Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto

Transkriptio

1 Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

2 SISÄLLYS 1 VERKOSTON TOIMINNAN TAVOITTEET JA ORGANISAATIO PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ Peruskoulutusyhteistyö yleisesti AHOT-käytäntöjen kehittämistyö Yhteisvalinta Käytännön opetuksen kehittäminen Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tutkijakoulun tavoitteet ja toiminnan organisoituminen Tutkijakoulun toiminta The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toiminta VERKKO-OPETUS Sosnetin verkko-opetuksen tausta ja toteuttaminen Verkko-opetustarjonta ja suoritetut opintopisteet Verkkokurssien tuottaminen ja verkkokursseilla opettaminen Johtamisopintojen kehittäminen Sosnetin verkko-opetuksen arviointi ja kehittäminen VERKOSTON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VERKOSTON TUTKIMUSYHTEISTYÖ VERKOSTON ORGANISAATIO JA TAPAHTUMAT VUONNA Johtoryhmän kokoonpano Työvaliokuntien jäsenet Erikoistumiskoulutuksen opettajat Koordinaatioyliopiston henkilöstö Verkoston tapahtumat VERKOSTON YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMISTOIMINTA Verkoston edustajat kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä Lausunnot ja muu vaikuttamistoiminta Yhteistoiminta alan toimijoiden kanssa VERKOSTON RAHOITUS JA SEN KOHDENTUMINEN LIITE

3 TIIVISTELMÄ SOSNETIN TOIMINNASTA VUONNA 2013 Sosnetin tehtävänä on sosiaalityön valtakunnallisena yhteistyönä järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus ja toteuttaa valtakunnallista tohtorikoulutusta sekä edistää peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Verkostossa tuotetaan yhteistyössä verkkopohjaisia opetusratkaisuja, kehitetään sosiaalityön koulutusta ja sen laatua, parannetaan tutkimuksen kansainvälistymistä sekä tehdään tutkimusyhteistyötä. Ammatillisen lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutuksessa opiskeli vuoden 2013 aikana yhteensä 96 opiskelijaa viidellä erikoisalalla. Aiemmista koulutusryhmistä valmistui yhteensä 17 lisensiaattia. Erikoistumiskoulutuksista vastasi yhdeksän osaaikaista professoria ja yliopistonlehtoria. Erikoistumiskoulutuksen erillinen toimintakertomus on Sosnetin toimintakertomuksen liitteenä. Verkosto koordinoi Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallista tutkijakoulua, jossa opiskeli toimintavuonna 31 sosiaalityön tohtorikoulutettavaa. Tutkijakoulukausilla ja tutkijakoululla on yhteensä 10 rahoitettua tohtorikoulutuspaikkaa, jotka on jaettu yhteensä kuuden tohtorikoulutettavan kesken väitöskirjatutkimusten vaiheen perusteella. Vuoden 2013 lopussa Sosnet työsti suunnitelman verkostomaisen tohtorikoulutusyhteistyön jatkosta vuosina Toimintavuonna Sosnetin yliopistojen rehtorit allekirjoittivat yhteistyösopimuksen kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin (GSCASS) kanssa. Yhteistyö painottuu erityisesti tohtorikoulutukseen. Sosnet sai CIMO:n Kiina-ohjelmasta kaksivuotisen hankerahoituksen ( euroa) tohtorikoulutusyhteistyöhön GSCASS:n kanssa. Peruskoulutusyhteistyöhön liittyen verkoston yliopistot kehittävät sosiaalityön yliopistokohtaista profiloitumista ja tarkoituksenmukaista työnjakoa yhteisesti sovittavalla tavalla sekä toteuttavat yhteisvalintaa ja kehittävät käytännön opetusta. Yhteisvalinta on merkittävä osa verkoston toimintaa hyödyttäen kaikkia mukana olevia yksiköitä, ja vuonna 2013 yhteisvalinnasta vastasi Tampereen yliopisto. Verkosto osallistui aktiivisesti aikaisemmin hankitun osaamisen kehittämistyöhön yhteistyössä sosiaalialan ammattikorkeakoulujen kanssa toteuttamalla AHOT korkeakouluissa -hankkeen (ESR) sosiaalialan osahankkeen vuosina Hankkeen lopputuotoksena julkaistiin teos Yhteisellä tiellä - Sosiaalialan ja sosiaalityön korkeakoulut aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) kehittäjinä (SOSNET julkaisuja 6). Vuoden 2013 aikana peruskoulutukseen liittyvä kehittämistyö kohdentui erityisesti verkkovälitteisten ratkaisujen avulla tuotettavien oppimateriaalien suunnitteluun ja kehittämiseen sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen toteuttamiseen. Valtakunnallisessa opetuksessa oli tarjolla 15 verkkokurssia ja suoritettuja opintopisteitä kertyi yli Suurin ja näkyvin uudistus on uusi Soppi-oppimisympäristö ( johon on koottuna kaikki verkkovälitteiseen opetusyhteistyöhön liittyvät materiaalit. Sosnet teki vuoden aikana tiiviisti yhteistyötä keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa, mm. sosiaalialan osaamiskeskusten, Talentian ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran kanssa. Verkosto valmisteli viisi asiantuntijalausuntoa lainsäädäntövalmisteluhankkeista. Aktiivista vaikuttamistyötä tehtiin erityisesti sosiaalityön aloituspaikkojen ja lisärahoituksen saamiseksi sekä sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi. 3

4 1 VERKOSTON TOIMINNAN TAVOITTEET JA ORGANISAATIO Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkoston (Sosnet) alkujuuret ovat 1990-luvulla, jolloin aloitettiin yliopistoyksiköiden välinen yhteistyö mm. opetusvaihdon merkeissä. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu käynnistyi vuonna Sosnet perustettiin toukokuussa 1999 ja keväällä 2000 yliopistot allekirjoittivat yhteistyösopimuksen verkoston toiminnassa. Samana vuonna käynnistettiin lisensiaatintutkintona suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus. Valtakunnalliseen sosiaalityön yliopistoverkostoon kuuluvat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö sekä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Verkostoa koordinoi Lapin yliopisto. Verkoston toiminnan perusta on yliopistojen allekirjoittamassa sopimuksessa, joka uusittiin vuonna Sopimuksessa määritellään muun muassa verkoston tehtävät, voimavarat, hallinto ja koordinaatio. Perussopimuksen mukaan verkoston tehtävänä on sosiaalityön valtakunnallisena yhteistyönä: järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus toteuttaa valtakunnallista tutkijakoulutusta edistää yhteistyötä peruskoulutuksessa tuottaa yhteistyössä verkkopohjaisia opetusratkaisuja kehittää ja parantaa koulutusta ja sen laatua parantaa tutkimuksen kansainvälistymistä tehdä tutkimusyhteistyötä. Yliopistoverkoston toimintaa ohjaa johtoryhmä (ks. kuvio 1), jossa on edustus jokaisesta sosiaalityön koulutusyksiköstä. Johtoryhmän rooli ja tehtävät yliopistoverkostossa ovat: yliopistoverkoston toiminnan kehittämisestä vastaaminen (yleiset periaatteet ja käytännöt) sekä budjettivastuu esitysten valmistelu yliopistojen hallintoon yhteydenpito eri sidosryhmiin asiantuntijalausuntojen antaminen peruskoulutuksen yhteisten osa-alueiden kehittäminen erikoissosiaalityöntekijän koulutusta koskeva jatkosuunnittelu, toimeenpano, valtakunnallinen opiskelijavalinta, resurssien allokointi, toiminnan seuranta ja arviointi valtakunnallisen sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tohtorinkoulutusohjelman resurssien allokointi, opiskelijavalinta, toiminnan suunnittelu, seuranta ja arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja ja tutkijakoulun johtaja osallistuivat päättävinä jäseninä johtoryhmään tutkijakoulua käsittelevien asioiden osalta. Johtoryhmän kokoonpanoa päätettiin laajentaa erikoistumiskoulutuksen edustuksella. Johtoryhmän vakikokoonpanossa on läsnäolo- ja puheoikeudella erikoistumiskoulutuksen edustajana varsinainen jäsen ja hänen varajäsenensä. Johtoryhmän sihteerinä ja esittelijänä toimii verkoston koulutuspäällikkö. Johtoryhmän ohella asioita valmistellaan verkoston työvaliokunnissa, joita on verkoston tehtäväalueilla: peruskoulutus, erikoistumiskoulutus, verkko-opetus, kansainvälinen yhteistyö ja tutkimusyhteistyö. Työvaliokunnat raportoivat toiminnastaan Sosnetin johtoryhmälle. Työvaliokuntien puheenjohtajat osallistuvat tarvittaessa vierailevina asiantuntijoina Sosnetin johtoryhmän kokouksiin. Työvaliokunnat hyödyntävät toiminnassaan video- ja puhelinkokouksia sekä Sosnetin Moodle-oppimisympäristöä. Ne voivat myös tarvittaessa työskennellä yhdessä siltä osin kuin työstettävät asiat ovat yhteisiä. Työvaliokuntien esittelijänä ja sihteerinä toimii Sosnetin koulutuspäällikkö lukuun ottamatta verkkoopetuksen työvaliokuntaa, jonka sihteerinä toimii Sosnetin verkko-opetuksen koordinaattori. Yliopistoverkostoa koordinoi Lapin yliopisto, jossa verkoston koordinaatiosta vastaavat koordinaatiovastaavana toimiva professori, koulutuspäällikkö ja koulutussihteeri. 4

