspalautetta on ollut mahdollista antaa reaaliaikaisilla potilaspalauteautomaateilla, reaaliaikaisilla potilaspalautejärjestelmillä ja QR (Quick Response) -koodin avulla annettavalla reaaliaikaisella potilaspalautteella. Uudet palautemenetelmät ovat tukeneet palautemäärän kasvua, mahdollistaneet reaaliaikaiset automaattiset raportit ja palveluhälytykset sekä palauteväittämien kohdentamisen halutun toiminnan kehittämiseen. Potilaspalautekäytäntö VSSHP:ssä on käytössä paperinen ja internet sivuilla oleva sähköinen potilaspalautelomake (kielivaihtoehdot: suomi, ruotsi, englanti), joka sisältää 21 hoitoon tai tutkimukseen, kohteluun, tiedonsaantiin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvää kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos ja moite. Potilas tai hänen läheisensä saavat potilaspalautelomakkeen yksiköstä, jossa häntä hoidetaan. Lomake löytyy kaikista yleisistä tiloista ja VSSHP:n internet -sivustolta. Lomake uusittiin vuonna Potilaspalaute voidaan antaa nimettömänä tai nimellä varustettuna. Palaute käsitellään luottamuksellisesti yksikössä, jota se koskee. Palaute tallennetaan sähköiseen palautejärjestelmään, josta palautteita seurataan. Suurin osa palautteesta, noin kaksi kolmasosaa, tulee paperisilla lomakkeilla. Reaaliaikaisilla potilaspalauteautomaateilla, potilaspalautejärjestelmillä ja QR-koodilla annettava palaute tallentuu automaattisesti palautejärjestelmään ja raportointityökalut voidaan rakentaa halutun mukaisesti. Tallentuneet palautteet ovat välittömästi palautteen seuraajan käytettävissä joko numeerisessa ja /tai graafisessa muodossa. Sairaanhoitopiirin paperilla ja internet-osoitteesta kerättävät potilaspalautteet, jotka liittyvät yhteisesti sovittuihin kansallisiin kysymyksiin, on saatavilla reaaliaikaisesti sekä piirin verkkosivuilla että intranetissä. 24

25 KUVA 4.1. POTILASPALAUTELOMAKE VSSHP:SSÄ VUONNA

26 Tulokset Potilaspalautteita tallentui vuoden 2015 aikana yhteensä Niistä kirjallisia ja internetin kautta tulleita palautteita oli 5902 kpl (käsittelemättä 152) sekä uusilla menetelmillä kerättyjä palautteita Potilaspalautteiden kokonaiskeskiarvo oli erinomainen 4.6 (arviointiasteikko: 5 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä). Korkeimmat keskiarvot liittyivät koettuun yksilölliseen palveluun, salassapidon toteutumiseen, ammattitaitoiseen palveluun ja palvelun saamiseen omalla äidinkielellä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna kehittämiskohteiksi voidaan nostaa ainakin päätöksien tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa, asiakkaan kohtelu ja asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävän tiedon antaminen. Alle tavoitetason jäivät myös hoitoon pääsyn nopeus, asiakkaan riittävä etukäteisohjeistus, turhan odottamisen vähentäminen, läheisten ja perheen huomioon ottaminen sekä tilojen viihtyvyys. Avoimissa potilaspalautteissa kiitoksia oli yli 2000, moitteita noin 650 ja parannusehdotuksia yli 300. Kiitokset liittyvät yleisimmin henkilökuntaan ja saatuun hoitoon tai palveluun. Suurin osa sekä moitteista että parannusehdotuksista koskivat henkilökuntaa, tiedonsaantia ja -hallintaa, hoitoa ja palveluita sekä aikataulujen sujuvuutta. Tulos-, toimi- ja palvelualueiden asiakastulokset käsitellään tarkemmin alueen omissa kertomuksissa. Moitteiden ja ehdotusten määrä laski vuoteen 2014 verrattuna. Kansallinen potilaspalauteverkosto VSSHP kuuluu viiden yliopistosairaanhoitopiirin, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamaan kansalliseen potilaspalauteverkostoon. Tavoitteena on tuottaa kansallista potilaspalautteen vertailutietoa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) Palveluvaaka -portaaliin viiden kysymyksen osalta: 1) potilaan saama hoito oli hyvää, 2) henkilökunta kohteli potilasta hyvin, 3) potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää, 4) potilaan hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä hänen kanssaan ja 5) potilas koki olonsa turvalliseksi hoidon aikana. Vertailutiedon julkaisemisesta vastaa THL. Kaikkien viiden kysymyksen osalta VSSHP:n tulokset laskivat vuoteen 2014 verrattuna. Kehittämistoimenpiteet Potilaspalautteen seuranta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen tapahtuu sairaanhoitopiirin tulos-, toimi- ja palvelualueilla sekä tarvittaessa organisaation ylemmillä tahoilla. Palautteen perusteella on esimerkiksi kehitetty potilaan ja läheisten/ omaisten tiedonsaantia. Kehittämistyössä on panostettu myös vastaanotoille odottavien potilaiden tiedottamiseen sekä vastaanottojen aikatauluja on muutettu siten, että aikataulussa pysyminen parantuisi. Hoitoprosesseja on kehitetty nykyistä enemmän perhekeskeisempään suuntaan. Lisäksi on kehitetty lääkäri- ja hoitajatyöpari työskentelyä prosessien sujuvoittamiseksi. 26

27 KAAVIO 4.1. POTILASPALAUTTEEN VERTAILU VSSHP:SSA VUOSILTA VASTAUSVAIHTOEHDON 4 TAI 5 ANTANEIDEN PROSENTTIOSUUS. SARAANHOITOPIIRIN TAVOITE ON, ETTÄ YLI 90 % ANTAA VASTAUSVAIHTOEHDON 4 TAI 5. 27

28 4.2. Asiakasraatitoiminta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) aloitettiin asiakasraatitoiminta kesällä Raatiin rekrytoitiin 20 eri-ikäistä, eri sukupuolen, erilaisen kokemuksen ja taustan omaavaa henkilöä, jotka edustavat sairaanhoitopiirin koko asiakaskuntaa, mukaan lukien ruotsinkieliset asiakkaat. Asiakasraadin jäsenillä on omakohtaisia kokemuksia sairaanhoitopiirin palveluista tai kokemus läheisensä sairastumisesta. Asiakasraadin tarkoituksena on lisätä asiakasnäkökulmaa sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Tavoitteena on ottaa asiakas mukaan yhdenvertaisena kumppanina kehittämään sairaanhoitopiirin toimintaa yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Ensimmäisenä tärkeänä tehtävänä on ollut muotoilla sairaanhoitopiirille näkemys hyvän asiakaspalvelun kriteereistä. Lisäksi raati on tarkastellut, miten sairaala toimii potilaan ja hänen läheistensä hoidon aikaisena ympäristönä, esimerkiksi miten toimivia ovat opasteet, miten hyvin hoitoketjut on suunniteltu ja selvitetty asiakkaalle tai kokeeko asiakas, että häntä kohdellaan hyvin. KUVA 4.2. ASIAKASRAADIN JÄSENET SAIRAANHOITAJAPÄIVILLÄ VUONNA Asiakasraadin toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja jäsenten oma-aloitteiseen kannanottoon potilaille tärkeissä kysymyksissä. Käytännössä raati kokoontuu kerran kuukaudessa. Joka toinen kerta on tavallinen kokous: keskustelua, suunnittelua ja päätöksiä. Joka toiseen tapaamiseen liittyy perehtymiskäynti johonkin VSSHP:n toimintayksiköistä. Käynnin tuloksena raati laatii yksikölle yhteenvedon kehittämisehdotuksista potilaan näkökulmasta. Syyskaudella 2015 asiakasraadilla oli kolme kokousta ja kaksi tutustumiskäyntiä, joista toinen toteutettiin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen ja toinen Sydänkeskukseen. Asiakasraati on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi tukea asiakaslähtöistä toimintaa ja ajattelua sekä kerätä laadullista käyttäjäkokemusta numeraalisen palautteen rinnalle. KUVA 4.3. ASIAKASRAATI TUTUSTUMISKÄYNNILLÄ SYDÄNKESKUKSESSA. 28

