Erikoissosiaalityöntekijän koulutus lisensiaatin tutkintona

Transkriptio

1 Erikoissosiaalityöntekijän koulutus lisensiaatin tutkintona OPINTO-OPAS

2 Julkaisija: Toimittanut: Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto, Sosnet Sanna Lähteinen puh Lapin yliopisto, PL 122, ROVANIEMI Painatus: Lapin Yliopistopaino, Rovaniemi 2012 ISSN X

3 LUKIJALLE Opinto-opas on tarkoitettu ensisijaisesti erikoissosiaalityötekijän koulutuksen opiskelijoille, mutta se toimii hyödyllisenä tietolähteenä myös opintojaan suunnitteleville ja sosiaalityön koulutusyksiköiden henkilöstölle. Opas sisältää yleiskuvauksen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta sekä tutkinnon rakenteesta ja tavoitteista. Lisäksi se sisältää koulutusta koskevat yleiset määräykset ja käytännöt sekä kaikkien erikoisalojen tutkintorakenteet. Loppuun on koottu hyödyllisiä yhteystietoja. Opiskelijan kannattaa tutustua tämän oppaan lisäksi erikoisalan opetussuunnitelmaan. Siinä on opintojaksojen kuvaukset ja edellytettävä kirjallisuus. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen opinto-opas on voimassa vuoteen 2015 saakka. Muuttuneista käytännöistä tiedotetaan erikoistumiskoulutuksen opiskelijoita erikseen. Opas julkaistaan myös Sosnetin www-sivuilla ( Onnea ja menestystä opintoihin! 3

4 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 3 SISÄLTÖ... 4 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE... 5 Suoritettava tutkinto... 5 Sosiaalityön erikoisalat... 5 Tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 6 Tutkinnon suorittaminen... 7 Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset... 7 KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA... 9 Opiskelijavalinta... 9 Valintakriteerit... 9 Jatko-opiskelijaksi kirjoittautuminen... 9 KOULUTUKSEN ORGANISAATIO KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Koulutuksen suoritustavat Suoritusten arviointi Henkilökohtainen opintosuunnitelma Opintojen korvaaminen Opintosuoritusten rekisteröinti Lisensiaatintutkimus osana koulutusta Lisensiaatintutkimuksen ohjaus Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Koulutuksesta annettava todistus Koulutuksen arviointi ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET YHTEYSTIEDOT Sosnetin puheenjohtaja ja johtoryhmän jäsenet Koulutuksesta vastaavat professorit Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta Henkilöstö koordinaatioyliopistossa Sosiaalityön koulutusyksiköt

5 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE Suoritettava tutkinto Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen. Tavoitteena on syventää sosiaalityön asiantuntijuutta, vahvistaa sosiaalialan kehittämiseen tarvittavia taitoja ja lujittaa ammatillista identiteettiä. Erikoistumiskoulutus ei tähtää tutkijakoulutukseen, vaan sosiaalityön asiantuntijuuden syventämiseen tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen keinoin. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen tarve nousee nopeasti muuttuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaalityön erityisosaamisen syventämisen vaateista sekä hyvinvointipal- veluiden uudelleenjärjestämisen tarpeista. Pitkäkestoisten täydennys- ja PD-koulutusten ohella tarvitaan lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus. Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet. Sosiaalityön erikoisalat Erikoissosiaalityöntekijän koulutus käynnistyi vuoden 2000 alussa opetusministeriön myöntämän erillismäärärahan turvin. Erikoistumiskoulutusta voidaan järjestää viidellä erikoisalalla (Asetus 568/2005): - Lapsi- ja nuorisosiaalityö (koulutus käynnissä ) - Kuntouttava sosiaalityö (koulutus käynnissä , käynnistyy uudelleen ) - Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (koulutus käynnissä , käynnistyy uudelleen ) - Yhteisösosiaalityö (koulutus käynnissä ) - Hyvinvointipalveluiden erikoisala (koulutus käynnissä ). 5