5 Kuvio 1. Sosnetin organisoitumiskaavio. Yliopistot HY, ISY, JY, LaY, TaY, TY Sosiaalityön koulutusyksiköt Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET *kevätseminaari ja yleiskokous Johtoryhmä *koulutusyksiköiden edustus *työvaliokunta Peruskoulutusyhteistyö *kelpoisuuskoetyöryhmä Erikoissosiaalityöntekijän koulutus *viisi erikoisalaa *työvaliokunta Tutkijakoulutus *neljä teemaryhmää *tutkijakoulun johtoryhmä *työvaliokunta Kansainvälinen toiminta * työvaliokunta Verkkoopetus Tutkimusyhteistyö *työvaliokunta 5

6 2 PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ 2.1 Peruskoulutusyhteistyö yleisesti Verkostossa tehtävä peruskoulutusyhteistyö on tiivistynyt. Keskeisimmiksi yhteistyön osa-alueiksi ovat muodostuneet sosiaalityön koulutukseen liittyvien ratkaisujen valmistelu valtakunnallisesti, käytännön opetuksen ja valintayhteistyön kehittäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta. Peruskoulutusyhteistyön tiivistämistä tukee peruskoulutusyhteistyön työvaliokunnan työskentely. Sen tehtäviä ovat: Perustutkinto-opetuksessa tehtävän yhteistyön kehittäminen, esim. verkoston yhteisen opetuksen kehittäminen ja opetusyhteistyöhön liittyvien ratkaisujen valmistelu Sosiaalityön yhteisvalintaan liittyvät suunnittelu-, kehittämis- ja arviointitehtävät Sosiaalityön käytännön opetukseen liittyvä kehittämistyö ja valtakunnallisen yhteistyön koordinointi Peruskoulutukseen kiinnittyvien hankkeiden valmistelu ja seuranta Vuoden 2013 aikana peruskoulutukseen liittyvä kehittämistyö kohdentui pääasiallisesti verkkovälitteisten ratkaisujen avulla tuotettavien oppimateriaalien suunnitteluun ja verkko-opetuksen kehittämiseen. Verkkovälitteiseen opetukseen liittyvä kehittämistyö on kuvattu tarkemmin toimintakertomuksen luvussa AHOT-käytäntöjen kehittämistyö Sosnet on osallistunut aktiivisesti aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen (AHOT) kehittämistyöhön osana ESR-rahoitteista AHOT-korkeakouluissa -hankkeen Sosiaalialan osahanketta. Hankkeessa ovat olleet mukana toimijoina Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostosta Diakoniaammattikorkeakoulu, Satakunnan, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut ja Sosnetin koordinaatioyliopisto Lapin yliopisto. Hanke toteutui pääosin vuosien aikana. Sosiaalialan osahankkeen yleistavoitteena oli yhteisten AHOT-käytäntöjen hahmottaminen sosiaalialan ja sosiaalityön korkea-asteen koulutukseen. Yksityiskohtaisempia tavoitteita olivat: 1) kyselyn tekeminen AHOT-käytännöistä sosiaalialan ja sosiaalityön korkeakoulutahoille 2) AHOT-kokemusten kartoittaminen kyselyllä alojen korkeakouluopiskelijoille 3) AHOT-käytäntöjä kuvaavan oppaan laadinta 4) verkko-oppimisympäristöön soveltuvan AHOT-portfolion käsikirjoituksen rakentaminen 5) osahankkeen taustalla olevien 21 sosiaalialan koulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun ja kuuden sosiaalityön yliopistoyksikön yhteisten työseminaarien järjestäminen 6) kokonaisprosessin tuloksia kuvaavan raportin tekeminen. Tavoitteita toteutettiin yhteisesti sovittuina toimenpiteinä, joista Sosnetin vastuulle asetettiin alojen korkeakouluopiskelijoiden AHOT-kokemusten kartoittaminen internetkyselyllä. Opiskelijakyselyn toteuttamista pidettiin tärkeänä, koska AHOT on ollut käytössä vasta muutamien vuosien ajan ja korkeakoulujen AHOT-käytännöt ovat vasta muotoutumassa, on ensiarvoisen tärkeää saada tietää, mitä sosiaalialan korkeakouluopiskelijat ajattelevat aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta ja minkälaisia kokemuksia heillä on AHOT-käytännöistä omissa korkeakouluissaan. Tiedontuotanto opiskelijoiden odotuksista ja kokemuksista on meille tärkeää, jotta voimme kehittää toimivia ja opiskelijoita motivoivia käytäntöjä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sosiaalialan korkeakoulutuksissa. Kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia heidän aiemmin hankkimansa osaamisen huomioimisesta heidän nykyisissä opinnoissaan. Opiskelijakyselyyn vastasi yhteensä 1344 opiskelijaa, joista 252 suoritti sosiaalityön opintoja yliopistossa ja 1092 sosiaalialan opintoja ammattikorkeakoulussa. Hankkeen työntekijänä Lapin yliopistossa toiminut koordinaattori Teija Horsma suunnitteli ja toteutti sosiaalialan korkeakouluopiskelijoille suunnatun sähköisen kyselyn. Horsma vastasi myös kyselyn tulosten alustavasta analyysistä ja esitteli niitä hankkeen seminaareissa vuonna Kyselyn tulosten syvällisemmästä 6

7 analyysistä ja varsinaisesta raportoinnista vastasivat yhteistyössä YTM Sanna Lähteinen ja YTT Marjo Romakkaniemi Lapin yliopistosta. Hankkeen taustatukena ja apuna tietojenkeruussa toimi Sosnetin peruskoulutuksen työvaliokunta. Hankkeen tulokset koottiin yhteiseksi julkaisuksi Yhteisellä tiellä - Sosiaalialan ja sosiaalityön korkeakoulut aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) kehittäjinä (SOSNET julkaisuja 6, Rovaniemi 2013). Julkaisun toimittajina olivat Jari Helminen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja Sanna Lähteinen Lapin yliopistosta. Julkaisu koostuu viidestä artikkelista sekä johdanto- ja päätösluvusta. Julkaisua on saatavilla Sosnetin verkkosivuilla sähköisessä muodossa. Hankkeen päättyessä AHOT-toiminta jatkuu edelleen Sosnetin yliopistojen keskinäisenä yhteistyönä. Syksyn 2013 aikana on valmisteltu valtakunnallista linjauspaperia, johon on koottu niitä asioita, joista yliopistojen olisi keskenään tarpeen muodostaa yhteinen näkemys. Paperin valmistelussa hyödynnetään keskeisesti hankkeen aikaansaannoksia, jotka ovat yliopistojen toimijoiden käytettävissä. Linjauspaperi valmistuu alkuvuodesta Yhteisvalinta Sosiaalityön valintayhteistyö käynnistettiin vuonna Aloite valintayhteistyön kehittämiselle tuli Tampereen yliopistosta opetusministeriön rahoittamasta hankkeesta opiskeluprosessien kehittämiseksi yhteiskuntatieteellisellä alalla. Valintayhteistyön tavoitteena on vähentää opiskelijavalintoihin liittyvää päällekkäistä työtä, välttää päällekkäishakua eri yksiköiden kesken sekä kehittää valintakoetta sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että sosiaalityön koulutukseen saataisiin valikoitua alalle motivoituneita ja hyviä hakijoita. Ensimmäinen valintakoeyhteistyökokeilu toteutettiin sosiaalityössä kesällä 2006 kolmen yliopiston kesken. Keväällä 2010 järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteisvalinta kaikkien kuuden sosiaalityön koulutusyksikön kesken. Sosiaalityössä yhteisvalinta on merkittävä yhteistyön alue. Sitä pidetään tärkeänä osana koulutuksen ja alan profiilin kehittämistä. Sosiaalityön yhteisvalintaa koordinoi Tampereen yliopisto. Yhteisvalinnalla on valtakunnallinen ohjausryhmä ja oppiaineryhmät, joiden puheenjohtajat ovat myös ohjausryhmän jäseniä. Sosiaalityön oppiaineryhmän puheenjohtajana on toiminut lehtori Jorma Hänninen Jyväskylän yliopistosta. Yhteisvalinnassa tarvittava tietojärjestelmä on hankittu Itä-Suomen yliopistosta. Yhteisvalinnan periaatteista ja työnjaosta yksiköiden kesken sekä valintakokeeseen liittyvästä kehittämisestä sovitaan kuuden yliopistoyksikön kesken. Valintakokeen konkreettinen suunnittelu toteutetaan sosiaalityön oppiaineryhmän yhteistyönä. Valintakokeen tarkastuksesta vastasi vuonna 2013 Tampereen yliopisto. Valintakoekirjana käytettiin Kirsi Juhilan teosta Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Sosiaalityön yhteisvalinnassa oli 2351 hakijaa, joista 1006 osallistui valintakokeeseen. Valintakokeiden tarkastustyötä helpotettiin jo toisen kerran siten, että aineistokoe korjattiin vain hakijoilta, jotka saivat kirjakokeen keskiarvosta vähintään 60 %. Näin ollen aineistokoe korjattiin 743 hakijalta. Kriteeri vaikutti edelleen toimivan hyvin. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty yhteisvalintaan osallistuneiden hakijoiden ja pääsykokeissa mukana olleiden hakijoiden määrät yliopistoittain eriteltyinä. Hakijoista valintakokeeseen osallistui 43 %. Sosiaalityön hakijamäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuosi vuodelta, sillä vuonna 2010 yhteisvalinnassa haki 1542 hakijaa, vuonna 2011 yhteensä 1733 hakijaa ja vuonna 2012 yhteensä 1989 hakijaa. Kaikki yliopistot ilmoittivat kannattavansa tarkastusvastuun kierrättämistä niin, että kulloinkin yksi yliopisto vastaa valintakokeiden laatimisesta ja tarkastamisesta. Vuonna 2013 päätettiin, että vuoden 2014 valintakokeen suunnittelusta ja tarkastamisesta vastaa Jyväskylän yliopisto. 7

