Potilashoidon vuosikertomus 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilashoidon vuosikertomus 2015"

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus

2 TERVEEMPÄNÄ KOTIIN LISÄÄMME VÄESTÖN TERVEYTTÄ, ELINVUOSIA JA SOSIAALISTA HYVINVOINTIA 2

3 Sisältö 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja (s.5) 1.1.Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia (s.6) 1.2.Tyksin erityisvastuualue (s.6) Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (s.6) Erityisvastuualueiden työnjako (s.7) Menetelmien arviointi (s.9) 1.3. Yliopistoyhteistyö (s.9) 1.4. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa (s.10) 1.5. Hoidetut potilaat (s.11) 2. Väestön demografiset tiedot (s.13) 2.1. Väestö (s.13) 2.2. Väestön sairastavuus ja terveydentila (s.14) 3. Potilashoidon tunnusluvut (s.16) 3.1. Potilaat (s.16) 3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet (s.16) 3.3. Päivystyskäynnit (s.16) 3.4. Avohoitokäynnit (s.16) 3.5. Vuodeosastohoito (s.17) 3.6. Hoitoisuus (s.18) 3.7. Lääkehoito (s.19) 3.8.Tehohoito ja tehostettu valvonta (s.20) 3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset (s.21) Hoitoonpääsy (s.22) Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive (s.23) 4. Asiakastulokset (s.24) 4.1. Potilaspalaute (s.24) 4.2. Asiakasraatitoiminta (s.28) 4.3. Potilasasiamiestoiminta (s.29) 4.4. Muistutukset ja kantelut (s.31) 5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus (s.32) 5.1. Laadunhallinta (s.32) Laatuneuvoston toiminta (s.32) Lean (s.32) Tiedolla johtaminen (s.35) 5.2. Potilasturvallisuuden seuranta ja kehittäminen (s Vaaratapahtumien raportointi (s.36) Haittatapahtumien analyysi (GTT) (s.37) Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) (s.38) Potilasturvallisuuden verkkokoulutus (s.38) 5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot (s.39) Sairaalahygienia (s.39) Hoitoon liittyvät infektiot (s.43) 5.4. Hoidon laatupoikkeamat (s.49) Potilasvahingot (s.49) Paluu sairaalaan hoitojakson jälkeen (s.50) Sairaalakuolleisuus (s.50) Hoidon haittavaikutukset (s.51) Uusintaleikkaukset (s.52) 6. Yhteenveto (s.53) Liitetaulukot Liikelaitosten ja toimi- ja palvelualueiden kertomukset ovat saatavilla VSSHP:n internetsivuilla. Kuvat: VSSHP:n arkisto ellei toisin mainita. Toimitus: Minna Pohjola, Karolina Peltomaa, Heljä Lundgren-Laine ja Tuija Ikonen 3

4 SAATE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus julkaistaan nyt viidennen kerran. Kertomuksen sisältö on vuosien mittaan kehittynyt ja tiedon laatu tarkentunut. Myös tietojen yhtenäinen julkaiseminen yliopistosairaanhoitopiirien keskenään sopimista toiminnan ja hoidon laadun tunnusluvuista toteutuu ensimmäistä kertaa vuoden 2015 aineistosta. Olemme siirtymässä yhä avoimempaan toimintaympäristöön, jossa laadun ja tuotetun terveyshyödyn mittaaminen ja osoittaminen kuuluu jokaiselle terveydenhuollon palvelujen tuottajalle. Potilashoidon vuosikertomus ei ole vain vuosiraportti, vaan sen tietoja kootessamme arvioimme myös oman toimintamme onnistumista ja kehittämistarpeita. Yksi sairaala organisaation toteutumisen vuoksi kaikkia aikaisempien vuosien trenditietoja ei ole esitetty. Sisällön tuottajia on useita ja heille kuuluu lämmin kiitos tiedon etsimisestä ja jalostamisesta sekä kertomustekstien laatimisesta. Aikaisempiin vuosiin nähden 2015 tiedot on jaettu yleiseen osuuteen, joka muodostaa oman kertomuksensa, ja liikelaitosten sekä toimi- ja palvelualueiden omiin kertomuksiin, jotka löytyvät internetistä. Tunnuslukujen esittäminen internetissä on käynnistetty ja täydentyy vuoden 2016 mittaan. Sähköinen julkaisu löytyy sairaanhoitopiirin internetsivuilta. Vuosikertomustietojen viestintään on kiinnitetty enemmän huomiota. Toivomme kiinnostavia lukuhetkiä vuoden 2015 kertomusten äärellä! Turussa Potilashoidon vuosikertomuksen ohjausryhmä: Samuli Saarni, Päivi Nygren, Ilkka Mononen, Tuija Lehti, Heljä Lundgren-Laine, Karolina Peltomaa, Heidi Laine, Antti Liukas, Marjo Kauppila, Esa Halsinaho, Tuija Ikonen ja Minna Pohjola 4

5 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja -Vaalimme elämäsi tärkeintä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 28 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. VSSHP järjestää erikoissairaanhoidon palvelut omalla alueellaan ja huolehtii erityistason sairaanhoidosta erityisvastuualueellaan. Sairaanhoitopiiri myy palveluita muillekin asiakkaille. Perustehtäviin kuuluvat myös opetus ja tieteellinen tutkimus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia Sairaanhoitopiirin arvot ovat potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, henkilöstön hyvinvointi, jatkuva uudistuminen, tehokkuus ja demokratia. Potilaslähtöisyys merkitsee, että olemme potilaita varten. Potilaan hyväksi toimiminen on sairaanhoitopiirin tärkein arvo. Hoidamme potilaat tasapuolisesti heidän kansallisuudestaan, asuinpaikastaan, varallisuudestaan, sukupuolestaan, iästään ja muista yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta. Teemme yhdessä työhyvinvointia ja hyvinvoiva henkilöstö tekee työtään paremmin. Erikoissairaanhoidon toimiala edellyttää kykyä ja halua uudistua ja uudistaa, mikä merkitsee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta sekä jatkuvaa uusien tietojen ja taitojen oppimista. Sairaanhoitopiiri uudistaa toimintaansa jatkuvasti palvelun tarpeen, laadun ja tehokkuuden sekä ympäristön vaatimusten mukaan. Tehokas toiminta mahdollistaa kaikkien potilaidemme tasapuolisen hoitoon pääsyn. Terveyden edistäminen kaikin käytettävissä olevin voimavaroin vähentää palvelujen tarpeen kasvua. Voimme kaikki vaikuttaa. Sairaanhoitopiirin strategian mukaan tehtävänämme on lisätä väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on tuottaa kaikille maakunnan asukkaille yhdenvertainen erikoissairaanhoito alueellisesti väestön terveystarpeiden mukaisesti sekä turvata yliopistotasoinen terveydenhuolto ja kehittäminen koko maakunnassa. Yhdenvertainen laatu ja hoitoindikaatiot mahdollistetaan yhtenäisen palveluntuottajan toimesta. Konserni ohjaa erikoissairaanhoidon kokonaisuutta ja koko sairaanhoitopiirissä on käytössä toimi- ja palvelualuejohtaminen. Tämä vahvistaa sairaanhoitopiirissä yhteisen vastuun aluesairaaloiden toimintaedellytysten turvaamisesta sinne päätettyjen palveluiden osalta sekä toiminnallisen ja tulosvastuun kunkin potilasryhmän ja erikoisalan hoidosta. Toimintamme tuloksena potilas kokee selkeän ja osallistavan palvelun sekä erikoissairaanhoito toimii tehokkaasti osana perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kokonaisuutta. Potilas saa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa toteutetun tutkimuksen ja hoidon, joka on vaikuttavaa, laadukasta ja tehokasta. Potilaan palvelukokemus on erinomainen. Väestön palvelut vastaavat kuntien kanssa arvioitua tarvetta ja väestön sairastavuus vähenee. 5