6 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE Tutkinnon tavoitteet ja rakenne ERIKOISALAOPINNOT 55 op TUTKIMUS- METODOLOGIA- OPINNOT 25 op LISENSIAATIN- TUTKIMUS 40 op ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAATIN TUTKINTONA 120 op Tutkinnon tavoitteena on vahvistaa koulutettavien ammatti-identiteettiä, lisätä heidän professionaalisia valmiuksiaan sekä kehittää kykyä tarkastella analyyttisesti omaa työtä ja sen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan. Opiskelija laatii henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) yhdessä koulutuksesta vastaavan professorin kanssa. HOPS on väline erikoistumiskoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Se on opiskelun sisältöä ja aikataulua koskeva suunnitelma, jota päivitetään ja tarkistetaan opiskelun aikana tarvittaessa. Sadankahdenkymmenen opintopisteen (120 op) tutkinto rakentuu erikoisala- ja tutkimusmetodologiaopinnoista ja lisensiaatintutkimuksesta. Erikoisalaopinnot (55 op): Erikoisalaopinnot perehdyttävät alan teoriaan, käytäntöön ja tutkimukseen. Erikoisalaopintoja ei pääsääntöisesti voi korvata. Opintoihin sisältyy Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op), joka toteutetaan ryhmämuotoisena työskentelynä. Työskentelyn tavoitteena on pohtia sosiaalityön erityisluonteen tunnistamista ja kehittämistä, tukea ammatti-identiteetin kehittymistä ja sosiaalityön asiantuntijana toimimista sekä avata uudenlaisia mahdollisuuksia. Ohjauksessa paneudutaan erityisesti koulutuksen ja ammatillisen suhteen lujittamiseen. Tutkimusmetodologiaopinnot (25 op): Tutkimusmetodologiaopinnot edistävät valmiuksia tutkivan ja analyyttisen työotteen omaksumiseen. Menetelmäopintojen tarkoituksena 6

7 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE on antaa välineitä käytännön työssä tapahtuvaan tutkimukseen. Opintojaksot integroidaan mahdollisimman pitkälle tukemaan myös opintoihin sisältyvän tutkielman laatimista. Lisensiaatintutkimus (40 op): Opintojen aikana laaditaan lisensiaatintutkimus. Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen kuuluvan lisensiaatintutkimuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia oman erikoisalansa ja sen ammattikäytännön kehittämiseen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen aihepiirin valinnan ja tutkimustehtävän edellytetään olevan sosiaalityön ja oman erikoisalan kannalta relevantteja. Opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimuksen aihepiiriin ja sitä koskevaan tieteelliseen keskusteluun. Opiskelijalla tulee olla valmius itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, hallita tutkimusprosessi sekä tieteellinen kirjoittaminen. Lisensiaatintutkimus voi olla yhtenäinen tieteellinen työ tai julkaistu / julkaistavaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Sen lisäksi siihen voi sisältyä myös käytännön opas, ääni- ja kuvatallenteita, kuten cd-rom, video tai verkkosivuja, joita voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa tai käytännön työssä. Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöihin. Tutkinnon suorittaminen Tutkinto suoritetaan työn ohella neljässä vuodessa. Tutkinnon suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetusjaksoille, joita on neljä kertaa vuodessa (yht. noin 12 pv) eri puolella Suomea. Koulutukseen sisältyy verkko-opetusta, jonka vuoksi opiskelijalla on oltava käytössään verkkoyhteyksin varustettu tietokone. Tutkinnon suorittaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Koska tutkinto kiinnittyy oman työn kehittämiseen ja sosiaalityön ammattikäytäntöihin, työnantajan tuki on tarpeellinen. On osoittautunut, että opintojen menestyksellinen suorittaminen vaatii joustavia työjärjestelyjä. Tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, jonka jatko-opiskelijaksi opiskelija kirjautuu. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on opiskelijoille maksutonta. Koska koulutusta järjestetään valtakunnallisesti, on osoittautunut, että opintojen menestyksellinen suorittaminen 7