8 Hakijat (= hakemuksia, sama henkilö on voinut hakea useampaan yliopistoon) Ensisijaiset hakemukset yliopistoittain (= henkilöitä) Pääsykokeisiin osallistuneet ensisijaisesti hakeneista yliopistoittain (= henkilöitä) Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Yhteensä Käytännön opetuksen kehittäminen Verkostossa toteutettiin vuosina käytännön opetuksen kehittämistyötä osana Sosnetin valtakunnallista ESR-rahoitteista Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa alueelliset erityisyydet huomioiden tutkimus- ja opetusympäristöjä käytännön opetukseen sekä tuottaa yhteisiä koulutusmateriaaleja käytännön opetukseen ja järjestää käytännön opettajien koulutusta. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli tehdä esitys käytännön opetuksen organisoimiseksi ja resursoimiseksi pidemmällä aikavälillä. Sosiaalityö pääaineena suoritettu yhteiskunta- tai valtiotieteiden maisterin tutkinto tuottaa Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain (272/2005; 3 ) mukaisen pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin. Käytännön opetusta edellytetään Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), jonka 15 :n mukaan yhteiskuntatieteelliseen alaan kuuluvaan sosiaalityön koulutukseen kuuluu pakollinen harjoittelu. Käytännön opetus on laajuudeltaan Sosnetin keskinäisen sopimuksen mukaan vähintään 30 opintopistettä ja jakautuu perus-, aine-, ja syventäviin opintoihin. Käytännön harjoittelu on keskeinen osa sosiaalityön opetusta teoreettis-opillisten ja tieteellistutkimuksellisten ainesten ohella. Yliopistojen sosiaalityön opetussuunnitelmissa harjoittelu ilmaistaan käytännön opetuksen käsitteellä. Käytännön opetukseen osallistuu yliopiston lehtori tai professori sekä käytännön ohjaava sosiaalityöntekijä. Opetusta on sekä käytännössä että käytäntöön nivoutuvissa seminaareissa. Sosiaalityön koulutusyksiköiden yhteinen ongelma on vakiintuneen järjestelmän ja resursoinnin puuttuminen alan koulutuksesta. Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys -hanke tuki sosiaalityön koulutusyksiköiden käytännön opetuksen rakenteiden muotoutumista. Hanke osallistui sosiaalityön käytännön opetuksen järjestämistä koskevan ns. EVO-esityksen valmisteluun, jonka tavoitteena on sosiaalityön opetus- ja tutkimuskeskustoiminnan vakiinnuttaminen ja pysyvä resursointi. Yliopistojen yhteyteen on rakentunut sosiaalityön opetus- ja tutkimuskeskuksia/-klinikoita (6 kpl) (esitys näistä ks. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43), joissa käytännön opetuksen rakenteita ja sisältöjä kehitetään aluelähtöisesti. Helsingissä ja Turussa opetus- ja tutkimuskeskus/-klinikkatoiminta on jo vakiintunut. Opetus- ja tutkimuskeskuksissa yhteistyö rakentuu monitoimijaisesti, jolloin kunnat, järjestötoimijat, yliopistot, sosiaalialan ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tiiviissä yhteistyössä. Vuosina neljä hankepilottia (Itä-Suomi, Jyväskylä, Lappi, Tampere) on kehittänyt käytännön työelämäopetusta erillisellä ESR-rahoituksella. Itä-Suomessa ja Kainuussa on toiminut SOSTEKE verkostomainen yliopistollinen opetussosiaalikeskustoiminta, Jyväskylässä SARANA työelämän sosiaalialan moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena, Lapissa sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus ja Tampereella Tampere Praksis -hanke, jolle valtakunnallinen hanke rahoitti käytännön opetuksen esiselvityksen syksyllä Keski-Pohjanmaalla Chydenius-instituutti on kehittänyt lastensuojelun opetus- ja tut- 8

9 kimusklinikkamallia Kaste-hankkeen osana. Hankkeen aikana on haettu ratkaisuja myös ruotsinkielisen sosiaalityön käytännönopetuksen kehittämiseen ja siitä on jätetty erillinen ESR-hakemus, jolle ei myönnetty rahoitusta. Käytännön työelämäsidosta vahvistamalla tuetaan opiskelijoiden ammatillista työelämäosaamista, edistetään työmarkkinoille sijoittumista sekä integroidaan käytännön työssä oppiminen tiiviimmin sosiaalityön koulutukseen. Valtakunnallinen hanke mahdollisti kokemusten vaihdon yliopistojen välillä, piti yllä keskustelua työelämälähtöisyydestä ja nostanut käytännön opetuksen statusta. Hanke järjesti käytännönopettaja/työelämäohjaajakoulutuksia yhteistyössä yliopistojen ja alueellisten opetus- ja tutkimuskeskusten kanssa. Koulutuksiin on vuosina osallistunut yhteensä 181 sosiaalialan käytännöissä toimivaa ohjaajaa, sekä sosiaalityöntekijöitä että sosionomeja (AMK). Koulutukset ovat jatkuneet hankkeen päättymisen jälkeen vuonna Hankkeen ohjausryhmä piti hankkeen päättyessä tärkeänä, että valtakunnalliselle ja alueellisille sosiaalityön koulutuksen työelämäyhteistyötä, käytännönopetusta ja tiedontuotantoa käsitteleville hankkeille olisi tarpeen saada jatkoa. Opetus- ja tutkimuskeskustoiminnalle on monin paikoin luotu vasta perustaa. Rakennerahastokauden ohjelmaesitystä valmistellaan parhaillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut esityksensä valtakunnallisiksi rakennerahastotoimiksi syyskuussa Esityksessä linjataan, että osaaminen-teeman valtakunnallinen toiminta kohdistuisi kehittämiskohteisiin, jotka edellyttävät laajaa, poikkihallinnollista ja kansallisesti mittaviin verkostoihin pohjaavaa otetta. Sote-yhteistyö näkyy todennäköisesti jatkossa rahoitusten yhtenä painopisteenä. Vuoden 2013 aikana käytännön opetuksen kehittämistyö on keskittynyt lainsäädäntöuudistustyöhön vaikuttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan tekemään esiselvityksen sosiaalihuollon erityisvaltionosuusjärjestelmäksi. Esiselvityksen toimeksianto piti sisällään muun muassa ehdotuksen laatimisen siitä, kuinka sosiaalityön maisterikoulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa teoriaopetus, tieteellinen tutkimus ja käytännössä tapahtuva opetus tulisi järjestää sekä tehdä arvio sosiaalihuollon koulutukseen suunnattavan erityisvaltionosuuden määrällisestä tarpeesta. Vuoden 2013 aikana Sosnet on toimittanut ylisosiaalineuvoksen käyttöön erityisesti tilastoaineistoa ja muuta oleellista sosiaalityön koulutusta ja tutkimusta koskevaa tietoa hänen tehdessään sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta esiselvitystä. Sosnetin johtoryhmä tapasi esiselvityksen tekemisen aikana ylisosiaalineuvos Kananojan useita kertoja. Esiselvitys luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle lokakuun alussa Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Peruskoulutustyövaliokunnan alainen kelpoisuuskoetyöryhmä käsittelee ulkomailla suoritettujen, sosiaalityöntekijän pätevyyden tuottaneiden tutkintojen vastaavuutta suomalaiseen tutkintoon Opetushallituksen esityksestä. Työryhmän tehtävänä on määritellä hakijalta suomalaiseen sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen edellytettävän sopeutumisajan kesto ja sille vaihtoehtoisen kelpoisuuskokeen sisältö ja laajuus. Vuoden 2013 aikana kelpoisuuskoetyöryhmä laati kuusi asiantuntijalausuntoa ulkomailla suoritetuista sosiaalityöntekijän pätevyyden tuottaneesta tutkinnosta sekä konsultoi sähköpostitse Opetushallitusta kahdesta hakemuksesta. Tutkinnoista kaikki oli suoritettu EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tai ne eivät olleet tuottaneet sosiaalityöntekijän ammatillista pätevyyttä suoritusmaassa. Tunnustamiseen liittyviä lausuntomenettelyitä oli aiempia vuosia vähemmän, koska Opetushallitus ja Sosnet ovat yhteistyössä kehittäneet tunnustamiskäytäntöä siten, että Opetushallitus voi tehdä itsenäisesti päätökset EU- ja ETA-maissa suoritetuista tutkinnoista aiempiin vakiintuneisiin päätöksiin perustuen. Hakijalle määrättävät kelpoisuuskokeet tai täydentävät opinnot järjestetään sosiaalityön koulutusta antavissa yliopistoissa. Kelpoisuuskoetyöryhmä on laatinut Opetushallituksen kanssa yhteistyössä kelpoisuuskokeen sisällön ja ohjeistuksen kokeeseen osallistuville. Yhteistyö Sosnetin ja Opetushallituksen Tutkintojen tunnustamisen ja vertailun yksikön välillä toimii hyvin. Opetushallitus maksaa verkostolle pienen asiantuntijapalkkion lausunnoista. 9