6 Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä jatkettiin erillisen uudistamisohjelman mukaisesti. Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen lähisairaaloiden toiminta integroitiin osaksi Tyksin yhtä sairaalaa toimi- ja palvelualuejaon mukaisesti. Tavoitteena on ollut yhtenäistää hoitolinjat ja käytänteet piirin alueella sekä taata laadultaan ja saatavuudeltaan tasalaatuiset erikoissairaanhoidon palvelut koko piirin alueella. Vuoden alussa voimaan astunut päivystysasetus keskitti päivystystoimintaa ja etenkin päivystysleikkauksia kantasairaalan yksiköihin Turkuun. Synnytykset siirtyivät Turkuun joulukuussa. Lähisairaaloiden erikoisalojen avohoitovalikoimaa vastaavasti laajennettiin. Sairaanhoitopiirissä käynnistettiin Asiakasraati-toiminta tukemaan palveluiden ja palvelukulttuurin kehitystyötä Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sairaanhoitopiirien valtuustot ovat vuonna 2013 hyväksyneet erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa sovitaan työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaolla pyritään edistämään laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Länsirannikon miljoonapiiri-strategia on otettu huomioon järjestämissopimuksen valmistelussa ja sopimus osaltaan toteuttaa strategiaa. Vuonna 2015 päivitettiin erityisvastuualueen opetus- ja koulutusyhteistyön ohjelma sekä hoitotieteellinen tutkimusohjelma Tyksin erityisvastuualue Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin, jossa on yliopistollinen sairaala, on vastuualueellaan järjestettävä erityistason sairaanhoito. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Yhteistyössä on suunniteltava ja sovitettava yhteen mm. erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut ja lääkinnällinen kuntoutus. Vuonna 2015 Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluivat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Väestöpohja vuoden 2015 lopulla oli asukasta. Väestöstä VSSHP:n alueella asuu , Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella asukasta. Ruotsinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit ovat yhdessä laatineet Länsirannikon miljoonapiiri-strategian vuosille Yhdistämällä kolmen sairaanhoitopiirin voimavarat ja Turun yliopiston osaamispääoma muodostetaan kokonaisuus, joka tuottaa enemmän ja parempia sekä edullisempia erikoissairaanhoidon palveluita kuin sairaanhoitopiirit erikseen. Tavoitteena on, että Länsirannikon miljoonapiiri takaa tasavertaiset ja tehokkaat palvelut käyttämällä yhteiset resurssinsa ja Turun yliopiston osaamisen Länsirannikon väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 6

7 Erityisvastuualueiden työnjako Tyksiin keskitetyt palvelut Suomessa Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito, Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät kardiologiset hoidot on keskitetty Tyksiin. Tyks koordinoi hengitysvajausta sairastavien potilaiden hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja muuta vaativan diagnostiikan sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty Tyksiin. Muualle keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut on hankittu Hyksistä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito. Keskitetysti hoidetaan myös silmän alueen kasvainten hoidot ja eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot kuten hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito ja huuli-suulakihalkioiden hoito. 7

8 Harvinaisten sairauksien yksikkö Harvinaissairauksien yksikkö perustettiin ja toiminta käynnistyi aktiivisesti elokuussa Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella potilaalla on mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa yhtenäisten käytäntöjen mukaan. Yksikön tehtävä on parantaa harvinaissairaiden potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin kansallisen harvinaissairauksien ohjelman mukaisesti. Alueellisesti toiminta on aluksi keskittynyt harvinaispotilaita hoitavien osaajien kartoittamiseen, ongelmakohtien selvittämiseen ja uusien toimintamallien suunnitteluun. Esimerkkinä toiminnan kehittämisestä on Luuston Kehityshäiriöt-ohjelma, missä pilotoidaan moniammatillista lapsuudesta-aikuisuuteen toimintamallia harvinaissairaiden hoidossa. Hallinnollisesti yksikkö kuuluu lasten ja nuorten klinikkaan, mutta yksikkö koordinoi sekä lapsi- että aikuispotilaiden hoitoa. Yksiköllä ei ole omia poliklinikkatiloja, vaan tehtävänä on ohjata potilaat lähetteiden pohjalta oikeaan hoitopolkuun, jossa moniammatillinen hoitotiimi ottaa vastuun potilaan hoidosta. Harvinaissairauksien yksikkö toimii siis koordinoivana yksikkönä eikä varsinaisesti osallistu potilashoitoon. Toimintamalli perustuu tiiviiseen yhteistyöhön potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ja julkishallinnon yksiköiden, tutkimushankkeiden ja yritysten kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sairaus luokitellaan harvinaiseksi, mikäli sitä sairastaa enintään noin 2700 henkilöä Suomessa on n harvinaista sairautta sairastavaa, EU:ssa miljoonaa, VSSHP:n alueella Erilaisia harvinaisia sairauksia on yli 6000 Tyks Syöpäkeskus Tyks Syöpäkeskus on vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen perustuva Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP:n), Satakunnan sairaanhoitopiirin (SATSHP), Vaasan sairaanhoitopiirin (VSHP) ja Turun yliopiston (TY) tulos- toimi- ja palvelualueet ylittävä organisaatio, joka toimii osana sairaanhoitopiirien ja yliopiston moniammatillista työyhteisöä. Tavoitteena on olla kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu laatuyksikkö, joka tuottaa oikea-aikaista näyttöön perustuvaa syövän hoitoa ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, ja jossa on hyvinvoiva henkilöstö. Konkreettisina tavoitteina on koordinoida ja kehittää: 1. Syövän hoidon erityisvastuualueen tasoisia yhteisiä hoitoketjuja, hoitoonpääsyn aikataulutusta ja seurantaa, yhteisiä hoidon laadun mittareita sekä tuottaa yhteinen nettisivusto, jossa on tietoa potilaalle, omaisille, henkilökunnalle, tutkijoille ja yhteistyökumppaneille. 2. Erityisvastuualueen syöpätutkimusta ja rahoitusta sekä tutkimuksesta saatavan tiedon ja innovaatioiden mahdollisimman nopeaa ja tehokasta siirtymistä käytännön potilastyöhön. 3. Syövän hoidon opetusta ja koulutusta laaja-alaisella yhteistyöllä. Tyks Syöpäkeskus osallistuu perusteilla olevan Kansallinen syöpäkeskuksen (FICAN) toimintaan, minkä tarkoituksena on koordinoida kansallisesti syövän hoitoa, tutkimusta ja opetusta. Toimimme myös yhteistyössä potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ja julkishallinnollisten yksiköiden sekä yritysten kanssa. Tyks Syöpäkeskus toimii siis koordinoivana yksikkönä eikä varsinaisesti osallistu potilashoitoon. Suuri osa harvinaisista sairauksista on geneettisiä (n. 80 %) 8