29 4.3. Potilasasiamiestoiminta Potilasasiamiestoiminta on lakisääteistä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä tulee olla potilasasiamies. Potilasasiamies tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimii niiden edistämiseksi. Hän neuvoo potilasta hoitoon ja kohteluun liittyvien ongelmatilanteiden selvittämisessä. Tarvittaessa potilasasiamies neuvoo ja avustaa potilasta muistutuksen, vahinkoilmoituksen ja kantelun tekemisessä. köisen käyttölokin tarkastamista. Kansalliseen potilastiedon arkistoon siirtyminen nosti esille tiedonkulkuun, salassapitoon, suostumukseen ja kieltoon liittyviä kysymyksiä. KUVIO 4.1. TAVALLISIMMAT YHTEYDENOTTOJEN SYYT VSSHP:N POTILASASIAMIE- HIIN VUONNA 2015 AIHEPIIREITTÄIN. YHDEN YHTEYDENOTON PERUSTEELLA ON MAHDOLLISTA KÄSITELLÄ USEAMPAA AIHETTA. Mitä potilasasiamiesten tilastot kertovat? Potilasasiamiehen asiakkaita ovat potilaiden lisäksi heidän läheisensä, terveydenhuollon ammattihenkilöt ja joskus myös muut potilaiden asioita hoitavat tahot. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasasiamiehille on tullut vuositasolla noin yhteydenottoa, joista valtaosa tulee potilailta. Vuonna 2015 yhteydenottojen lukumäärä oli Kuviossa 4.1 on esitetty tavallisimmat yhteydenotot VSSHP:n potilasasiamiehiin vuonna Tyytymättömiä saamansa hoidon laatuun oli 770 potilasta. Osa heistä ei päässyt yhteisymmärrykseen lääkärin kanssa hoitoon liittyvistä asioista. Hoitopäätöksen perustelut eivät aina tulleet ilmi vastaanotolla, tai niitä ei ollut kirjattu potilasasiakirjoihin. Yhteisymmärryksen puute johti usein siihen, että potilas koki saaneensa huonoa kohtelua lääkärin taholta. Kohteluun liittyvät valitukset koskivat myös hoitohenkilökuntaa, joka toimi kiireisessä tai muulla tavoin haastavassa tilanteessa. Potilasasiamiehet neuvoivat potilaita keskustelemaan hoitavan tahon kanssa, käyttämään sähköistä palautekanavaa, tekemään muistutuksen ja tarvittaessa kantelun aluehallintovirastoon tai muille valvoville viranomaisille. Hoitoon pääsyyn liittyvät kysymykset nousivat esille yli 200 kertaa. Valituksien syynä oli mm. se, että potilas ei ollut saanut lähetettä erikoissairaanhoitoon tai että erikoissairaanhoito oli palauttanut lähetteen perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoitoon pääsy ei aina tapahtunut lähettäneen lääkärin suosituksen mukaisesti, mikä hämmensi potilaita. Potilaat reklamoivat myös tutkimusvaiheen pitkittymisestä, harvasta seurantafrekvenssistä tai siitä, että ns. hoitotakuu ylittyi sairaalan sisällä, jos potilas jouduttiin siirtämään erikoisalalta toiselle. Yli 200 yhteydenottoa liittyi potilasasiakirjoihin. Kysymykset koskivat potilasasiakirjojen saamista loppuarviota laajemmin, potilaskertomustekstin korjaamista ja säh- 29

30 Tiedotus, koulutus ja kehittämistyö Potilasasiamiehet tekivät aloitteen erilaisten reklamaatioiden ja palvelupoikkeamailmoitusten käsittelyä koskevan systemaattisen toimintamallin aikaansaamiseksi sairaanhoitopiiriin. Toimintamallin tarkoituksena on reklamaatioista oppiminen ja niiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Aloite vietiin Kehittämispalveluiden johtoryhmään, joka vie asiaa eteenpäin. Muistutusmenettelyn merkitys lisääntyi kuluneen vuoden aikana potilaslain muutoksen myötä. Valvova viranomainen voi nyt siirtää kantelun käsiteltäväksi muistutuksena toimintayksikössä, jos asiaa ei ole vielä tällä tavoin käsitelty (Potilaslaki 10 a ). Potilasasiamiehet aloittivat vuoden 2015 loppupuolella muistutusten sisältöjen, vastaamisaikojen ja vastausten sisältöjen seurannan. Seuranta kohdistui pääasiassa niihin muistutuksiin, joihin asiakkaat eivät saaneet vastausta tavoiteajassa tai joiden vastauksiin asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä. Potilasasiamiehet keskustelivat muistutusmenettelyn uudistamisesta myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Potilasasiamiehet pitivät luentoja ja esityksiä ammattihenkilöille, mm. uusien työntekijöiden perehdytystilaisuuksissa, sekä tuottivat ja ylläpitivät potilaan oikeuksiin liittyvää tiedotusaineistoa. Aineisto siirrettiin vsshp.fi- sivustolle saatavuuden parantamiseksi. Sivustolla on mm. toimintaohjeistusta ja lomakkeita asiakkaille. 30

31 4.4. Muistutukset ja kantelut Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas tai omainen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisen muistutuksen terveydenhuollon toiminnasta vastaavalle johtajalle. Muistutukseen annetaan kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen vastaanottamisesta. Vastauksesta tulee käydä ilmi mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai miten asia on ratkaistu. Myös aluehallintovirastolle tai Valviralle voi tehdä kantelun. Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa ja kantelija epäilee hoitovirhettä. Muut hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella potilas on ollut hoidettavana. Lisätietoa Valvira. Lisäksi potilaat voivat tehdä potilasrekisteritietojen korjauspyyntöjä sekä lokiselvityspyyntöjä potilastietojensa käsittelyn asianmukaisuudesta. VSSHP:n toimintaa koskevia erilaisia reklamaatioita kirjattiin yhteensä 512 kappaletta (370 kpl vuonna 2014). Muistutusten, kantelujen, potilasrekisteritietojen korjauspyyntöjen ja lokiselvityspyyntöjen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. KAAVIO 4.4. VSSHP:SSÄ POTILAAN KOHTELUSTA, TAI HOIDOSTA ANNETUT MUISTUTUKSET, KANTELUT TAI MUUT REKLAMAATIOT VUOSINA