10 3 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutus käynnistyi vuonna Koulutusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuonna Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 24 :ssä säädetään erikoistumiskoulutuksista yleensä ja opetusministeriön tarkentavassa asetuksessa (Opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005) erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta. Koulutuksen lähtökohtana on sosiaalityön ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja tutkivaan työotteeseen perustuvan ammattitaidon edistäminen. Koulutus antaa valmiuksia toimintaympäristön muutosten analysointiin sekä sosiaalityön käytännön kehittämiseen tutkimuksen keinoin. Koulutuksen tarve nousee nopeasti muuttuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaalityön erityisosaamisen syventämisen vaateista sekä hyvinvointipalveluiden uudelleen organisoitumisen paineista. Ajankohtaiset muutoshaasteet liittyvät muuttuvaan palvelujärjestelmään, väestön palvelutarpeen muutoksiin, työn organisointiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa tapahtuviin muutoksiin. Koulutus vahvistaa sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia toimia sosiaali- ja terveysalan työn kehittäjinä moniammatillisissa verkostoissa eri väestöryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Koulutuksesta valmistuu erikoissosiaalityöntekijöitä (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005; 9 Sosiaalihuollon erityistyöntekijä). Koulutus toimii osaltaan väylänä tohtorikoulutukseen, ja sitä vahvistetaan jatkossa entisestään. Erikoissosiaalityöntekijän koulutusta toteutettiin 2013 kaikilla viidellä asetuksen määrittämällä sosiaalityön erikoisalalla: kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yhteisösosiaalityö ja hyvinvointipalveluiden erikoisala (568/2005). Erikoistumiskoulutus käynnistyi vuoden 2012 alussa Lapsi- ja nuorisosiaalityön erikoisalalla neljännen kerran, Yhteisösosiaalityön erikoisalalla kolmannen kerran ja Hyvinvointipalveluiden erikoisalalla toisen kerran. Vuoden 2013 alussa käynnistyivät neljännen kerran Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalat. Kummallakin erikoisalalla aloitti 18 uutta opiskelijaa, 3 opiskelijaa kussakin Sosnetin yliopistossa. Vuonna 2013 meneillään olevissa erikoistumiskoulutuksissa oli yhteensä 96 opiskelijaa: kullakin erikoisalalla 18 opiskelijaa, paitsi hyvinvointipalveluiden erikoisalalla 24 opiskelijaa. Jokaisessa Sosnetin yliopistossa opiskelee 16 opiskelijaa. Koulutus rakentuu lähiopetuspäivien (3 pv) varalle, joita on neljä kertaa vuodessa eri puolilla Suomea. Lähiopetusjaksoilla käsitellään erikoisalaan liittyviä teemoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä tutkimusmetodologisia kysymyksiä ja lisensiaatintutkimusta. Lähiopetusjaksoille osalllistuminen on pakollista. Ne koostuvat luennoista, yhteisistä keskusteluista, ryhmätyöskentelystä ja tenteistä. Vierailevat luennoitsijat ovat sosiaalityön tutkimuksen ja alan käytännön parhaimpia asiantuntijoita. Lisäksi koulutukseen sisältyy mm. esseitä, kirja-arvosteluja ja luentopäiväkirjoja. Koulutuksessa hyödynnetään Sosnetin verkko-oppimisympäristö Moodlea. Koulutuksen käytännön toteuttamisessa erikoisalat toimivat osittain yhdessä opetussuunnitelmien mahdollistamissa rajoissa. Erikoistumiskoulutus ja Valtakunnallinen sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkijakoulu järjestävät yhteistyössä Metodologisen kesäkoulun, johon osallistuu vuosittain noin 120 sosiaalityön jatkokoulutettavaa ja erikoistumiskoulutuksen vastuuprofessorit osallistuvat sen käytännön toteutukseen. Vuonna 2013 metodologinen kesäkoulu pidettiin Helsingin yliopistossa, jolloin kesäkoulun teemana oli Sosiaalityön tutkimus globaalissa maailmassa. Metodologisen kesäkoulun lisäksi yksi lähiopetusjakso toteutetaan vuosittain Valtakunnallisten Sosiaalityön tutkimuksen päivien yhteydessä, 10

11 jolloin nämä kaksi erityisjaksoa tarjoavat mahdollisuuden kaikille erikoisaloille yhteisen ydinaineksen opetukseen kustannustehokkaasti. Näillä lähiopetusjaksoilla on yleensä myös erikoisalan omaa opetusta. Koulutukseen on ennen vuosien 2012 ja 2013 opiskelijavalintoja valittu 333 opiskelijaa, joista 130 on valmistunut vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2013 erikoistumiskoulutuksesta valmistui yhteensä 16 opiskelijaa. Tarkempi raportointi valmistuneista sisältyy tämän toimintakertomuksen liitteenä olevaan Erikoistumiskoulutuksen toimintakertomukseen (Luku 1.3 Koulutuksesta valmistuneet). On osoittautunut, että opintojen menestyksekäs suorittaminen edellyttää joustavia työjärjestelyjä ja työnantajan tukea. Opiskelijat tekevät vaativia sosiaalityön tehtäviä ja ajan irrottaminen opinnoille voi olla haastavaa. Erikoistumiskoulutuksen arviointitutkimuksen (Hietamäki & Kantola 2010) mukaan opiskelijat valmistuvat keskimäärin viidentenä ja kuudentena vuonna opintojen aloittamisen jälkeen. Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan muodostavat erikoistumiskoulutuksesta vastaavat opettajat ja Sosnetin koulutuspäällikkö. Työvaliokunta kokoontui vuoden 2013 aikana seitsemän kertaa, ja sen puheenjohtajana toimi professori Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopistosta saakka sekä alkaen professori Marketta Rajavaara Helsingin yliopistosta. Kokouksissaan työvaliokunta käsitteli mm. seuraavia asioita: koulutuksen suunnittelu, kehittäminen, arviointi ja resurssointi asioiden valmistelu johtoryhmälle tiedottaminen ja koulutuksen näkyvyys toimintakertomus ja -suunnitelma tiedon välittäminen erikoistumiskoulutuksen ja sosiaalityön koulutusyksiköiden välillä. Kuluneen vuoden aikana erikoistumiskoulutuksen organisointia kehitettiin tavoitteellisesti. Kehittämistyön tavoitteena oli tasata eri yliopistojen vastuulla olevia tehtäviä sopimalla, mistä erikoisaloista kukin yliopisto vastaa ja minkä erikoisalan vastuuprofessoreiden tehtäviä kussakin yliopistossa on. Päätökset tehtiin Sosnetin johtoryhmässä perustuen yliopistojen esityksiin. Yksityiskohtainen toimintakertomus erikoistumiskoulutuksen toteuttamisesta vuonna 2013 on tämän toimintakertomuksen liitteenä 1. 11