9 1.3. Yliopistoyhteistyö Tyks on yliopistollinen sairaala, joka tarkoittaa tiivistä ja laajaa yhteistyötä yliopiston tutkijoiden ja opettajien kanssa. Yhteistyötä tiivistämään ja alueellista kilpailukykyä vahvistamaan solmittiin joulukuussa 2015 Turun yliopiston, Åbo Akademiin, Turun ammattikorkeakoulun, Novia ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kesken Yliopistollinen terveyskampus -sopimus, jonka soveltaminen ja jalkauttaminen käynnistyy aktiivisesti vuonna Joulukuussa valmistui myös sairaanhoitopiirin oma Huippuosaamisstrategia, jossa konkretisoidaan sitä, miten huippututkimus, -opetus ja -potilashoito vievät paitsi potilaiden hoitoa, myös alueen bioalaa eteenpäin Menetelmien arviointi Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa on sovittu yhtenäisistä menetelmien arviointikäytännöistä. Säännöllisesti kokoontuva ervan arviointiryhmä tukee menetelmien ja lääkkeiden hallittua käyttöä. Kaikkien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns. mini-hta-lomakkeella, jonka avulla tarkastellaan menetelmän vaikuttavuutta, turvallisuutta, kustannuksia ja vaikutuksia potilaaseen, henkilöstöön, organisaatioon sekä yhteistyöhön. Ervan arviointiryhmä on kokoontunut säännöllisesti käsittelemään kalliiden lääkkeiden ja uusien hoitomenetelmien käyttöä alueella sekä välittämään tietoa Finohtan ja HALO-ohjelman tuottamista arvioinneista sekä Fimean tekemistä kalliiden lääkkeiden arvioinneista. VSSHP:n arviointiylilääkäri on edustanut erityisvastuualuetta kansallisissa verkostoissa (Fimean sairaalalääkkeiden nopea arviointi, HALOohjelma, Näyttöä Päätöksiin verkosto ja arviointiylilääkäriverkosto) ja sairaanhoitopiirien kliinisiä asiantuntijoita on osallistunut HALO-arviointiryhmiin. Sairaanhoitopiireissä on annettu koulutusta menetelmien arvioinnista. Toimialueilla on paljon henkilökuntaa, joka työskentelee osa-aikaisesti sekä sairaalassa että yliopiston tutkijana ja/tai opettajana. Tutkimustyö on tärkein keino kehittää näyttöön perustuvia uusia hoitoja ja seurata jo annettavien hoitojen laatua. Vuosittain käynnistyy noin 150 uutta tutkimushanketta, joissa yli puolessa on mukana potilaita suostumuksensa mukaisesti. Heidän panoksensa uusien hoitojen kehittämisessä on erittäin merkittävä ja tutkimuksiin osallistuminen on upeaa vapaaehtoistyötä osallistujien ollessa tietoisia siitä, ettei tutkimuksen apu välttämättä ehdi auttaa itseä. NordForsk on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen elin ja rahoittaa pohjoismaista tutkimusyhteistyötä sekä toimii pohjoismaisen tiedepolitiikan neuvonantajana ja aloitteentekijänä. Se toteutti pohjoismaisten tutkimuslaitosten laatuarvioinnin. Sairaalamme arvioitiin ainoana suomalaisena sairaalana mitalisijoille eli kolmanneksi parhaaksi kahden tanskalaissairaalan jälkeen. Tämä on tärkeä viesti potilaillekin siitä, että Tyksissä osataan ja Tyksiin voi luottaa. Sairaanhoitopiirimme tuottaa vuosittain yli 1000 tieteellistä artikkelia ja kymmeniä väitöskirjoja. Näistä huippututkimuksista välitetään tietoa ja oppia paitsi henkilökunnalle sairaanhoitopiirin sisäisillä nettisivuilla, myös yleisölle sanomalehtien ja aikakauslehtien palstoilla sekä yleisöluennoilla. Vuoden 2015 aikana ne keräsivät lähes 2500 kansalaista T-sairaalan luentosaleihin ja samaan aikaan videovälitteisesti myös Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloiden luentosaleihin, joten ihmiset pääsivät kolmen maakunnan alueella kuuntelemaan uutta tietoa oman terveytensä ja sairautensa hoitamiseksi. 9

10 1.4. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Terveydenhuoltolain ( /1326) mukaan sairaanhoitopiirissä tulee olla perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatilinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Kehittämispalvelut yksikkö vastaa perusterveydenhuollon yksikön tehtävistä sovittaen yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen toimintoja. Kehittämispalvelut yksikkö tukee perusterveydenhuollon kehittämistä, arviointia ja täydennyskoulutusta Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, että samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Suunnitelma tulee laatia valtuustokausittain. Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa kuvataan Varsinais-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveydentilaa sekä määritellään kärkiteemat ja niihin liittyvät toimenpiteet. Kehittämispalvelut yksikkö toteuttaa ja tukee järjestämissuunnitelman mukaisia tehtäviä Hoito- ja kuntoutusketjut Hoito- ja kuntoutusketjut tukeutuvat olemassa oleviin hoitosuosituksiin ja ohjeistuksiin. Yhdessä suunnitellut, sovitut ja laaditut hoito- ja kuntoutusketjut parantavat terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä vähentävät toimintojen päällekkäisyyksiä. Hoitoketjut mahdollistavat potilaalle asuinpaikasta riippumattoman, laadukkaan, sujuvan ja tehokkaan hoitokokonaisuuden. Varsinais-Suomessa on valmiita hoitoketjuja 39 ja tekeillä olevia ketjuja 9. vaiheissa ja hänellä on mahdollisuus saada tietoa hänen sairauttaan ja terveydentilaansa koskevista olennaisista tekijöistä. Sairaanhoitopiirissä toteutetaan vuosittain eurooppalainen Savuton sairaalaauditointi. Vuonna 2015 VSSHP sijoittui pronssitasolle. Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen suunnitelman Varsinaisen terveesti lähestymistapa on laatu ja sen varmistamiseksi on laadittu terveyden edistämisen laatuvaatimukset. Vuosille on käynnistetty potilashoidon laadun- ja tutkimuksen kehittämishanke (STEPPI). Hankkeen tavoitteena on luoda tutkimuskirjallisuuteen perustuvat perushoidon minimikriteerit, joita voidaan soveltaa eri yksiköissä. Hanke toteutetaan yhdessä SATSHP:n, VSHP:n, Turun hyvinvointitoimialan, Turun AMK:n, Turun ammatti-instituutin, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja HUS:in kanssa. Vuoden 2015 aikana kivunhoitokampanjalla parannettiin kivunhoidon laatua. Vajaaravitsemuksen tunnistamista ja hoitoa kehitettiin ja VSSHP:ssä aloitettiin systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta sekä henkilökunnan koulutus Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot yhdistykseen. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Suomen sairaaloita ja muita organisaatioita terveyttä edistävän näkökulman sisällyttämisessä päivittäiseen toimintaansa. Uudistuvissa sote-rakenteissa korostuu kaikkien toimijoiden yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toiminnan tavoitteena on lisätä ihmisten kykyä hallita ja parantaa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointia. Palveluissa tämä tarkoittaa terveyden ja hyvinvoinnin näkökulman integroimista kaikkeen toimintaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Potilasta tuetaan ottamaan vastuu terveydestään hoitopolun kaikissa 10