8 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE vaatii joustavuutta työnantajalta niin työajan käytön (lähiopetuspäiville osallistuminen) kuin kustannusten (matkat ja majoitukset lähiopetuspäivillä) suhteen. Lisensiaatintutkimuksen tekemistä edesauttaa mahdollisuus joustaviin työjärjestelyihin tai lyhyeen virkavapauteen lisensiaatintutkimuksen kirjoittamisvaiheessa. Tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, jonka jatkoopiskelijaksi opiskelija on valittu. Lisensiaatintutkimuksen tekemistä varten opiskelijoilla on mahdollisuus anoa stipendejä ja tutkimusrahoitusta. Opiskelijat ovat onnistuneet saamaan rahoitusta mm. seuraavilta tahoilta: - Työsuojelurahasto - Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kulttuurirahasto - Eemil Aaltosen säätiö - Miina Sillanpään säätiö - ESR-rahoitukset - kaupungit ja kunnat. Lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista saa koulutuksesta vastaavilta professoreilta ja omasta yliopistosta. Koulutuksesta vastaavat professorit voivat pyydettäessä kirjoittaa suosituksia hakemuksia varten. Koulutukseen osallistuvilla on oikeus tietyin ehdoin saada opintovapaata, aikuiskoulutustukea ja ammattikoulutusrahaa. Tarkempia tietoja tuesta saa Kelasta, yliopistojen opintotukitoimistoista ja Koulutusrahastosta ( 8

9 KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalinta Koulutus järjestetään valtakunnallisesti, mutta opiskelijat suorittavat tutkintonsa johonkin kuudesta sosiaalityön koulutusta järjestävästä yliopistosta. Hakijan tulee hakulomakkeessa ilmoittaa se yliopisto, johon hän ensisijaisesti toivoo pääsevänsä. Kullekin sosiaalityön erikoisalalle valitaan 18 opiskelijaa, paitsi Hyvinvointipalveluiden erikoisalalle, jolle valitaan 24 opiskelijaa. Kuhunkin verkostoyliopistoon on kiintiöity 3 (Hyvinvointipalveluiden erikoisalalla 4) opiskelupaikkaa. Lisäksi Helsingin yliopistoon valittavista opiskelijoista (3) valitaan yksi ruotsinkielinen opiskelija kullekin erikoisalalle, mikäli hakija saa vähintään saman pistemäärän kuin alimmalla pistemäärällä koulutukseen valittava henkilö. Valintakriteerit Koulutukseen valittavilta edellytetään ylipistollista maisterin tutkintoa, sosiaalityöntekijän ammatillista kelpoisuutta (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005), vähintään kahden vuoden työkokemusta sosi aalityöstä sekä hakuajan päättymiseen mennessä toimitettua lisensiaatintutkimuksen ideapaperia. Opiskelijavalinnassa painotetaan aikaisempaa koulutusta sekä erikoisalalla hankittua työkokemusta ja ammatillista kehittämistoimintaa. Hakijalla on mahdollisuus saada lisäpisteitä mm. ammatillisesta kehittämistoiminnasta, sosiaalityöhön liittyvistä tieteellisistä tai ammatillisista julkaisuista, pro gradu - tutkielman arvosanasta sekä lisensiaatintutkimuksen ideapaperista. Tarkemmat hakukriteerit määritellään hakukuulutuksen yhteydessä ja erillisessä hakuoppaassa. Jatko-opiskelijaksi kirjoittautuminen Kun hakijalle on tullut kirjallinen tieto valituksi tulemisestaan, hänen on ilmoittauduttava asianomaisen yliopiston jatko-opiskelijaksi. Ilmoittautumisessa noudatetaan kunkin yliopiston omia käytäntöjä. Tarkemmat ohjeet menettelystä lähetetään valintapäätöksen yhteydessä. Erikoistumiskoulutuksen opiskelijoiden tulee ilmoittautua läsnäolevaksi opiskelijaksi omaan yliopistoon jokaisen lukukauden alkaessa. Lisätietoja omasta kotiyliopistosta. 9