32 5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 5.1. Laadunhallinta ja kehittäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä laatujohtaminen pohjautuu EFQM -malliin. Yksiköiden toimiva johto vastaa laadusta ja kullakin tulosalueella on sairaanhoitopiirin johtajan nimeämä laatukoordinaattori. Toimi- ja palvelualueiden laatuvastaavina toimivat ylihoitajat. Lisäksi vastuualueet ja toimintayksiköt ovat nimenneet omia laatuyhdyshenkilöitä. Verkoston tietoja ylläpidetään intranetissä. Laatujohtamista tukee sairaanhoitopiirin johtajan nimeämä laatuneuvosto Laatuneuvoston toiminta Laatuneuvoston tehtävänä on edistää laatujohtamisjärjestelmien kehittämistyötä ja ylläpitää laadunhallinnan suunnitelmaa. Laatuneuvosto kokoontui vuonna 2015 seitsemän kertaa. Alkuvuodesta käsiteltiin tulos-, toimi- ja palvelualueiden prosesseja, tuotteita ja palveluja koskevia itsearviointeja ja niistä johdettuja kehittämissuunnitelmia. Laatuneuvoston ohjauksessa käynnistettiin syksyllä laadunhallinnan suunnitelman päivitys ja sisällön koordinointi internetsivustolle. Lisäksi otettiin kantaa Lean- ja laatukoulutuksen suunnitteluun sekä Lean- implementointisuunnitelmaan. Laatuneuvosto päätti toteuttaa vuoden 2015 itsearvioinnin EFQM mallin henkilöstöosiosta Lean Sairaanhoitopiirin johtoryhmä hyväksyi Lean implementointisuunnitelman osana sairaanhoitopiirin johtamisen ja laadunhallinnan pitkän tähtäimen kehittämistä. Lean on osa laadunhallinnan kokonaisuutta laatujärjestelmien ja itsearviointien rinnalla. Lean-ajattelutapa edistää kokonaisvaltaista laatujohtamista ja toiminnan kehittämistä. Lisäksi laadittiin lean- ja laatukoulutussuunnitelma lähivuosille. Lean-koulutus Ensimmäinen syksyn lean-filosofiaseminaari Miten aikaansaada pysyvä kulttuurinmuutos järjestettiin konserni-, tulosalue- ja toimi- & palvelualuejohdolle sekä ervaalueen ja Turun kaupungin kutsuvieraille. Toinen seminaari Lean osana päivittäistä johtamista järjestettiin vastuualue- ja tulosyksikön johdolle, osastonhoitajille, hoitotyön asiantuntijoille ja lean-osaajille. Keväällä 2015 noin 40 innostunutta kuulijaa osallistui Suomen Lean- yhdistyksen terveydenhuollon ja palveluiden seminaariin Helsingissä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käynnistettiin MediMerc-yhteistyönä kattavan Lean- ja laatukoulutuksen suunnittelu. Vuoden 2016 alusta käynnistyvään koulutukseen kuuluu johdon ja esimiesten luentosarja, Lean- ja laatukehittäjien kurssimuotoinen koulutus sekä koko henkilöstölle suunnattu verkkokoulutus. 32

33 Lean-simulaatiopeli Toyota Kata-simulaatioharjoituksessa tarkastellaan työvaiheiden ja yksittäisten muutosten vaikutusta kokonaisprosessin toimivuuteen ja sujuvuuteen. Toyota Kata simulaatiopeliä pelattiin vuoden 2015 aikana yhteensä 28 koulutuspäivän aikana. Simulaatiot toteutettiin eri tulos-, palvelu- ja toimialueilla osana kehittämispäiviä ja lean-ajattelun ymmärryksen kasvattamiseksi. Kasvavalla suosiolla simulaatiopeliharjoituksia jatketaan vuoden 2016 aikana. Prosessien kehittäminen Lean-ajattelun keskeinen lähtökohta on arvon tuottaminen asiakkaalle, vaihtelun vähentäminen, prosessien virtaustehokkuuden lisääminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Prosessien sujuvoittaminen käynnistetään arvovirtakuvauksella, jolloin luodaan kokonaisvaltainen ymmärrys prosessin nykytilasta, olemassa olevista pullonkauloista ja hukista (hukka = waste) ja muodostetaan visio/suunnitelma tulevasta tilasta. Askel kerrallaan ratkaistaan olemassa olevia ongelmia ja poistetaan hukkia toimintatapoja tai työvaiheita muuttamalla tavoitteena sujuvampi ja kustannustehokkaampi potilashoidon prosessi. Prosessien sujuvoittamisprojekteja on vuoden 2015 aikana tehty mm. sydänkeskuksen, plastiikkakirurgian, patologian ja traumapotilaan prosesseissa. Prosessin läpikävely Vuonna 2015 suoritettiin prosessin läpikävelyt osana tahdistinpotilaan (Sydänkeskus) ja selkäpotilaan (Tules) prosessien kehittämistä. Prosessin läpikävelyn avulla havainnoidaan mahdollisia ongelmia ja hyviä käytänteitä. Havainnointi tapahtuu potilaan näkökulmasta. Tämän perusteella saavutetaan kokonaisnäkemys mitä prosessin eri vaiheissa tapahtuu. Turun yliopiston, hoitotieteen laitoksen asiantuntija- ja johtamiskoulutuksen (lisätietoja: maisteriopiskelijat suorittivat kehittämispalvelut - yksikön kahden suunnittelijan (samalla yliopiston opettajien) ohjauksessa tahdistinja selkäpotilaitten prosessin läpikävelyn. Kävelyn lopuksi havainnot koottiin ja analysoitiin Sydänkeskuksen ja Tules toimialueen kanssa. Henkilöstö hyödynsi havainnot kehittäessään prosesseja sujuviksi potilaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. 33

34 Hukan tunnistaminen Vuonna 2014 toteutetun Hukkahanke I:n jatkona suunniteltiin, toteutettiin ja arviointiin Hukkahanke II. Tarkoituksena oli testata avohoidon hukan tunnistamiseen kehitettyä Hukkatunnistin -työkalua ja siihen liittyvää kehittämisprosessia. Tyksistä mukana olivat syöpäpoliklinikat, Neurotoimialueen kaikki poliklinikat sekä erikseen neurokirurgian poliklinikat. Lähisairaaloista mukana olivat kaikki Tyks Vakka- Suomen sairaalan poliklinikat ja Tyks Salon sairaalan haavanhoitopoliklinikka. Lisäksi mukana olivat Turun kaupungin hyvinvointitoimialueeseen kuuluva Runosmäen terveysasema ja Kaarinan terveyskeskus sekä Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueeseen kuuluva neuvolatoiminnan kokonaisuus. KUVIO 5.1 HUKKAHAVAINTOJEN JAKAUTUMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOI- DON YKSIKÖISSÄ VUONNA Erikoissairaanhoidon vastaanotoilla hukkaa havaittiin vaihtelevassa määrin eri yksiköissä. Taulukossa 5.1 ja kuviossa 5.1 esitetään tunnistettujen hukkahavaintojen prosenttiosuudet kaikista vastaanottotilanteista erikoissairaanhoidon toimipisteissä. TAULUKKO 5.1. LÄÄKÄRIEN JA SAIRAANHOITAJIEN TEKEMÄT HUKKAHVAINNOT LÄ- HISAIRAALOISSA JA MUKANA OLLEIDEN TOIMIALUEIDEN POLIKLINIKOILLA. Havaittu hukka A* % B* % C*% D*% E*% F*% vapaa aika 3,8 0 14, ,8 potilas myöhässä 2,2 0 1, vialliset tai huonosti toimivat laitteet , ei henkilökuntaa , ,7 potilas ei saapunut 5 0 2,2 5 3,5 1,5 ei selkeää tavoitetta 0 0 1,1 7 0 potilas ei valmistautunut 0, ,5 2,2 puutteellinen lähete 0, riittämätön tieto 0, puutteellinen määräys vastaanoton kesto suunniteltua pitempi 4,4 91 3, ,7 keskeytys 7,6 0 15, ,7 muu: lääkäri myöhässä 0, Tunnistettujen hukkien perusteella tehtiin kehittämistoimenpiteitä hukan poistamiseksi. Nämä toimenpiteet vaihtelivat yksiköittäin ja sisälsivät sekä nopeasti toteutettavia että projektiluonteista kehittämistä vaativia toimenpiteitä. Lisäksi toimenpiteet voitiin jaotella niihin, jotka olivat arvioinnin suorittaneiden yksiköiden suoraan itse toteutettavissa. Osaan tehdyistä hukkahavainnoista ei ollut mahdollisuutta suorilla toimenpiteillä vaikuttaa, vaan havainnot välitettiin eteenpäin tiedoksi tahoille, joilla on oikeudet ja mahdollisuudet toimia hukkien vähentämiseksi. Yksi tällainen kaikkia yhdistävä havainto hukkaresurssista oli vialliset tai huonosti toimivat laitteet. muu: lääkkeet myöhässä 0 0 1, muu: potilas ei ohjaudu hoitajalle *A = esh lähisairaala B* = esh lähisairaala C* = esh D* = esh E* =esh F*= esh 34