11 1.5. Hoidetut potilaat Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:n sairaaloissa hoidettiin vuoden 2015 aikana noin eri henkilöä, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Suurimmat hoitoa saaneet ikäryhmät olivat vuotiaat. Kaikista potilaista naisten osuus oli miehiä suurempi (54,4 %). Kaaviossa 1.2 on kuvattu potilaiden aiheuttamat kustannukset ikäryhmittäin. KAAVIO 1.1. VSSHP:SSÄ HOIDETTUJEN POTILAIDEN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKUMAT VUONNA KAAVIO 1.2. VSSHP:SSÄ HOIDETTUJEN POTILAIDEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET (MILJOONA ) IKÄRYHMITTÄIN VUONNA

12 Hoidetut potilaat diagnoosiryhmittäin Kaaviossa 1.3 näkyy vuodeosastoilla ja päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden lukumäärät yleisimmissä diagnoosiryhmässä ja kaaviossa 1.4 yleisimmät avohoidon syyt. KAAVIO 1.4. YLEISIMMÄT AVOHOITOKÄYNTIEN SYYT VSSHP:SSÄ DIAGNOOSIRYH- MITTÄIN VUOSINA KAAVIO 1.3. YLEISIMMÄT VUODEOSASTOILLA TAI PÄIVÄKIRURGISESTI VSSHP:SSÄ HOIDETUT DIAGNOOSITYHMÄT VUOSINA Liitetaulukossa 1 on kuvattu kaikkien hoito- ja päiväkirurgisten jaksojen diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2015 ja vertailu vuosien 2014 ja 2013 lukumääriin. Liitetaulukossa 2 on kuvattu kaikkien avohoitokäyntien diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2015 ja vertailu vuosien 2014 ja 2013 lukumääriin. 12

13 2. Väestön demografiset tiedot 2.1. Väestö KAAVIO 2.1. VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN, KUNNITTAIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRISSÄ, % OSUUDET VSSHP:n alueella oli asukasta vuoden 2015 lopussa. Väestöstä reilu kolmannes asui Turussa. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä oli henkilöä eli noin 5,7 %. Sairaanhoitopiirin väestöstä yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2015 oli 9,4 %. Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) osuus oli 64 %. Elävänä syntyneiden määrä vuonna 2015 oli Vuonna 2015 Varsinais-Suomen maakunnassa asui ulkomaan kansalaisia henkilöä, josta naisten osuus oli 46,4 % ja miesten 54,6 %. Kaaviossa 2.1 on esitetty väestö ikäryhmittäin, kunnittain ja kaaviossa 2.2 suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät. KAAVIO 2.2. SUURIMMAT ULKOMAAN KANSALAISTEN RYHMÄT VARSINAIS- SUOMESSA VUONNA

14 Vuonna 2015 demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde oli VSSHP:n alueella 58,9 (koko maa 57,1). Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Kaaviossa 2.3 on esitetty huoltosuhteen kehittyminen vuosina KAAVIO 2.4. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN IKÄVAKIOIDUT KANSANTAU- TI-INDEKSIT VUONNA KAAVIO 2.3. HUOLTOSUHDE (%) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALU- EELLA VUOSINA Väestön sairastavuus ja terveydentila Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2015 kansantauti-indeksi oli 83,9 eli väestön sairastavuus oli maan keskivertoa alhaisempi (kaavio 2.4). Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla sairastavuusindeksi, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyys ja lääkekorvausoikeudet). Sairastavuusindeksi lasketaan kolmen osaindeksin painottamattomana keskiarvona. Vuonna 2014 Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin indeksiluvut olivat seuraavat: Kuolleisuus 96,9 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä 98,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä 93,5 Sairastavuusindeksi 96,4 14

15 Hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus mahdollistaa yhteisen tietopohjan avulla varhaisen puuttumisen sekä kansallisen vertailun ja myös vertailun kuntien ja alueiden välillä. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta väestön terveydestä ja hyvinvoinnista terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista. Hyvinvointikertomuksen rakenne ja valmisteluprosessi voivat vaihdella kuntien johtamiskulttuurin ja toimintakäytäntöjen mukaan. Kunnat voivat laatia hyvinvointikertomuksen Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineellä. Työväline soveltuu sekä laajan valtuustokausittaisen kertomuksen valmisteluun että vuosittaiseen raportointiin eli vuosittaiseen hyvinvointikertomukseen. Työväline toimii kunnan toiminnan ja talouden vuosikellon mukaan. Kuntaliitto on työvälineen kansallinen omistaja. Sähköisen työvälineen avulla laaditut Varsinais-Suomen alueen kuntien hyvinvointikertomukset ovat saatavilla josta voi kunnittain tarkastella tietoja. Lisäksi alla muita palveluita, joista voi hakea tilastotietoa kunnan tai alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. SOTKAnet SOTKAnetissä on kattavasti kuntatasoisia tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä aihealueittain. Tiedot ovat saatavissa myös seutukunta-, maakunta- ja aluetasolla. Tietoja voidaan tarkastella joko yhden vuoden poikkileikkaustietoina tai aikasarjoina. Terveytemme.fi Terveytemme.fi tarjoaa tilastotietoja väestön terveydestä alueittain ja väestöryhmittäin. Tiedot esitetään väestöryhmittäin sukupuolen ja koulutusryhmän mukaisesti. Jatkossa raportoidaan mm. Kouluterveyskyselyn, Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) ja Lasten terveysseurannan (LATE) tulokset sivustolla. Tilastokeskus Tilastokeskus kerää ja ylläpitää yhteiskuntaa kuvaavia tietoaineistoja ja tilastoja (mm. kuolinsyytilastot, kuntaportaalit). Terveyspuntari Terveyspuntari kuvaa väestön sairastavuuseroja, työkyvyttömyyttä ja etuisuuksia alueittain. Hyvinvointikompassi Hyvinvointikompassi sisältää THL:n asiantuntijoiden valitsemat hyvinvoinnin ja terveyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen avainindikaattorit. Sen avulla voi vertailla kunnan, sairaanhoitopiirin tai maakunnan tilannetta koko maahan tai muuhun haluttuun alueeseen, poimia tietoja kunnan hyvinvointikertomukseen ja tehdä laadukkaita esityksiä. 15