12 4 TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ 4.1 Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tutkijakoulun tavoitteet ja toiminnan organisoituminen Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu perustettiin vuonna 1995 vahvistamaan sosiaalityön tutkimusta. Tutkijakoulun perustamisen jälkeen sosiaalityön tutkimus on vahvistunut sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkijakoulusta on valmistunut 47 väitöskirjaa vuodesta 1995 lähtien. Tutkijakoulun tavoitteena on: 1) Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkimuksen valtakunnallinen edistäminen sekä laadun ja tason edelleen nostaminen 2) Sosiaalialan tutkijakoulutuksen tehostaminen, kasvavaan tohtoritarpeeseen vastaaminen ja väittelyiän alentaminen 3) Alan tutkijakoulutuksen ja tutkimuksen kansallinen sekä kansainvälinen verkostoituminen 4) Naisvaltaisen alan tutkijanurien edistäminen, huomioiden kuitenkin molemmat sukupuolet. Tavoitteisiin on edetty lisäämällä tieteellisen jatkokoulutuksen tarjontaa ja tutkimuksen ohjausta, keskittämällä taloudellisia resursseja yhteiseen tutkijakoulutukseen sekä edistämällä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkijakoulun muodostavat kaikki kuusi sosiaalityön koulutusyksikköä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkijakoulua koordinoidaan Lapin yliopistosta osana Sosnet-verkoston koordinaatiota. Vuonna 2013 tutkijakoulun johtajana on toiminut professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta. Tutkijakoululla on vuosina ollut sosiaalipolitiikan VASTUU-tutkijakoulun kanssa yhteinen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama koordinaattori, joka on jaettu kahteen osa-aikaiseen (50 %) tehtävään. Sosnetin tutkijakoulun koordinaattorin tehtävää on vuoden 2013 aikana hoitanut YTM Noora Tuohino. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tutkijakoulun keskeinen hallinnollinen elin on Sosnetin johtoryhmä. Tohtoriohjelman johtoryhmänä toimii on Sosnetin johtoryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajalla täydennettynä. Johtoryhmän tehtäviin kuuluu: Hyväksyä opiskelijavalinnat Kehittää jatkokoulutusohjelmaa, tutkijakoulutettavien ohjausta ja tohtoriohjelman kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä Hyväksyä tohtoriohjelman vuosittainen toiminta ja opetussuunnitelma Seurata sosiaalityön tieteellisen koulutuksen tilannetta ja sopia jatkokoulutuksen valtakunnallisesta koordinoinnista Pitää yhteyttä alan keskeisiin toimijoihin tieteellisen jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Sosnetin johtoryhmä valmisteli vuonna 2013 useissa kokouksissaan sosiaalityön valtakunnallisen tohtorikoulutusyhteistyön rakentumista vuodesta 2014 eteenpäin. Verkoston yliopistojen yksiköt ovat päättäneet jatkaa valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen pohjalta tohtoriohjelmien siirtymäkauden jälkeen. 4.2 Tutkijakoulun toiminta Tutkijakoulun toiminta keskittyi vuonna 2013 valtakunnallisiin seminaareihin, metodologiseen kesäkouluun, pienryhmissä tapahtuvaan temaattisiin seminaareihin ja tutkimuksen ohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja kansainvälistymisen tukemiseen. Tutkijakoulukaudella teemaryhmät olivat 1) Sosiaalityön interventiotutkimus, 2) Sosiaalialan 12

13 asiantuntijuuden ja osaamisen tutkimus ja 3) Sosiaalityön kohdeongelmien ja toimintaympäristön tutkimus. Tutkijakoulukaudelle perustettiin vuoden 2012 alussa teemaryhmä 4) Social work research, jonka työskentelykieli on englanti. Teemaryhmän myötä tohtoriohjelman seminaarit ja muut toiminnot ovat kansainvälistyneet ja seminaarien opetuskieli on vaihtunut osittain englanniksi, mikä harjoittaa opiskelijoiden englannin kielen taitoa ja madaltaa näin kynnystä osallistua kansainvälisiin seminaareihin sekä kirjoittaa vieraskielisiä julkaisuja. Teemaryhmät koostuvat vastaavista professoriohjaajista, post doc - ohjaajista sekä opiskelijoista. Vuoden 2013 aikana teemaryhmät kokoontuivat kukin keskimäärin kolme kertaa. Tutkijakoulun koulutustapahtumat vuonna 2013: Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät Lapin yliopistossa Metodologinen kesäkoulu Helsingin yliopistossa Seminaari Crossing Boundaries in Social Work Research Kallio-Kuninkalassa Järvenpäässä Teemaryhmien kokoontumiset (3 tapaamista, 4 teemaryhmää) Kansainväliset konferenssimatkat, joiden kustannuksiin tutkijakoulu on osallistunut Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work -verkoston järjestämä kesäkoulu Social Work as a Discipline Knowledge, theory and research Latvian Riikassa Tutkijakoulukauden päätösseminaari Helsingin yliopistossa. Tutkijakoulun kansainvälistymisen tukea myönnettiin vuoden 2013 aikana 15 tutkijakoulutettavalle kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvien kansainvälisten seminaarien ja konferenssien matka- ja majoituskustannuksiin sekä kielenhuolto- ja käännöskuluihin. Lisäksi seitsemän tutkijakoulutettavan osallistumista tuettiin Jyväskylän yliopistossa järjestettyyn konferenssiin The 3rd European Conference for Social Work Research ECSWR Tutkijakoulu on ollut mukana käynnistämässä Sosnetin Kiina-yhteistyötä. Opetusministeriö rahoitti kaudella kahdeksan (8) neljävuotista tutkijakoulupaikkaa, joille valtakunnallisen haun perusteella valittiin kaksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijakoulutettavaa sekä yksi Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopiston tohtorikoulutettava. Tutkijakoulu sai kaudelle kaksi (2) uutta nelivuotista tutkijakoulupaikkaa, jotka jaettiin valtakunnallisessa haussa Helsingin, Jyväskylän, Lapin ja Tampereen yliopistojen tohtorikoulutettaville. Opetusministeriön rahoittamien tutkijakoulupaikkojen lisäksi tutkijakoulussa oli mukana 20 jatko-opiskelijaa ns. oheispaikoilla. Oheispaikkalaiset tekevät väitöskirjatutkimusta muun työn ohessa tai muulla rahoituksella. Yhteensä tutkijakoulussa opiskeli vuoden 2013 aikana 31 tutkijaopiskelijaa verkoston kuudesta yliopistosta. Tutkijakoulukaudelle valituista opiskelijoista suurin osa päättää kautensa tutkijakoulussa vuoden 2013 lopussa. Seitsemän tohtorikoulutettavaa jatkaa esimerkiksi perhevapaista johtuvista syistä vielä vuosina Lisäksi vuosina jatkavat tutkijakoulukaudelle valitut seitsemän opiskelijaa. 4.3 The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toiminta Tutkijakoulu on tukenut tutkijakoulutettavien kansainvälistymistä myös koordinoimalla ja hallinnoimalla The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toimintaa. NBSW on seitsemän maan ja 28 yliopiston ja tutkimuslaitoksen tutkijakoulutusyhteistyötä tekevä verkosto, jota Nordforsk on rahoittanut vuosina Sitä on koordinoinut Sosnetin tutkijakoulu. Käytännön koordinaattorin tehtäviä on hoitanut tutkijakoulun koordinaattori (50 %), jonka työajasta NBSW-verkoston koordinointiin on kulunut merkittävä osa. Vuosina verkosto on järjestänyt vuosittain sosiaalityön teoriaa käsittelevän laajan kesäkoulun ja tutkijaseminaarin. Lisäksi verkostossa olevat yliopistot ovat tarjonneet omia englanninkielisiä 13

14 jatkokoulutusseminaarejaan verkoston opiskelijoiden käyttöön. Verkosto on myöntänyt vuosittain kansainvälistä matka-apurahaa jatko-opiskelijoille. Tutkijakoulutettavat ovat osallistuneet NBSW-verkoston järjestämiin tutkijakoulutuksiin aktiivisesti. Vuonna 2013 NBSW järjesti kesäkoulun Social Work as a Discipline Knowledge, theory and research Latvian Riikassa Kesäkoulun järjestelyistä vastasivat Ruotsin sosiaalityön tutkijakoulu ja Latvian yliopisto. Kesäkoulussa oli yhteensä 19 osallistujaa, joista seitsemän oli suomalaista jatkoopiskelijaa. Verkoston toiminnot ovat olleet hyvin merkityksellisiä sosiaalityön tohtoriopiskelijoille Pohjoismaissa ja Baltiassa ja tarjonneet mahdollisuuden kansainvälistymiseen lähellä kotia. Erityisesti vuosittain toteutettu kesäkoulu on koettu tärkeäksi ja sitä halutaan jatkaa. Vuoden 2013 jälkeen toimintaa toteutetaan mahdollisesti kesäkouluina, joihin haetaan erillinen rahoitus. Myös muita rahoitus- ja toimintamahdollisuuksia selvitetään. Vuonna 2014 NBSW-verkoston koordinointia jatkaa Aalborgin yliopisto. 14