35 Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen painottaa tiedon ja arvioinnin roolia organisaatioiden toiminnassa. Kyvykkyys lisääntyy siitä, että organisaatiolla on hallussaan tietoa ja, että tietoa osataan käyttää, kehittää ja luoda siitä uutta tietoa ja palveluja. Tietojohtamisella kehitetään ja lisätään järjestelmällisesti organisaation tietoprosesseja. Tietojohtaminen koostuu tietoprosesseista (tiedon tuottaminen, organisointi, säilyttäminen, käyttäminen, jakaminen), tietojohtamisen käytännöistä (tiedon strateginen johtaminen, tietotyön mittarit ja arviointikäytännöt, tieto- ja viestintäteknologia jne.) ja organisaation suorituskyvystä (innovatiivisuus, kilpailukyky, taloudellinen tulos). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tietopalvelutiimin käynnistyi syksyllä Tietopalvelulla tarkoitetaan keskitettyjä palveluilta, joilla tuetaan tiedolla johtamista eri ohjausprosesseissa strategisessa ja taktisella tasolla. Tietopalvelutiimin tehtäviä: Vertaiskehittämisen mahdollistamiseksi tarvitaan kansallista yhteistyötä ja tietosisältöjen koordinaatiota. VSSHP:n edustajat ovat osallistuneet mm. THL:n, STM:n ja Kuntaliiton alaisiin kansallisiin työryhmiin. Myös alueellista yhteistyötä kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseksi on tehty. Tyksin erityisvastuualueen kliininen tietopalvelu (KTP) aloitti toimintansa syksyllä KTP:n tehtävänä on järjestää, harmonisoida ja ylläpitää sairaanhoitopiirien potilasrekisterin kliinisiä potilastietoja, jotka nyt sijaitsevat piirin useissa operatiivisissa potilastietojärjestelmissä. Se tarjoaa tukea tieteelliselle tutkimukselle, hoitoprosessien ohjaukselle ja kehitykselle sekä edistää tiedolla johtamista ja laadunvalvontaa koko erityisvastuualueella. KUVIO 5.2. TIETOPALVELUTIIMIN ORGANISOINTI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOI- TOPIIRISSÄ. Koordinoida tietotuotantoa tiedolla johtamisen ja tiedon toissijaisen hyödyntämisen tueksi oikeaan aikaan ja kustannustehokkaasti. Tunnistaa ja määritellä johtamisen kannalta olennaiset tiedot ja mittarit. Selkeyttää ja jalkauttaa tiedolla johtamisen kehittämisen käytännöt. Selkeyttää eri toimijoiden tehtävät ja vastuut tiedolla johtamisen kehittämisessä Tietopalvelutiimin organisointi on kuvattu kuviossa 5.2. Potilashoidon tulosten seurannan parantamiseksi on tehty useita kehittämishankkeita. Yliopistosairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit sopivat erillisten toiminnanohjausjärjestelmien hankkimisesta kymmeneen keskeiseen sairausryhmään ja rekisterien hankinnat käynnistettiin vuonna Tietosisältöjen määrittelyjä ja käsitemallinnuksia tehtiin raportoitavan tiedon laadun parantamiseksi. Täsmentyneen tiedon käsittelyn johdosta erityisesti THL:een toimitettu hoitoilmoitusaineiston laatu parani vuonna Myös potilashoidon vuosikertomuksen tiedonkeruuta on yhtenäistetty ja palautekyselyn perusteella käynnistettiin Internet-pohjaisen tietotuotannon suunnittelu. Sairaanhoitopiirin sisäistä yhteistyötä tiedon hyödyntämiseksi tulos- ja toimialueiden johtamisessa ja kehittämisessä on lisätty. 35

36 5.2. Potilasturvallisuuden seuranta ja kehittäminen Potilasturvallisuusjärjestelmän ylläpitämisen lisäksi vuonna 2015 yhtenä teemaalueena on ollut laiteturvallisuuden edistäminen yhdessä tekniikan kanssa. Laitteiden ja hoitotarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen perustuu lainsäädäntöön ja on edellyttänyt laajakantaista yhteistyötä usean sairaanhoitopiirin yksikön välillä, moniammatillisesti. Sairaanhoitopiirissä on jalkautettu mm. laitepassi jolla varmistetaan että henkilöstö on saanut laitteiden käyttöön riittävän perehdytyksen. Aihetta on käsitelty myös alueellisessa yhteistyöryhmässä. Vaaratapahtumista oppimista ja potilasturvallisuuden varmistamista edistettiin vuoden aikana myös Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteisessä työryhmässä, jossa käsiteltiin säännöllisesti havaittuja riskejä sekä niiden hallintaan jalkautettuja hyviä käytänteitä. Toimi- ja palvelualueiden, tulosalueiden sekä liikelaitosten potilasturvallisuustyö on kuvattu kyseisten yksiköiden kuvausten yhteydessä. KAAVIO 5.1. HAIPRO-ILMOITUSAKTIIVISUUDEN KEHITYS VSSHP:SSÄ VUOSINA Vaaratapahtumien raportointi (HaiPro) Vapaaehtoinen vaaratapahtumien raportointi on olennainen osa potilasturvallisuuden seurantaa, arviointia, kehittämistä sekä avoimen turvallisuuskulttuurin ylläpitämistä. Henkilöstön tekemien vaaratapahtumailmoitusten määrä sairaanhoitopiirin tasolla laski hieman. Vuoden 2015 aikana HaiPro -ilmoituksia tehtiin 5681 kappaletta, joka on noin 500 ilmoitusta viimevuotta vähemmän. Yhtenä selittävänä tekijänä saattaa olla raportointijärjestelmän organisaatiorakenne joka saatiin päivitettyä vastaamaan yksisairaalarakennetta vasta loppuvuodesta lähisairaaloiden osalta. Vuonna 2016 avoimen ja syyllistämättömän raportointikulttuurin ylläpitämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. (kaavio 5.1). Myös potilailla ja omaisilla on mahdollisuus raportoida havaitsemistaan vaaratapahtumista. Potilaan HaiPro-ilmoituksia tehtiin vuoden 2015 aikana 31 kappaletta. Vaaratapahtumailmoitukset on käsitelty kyseisissä yksiköissä, joissa on pohdittu miten vastaava tapahtuma olisi mahdollista estää jatkossa. Henkilökunta raportoi vuoden 2015 aikana eniten lääke- ja nestehoitoon liittyvistä vaaratapahtumista (32 %) ja tiedonkulkuun ja hallintaan liittyvistä vaaratapahtumista (28 %). Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten toimintatavat (19 %) sekä kommunikointi ja tiedonkulku (18 %) sekä välineet ja resurssit (13 %). Tiedonkulkuun liittyvien ilmoitusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, ja osasyynä tähän olivat kevään tietojärjestelmähaasteet (kaavio 5.2). Läheltä piti -tapahtumien osuus pysyi edelleen ennallaan (kaavio 5.3). Se on ollut noin 40 %, eikä vuoden 2015 osuus ollut edellisvuosia korkeampi. 36