16 3. Potilashoidon tunnusluvut Tähän lukuun tiedot on koottu pääosin vuoden tilinpäätöskertomuksista. Kaikki annettu hoito ei kirjaudu kuntalaskutuksen piiriin. Esitetyt tunnusluvut saattavat poiketa hieman muualla ilmoitetuista luvuista. Sairaalatasolla tarkasteltuna Tyksin ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen vuosimuutosluvut eivät ole vertailukelpoisia johtuen lähisairaaloiden liittymisestä Tyksiin ja ensiapupoliklinikoiden ja perusterveydenhuollon päivystysten siirrosta liikelaitoksen toiminnaksi lukien Potilaat Yli (2014: ) eri henkilöä sai palvelua VSSHP:n eri sairaaloissa vuoden 2015 aikana. Tämä oli 1,4 % enemmän kuin vuodelle 2014 kirjautunut määrä. Taulukossa 3.1 on kuvattu sairaaloittain hoidettujen potilaiden määrät vuosina TAULUKKO 3.1. PALVELUA SAANEET POTILAAT TYKSISSÄ, TURUNMAAN SAIRAA- LASSA, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA 2015 ja Sairaala tai tulosalue *Yhteissummaan on laskettu vain kerran kahdessa tai useammassa paikassa hoidetut. Muutos % Tyks ,1 Turunmaan sairaala ,6 Psykiatrian tulosalue ,5 EPLL ,8 Palveluja käyttäneet potilaat ,3 Yhteensä eri henkilöitä (henkilötunnisteita)* , Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2015 aikana vastaanotettu lähetteitä yli kappaletta, mikä on 1,4 % enemmän kuin vuonna 2014 (taulukko 3.2) Tarkempia tietoja lähetteistä on liikelaitosten sekä toimi- ja palvelualueiden kertomuksissa. TAULUKKO 3.2. LÄHETTEET VSSHP:N ERI SAIRAALOIHIN, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLE JA EPLL:EEN VUOSINA 2015 JA Sairaala tai tulosalue 3.3. Päivystyskäynnit Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen kirjautui vuonna 2015 avohoitokäyntejä noin Tarkemmin päivystystoimintaa on kuvattu Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kertomuksessa Avohoitokäynnit Lähetteet yhteensä Muutos % Tyks ,6 Turunmaan sairaala ,8 Psykiatrian tulosalue ,8 EPLL ,5 VSSHP yhteensä ,4 Vuonna 2015 avohoitokäyntejä kirjautui toteutuneeksi VSSHP:ssa (2014 : ), taulukko

17 TAULUKKO 3.3. AVOHOITOKÄYNNIT VSSHP:N SAIRAALOISSA, PSYKIATRIAN TULOS- ALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA Avohoitokäynnit Somaattinen hoito 3.5. Vuodeosastohoito Muutos % Turun yliopistollinen keskussairaala ,9 Turunmaan sairaala ,1 EPLL ,9 Psykiatrinen hoito Yhteensä ,0 Psykiatrian tulosalue ,1 Turunmaan sairaala ,1 Yhteensä ,5 VSSHP yhteensä ,5 Vuonna 2015 vuodeosastohoitojaksoja oli lähes (2014:68 000). Somaattisen hoidon päiviä kertyi (2014: ) ja hoitojakson keskimääräinen pituus oli 3,9 vuorokautta. Taulukot kuvaavat hoitojaksojen, hoitopäivien ja hoitojaksojen keston muutoksia sairaaloittain vuosina Tarkemmin vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät tiedot on kuvattu tulos- ja toimialueiden kuvauksissa. TAULUKKO 3.4. HOITOJAKSOT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALU- EELLA VUOSINA Hoitojaksot Somaattinen hoito Muutos % Turun yliopistollinen keskussairaala ,7 Turunmaan sairaala ,3 Yhteensä ,8 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,9 Turunmaan sairaala ,9 Yhteensä ,2 VSSHP yhteensä ,6 TAULUKKO 3.5. HOITOPÄIVÄT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALU- EELLA VUOSINA Hoitopäivät Somaattinen hoito Muutos % Turun yliopistollinen keskussairaala ,0 Turunmaan sairaala ,1 Psykiatrinen hoito Yhteensä ,2 Psykiatrian tulosalue ,0 Turunmaan sairaala ,1 Yhteensä ,5 VSSHP yhteensä ,1 17

18 TAULUKKO 3.6. OSASTOHOIDON KESKIMÄÄRÄINEN KESTO VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA VUOSINA KAAVIO 3.1. RAFAELA HOITOISUUSLUOKKAJAKAUMA VSSHP:SSA 1-12/2015. Keskimääräinen hoitoaika (vrk) Muutos % Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 3,87 3,88-0,2 Turunmaan sairaala 3,99 4,07-2,0 Yhteensä 3,88 3,89-0,3 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 22,02 23,39-5,9 Turunmaan sairaala 15,8 17,7-10,4 Yhteensä 21,3 22,8-6, Hoitoisuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä mitataan potilaan hoitoisuutta toimintaympäristöstä johtuen kolmen eri hoitoisuusjärjestelmän avulla. Somatiikan kolmellakymmenelläseitsemällä (37) vuodeosastolla ja yhdeksällä (9) poliklinikalla on käytössä RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Vuodeosastoilla hoitoisuutta mitataan RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmään kuuluvalla OPCq-hoitoisuusmittarilla ja poliklinikoilla POLIHOIq-hoitoisuusmittarilla. Nämä mittarit on sijoitettu Uranus Miranda potilaskertomusjärjestelmään ja Naistenklinikassa ipana -äitiyshuollon toiminnanohjausjärjestelmään. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen KUVA -hoitoisuusmittari on integroitu Radu.Net -järjestelmään. Teho-osastolla hoitoisuutta mitataan tehohoidon Clinsoft -järjestelmään integroidulla NAS-mittarilla. HL=hoitoisuusluokka, asteikko 1-5, jossa 1=vähimmäishoidon tarve (potilas selviytyy omatoimisesti tai avun/ohjauksen/ tuen tarve on vähäistä) 5= maksimaalisen hoidon tarve (hoidon tarve muodostuu jatkuvasta ja/tai erittäin vaativasta hoidosta/valvonnasta/ohjauksesta/tuesta) RAFAELA-järjestelmän mittareilla arvioidaan potilaan yksilölliset hoidon tarpeet suhteessa toteutettuun hoitotyöhön riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista sekä lisäksi yksikön hoitotyöhön käytetyt hoitotyön resurssit. PAONCIL-mittauksella (Professional Assessment of Optimal Nursing Care Intensity Level) muodostetaan hyvän hoitotyön laatutason arviointiin perustuva yksikön määritys optimaalisen hoitoisuuden raja-arvoista, jotka kertovat resurssien riittävyydestä suhteessa potilaiden hoidon tarpeeseen. Oikein mitoitettu henkilöstöresurssi vaikuttaa hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, työtyytyväisyyteen ja sairauspoissaoloihin sekä menojen oikeaan kohdentamiseen. Hoitoisuutta arvioitiin, seurattiin ja raportoitiin yksikkökohtaisesti osana toimialueiden hoitotyön kokonaisuutta. 18