15 5 VERKKO-OPETUS 5.1 Sosnetin verkko-opetuksen tausta ja toteuttaminen Sosnetin verkko-opetuksen yhteistyöperusta on luotu Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) hankemäärärahan turvin vuosina Hankerahoituksen päätyttyä vuonna 2006 yliopistot ovat jatkaneet aktiivisesti sosiaalityön verkko-opetusyhteistyötä. Yksiköt tarjoavat vuosittain verkkokursseja valtakunnalliseen opetustarjontaan ja ovat toteuttaneet vuonna 2008 aloitettua Sosiaalityön johtamisen, hallinnon ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen opintokokonaisuutta (25 35 op). Sosnetin verkko-opetusta toteutetaan osittain Mediamaisterit-yrityksen palvelimella olevassa Moodleoppimisympäristössä. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen erikoisalat (5) ja tutkijakoulu käyttävät verkkoalustaa omien opiskelijoidensa työskentely-ympäristönä. Moodlea käytetään myös eri yliopistojen edustajista koostuvien työvaliokuntien aineistojen tallentamiseen ja tarvittaessa kirjalliseen kommunikointiin. Tämän lisäksi verkko-opetuksen valtakunnallista toteuttamista on siirretty entistä enemmin yliopistojen omiin Moodle-oppimisympäristöihin. Vuonna 2013 kursseja on toteutettu Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston Moodlessa ja Jyväskylän yliopiston Optima-ympäristössä. Tämä on tuonut joustavuutta kurssien toteutukseen, koska haka-kirjautuminen mahdollistaa opiskelijoiden sujuvan osallistumisen eri yliopistojen ympäristöissä. Sosnetin koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen, työvaliokunnan puheenjohtaja ja koordinaattori valmistelevat työvaliokunnan kokoukset. Vuonna 2013 työvaliokunta on pitänyt seitsemän verkkovälitteistä kokousta ja kaksi kasvokkaista kokousta. Ensimmäinen kasvokkainen kokous oli Helsingissä SULOP-seminaarin yhteydessä maaliskuussa ja toinen lokakuussa. Vuoden 2013 työskentelyssä keskeisinä olivat opetustarjontaan liittyvän valmistelun ohella verkko-opetuksen kehittäminen ja opetusyhteistyön tiivistäminen. Verkko-opetuksen liittyvä kehittämistyö on jatkunut koko 2000-luvun keskittyen erityisesti uusien verkkokurssien luomiseen ja niiden sisällölliseen päivittämiseen. Vuonna 2013 on jatkettu yhteisten verkkopohjaisten materiaalien ja verkkokurssien kehittämistä erityisesti seuraavien sisältöalueiden osalta: lainsäädäntö, englanninkielinen materiaali, sosiaalityön työmenetelmät, peruskurssin yhteinen materiaali ja uusi verkkoympäristö. Uusia materiaaleja, suunnitelmaa ja uutta oppimisympäristöä Soppia esiteltiin sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaarissa Jyväskylässä. Vuonna 2013 luotiin uusi oppimisympäristö Soppi. Ympäristö on luotu sulautuvan oppimisen ja opettamisen periaatteen mukaisesti. Kaikki kursseihin liittyvä materiaali, ohjeistukset opettajille ja opiskelijoille sekä materiaalien alueet on viety uuteen ympäristöön. Tarkoituksena on, että yhteisiä materiaaleja tehdään entistä enemmän yhteisen tiedonrakentelun ja niin sanotun joukkoistamisen periaattein niin, että kukin voi halutessaan täydentää yhteisiä materiaaleja ja tuottaa niihin sisältöjä. Sosnet tarjosi myös mahdollisuutta osallistua SULOP2013-seminaariin. Verkostosta Helsingin yliopiston järjestämään seminaariin osallistui 10 opettajaa. Osana verkko-opetuksen kehittämistä kirjoitettiin (Suonio, Mari & Kilpeläinen, Arja & Väänänen-Fomin, Marja) artikkeli Helsingin yliopiston sulautuvan opetuksen julkaisuun. Artikkelin aiheena oli oppimateriaalien kehittäminen yliopisto-opetukseen sosiaalityön valtakunnallisessa verkostossa. Tapausesimerkkinä artikkelissa oli sosiaalioikeuden valtakunnallinen materiaali. Esimerkkeinä sulautuvan opetuksen periaattein toimivista materiaaleista ovat Lapin yliopistossa tuotettu Sosiaaliturvan historia -verkkokurssin materiaalit, Helsingin yliopistossa Aino Kääriäisen tuottama materiaali Asiakastyön dokumentoinnista Helsingin yliopiston Moodlessa ja perusopintojen, erityisesti peruskurssin materiaali, joka sijaitsee Itä-Suomen yliopiston Moodlessa. Peruskurssin materiaali sisälsi vuoden 2013 lopussa 10 luentotallennetta, joita on hyödynnetty opetuksessa Itä-Suomen, Lapin, Helsingin ja Tampereen yliopiston Porin yksikön opetuksessa. Pääsääntöisesti palaute on ollut positiivista, mutta opettajat kaipaavat lisää ohjeistusta materiaalin käyttöön. Jatkossa huomiota tulee kiinnittää siihen, että materiaaliin liitettävät luennot ovat perusopintoihin sisällöllisesti ja vaatimuksiltaan soveltuvia. 15

16 Vuoden aikana on työstetty eteenpäin sosiaalityön työmenetelmäoppikirjaa. Työmenetelmäoppikirja julkaistaan vuonna Englanninkielinen materiaalipankki on työstetty osin valmiiksi ja valmiit osiot on julkaistu Soppi-oppimisympäristössä. Näiden lisäksi vuonna 2013 on kehitetty uusi verkkokurssi Rikosseuraamukset - asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia. Verkkokurssi tuotettiin yhteistyössä KRIS-Tampere ry:n kanssa. Kris on kolmannen sektorin yhdistystoimija, jonka toiminta perustuu vahvasti kokemus- ja vertaisasiantuntijuuteen. Verkkokurssilla on kokeiltu uudenlaisia verkko-opetuksen työskentelyn muotoja, mm. chat-istuntoja, joihin on osallistunut asiantuntijoita KRIS-Tampere ry:stä. Verkko-opetuksen käytännön toteutuksen koordinoinnista vastasi vuonna 2013 yliopisto-opettaja Mari Suonio Itä-Suomen yliopistosta. Suonio työskenteli kokonaikaisesti Sosnetin tehtävissä ja 1.7. alkaen 50 % työpanoksella osallistuen myös valtakunnalliseen opetukseen koordinoinnin ja kehittämisen lisäksi. Koordinaattorin tehtävinä ovat mm.: Valtakunnallisesti toteutettavien verkkokurssien järjestämisen koordinointi Pedagoginen ja tekninen tuki opettajille valtakunnallisilla kursseilla Opetuksen kehittäminen Verkko-opetuksen työvaliokunnan kokousten valmistelu, esittelijänä ja sihteerinä toimiminen Verkkovälitteiseen ja sulautuvaan opetukseen liittyvien tapahtumien koordinointi ja järjestelyt Sosnetin Moodlen ja erikoistumiskoulutuksen verkkoympäristöjen ylläpito Viestintätehtävät ja Soppi-sivuston ylläpito. 5.2 Verkko-opetustarjonta ja suoritetut opintopisteet 2013 Sosnet tarjosi sosiaalityön perustutkinnon eri opintovaiheiden opiskelijoille ja jatkokoulutettaville eri kursseja yhteensä 12 verkkokurssia vuoden 2013 aikana. Kolme kurssia toteutettiin vuoden aikana kaksi kertaa, joten kursseja oli tarjolla 15. Yksiköt ovat sitoutuneet opettamaan vähintään yhden kurssin Sosnetin valtakunnallisessa verkko-opetuksessa lukuvuosittain. Lisäksi yksiköt ovat sitoutuneet osoittamaan opettajien työpanosta kursseihin. Vuonna 2013 pidetyistä Sosnetin kursseista kaksi oli englanninkielisiä ja kolme kurssia oli osa Sosnetin tuottamaan Sosiaalityön johtaminen, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen - opintokokonaisuuden (25 op) tarjontaa. Kursseja oli tarjolla yhteensä 50 opintopistettä. Kursseista kolme oli ensimmäistä kertaa tarjonnassa: Lasten oikeudet ja osallistuminen 5 op, Suorituksen johtaminen 5 op ja Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia (3/5 op). Vuoden aikana Lasten oikeudet ja osallistuminen 5 op järjestettiin kaksi kertaa (kevät ja syksy), koska ensimmäisen kurssin järjestämiseen voitiin valita vain pieni osa ilmoittautuneista. Knowledge production and research in social work - kurssin osalta kurssi oli tarjonnassa keväällä 2013 ja uudestaan non-stop-periaatteella syyslukukaudella. Lapsi- perhe- ja holhousoikeus siirrettiin lukuvuonna syyslukukauteen, joten siitä syystä kurssi oli vuoden aikana tarjolla kaksi kertaa. Vuoden aikana uudistettiin ja yhdenmukaistettiin opintojaksokuvauspohja ja tehtiin esimerkiksi kurssille valitsemisen kriteereitä läpinäkyvimmiksi lukuvuotta varten. Ilmoittautumiseen otettiin uutena käyttöön webropol-lomakepohja, joka on nopeuttanut ilmoittautumisten käsittelyä. Sosnetin koulutussihteeri ja verkko-opetuksen koordinaattori hoitavat ilmoittautumisia yhteistyössä. Kurssi-ilmoittautumisten määrä on vuosittain lisääntynyt. Tähän vaikuttavat lisääntynyt opiskelijoiden sisäänottomäärä (esimerkiksi 2013 OKM:n lisärahoitus) ja se, että kurssit on saatu yliopistoissa hyvin osaksi tutkintorakennetta tai suoritusvaihtoehdoiksi. Pääsääntöisesti kurssi, joka yliopistosta on tarjolla valtakunnalliseen opetukseen, kuuluu ko. yliopistossa tutkintorakenteeseen. Tämä tuo myös painetta kurssille valittavien opiskelijoiden määriin. Vuoden aikana onkin kehitetty kursseja ja niiden toteuttamistapoja niin, että entistä enemmän opiskelijoita voidaan valita kursseille. Lisäksi on kehitetty toteuttamistapoja, jotka eivät olleet niin raskaita opettajille. 16