37 KAAVIO 5.2. HAIPRO-ILMOITUSTEN TAPAHTUMATYYPIT VUOSINA KAAVIO 5.3. LÄHELTÄ PITI TAPAHTUMIEN OSUUS HAIPRO-ILMOITUKSISTA VUOSINA Vuoden 2015 HaiPro-ilmoitusten pohjalta laadittiin 415 kehittämistoimenpidettä, jotka kohdentuivat suurimaksi osin toiminta- ja menettelytapoihin (33 %). Useimmiten ilmoitukset johtivat asiasta tiedottamiseen tai keskusteluun yksikön sisällä (73 %). Ilmoituksista 9 % lähetettiin eteenpäin ylemmän tason käsiteltäväksi Haittatapahtumien analyysi (GTT) GTT (Global Trigger Tool) on strukturoitu retrospektiivinen potilasasiakirja-analyysi, joka perustuu satunnaistettuun otantaan potilaiden hoitojaksoista. Potilasasiakirjaanalyysin tavoitteena on haittatapahtumien havaitseminen aikuispotilailla sekä kehittämiskohteiden havaitseminen. VSSHP:ssä haittatapahtumien määrää on seurattu vuodesta Analyysin perusteella haittatapahtumien esiintymisen suunta on ollut aleneva. Arviointia toteutettiin vuonna 2015 Tules-toimialueella, Naistenklinikalla ja Medisiinisellä toimialueella

38 Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) Sairaanhoitopiirin turvallisuuskulttuuria seurataan TUKU-turvallisuuskulttuurikyselyn avulla. Turvallisuuskulttuurin kehittymistä on arvioitu VSSHP:ssä joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2009, ja seuraava arviointi toteutetaan vuonna Potilasturvallisuuden verkkokoulutus Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus on ollut mahdollista suorittaa vuodesta 2013 ja vuoden 2015 loppuun mennessä suorittaneita oli yhteensä 4833 (kaavio 5.4). KAAVIO 5.4. THL:N POTILASTURVALLISUUDEN VERKKOKOULUTUKSEN SUORITTANEET KOKO SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 38

39 5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot Sairaalahygienia Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön tehtävänä on ohjata ja valvoa sairaalahygienian ja tartuntatautien torjunnan toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Toimintaa ohjaavat tartuntatautilaki ja -asetus. Sairaalahygienian toteuttamisesta ja hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta ovat vastuussa ensisijaisesti VSSHP:n toimintayksiköt itse. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö auttaa tässä tehtävässä yksiköitä mm. keräämällä tietoa hoitoon liittyvistä infektioista toimintayksiköissä, käsihuuhteen kulutuksesta ja vastustuskykyisten mikrobien esiintyvyydestä. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö ohjeistaa, neuvoo ja kouluttaa toimintayksiköitä sairaalahygienian toteuttamisessa. Toiminnan tavoitteena on infektioturvallisuuden edistäminen ja viime kädessä potilasturvallisuuden lisääminen. Käsihuuhteen kulutus on eräs sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuhteen litramääräinen kulutus ja koko sairaalan huuhdekulutus verrattuna hoitopäiviin (hp) on ollut kasvutrendissä. Tyksissä käsihuuhdekulutus (kaavio 5.5) oli viime vuonna 117 litraa /1000 hoitopäivää (107 l/1000 hp vuonna 2014). 39

40 KAAVIO 5.5. KÄSIHUUHDEKULUTUS HOITOPÄIVIIN SUHTEUTETTUNA TYKS KANTASAIRAALASSA. 40

41 Tyksin vuode- ja teho-osastojen kulutus oli 58 l/1000 hp. Käsihuuhdekulutus Tyksin vuodeosastoilla oli lähes muuttumaton edelliseen vuoteen verrattuna. Tyksin lähisairaaloissa vuodeosastojen käsihuuhteen kulutus (kaavio 5.6) oli lisääntynyt ollen 54,2 l/1000 hp (vrt 44,4 vuonna 2014). Vaihteluväli vuodeosastoilla alueellisessa sairaanhoidossa oli l/1000hp. KAAVIO 5.7. VUODEOSASTOJEN KÄSIHUUHDEKULUTUS (L/1000HP) HOITOPÄIVIIN SUHTEUTETTUNA TYKSIN TOIMIALUEILLA. KAAVIO 5.6. KÄSIHUUHDEKULUTUS (L/1000) HOITOPÄIVIIN SUHTEUTETTUINA TYK- SIN LÄHISAIRAALOIDEN JA TURUNMAAN SAIRAALAN VUODEOSASTOILLA. Käsihuuhteen kulutus Tyksissä toimialueiden vuodeosastoilla vuosina on esitetty kaaviossa 5.7. Kulutus oli suurinta lasten teho-osastolla, TO8 lasten ja nuorten toimialueella sekä TO6 silmätaudeilla. Käsihuuhdekulutus vaihtelee eri toimialueiden vuodeosastoilla l/1000 hp. Teho-osastoilla l/1000 hp. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on asettanut käsihuuhteen kulutusmäärälle tavoitearvon vuonna 2015, joka perustuu WHOn julkaisemaan materiaaliin ja sairaanhoitopiirissä tehtyihin käsihygieniahavainnointeihin (komplianssi 44 %, Suomen Lääkärilehti 2013; 15: ). Tavoite vuodeosastoille on 200 l/1000 hp ja teho-osastoilla 400 l/1000 hp. Tähän tavoitteeseen on vielä matkaa. Sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikkö teki Infektioiden torjunnan perusteista INTO-verkkokurssin, joka otettiin käyttöön vuoden 2014 keväällä. Vuoden 2015 loppuun mennessä Into-verkkokurssin on suorittanut 2816 työntekijää (kaavio 5.8). 41

42 KAAVIO 5.8. INFEKTIOTORJUNNAN ELI INTO-VERKKOKURSSIN SUORITTANEIDEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ VUONNA Henkilökunnan influenssarokotuksen kattavuus on myös yksi sairaalahygienian ja potilasturvallisuuskulttuurin mittari. Rokotuskaudella henkilökunnasta 57,4 % (3776/6574) oli ottanut influenssarokotuksen Länsirannikon työterveydestä mennessä saatujen tietojen mukaan. Rokotuskattavuus kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 31 %. Rokotusmäärät on saatu Länsirannikon työterveys Oy:lta. KAAVIO 5.9. ROKOSTUSKATTAVUUS TOIMIALUEITTAIN TYKSISSÄ VUOSINA TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgia ja urologia, TO4=Neurotoimialue,TO5=Medisiininen toimialue,to6=operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, T08=Lasten ja nuorten klinikka, P1=Asiantuntijapalvelut, P2=Toimenpidepalvelut, tehohoito, kivunhoito; EPLL=Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, SAPA=Sairaanhoidolliset palvelut TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgia ja urologia, TO4=Neurotoimialue,TO5=Medisiininen toimialue,to6=operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, T08=Lasten ja nuorten klinikka, P1=Asiantuntijapalvelut, P2=Toimenpidepalvelut, tehohoito, kivunhoito; EPLL=Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, SAPA=Sairaanhoidolliset palvelut 42