19 Silmätautien lääkkeiden ryhmässä edelleen jo vuonna 2013 laajaan käyttöön tulleen uuden silmänpohjan rappeumasairauden lääkkeen käyttötarve kasvoi, josta seurasi noin suuremmat kulut S-ryhmässä vuoteen 2014 verrattuna. KAAVIO 3.2. LÄÄKEKUSTANNUSTEN ( ) JAKAUTUMINEN ATC-RYHMITTÄIN VUOSINA Lääkehoito Lääkkeiden käyttöalueita kuvaa ATC -ryhmittäinen käyttöjakauma (ATC, anatomisterapeuttis-kemiallinen). Kaaviossa 3.2 esitetyt ATC-ryhmien lääke-eurot kattavat koko VSSHPn lääkekäytön vuosilta A B C D G H J L M N P R S V Veri Suurimmat lääkkeiden tarpeen kasvut vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014 olivat L-ryhmässä = Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat, joissa eurojen tarve kasvoi noin 1,3 miljoonaa ja J-ryhmässä = Systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet, jossa vastaavasti tarvittiin noin 1,07 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Syövän hoidon lääkkeissä monoklonaalisten vasta-aineiden tarpeiden kasvu kartutti 62 % koko L-ryhmän kustannusten kasvusta, ja immunosuppressantit puolestaan 24 %. Systeemisesti vaikuttavien infektiolääkkeiden ryhmässä euromäärän noususta suhteessa suurimman osuuden, 80 %, kartuttivat uusien C-hepatiittilääkkeiden tarpeet ja HIV-lääkkeiden kasvaneet tarpeet puolestaan noin 16 %. Lääkkeiden kulutusta voidaan kuvata DDD -luvulla (Defined Daily Dose). ATC - ryhmiin A, D, G. J01-J05, S sekä P kuuluu mikrobilääkkeitä. Näiden lääkkeiden tapauksessa DDD -luku kuvaa lääkeainekohtaista vakioitua vuorokausiannosta kyseisen lääkeaineen pääindikaatiossa, keskivaikeassa infektiossa aikuisella potilaalla. DDD -lukuja käytetään sekä kansallisessa että kansainvälisessä tilastoinnissa. Suuntaa antavasti DDD -lukujen avulla voidaan arvioida kunkin mikrobilääkkeen käyttöä. Mikäli DDD -lukujen rinnalle otetaan tiedot infektiosairauksien aiheuttajamikrobeista sekä esiintyvyysluvut, voidaan tehdä yleisiä päätelmiä mikrobilääkekäytön osuvuudesta ja välillisesti arvioida infektioiden hoidon laatua. 19

20 Kaaviossa 3.3 ovat DDD -luvut toimialueittain vuosilta Vuonna 2015 toteutui Yksi sairaala -organisaatiomuutos. Vuosien ja toisaalta vuoden 2015 DDD -luvut eivät ole aivan vertailukelpoiset, koska vuonna 2015 Tyksin lukuihin sisältyvät Loimaan ja Salon lähisairaalat. Vuonna 2015 DDD-kulutuksen kokonaismäärä Tyksissä oli yhteensä , joka organisaatiomuutoksestakin huolimatta oli hieman pienempi kuin vuonna 2014 ( ). Lukuihin heijastuvat infektioiden esiintymisten satunnaisvaihtelut. Lisäksi EPLL:n mikrobilääketarpeet kasvoivat toiminnan laajenemisen myötä DDD - lukemaan , kun se vielä vuonna 2014 oli KAAVIO 3.3. MIKROBILÄÄKKEIDEN (A, D, J01-J05, S JA P) KULUTUS TYKSIN TOIMI- JA PALVELUALEUITTAIN DDD-YKSIKKÖINÄ x1000 VUOSINA Tehohoito ja tehostettu valvonta Teho-osastolla tai tehostetun valvonnan osastolla hoidettiin vuonna 2014 yhteensä noin 3000 potilasta. Hoitopäiviä kertyi yhteensä noin Taulukossa 3.7 ja 3.8 kuvataan tehohoidon päättyneet hoitojaksot ja hoitopäivät vuosilta Tiedot ovat eri lähteistä, joten lukumäärien vertaaminen aikajatkumona tai keskenään ei ole täysin luotettavaa. TAULUKKO 3.7. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ, PÄÄTTYNEET HOITOJAKSOT VUOSINA Aikuisten teho-osasto, Tyks Lasten teho-osasto Vastasyntyneen teho-osasto TAULUKKO 3.8. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ, HOITOPÄIVÄT VUOSINA Aikuisten teho-osasto, Tyks Lasten teho-osasto Vastasyntyneen teho-osasto Lisäksi valvontaa tai tarkkailua tarvitsevia potilaita hoidettiin AVH-yksikössä (AVH, aivoverenkiertohäiriö), sydänvalvonnassa, kirurgisen sairaalana ja lähisairaaloiden valvontayksiköissä. Tarkemmin Tehohoidon toiminnasta voi lukea Totekin kertomuksesta. TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, TO4=Neurotoimialue, TO5=Medisiinen toimialue, TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, TO8=Lastenklinikka, TP1=Asiantuntijapalvelut, TP2=Totek 20