17 Sosnetin verkko-opetusyhteistyössä suoritettujen opintojen määrä suhteessa tarjolla olevien kurssien määrään kasvoi. Vuonna 2013 Sosnetin tarjoaman verkkokurssin suoritti reilu 500 opiskelijaa ja opintopisteitä heidän suorituksistaan kertyi yhteensä Oheisessa taulukossa on eritelty kursseittain ja yliopistoittain opiskelijoiden suorittamat opintopisteet. Opiskelijoiden suorittamat opintopistemäärät vaihtelevat yliopistoittain useasta tekijästä johtuen. Yliopistojen opiskelijamäärät ylipäänsä vaihtelevat. Lisäksi verkkoopetuksen kysyntään ja suoritettuihin opintopisteisiin vaikuttaa, kuinka monta kurssia ko. yliopisto tarjoaa yhteiseen opetukseen ja onko tarjolla olevat kurssit pakollinen osa opiskelijoiden tutkintoa. Pääpiirteittäin opiskelijamäärät ovat kuitenkin suhteessa yliopistojen yhteisen opetuksen panostukseen. KURSSIN NIMI, OPINTOPISTEET JA TUOTTAJAYLIOPISTO HY UEF JY LaY TaY TY YHT. 1 International Social Work and Health Care (UEF, 5 op) Knowledge Production and Research in Social Work (5 op, HY) Yhteisölliset voimavarat (3 op, TaY) Muutosjohtaminen sosiaalityössä (5 op, LaY) Lasten oikeudet ja osallistuminen (5 op, JY) kl Lapsi-, perhe- ja holhousoikeus (5 op, UEF) kl Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa (3-5 op, TY) Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus (5 op, TAY) Osaamisen johtaminen ja asiantuntijuuden kehittäminen (5 op, HY) Suorituksen johtaminen (5 op, JY) Lasten oikeudet ja osallistuminen (5 op, JY) sl, ekstrakurssi Knowledge Production and Research in/on Social Work Practice (5 op, HY) lv Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö (5 op, ISY) Rikosseuraamukset - asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia (5/3 op, TaY YHTEENSÄ Lisäksi verkostossa on hyödynnetty Lapin yliopiston tuottamaa Sosiaaliturvan historia -verkkomateriaalia (2 op) seuraavissa yksiköissä: Itä-Suomen, Lapin ja Turun yliopistot. Verkossa olevana oppimateriaalina tarjolla on ollut Asiakastyön dokumentointi -verkkokurssi Helsingin yliopistosta. Opintomateriaali on ollut käytössä Itä-Suomen yliopistossa aineopintojen käytännön opetuksessa. Perusopintojen, erityisesti peruskurssin materiaali on ollut käytössä seuraavissa yliopistoissa: Itä-Suomen, Helsingin, Lapin ja Tampereen yliopiston Porin yksikkö. Opiskelijoiden opintosuoritukset kyseisistä materiaaleista eivät ole mukana tässä Sosnetin verkko-opetuksen tilastoinnissa. 5.3 Verkkokurssien tuottaminen ja verkkokursseilla opettaminen Sosnetin verkkokurssien toimintaperiaatteena on alusta lähtien ollut sosiaalityön oppiaineiden yhteistoiminnallisuus käytännön tasolla. Yksikön tuottamalle verkkokurssille on haettu opettajia eri yliopistojen sosiaalityön oppiaineiden opetushenkilökunnasta ja jatko-opiskelijoista. Yliopistoissa meneillään olevissa monissa muutoksissa oppiaineiden henkilökunnan työmäärät ja käytettävissä olevat resurssit ovat niukentuneet, mistä johtuen opettajien saaminen kursseille on haastavaa. Verkko-opetuksen laadun ja kehittämisen kannalta on edelleen painotettu sitä, että opettajana työskentelyn tulee sisältyä työaikasuunnitelmiin myös yhteisen valtakunnallisen opetuksen osalta. Lisäksi on selkeytetty valtakunnallisesti toteutettujen verkkokurssien paikkaa tutkintorakenteessa. Vuoden aikana on luovuttu tutoropettajan käsitteestä ja otettu käyttöön käsitteet vastuuopettaja ja opettaja. Vastuuopettajien ohella kursseilla oli 16 opettajaa. Määrä johtuu esimerkiksi siitä, että Rikosseuraamukset-kurssilla yliopistokohtainen opettaja huolehtii kurssin arvioinnin oman yliopiston opiskelijoiden osalta. Lisäksi määrää nostaa Muutosjohtaminen-kurssin opettajien määrä ja työn jakaminen. Muiden kuin vastuuopettajien määrät jakautuivat seuraavasti: 3 opettajaa Tamperen yliopistosta 3 opettajaa Jyväskylän yliopistosta 1 opettaja Turun yliopistosta 2 opettajaa Itä-Suomen yliopistosta 7 opettajaa Lapin yliopistosta Kursseista neljä on toteutettu pelkästään vastuuopettajan työpanoksella. 17

18 5.4 Johtamisopintojen kehittäminen Sosnetissa käynnistyi vuonna 2008 Sosiaalityön johtaminen, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen - opintokokonaisuuden (25 35 op) verkko-opinnot. Opintokokonaisuuden tuottamisen taustalla oli opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, joka esitti johtamiskoulutuksen lisäämistä kaikkiin sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tämänkin jälkeen korostanut sosiaalityön koulutuksen johtamiseen liittyviä opintoja. Opintokokonaisuudessa toimi vuosina johtamisopintojen koordinaatioryhmä, joka pyrki hakemaan ratkaisuja opintokokonaisuuden pitkäjänteiselle kehittämiselle ja tavoitteena oli saada opintokokonaisuudesta mahdollisimman vakaa kokonaisuus, jossa opintojen tarjonta olisi turvattu. Opintokokonaisuuden merkitys sosiaalityön pääaineopiskelijoille on kiistaton, vaikka yliopistoissa on tarjolla eri tieteenaloilla johtamisen ja hallinnon opintoja. Vuoden 2013 aikana selvitettiin opintokokonaisuuden tarjoamisen mahdollisuudet eri yksiköissä ja päädyttiin siihen, että opintokokonaisuus säilytetään 25 op:n suuruisena tarjonnassa. Käytännössä valtakunnallisista verkkokursseista tarjolla on 15 op ja opiskelija voi omassa yliopistossaan sopia, mitkä johtamisen opinnot hän liittää osaksi kokonaisuutta. Kokonaisuus on mahdollista suorittaa sivuaineena seuraavissa yliopistoissa: Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopiston Porin yksikkö. Opintokokonaisuuden opintoja voidaan sisällyttää pääaineen lisäksi myös muuten tutkintoon. Lisäksi kurssit ovat erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelmissa kaikilla viidellä erikoisalalla. Erikoistumiskoulutuksen opiskelijat suorittavat 5 op laajuisen kurssin Sosnetin johtamisen opintokokonaisuudesta. 5.5 Sosnetin verkko-opetuksen arviointi ja kehittäminen Sosnet on tarjonnut valtakunnallista verkko-opetusta vuodesta Vuonna 2011 toteutettiin arviointikysely Sosnetin verkko-opetukseen osallistumisesta, osallistuneiden kokemuksista ja koulutustarjonnan kehittämistarpeista (Päykkönen, Kirsi 2011: "Kehittäkää verkko-opetusta joutuisasti!" Sosnetin verkko-opetus opiskelijoiden ja opettajien kokemuksissa. SOSNET Julkaisuja 4.). Keskeisimpiä tuloksia oli, että verkkoopetusta tulisi kehittää tarkoituksenmukaisen kurssitarjonnan osalta. Kehittämistyötä on painokkaasti jatkettu edelleen vuonna Vuoden 2013 aikana Sosnetin verkko-opetuksen kehittämisessä keskityttiin erityisesti uusien verkkokurssien (3 kpl) ja verkko-opintomateriaalien kehittämiseen, jossa yhtenä keskeisenä osana oli peruskurssin materiaali ja sen käyttöönotto syyslukukaudella. Suurin ja näkyvin uudistus on uusi Soppi-oppimisympäristö ( johon on koottuna kaikki verkkovälitteiseen opetusyhteistyöhön liittyvät materiaalit. Sosnetin verkko-opetuksen sisällöllistä ja pedagogista kehittämistä on viety enemmän sulautuvan opetuksen ja monimuotoistamisen suuntaan, mikä on vaatinut käsitteellisiä keskusteluja ja verkkovälitteisen opetusyhteistyön monimuotoisemman ymmärryksen luomista. Yhtenä tavoitteena on ollut opettajien kouluttautumisen tukeminen, johon liittyy myös motivointityö opetusyhteistyön mahdollisuuksien näkemiseen. Niin ikään on työskennelty siihen suuntaan, että myös sisällöntuottaminen julkiseen verkkoon oppimateriaaliksi mahdollistuisi suljettujen verkkokurssien rinnalla. Esimerkkeinä opetuksen monimuotoistamisesta ovat mm. seuraavat: perusopintoihin tuotettava oppimateriaali, jossa perusopintoihin sisältyvistä sisältöalueista on muodostettu pedagoginen kokonaisuus verkkoon lainsäädännön opetukseen tuotettu monipuolinen oppimateriaali oppimistehtävineen, tapauskuvauksineen sekä mallivastauksineen sosiaalityön työmenetelmistä laadittava e-oppikirja, jota tullaan täydentämään ja päivittämään verkkosivustolle tulevin sovellusesimerkein. Monimuotoistaminen näkyy myös siinä, että materiaalien verkkovälitteisyydessä on huomioitu sosiaalisen 18