10 KOULUTUKSEN ORGANISAATIO Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama valtakunnallinen yliopistoverkosto Sosnet. Verkostossa toimivat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Verkoston koordinaatiosta vastaa Lapin yliopisto. Koulutusjärjestelmää koordinoi johtoryhmä, jossa on edustus jokaisesta sosiaalityön koulutusyksiköstä. Kunkin erikoisalan koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaavat nimetyt osa-aikaiset erikoisalaprofessorit, jotka tulevat verkoston yliopistoista. Erikoistumiskoulutuksesta vastaavat professorit ja Sosnetin koulutuspäällikkö muodostavat yhdessä erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja kehittää koulutusta sekä esittää johtoryhmälle opetussuunnitelmat ja opiskelijavalinnat. Erikoistumiskoulutuksen hallinnosta, taloudesta, yleisistä opintoasioista sekä lähiopetusjaksojen käytännön asioista vastaavat Lapin yliopistossa työskentelevä koulutuspäällikkö ja -sihteeri. KOULUTUKSEN ORGANISAATIO 10

11 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Koulutuksen suoritustavat Lähiopetusjaksot Koulutus koostuu neljästi vuodessa järjestettävistä kolmipäiväisistä lähiopetusjaksoista. Lähiopetusjaksot järjestetään pääsääntöisesti eri yliopistopaikkakunnilla tai niiden läheisyydessä. Lähiopetusjaksoilla käsitellään erikoisalaan liittyviä teemoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä tutkimusmetodologisia kysymyksiä ja lisensiaatintutkimusta. Lähiopetusjaksot koostuvat vierailevien luennoitsijoiden ja koulutuksesta vastaavien professoreiden luennoista, yhteisistä keskusteluista, ryhmätyöskentelystä ja tenteistä. Vierailevat luennoitsijat edustavat sosiaalityön tutkimuksen ja alan käytännön parhaita asiantuntijoita. Lähiopetusjaksoille osallistuminen on pakollista. Sairaustapauksista ja muista mahdollisista poissaoloista on ilmoitettava etukäteen koulutuksesta vastaavalle professorille sekä sovittava korvaavista tehtävistä. Aktiivinen osallistuminen lähiopetusjaksolle muodostaa 2 op suorituksen erikseen sovittavasta opintojaksosta. Etätehtävät Koulutukseen sisältyy runsaasti erimuotoisia kirjallisia tehtäviä: esseitä, kirja-arvosteluja, luentopäiväkirjoja. Osa kirjallisista tuotoksista ja niihin liittyvästä keskustelusta voidaan käydä verkkoympäristössä. Etätehtävät on osin mahdollista räätälöidä henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehtävistä tulee neuvotella professorin kanssa. Etätehtävien sisältö ja laajuus (opintopiste- ja sivumäärä) määritellään kunkin tehtävänannon yhteydessä. Tutkimusseminaarit Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöihin. 11