21 3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset VSSHP:ssa tehtiin vuonna 2015 lähes leikkausta, joista päiväkirurgisesti yli (taulukko 3.9). Päiväkirurgian osuus vuonna 2015 oli 44 % (2014:45 %). TAULUKKO YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUKUMÄÄRÄT VUODELTA Yleisimmät toimenpideryhmät lkm lkm Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset Koodi Toimenpide TAULUKKO 3.9. LEIKKAUSTOIMENPITEET VSSHP:SSÄ VUOSINA CKW CJE Kaihileikkaus Oma toiminta Muutos % MAX Normaali synnytys FN1 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus Leikkaukset (A-Q,Y) ,0 MA2 Sikiön tai raskaudentilan diagnostinen tutkimus joista päiväkirurgia ,2 EBA Hampaiden poistot QAE Pään tai kaulan ihomuutoksen toimenpiteet NFB Lonkan tekonivelleikkaus PHM Laskimoiden (suonikohjut) tukkeavat hoidot ,4 CKC Silmän lasiaisen tai retinan leikkaukset JHB Peräpukamien toimenpiteet NGB Polven tekonivelleikkaus JKE Sappiteiden toimenpiteet pohjukaissuolen kautta (ERCP) ACC Ääreishermojen toimintahäiriöiden korjaukset JAB Nivustyrän leikkaus EMB Nielu- tai kitarisojen poisto DCA Tärykalvon ja välikorvan pienkirurgia CKD Silmän sisäiset leikkaukset MCA Keisarileikkaus JFA Paikalliset ohut- ja paksusuolileikkaukset Taulukossa 3.10 on esitetty yleisimmät toimenpideryhmät vuonna Lisää leikkaustoiminnasta on kuvattu liikelaitosten sekä toimi- ja palvelualueiden kertomuksissa. 21

22 Erilaiset tähystykset ovat kasvava diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden muoto. Kirjattujen tähystystoimenpiteiden määrät on esitetty taulukossa Mukana on vain osa toimenpiteistä, kuten kipulääkitystä tai puudutusta vaativia toimenpiteitä. Kaikkia vastaanottokäynneillä tai osastoilla tehtyjä tähystyksiä ei ole aina kirjattu potilastietojärjestelmään erillisinä toimenpiteinä. TAULUKKO YLEISIMMÄT TIETOJÄRJESTELMIIN KIRJATUT TÄHYSTYSTOIMENPI- DERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUKUMÄÄRÄT VUODELTA Koodi Tähystystoimenpideryhmä UJF Suoliston tähystys UJD Mahalaukun tähystys UKC Virtsarakon tähystys UDH Nenän ja nenänielun tähystys UDM Nenän sivuontelon tähystys UGC Keuhkoputken tähystys ULC Kohdun tähystys UJK Sappi- ja haimatietähystykset ULA Emättimen tähystys UJG Peräsuolen tähystys Liitetaulukossa 3 on lueteltu yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät. Vuoden 2014 vertailuksi on esitetty myös kahden aikaisemman vuoden lukumäärät Hoitoonpääsy (hoitotakuu) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri antaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hoitoonpääsytiedot kolme kertaa vuodessa, 30.4., ja tilanteissa. Hoitoonpääsyn perusteet ovat yhdenmukaiset koko maassa. Kun potilaan lähete saapuu sairaanhoitopiiriin kiireettömässä tapauksessa, hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Lisäksi erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Tästä poikkeuksena lasten ja nuorten psykiatriassa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarve on arvioitava kuudessa viikossa ja hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa. Vuonna 2015 lähetteiden käsittely määräajassa toteutui 99,1 % hoitotakuun piiriin kuuluvista lähetteistä. Vuonna 2015 ei ollut valvonnan puuttumisrajan ylityksiä. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen. Poikkileikkaustilanne osoittaa, että hoidon tarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa oli 97 %. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy jos 15 % arviointikäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla. Poikkileikkaustilanne osoittaa, että hoitoon pääsyn toteutuminen määräajassa oli 99,6 %. Kolmannesvuosittain päivitetyt tiedot sairaanhoitopiirin tason palvelujen saatavuudesta löytyvät VSSHP:n internet-sivulta ja THL:n hoitoopääsytilastoista. 22

23 3.11. Siirtyminen jatkohoitoon Siirtoviive aiheutuu kun potilas ei pääse siirtymään jatkohoitoon, vaikka ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Siirtoviiveen syynä on vastaanottavan osapuolen tilanne, jossa se ei pysty ottamaan potilaita vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi vuonna 2015 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 5277 päivää (2014:9033), 1320 potilaan kohdalla (2014: 1721). Siirtoviivepotilaiden hoito aiheutti kustannuksia yli 2,9 miljoonaa euroa (2014: 5,4 miljoonaa euroa). Siirtoviivepäivien kehittyminen vuosina on kuvattu kaaviossa 3.4. KAAVIO 3.5. SIIRTOVIIVEPÄIVIEN MÄÄRÄT TYKS TOIMIALUEITTAIN VUONNA TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, TO4=Neurotoimialue, TO5=Medisiinen toimialue, TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, TO8=Lastenklinikka KAAVIO 3.4. SIIRTOVIIVEPÄIVIEN MÄÄRÄT VSSHP:SSÄ VUOSINA Siirtoviivepäivistä suurin osa (5139) kertyi Tyksistä. Turunmaan sairaalan osalta siirtoviivepäiviä kertyi 138. Tyksin osalta siirtoviivepäiviä kertyi eniten medisiinisellä toimialueella. Tyksin eri toimialueiden siirtoviivepäivät vuonna 2015 on kuvattu kaaviossa

24 4. Asiakastulokset 4.1. Potilaspalaute Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Potilastyytyväisyys on tärkeä osa arvoa tuottavaa toimintaamme ja palveluidemme laatua. Terveydenhuoltolain (1326/2010) ja potilaslain (785/1992) mukaisesti potilaspalautteen sisältämää tietoa hyödynnetään potilaslähtöisen hoidon ja hoitoprosessien suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Potilastyytyväisyyttä seurataan VSSHP:ssä säännöllisesti. Vuoden 2015 aikana potilaspalautteen keräämismenetelmiä on pyritty kehittämään edelleen. Tavoitteena on ollut palauteprosessin helppous ja sujuvuus asiakkaille, reaaliaikaisuuden lisääminen ja palautteiden analysointiin käytettävän työpanoksen vähentäminen sekä laadullisen palautteen parempi hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Lisäksi jatkuvana tavoitteena on asiakkailta saatavan palautemäärän kasvu. Kirjallista potilaspalautetta paperisilla potilaspalautelomakkeilla ja internetsivuilla olevalla sähköisellä lomakkeella on kerätty sairaanhoitopiirissä systemaattisesti vuodesta 2009 alkaen. Lisääntyvässä määrin piirissä on otettu käyttöön myös reaaliaikaisia sähköisiä potilaspalautemenetelmiä. Asiakaspalautetta on ollut mahdollista antaa reaaliaikaisilla potilaspalauteautomaateilla, reaaliaikaisilla potilaspalautejärjestelmillä ja QR (Quick Response) -koodin avulla annettavalla reaaliaikaisella potilaspalautteella. Uudet palautemenetelmät ovat tukeneet palautemäärän kasvua, mahdollistaneet reaaliaikaiset automaattiset raportit ja palveluhälytykset sekä palauteväittämien kohdentamisen halutun toiminnan kehittämiseen. Potilaspalautekäytäntö VSSHP:ssä on käytössä paperinen ja internet sivuilla oleva sähköinen potilaspalautelomake (kielivaihtoehdot: suomi, ruotsi, englanti), joka sisältää 21 hoitoon tai tutkimukseen, kohteluun, tiedonsaantiin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvää kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos ja moite. Potilas tai hänen läheisensä saavat potilaspalautelomakkeen yksiköstä, jossa häntä hoidetaan. Lomake löytyy kaikista yleisistä tiloista ja VSSHP:n internet -sivustolta. Lomake uusittiin vuonna Potilaspalaute voidaan antaa nimettömänä tai nimellä varustettuna. Palaute käsitellään luottamuksellisesti yksikössä, jota se koskee. Palaute tallennetaan sähköiseen palautejärjestelmään, josta palautteita seurataan. Suurin osa palautteesta, noin kaksi kolmasosaa, tulee paperisilla lomakkeilla. Reaaliaikaisilla potilaspalauteautomaateilla, potilaspalautejärjestelmillä ja QR-koodilla annettava palaute tallentuu automaattisesti palautejärjestelmään ja raportointityökalut voidaan rakentaa halutun mukaisesti. Tallentuneet palautteet ovat välittömästi palautteen seuraajan käytettävissä joko numeerisessa ja /tai graafisessa muodossa. Sairaanhoitopiirin paperilla ja internet-osoitteesta kerättävät potilaspalautteet, jotka liittyvät yhteisesti sovittuihin kansallisiin kysymyksiin, on saatavilla reaaliaikaisesti sekä piirin verkkosivuilla että intranetissä. 24