43 Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvällä infektiolla (aik. sairaalainfektio) tarkoitetaan infektiota, joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana. Infektion aiheuttaja voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on vuonna 2015 seurattu hoitoon liittyviä infektioita kolmella tavalla: ilmaantuvuus eli insidenssiseuranta, vallitsevuus- eli prevalenssiseuranta sekä antibioottiherätteellä tehtävä ilmoittaminen. Insidenssiseurannassa toimintayksiköt ilmoittavat sähköiseen SAI-rekisteriin hoitoon liittyvät infektiot. Tämä hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuus Tyksissä oli 1996 infektiota, eli 3.25 /100 hoitojaksoa, määrällinen lisäys oli 8 % edellisvuoteen verrattuna (kaavio 5.10). Infektioiden määrän lisääntyminen johtuu infektioiden lisääntyneestä ilmoittamisesta ja siihen liittyen osittain aikuisten teho-osastolla käyttöön otetusta antibioottiherätteestä. Eri vuosien keskiarvo on 2.8 infektioita /100 hoitojaksoa. Tyksin ja lähisairaaloiden hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuus oli yhteensä 2,6 hoitoon liittyvää infektioita per 100 hoitojaksoa. Hoitoon liittyvien infektioiden määrää arvioidaan myös hygieniahoitajien vuosittain tekemällä poikkileikkaus eli prevalenssitutkimuksella. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Tyksissä pysyi lähes ennallaan poikkileikkaustutkimuksella (kaavio 5.11) mitattuna. KAAVIO HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ TYKSISSÄ VUOSINA (PREVALENSSI, % POIKKILEIKKAUSTUTKIMUKSEN HETKELLÄ HOIDOSSA OLEVISTA POTILAISTA). KAAVIO HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄT TYKSISSÄ (INSIDENSSI, INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ/100 HOITOJAKSOA). MRSA (metisilliinille resistentti Stafylococcus aureus) on yksi hoitoon liittyvien infektioiden aiheuttajabakteeri, jonka leviämistä ehkäistään sairaalahygienian avulla. Kaikkein vakavimpia eli invasiivisia MRSA-infektioita VSSHP:ssä ei ollut yhtään vuonna 2015 (vrt 4 vuonna 2014). VSSHP:ssa oli vertailusairaanhoitopiireistä vähiten invasiivisia MRSA-löydöksiä. Taulukossa 5.2 ja kaaviossa 5.12 on esitetty suhteelliset veriviljelypositiiviset MRSA-löydökset ( asukasta kohti) yliopistosairaalapiireittäin kahdentoista vuoden ajalta. Sairaalasyntyiset resistenttien bakteerien aiheuttamat kolonisaatiomäärät ovat pysyneet hallinnassa. VSSHP:n aluella oli vuoden 2015 aikana MRSA-epidemia kahdessa yksityisessä pitkäaikaishoitolaitoksessa. Nämä ovat aiheuttaneet runsaasti epidemianselvitystyötä. 43

44 TAULUKKO 5.2. VERIVILJELYSSÄ TODETUT MRSA-LÖYDÖKSET YLIOPISTOSAIRAA- LAPIIREITTÄIN (LÖYDÖKSET PER ASUKASTA SEKÄ MAAN KESKIARVO) (THL, TARTUNTATAUTIREKISTERI). HUS Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Pohjois- Savo Kanta- Häme Varsinais- Suomi Koko maan keskiarvo ,91 1,31 0,27 0 1,54 0,22 0, ,35 1,94 0, ,44 0, ,04 1, ,43 0, ,48 3,29 0, ,22 0, ,68 3,58 0, , ,20 4,29 0, , ,40 2,70 0, , ,52 4,94 0 0,81 0 0,21 0, ,26 2,04 0,50 0,40 0 0,21 0, ,58 1,82 0,25 0,81 1,14 0 0, ,96 1,53 1,72 0,40 0,57 0,84 0, ,31 0,57 0,73 1,23 1,71 0 0,73 44

45 KAAVIO 5.12.VERIVILJELYSSÄ TODETUT MRSA-LÖYDÖKSET YIOPISTOSAIRAALAPIIREITTÄIN (LÖYDÖKSET PER ASUKASTA SEKÄ MAAN KESKIARVO) (THL,TARTUNTATAUTIREKISTERI). 45

46 Kaikkien uusien MRSA-tapausten määrä Tyksin erityisvastuualueella nousi (20,5 / as. vrt 19,8 / asukasta) edelliseen vuoteen verrattuna (kaavio 5.13), mutta määrä oli alle koko maan keskiarvon (23,3). KAAVIO UUSIEN MRSA -TAPAUSTEN MÄÄRÄ ASIAKASTA KOHDEN TYK- SIN ERITYISVASTUUALUEELLA JA KOKO MAASSA muissa SIRO-sairaaloissa (1.6 % vs 2.0 %). Kuolemantapauksissa ei ole voitu kuitenkaan eritellä onko Clostridium difficile välitön vai myötävaikuttava syy kuolemaan. TAULUKKO 5.3. TYKSISTÄ SIRO-REKISTERIIN LÄHETETYT CLOSTRIDIUM DIFFICILE - TAPAUKSET VUOSINA Vuosi Infektiot Hoitopäivät 1000 hoitopäivää kohti , , , , ,61 TAULUKKO 5.4. SAIRAALASYNTYISTEN CLOSTRIDIUM DIFFICILE -INFEKTIOIDEN IL- MAANTUVUUS (SAIRAALASYNTYISET INFEKTIOT PER 1000 HOITOPÄIVÄÄ) TYKSIS- SÄ. Infektioita Hoitopäiviä Ilmaantuvuus Kansallinen vertailuluku ,61 0,34 Valtakunnallisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairaalainfektioiden seurantaohjelmassa (SIRO) Tyks on mukana leikkausalueen infektioiden (tekoniveliin, keisarileikkauksiin sekä sydän-, keuhko- ja thoraxkirurgiaan liittyen), veriviljelypositiivisten sepsisten ja Clostridium difficile infektioiden osalta. SIRO kokoaa tietoja infektioiden esiintymisestä Suomen sairaaloissa. Sairaala voi valita mihin seurantaan se osallistuu. Clostridium difficile voi aiheuttaa hoitoon liittyvän suolistotulehduksen pitkäkestoisen ja laajakirjoisen antibioottihoidon yhteydessä. Infektioiden ilmaantuvuutta s eurataan THL:n SIRO-rekisterissä; seurannassa on mukana 15 sairaalaa. Clostridium -infektiot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna Tyksissä (taulukko 5.3). Sairaalasyntyisten Cl.difficile -tautien ilmaantuvuus oli suurempi kuin muissa SIROsairaaloissa keskimäärin (taulukko 5.4), mutta vakavien infektioiden seurausten (uudelleen sisäänotot, kuolema) ilmaantuvuus oli Tyksissä hieman matalampi kuin SIRO-rekisterissä seurataan myös kaikkien veriviljelypositiivisten hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuutta (16 seurantasairaalaa). Tyksin infektiot on esitetty taulukossa 5.5 Hoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus tuhatta hoitopäivää kohden on lisääntynyt edellisestä vuodesta. SIRO-sairaaloiden vertaileva seurantatieto on 0.94 infektiota per 1000 hp ja Tyksin 1.0 per 1000 hoitopäivää. Primaarisissa veriviljelypositiivisissa viljelyissä lähteenä oli Tyksin aineistossa keskuslaskimokanyyli 35.3 % (vuonna 2014 vastaavasti 41.2%) tapauksista. Kansallisessa vertailussa vastaava luku oli 23.9 %. 28 vuorokauden tapauskuolevuus on ollut Tyksissä 10,4 % ja muissa Siro-sairaaloissa 11,2 %. Taulukossa 5.5 on esitetty Tyksin veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus altistavien tekijöiden suhteen potilasryhmittäin. Edeltävä kirurgia ja maligniteetit ovat tärkeimmät altistavat tekijät veriviljelypositiiviselle sairaalainfektiolle (taulukko 5.6). 46