19 median mahdollisuudet ja erilaiset pilvipalvelut. Näin ollen esimerkiksi Rikosseuraamukset-kurssin videomateriaalit ovat Vimeo-palvelussa ja englanninkielinen materiaalipankki on luotu Google Driveen. Verkostossa on pidetty tärkeänä, että opetuksen kehittämisen tukena opettajat ovat voineet osallistua verkkopedagogiseen koulutukseen. Maaliskuussa 2013 verkoston opettajilla oli mahdollisuus osallistua Sosnetin tukemana SULOP2013-seminaariin Helsingissä. Lisäksi verkko-opetuksen koordinaattori tukee verkkokurssien toteuttamisessa, neuvoo esimerkiksi päivityksissä sekä erilaisissa toteutustavoissa. Vuonna 2013 on edelleen jatkettu kehittämistyötä ja viety työn alla olevia pieniä kehittämishankkeita eteenpäin. Nämä ovat olleet mahdollisia Sosnetin erillisen resurssoinnin turvin, joka on mahdollistanut paitsi uusien materiaalien tuottamisen, myös huolellisen paneutumisen erityisesti verkkovälitteisen opetusyhteistyön pedagogisiin kysymyksiin ja sosiaalityön oppimateriaalit ja sisällöt kokoavan oppimisympäristön suunnitteluun. Yhteistyö tuottaa yhteisten kurssien ja materiaalien ohella pedagogista ja opetussisältöjen kehittämistä sekä merkittävää taloudellista synergiaa verkoston yksiköille. Samalla se mahdollistaa kansallisen osaamisen yhteiseen käyttöön. Haasteena on ollut opiskelijamäärään lisääntyminen, opettajaresurssien tehokas käyttö kursseilla ja vanhempien kurssien päivitystyön vaatima aika. Jatkossa tulee kiinnittää myös entistä enemmän huomiota selkeään tiedottamiseen ja ohjeistukseen niin opiskelijoiden kuin opettajien osalta. Näin verkostossa tuotetut materiaalit ja kurssit saadaan tehokkaaseen ja opetusta aidosti tukevaan käyttöön. 19

20 6 VERKOSTON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Sosnetissa on panostettu kansainvälistymisen kehittämiseen. Asiaa on pidetty tärkeänä kaikissa kuudessa sosiaalityön koulutusyksikössä ja verkostossa on tehty tiiviisti työtä sen eteen, että kansainvälinen toiminta olisi luontevasti mukana kaikilla Sosnetin toiminta- ja tehtäväalueilla. Sosnetin kansainvälisen toiminnan fokus oli toiminnan alkuvaiheessa erityisesti yhteistyö venäläisten ja Baltian maiden sosiaalityön korkeakoulujen kanssa. Sosnet toteutti kaksi kolmivuotista lähialueyhteistyöhanketta vuosina FIRST-SOSNET -verkoston puitteissa toteutettiin opiskelija- ja opettajavaihtoa syksystä 2004 alkaen viiden venäläisen yliopiston kanssa. Vuosina Sosnet osallistui opiskelija- ja opettajavaihtoa mahdollistavaan The Displaced Persons Project: An EU-Canada Social Work Exchange - hankkeeseen, jossa olivat mukana suomalaisten yliopistojen ohella yliopistoja Kanadasta, Itävallasta, Puolasta ja Belgiasta. Vuonna 2013 Sosnetin kansainvälinen toiminta painottui tutkijakouluun ja NordForskin vuodesta 2009 rahoittamaan The Nordic Baltic Doctoral Network in Social Work -tutkijakoulutusverkostoon. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tutkijakoulun ohella verkostossa ovat mukana Ruotsin sosiaalityön tutkijakoulu ja yliopistoja Norjasta, Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Verkosto järjestää vuosittain kesäkoulun ja tutkimuskursseja sekä myöntää matka-apurahoja jatko-opiskelijoilleen. Lisäksi verkoston tutkijakoulut ja yliopistot pitävät osaa järjestämistään kursseista avoimina verkoston jatko-opiskelijoille. Nordic- Baltic Doctoral Networkin toiminta on raportoitu muualla tässä toimintakertomuksessa. Vuoden aikana tehtiin merkittävä yhteistyöavaus kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences - tutkijakoulun kanssa. Aloite yhteistyölle tuli vuonna 2012 Kiinasta, jossa laajasta ja korkeatasoisesta yhteiskuntatieteellisestä koulutuksesta huolimatta ei ole toistaiseksi vielä sosiaalityön oppiaineen omaa tohtorikoulutusta. Yhteiskumppani pitää suomalaista sosiaalityön tutkimusta ja koulutusta korkeatasoisena, ja on siksi kiinnostunut kehittämään yhteistyötä erityisesti tohtorikoulutuksessa. Tampereen yliopiston emeritusprofessori Jorma Sipilä neuvotteli loppuvuodesta 2012 yhteistyösopimuksen sisällön Kiinan vierailun aikana. Yliopistojen rehtorit allekirjoittivat yhteistyösopimuksen kevään 2013 aikana. Sosnetin ja GSCASS:n yhteistyö sisältää: 1) akateemiset seminaarit ja konferenssit, 2) vierailevat professorit, 3) tohtorikoulutus ja siihen liittyvä opiskelijavaihto, 4) maisterin tutkintoon sisältyvät opiskelijavaihdot ja 5) tutkimusyhteistyön. Sosnet valmisteli Sosnetin ja Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences (GSCASS) kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistamaan hankehakemuksen, joka jätettiin CIMO:n Kiina-ohjelman haussa Hankehakemuksessa hakijana toimi Lapin yliopisto ja hankekumppaneina ovat kaikki Sosnetin yliopistot ja Kiinasta GSCASS. Hankkeen tavoitteena on sosiaalityön koulutuksen, erityisesti tohtorikoulutuksen vahvistaminen Kiinassa sekä suomalaisen tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen. Hankkeen tarkoituksena on luoda yhteinen vertailevaa tutkimusta painottava opintokokonaisuus Sosnetin ja GSCASS:n yhteistyönä. Hankkeessa järjestetään kaksi intensiiviseminaaria: toukokuussa 2014 Suomessa ja maaliskuussa 2015 Kiinassa. Kaksivuotiseksi tarkoitettu hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ( euroa) CIMOlta marraskuussa Haussa oli jätetty 25 hakemusta, joista rahoitettiin kahdeksaa hanketta. GSCASS:n professori Zhao Yihong oli kutsuttuna vierailevana luennoitsijana Sosnetin tutkijakoulun seminaarissa Järvenpäässä. Presidentti Huang Xiaoyong ja ohjelmajohtaja GSCASS:n kansainvälisen vaihdon ja yhteistyön keskuksesta vierailivat Sosnetin koordinaatioyliopistossa Vierailun aikana neuvoteltiin yhteistyön tarkemmista yksityiskohdista sekä esiteltiin yhteistyöosapuolten toimintaa. Tarkoituksena on, että lähivuosien aikana Kiinasta hakeutuu suomalaisiin yliopistoihin opiskelijoita suorittamaan tohtorin tutkintoa. Loppuvuodesta 2013 käynnistettiin soveltuvien tohtorikoulutettavakandidaattien rekrytointi, jolloin tavoitteena on, että soveltuvat ehdokkaat voisivat hakea sosiaalityön tohtorikoulutettaviksi kevään 2014 aikana sosiaalityön koulutusta järjestäviin yliopistoihin. 20