25 KUVA 4.1. POTILASPALAUTELOMAKE VSSHP:SSÄ VUONNA

26 Tulokset Potilaspalautteita tallentui vuoden 2015 aikana yhteensä Niistä kirjallisia ja internetin kautta tulleita palautteita oli 5902 kpl (käsittelemättä 152) sekä uusilla menetelmillä kerättyjä palautteita Potilaspalautteiden kokonaiskeskiarvo oli erinomainen 4.6 (arviointiasteikko: 5 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä). Korkeimmat keskiarvot liittyivät koettuun yksilölliseen palveluun, salassapidon toteutumiseen, ammattitaitoiseen palveluun ja palvelun saamiseen omalla äidinkielellä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna kehittämiskohteiksi voidaan nostaa ainakin päätöksien tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa, asiakkaan kohtelu ja asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävän tiedon antaminen. Alle tavoitetason jäivät myös hoitoon pääsyn nopeus, asiakkaan riittävä etukäteisohjeistus, turhan odottamisen vähentäminen, läheisten ja perheen huomioon ottaminen sekä tilojen viihtyvyys. Avoimissa potilaspalautteissa kiitoksia oli yli 2000, moitteita noin 650 ja parannusehdotuksia yli 300. Kiitokset liittyvät yleisimmin henkilökuntaan ja saatuun hoitoon tai palveluun. Suurin osa sekä moitteista että parannusehdotuksista koskivat henkilökuntaa, tiedonsaantia ja -hallintaa, hoitoa ja palveluita sekä aikataulujen sujuvuutta. Tulos-, toimi- ja palvelualueiden asiakastulokset käsitellään tarkemmin alueen omissa kertomuksissa. Moitteiden ja ehdotusten määrä laski vuoteen 2014 verrattuna. Kansallinen potilaspalauteverkosto VSSHP kuuluu viiden yliopistosairaanhoitopiirin, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamaan kansalliseen potilaspalauteverkostoon. Tavoitteena on tuottaa kansallista potilaspalautteen vertailutietoa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) Palveluvaaka -portaaliin viiden kysymyksen osalta: 1) potilaan saama hoito oli hyvää, 2) henkilökunta kohteli potilasta hyvin, 3) potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää, 4) potilaan hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä hänen kanssaan ja 5) potilas koki olonsa turvalliseksi hoidon aikana. Vertailutiedon julkaisemisesta vastaa THL. Kaikkien viiden kysymyksen osalta VSSHP:n tulokset laskivat vuoteen 2014 verrattuna. Kehittämistoimenpiteet Potilaspalautteen seuranta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen tapahtuu sairaanhoitopiirin tulos-, toimi- ja palvelualueilla sekä tarvittaessa organisaation ylemmillä tahoilla. Palautteen perusteella on esimerkiksi kehitetty potilaan ja läheisten/ omaisten tiedonsaantia. Kehittämistyössä on panostettu myös vastaanotoille odottavien potilaiden tiedottamiseen sekä vastaanottojen aikatauluja on muutettu siten, että aikataulussa pysyminen parantuisi. Hoitoprosesseja on kehitetty nykyistä enemmän perhekeskeisempään suuntaan. Lisäksi on kehitetty lääkäri- ja hoitajatyöpari työskentelyä prosessien sujuvoittamiseksi. 26

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) TAULUKKO 6.3.1.2. TULES-TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehtiin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2013

Potilashoidon vuosikertomus 2013 Potilashoidon vuosikertomus 2013 SAATE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus sisältää tulokset hoidon laadusta, potilasturvallisuudesta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Haluamme

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue 1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Potilashoidon vuosikertomus Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TAULUKKO 6.3.3.1. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKAN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA. Erikoisalan koodi ja nimi

Lisätiedot

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Vaikuttava muutos Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Yhdessä kohti asiakaslähtöistä palvelua Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

LOIMAAN ALUEEN KUNNAT

LOIMAAN ALUEEN KUNNAT LOIMAAN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä

Kuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä Kuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä 14 lausuntoa 26.4. mennessä Integraation parantaminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä sote-työryhmien kautta

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP Jussi Mertsola Prof, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka, TYKS 7.10.2015 Harvinaiset sairaudet sairauaa on korkeintaan 1 / 2000 ihmistä kohden harvinaissairauksia

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 1.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TO6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialue kattaa korva-,

Lisätiedot

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO 1 KOHTI TAVOITTEELLISTA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ 1) Alueellinen yhteistyö Yleistä HUS:ista

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito)

6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) 6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) TAULUKKO 6.3.10.2. TEHO-OSASTON TOIMINTALUVUT VUOSINA 2011 2013. Totek tuottaa Tyksin toimialueille leikkaussalipalvelut ja tehohoitopalvelun.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl

VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl Toiminnan muutostarpeet Kustannuspaineet (kuntatalous, kestävyysvaje) Kysynnän kasvu (ikääntyminen) Tarjonnan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen Kuntaneuvottelu 22.4.2015 O-P Lehtonen Katsaus sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen 2014 Samuli Saarni: Sairaanhoitopiirin toiminnalliset tavoitteet 2015 uudistusten tilannekatsaus Arja Pesonen:

Lisätiedot

24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Terveisiä lean-kanavaan osallistujille. Laatu päivä

Terveisiä lean-kanavaan osallistujille. Laatu päivä Terveisiä lean-kanavaan osallistujille Laatu päivä 8.5. 2017 Lean ja laatutyö johdon (sairaanhoidon toimialue) näkemys SATSHP:ssa Lean nähdään laatujärjestelmään liittyvänä työkaluna, jolla laatutyötä

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen

Lisätiedot