47 TAULUKKO 5.5. TYKSISTÄ SIROON LÄHETETYT VERIVILJELYTAPAUKSET VUOSINA Vuosi Infektiot Hoitopäivät 1000 hoitopäivää kohti , , , , ,03 TAULUKKO 5.6. VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT TYKIN SIRO- AINEISTOSSA VUONNA Infektioiden Potilasryhmän määrä osuus (%) Kiinteän elimen siirto 2 0,9 Hematologinen tai lymfaattinen maligniteetti 65 29,4 Hemodialyysihoito 9 4,1 Kirurgia 67 30,3 Synnyttäjä 6 2,7 Kiinteä syöpäkasvain 51 23,1 Tehohoito 31 14,0 Vastasyntynyt 21 9,5 SIRO-rekisteriin on ilmoitettu Tyksistä 66 leikkausalueen infektiota (2014:73). Koko maasta on mukana 15 seurantasairaalaa eri seurantaryhmissä, joiden leikkausalueen infektioiden esiintyvyys oli 1,8 %. Tyksin Siro-aineistossa leikkausalueen infektioiden esiintyvyys on 2,0 % (taulukko 5.7). Tyksin Siro-aineiston leikkausalueen infektiot on esitetty toimenpiteittäin taulukossa 5.8. Leikkausalueen infektioiden ilmaantuvuus oli suurinta sepelvaltimoleikkauksissa. Tyksissä näiden toimenpiteiden jälkiseurantaa tehostettiin v. 2015, mikä lisää raportoitujen infektioiden määrää verrattuna vertailusairaaloihin. Vähiten leikkausalueen infektioita oli polven tekonivelleikkauksissa (taulukko 5.8). TAULUKKO 5.7. LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT TYKSIN SIRO-AINEISTOSSA VUONNA Infektioiden määrä Toimenpiteiden määrä Infektioiden esiintyvyys (%) ,0 TAULUKKO 5.8. TYKSIN LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOIDEN ILMAANTUVUUS (%) TOIMENPITEITTÄIN SIRO-AINEISTOSSA VUONNA Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset Lonkan tekonivelleikkaukset Lonkan tekonivelien uusintaleikkaukset Reisiluun murtumaleikkaus Polven tekonivelleikkaukset Polven tekonivelen uusintaleikkaus Potilaiden määrä Tyksin leikkausalueen infektiot SIROaineistossa Infektioiden määrä Toimenpiteiden määrä Keisarileikkaukset Infektioiden esiintyvyys Tyksissä (%). Suluissa muiden seurantasairaaloiden ilmaantu- 6,6 (2.7) 1,8 (2.2) 1,1 (3.1) 1,3 (1.3) 0,3 (1.2) 0 (2.2) 3,6 (1.9) Yhteensä (1.8) 47

48 Hoitoon liittyvien infektioiden määrät vuonna 2015 (per 100 hoitojaksoa, SIROrekisteriin ilmoitetut) toimialueittain on esitetty taulukossa 5.9. Laskua oli tapahtunut Naistenklinikan, Sydänkeskuksen ja Tuleksen toimialueilla. TAULUKKO 5.9. TYKSIN TOIMIALUEIDEN JA TOTEKIN SIRO-REKISTERIIN ILMOITTAMAT HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄT (HLI) JA ILMAANTUVUUS SATAA HOITOJAKSOA (HJ) KOHTI VUONNA 2015 (VRT 2014). HLI (n) HJ HLI/100 HJ vuosi 2015 HLI/100 HJ vuosi 2014 Tules ,52 0,56 Sydänkeskus ,61 0,88 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka ,51 0,28 Neurotoimialue ,22 0,11 Medisiininen toimialue ,23 1,01 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit ,73 0,48 Naistenklinikka ,35 0,57 Lasten ja nuorten klinikka ,69 0,40 Totek (Icu) ,69 0,58 48

49 5.4. Hoidon laatupoikkeamat Potilasvahingot KAAVIO VSSHP:N KIRJAAMOON SAAPUNEET SELVITYS- JA VASTINEPYYNNÖT POTILASVAKUUTUKSILLE TEHTYIHIN VAHINKOILMOITUKSIIN VUOSINA Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Potilaat voivat halutessaan tehdä vahinkoilmoituksen ja hakea korvausta. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään lomakkeella, jonka saa esim. potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Potilasvakuutuskeskus koostaa vuosittain tilastoja haetuista ja myönnetyistä korvauksista. Vuosittain maksetuista korvauksista osa liittyy aikaisempina vuosina ratkaistuihin potilasvahinkotapauksiin. Lisää tietoa potilasvakuutuksesta ja koko Suomea koskevat tilastot löytyvät Potilasvakuutuskeskuksen internet-sivuilta. Vuonna 2015 Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin valtakunnallisesti yhteensä 7792 potilasvahinkoilmoitusta, joista noin kolmannes korvausratkaisuista eli 2300 ratkaisua katsottiin korvattavaksi. Vuonna 2015 päätettyjen korvausten yhteismäärä oli lähes 41,2 miljoonaa euroa. Kaaviossa 5.14 on kuvattu vuosina VSSHP:lle tulleet potilasvakuutuskeskuksen selvitys- ja vastinepyynnöt. Lisäksi vuonna 2015 potilasvahinkolautakunta pyysi selvityksiä 27 kappaletta. Lääkevahinkovakuutuspoolin selvityspyyntöjä oli neljä kappaletta vuonna KAAVIO POTILASVAHINKOILMOITUKSET JA KORVATTAVAT VAHINGOT VSSHP:SSÄ VSSHP:ssä korvattujen potilasvahinkotapausten oli vuonna 2015 yhteensä 145 kappaletta (kaavio 5.15). VSSHP:n potilasvakuutus kattaa myös alueen terveyskeskukset, joten korvauspäätöksissä on mukana myös terveyskeskuksissa annettu hoito. 49

50 Suunnittelematon paluu sairaalahoitoon Taulukossa 5.10 kuvataan edellisen hoitojakson päättymisestä 30 vrk:n sisällä päivystyksenä vuodeosastolle tulleet vuonna KAAVIO SAIRAALASSA KUOLLEIDEN OSUUS % HOIDETUISTA POTILAISTA VSSHP:SSÄ SAIRAALOITTAIN VUONNA LUVUT OVAT VAKIOIMATTOMIA. TAULUKKO VUODEOSASTOLLE PÄIVYSTYKSENÄ TULLEET 30 VRK:N KULUES- SA EDELLISEN HOITOJAKSON PÄÄTTYMISESTÄ VSSHP:SSÄ VUONNA Somaattinen hoito lkm % hoitojaksoista Tules 282 3,8 Sydänkeskus Vatsatoimialue ja urologia 801 8,2 Neurotoimialue 193 4,2 Medisiininen Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 472 7,4 Naistenklinikka ,8 Lasten ja nuorten klinikka 389 7,9 Turunmaan sairaala 26 1,9 Psykiatrinen hoito KAAVIO KUOLEMAAN PÄÄTTYNEIDEN HOITOJAKSOJEN OSUUS % KAIKISTA HOITOJAKSOISTA VSSHP:N SAIRAALOISSA VUONNA LUVUT OVAT VAKIOIMAT- TOMIA. Psykiatrian tulosalue 119 7,3 Turunmaan sairaala 13 5,5 Yhteensä ,5 % Sairaalakuolleisuus Kaaviossa 5.16 on esitetty sairaalassa kuolleiden osuus (%) hoidetuista potilasta VSSHP:ssä ja kaaviossa 5.17 kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen osuus (%) kaikista hoitojaksoista. Luvut ovat vakioimattomia, joten tulokset ovat vain suuntaa antavia, eikä niitä voi suoraan verrata muiden sairaaloiden lukuihin. Edellisiin vuosiin verrattuna sairaalakuolleisuus on alentunut Tyksissä ja Turunmaan sairaalassa Yksi sairaala -organisaation vuoksi tarkkoja trendilukuja ei ole saatavilla. 50

51 Hoidon haittavaikutukset Hoidon haittavaikutuksien seuraamista ei ole ollut mahdollista tehdä luotettavasti ja kattavasti potilastietojärjestelmään tehdyistä kirjauksista. Valikoitujen hoidon haittavaikutuskoodien seuraaminen hoitoilmoituksista oli mahdollista kohdentaa lähinnä toimenpiteellisiin hoitoihin. Tautiluokituksessa kirjataan koodeilla T80-T88 tavallisimmat leikkauksiin ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät välittömät haittavaikutukset, esim. tulehdukset ja tekniset ja mekaaniset komplikaatiot. Yleensä nämä kirjataan vain vakavimpien tai uusintatoimenpiteeseen johtaneiden haittavaikutusten osalta. Tilastossa ei ole mukana lääkeaineiden haittavaikutuksia, synnytyksiin liittyviä tai muita elinryhmäspesifisiä komplikaatioita. Kaaviossa 5.18 on hoitojaksoihin liittyvät T-koodien lukumäärät Tyksin toimialueilla ja Turunmaan sairaalassa vuonna Hoitojaksoa kohden lasketut haittavaikutuskoodikirjaukset Tyksin toimialueiden ja Turunmaan sairaalan osalta on esitetty kaaviossa Luvut eivät ole vakioituja. Lukujen vertailussa tulee huomioida toimialueiden erilaiset potilasaineistot. Myös kirjaamiskäytännöissä voi olla eroja. Yhdellä potilaalla on myös voinut olla useampi haittavaikutus. Haittavaikutuskoodien kokonaismäärä vuonna 2015 oli hieman vähemmän kuin vuonna 2014 VSSHP:ssa. KAAVIO HAITTAVAIKUTUSKOODIEN (T80-T88) KIRJAUKSET (%) TYKSIN TOIMI- ALUEILLA JA TURUNMAAN SAIRAALASSA VUONNA 2015 PÄÄTTYNEITÄ HOITOJAK- KAAVIO POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HOITOJAKSOIHIN KIRJATUT HOIDON HAITTAVAIKUTUSTA KUVAAVIEN DIAGNOOSIKOODIEN (T80-T88) LUKUMÄÄRÄT VUONNA 2015 TYKS TOIMIALUEITTAIN JA TURUNMAAN SAIRAALASSA. SOJA KOHTI, VAKIOIMATON. 51

52 Uusintaleikkaukset Uusintaleikkausten määrää on laskettu potilasasiakirjoihin tallennettujen komplikaatiodiagnoosien ja toimenpidekoodien perusteella. Kaaviossa 5.20 on esitetty 30 vrk:n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusiuusintaleikkaukset (%) kaikista leikkaushoitojaksoista. Uusintaleikkausten kirjaamiskäytäntö tietojärjestelmiin on toistaiseksi vaihtelevaa, joten oletettavasti havaitut luvut eivät ole täysin kattavia. KAAVIO ALKUPERÄISEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN 30 VRK:N AIKANA KOMPLIKAA- TION VUOKSI TEHDYT UUSINTALEIKKAUKSET (%) KAIKISTA LEIKKAUSHOITOJAKSOIS- TA TYKSIN TOIMIALUEILLA JA TURUNMAAN SAIRAALASSA VUONNA

53 6. Yhteenveto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä vuoden 2015 aikana. Yksi sairaala -organisaatiomalli ja lean-kehityshankkeiden toteuttaminen hoitoprosesseissa ovat tehostaneet hoidon sujuvuutta ja vähentäneet hukkaa. Potilaskeskeisyyttä on lisätty perustamalla kuntalaisista koostuva Asiakasraati tuomaan potilasnäkökulmaa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset olivat edelleen hyvällä tasolla, joskin yliopistosairaaloiden viiden yhteisen kysymyksen tulokset heikkenivät edellisvuodesta, mikä havainto edellyttää asiakaskokemuksen huomioimista jatkossa yhä huolellisemmin. Asiakaslähtöisyyden lisääminen on yksi sairaanhoitopiirin strateginen kehityskohde myös tulevina vuosina. Hoidon saatavuus sekä potilasturvallisuuden ja sairaalahygienian taso ovat säilyneet hyvänä. Ilahduttava kehitys todettiin henkilöstön influenssarokotuskattavuudessa, joka parani tuntuvasti vuoden 2015 rokotuskampanjan myötä. Parin vuoden ajan seurattu sairaalakuolleisuus ja tehohoitopotilaiden kuolleisuus ovat laskeneet, mikä annetun hoidon laadun ohella kertoo hoitoon pääsyn oikea-aikaisuuden ja hoidon porrastuksen toteutumisesta. Ensimmäistä kertaa on tuotettu tunnusluvut hoitojakson jälkeen 30 vrk:n kuluessa tapahtuvasta suunnittelemattomasta paluusta vuodeosastohoitoon, mikä tarjoaa uuden laatumittarin hoitotavoitteiden saavuttamisen seurantaan. Sairaanhoitopiirin pyrkimyksenä on suunnata yhä tehokkaammin voimavarat terveyshyötyä tuottaviin hoitomuotoihin, että jokaiselle potilaalle tarjotaan hänelle tarkoituksenmukaisimmat palvelut. Potilashoidon laaturekisterien ja laatutiedon tuotantoon on käynnistetty kehityshankkeita, joiden tuloksia saataneen lähivuosina hyödyntää paranevina vaikuttavuustietoina. Sote-uudistukseen valmistautumiseen kuuluu myös sisäisten prosessien ja laadun parantaminen. 53

54 LIITETAULUKKO 1. VSSHP:N HOITOJAKSOT JA PÄIVÄKIRURGIA SEKÄ KUSTANNUKSET ERI DIAGNOOSI JA TAUTIRYHMITTÄIN YLEISYYDEN MUKAAN VUONNA 2015, VERTAILUKSI LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2014 JA ICD Koodit Diagnoosiryhmä lkm Kustannus lkm lkm I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet C00-D48 Kasvaimet M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet K00-K93 Ruuansulatuselinten sairaudet S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet J00-J99 Hengityselinten sairaudet H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet R00-R99 Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset G00-G99 Hermoston sairaudet A00-B99 Tartunta- ja loistauteja F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Z00-ZZB Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin E00-E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet

55 LIITETAULUKKO 2.VSSHP:N AVOHOITOKÄYNTIEN JAKAUTUMINEN SEKÄ KUSTANNUKSET ERI DIAGNOOSI JA TAUTIRYHMITTÄIN YLEISYYDEN MUKAAN VUONNA 2015, VERTAILUKSI LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2014 JA ICD Koodi Diagnoosiryhmä lkm kustannus lkm kustannus lkm F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt C00-D48 Kasvaimet M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Z00-ZZB Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset R00-R99 Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset K00-K93 Ruuansulatuselinten sairaudet N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet G00-G99 Hermoston sairaudet I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet J00-J99 Hengityselinten sairaudet L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet E00-E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet H60-H95 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet A00-B99 Tartunta- ja loistauteja O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Q00-Q99 Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet D50-D89 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt P00-P96 Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat

56 LIITETAULUKKO 3. YLEISIMMÄT TAUTI-JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISET TUTKI- MUSTEN RYHMÄT VUONNA 2015, VERTAILUKSI LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2014 JA Koodi Diagnostinen tutkimus 2015 Kustannus GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia JN3 Vatsan diagnostinen radiologia NG1 Polven diagnostinen radiologia NF1 Lonkan diagnostinen radiologia NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia EB1 Hampaiston diagnostinen radiologia NH1 Nilkan diagnostinen radiologia ND1 Ranteen diagnostinen radiologia NK4 Nivelten tutkimus JN4 Vartalon diagnostinen radiologia NB1 Olkapään diagnostinen radiologia ND2 Käden diagnostinen radiologia NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia HA1 Rintarauhasen diagnostinen radiologia NA1 Kaularangan diagnostinen radiologia PH2 Laskimoiden diagnostinen radiologia NK6 Luuston diagnostinen radiologia KC1 Virtsarakon diagnostinen radiologia KH1 Virtsateiden diagnostinen radiologia

57 57