12 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Verkko-opiskelu ja Moodle Koulutuksessa hyödynnetään laajasti tieto- ja viestintätekniikkaa ja se antaa valmiudet verkkoopiskeluun. Käytössä on verkkooppimisympäristö Moodle, jonka lisäksi hyödynnetään mm. verkkosivuja ja sähköpostia. Moodleen pääsee kirjautumaan henkilökohtaisten tunnusten avulla. Alustan käyttöön liittyvissä teknisissä ongelmissa voi olla yhteyksissä koordinaatioyliopistossa toimivaan koulutuspäällikköön. Kotiyliopiston opetustarjonta Opiskelijalla on oikeus osallistua omassa kotiyliopistossa järjestettävään opetukseen. Opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon koulutuksesta vastaavan professorin kanssa sovittavalla tavalla. Opiskelijoiden tulee ottaa selvää oman kotiyliopistonsa tarjoamista koulutusmahdollisuuksista, esimerkiksi jatkokoulutusseminaareista, menetelmäopetuksesta ja kirjaston tarjoamista tiedonhakukursseista. Lisensiaatintutkimuksen etenemisen kannalta on tärkeää ylläpitää yhteyttä kotiyliopistoon. Suoritusten arviointi Kirjalliset tehtävät arvioidaan pääsääntöisesti asteikolla hylätty hyväksytty. Tehtävistä saa useimmiten myös palautteen, joka voi olla esimerkiksi kirjallinen palaute henkilökohtaisesta suorituksesta, vertaispalaute, suullinen ryhmäpalaute tai keskustelutilaisuus lähiopetusjaksolla. Palautteen saaminen edellyttää tehtävän palauttamista määräajassa. Etätehtävän palauttaminen sovittuun ajankohtaan mennessä mahdollistaa tehtävien sisällöllisen huomioimisen ja hyödyntämisen lähiopetusjaksolla. Kirjallisten tehtävien tekemisellä harjoitellaan tieteellisen tekstin tuottamista, joten arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä sisällöllisiin että tekstuaalisiin kysymyksiin tehtävänannon mukaisesti. Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla hyväksytty kiittäen hyväksytty. Arvostelussa on syytä käyttää mainesanaa kiittäen hyväksytty, mikäli tutkimus lisää olennaisesti sosiaalityön alan tietoa tai kehittää teoriaa tai ammattikäytäntöjä tai on muutoin erityisen ansiokas. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä vastuullisen professorin kanssa. HOPS on väline erikoistumiskoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Se on opiskelun sisältöä ja aikataulua koskeva suunnitelma, jota päivitetään ja tarkistetaan opiskelun aikana. 12

13 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Erikoisalan opetussuunnitelma saa konkreettisen sisällön henkilökohtaisen opintosuunnitelman kautta. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan pohjautuvat suoritukset sovitaan koulutuksesta vastaavan professorin kanssa. Opintojen korvaaminen Erikoisalaopintoja ei pääsääntöisesti voi korvata. Mahdollisista korvaavuuksista on aina neuvoteltava erikseen professorin kanssa. Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritukset rekisteröidään kunkin kotiyliopiston opintosuoritusrekisteriin. Koulutuksesta vastaavat professorit toimittavat suoritukset kotiyliopistoon rekisteröitäväksi. Opintosuorituksia ei voida viedä rekisteriin, mikäli opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksi kotiyliopistoonsa lukuvuoden alkaessa. Opiskelijalla on oikeus pyytää opintorekisteriote omasta yliopistostaan. Opiskelijan kannattaa seurata opintojensa edistymistä myös opintorekisteristä. Lisensiaatintutkimus osana koulutusta Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen sisältyy lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 40 opintopistettä, kolmannes opinnoista. Laajuudeltaan se on suppeampi kuin perinteinen lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 90 opintopistettä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää sosiaalityön ammatillista osaamista syventämällä sitä tieteen ja tutkimuksen keinoin ja liittämällä käytännön tieto tieteelliseen keskusteluun. Käytäntöön liittyvät sidokset ovat sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa tutkimuksen lähtökohta. Käytäntöön kiinnittyminen voi näkyä tutkimusaiheessa, käytetyssä aineistossa, tutkimusotteessa, tulosten tulkinnassa tai tutkimuksen muodossa. Tutkimuksessa voidaan käsitteellistää ja problematisoida käytännön tietoa, etsiä siihen uusia näkökulmia ja tehdä käytännön työtä näkyväksi. Tavoitteena on, että tutkimus tukee sosiaalityön ja/tai erikoisalan ammattitaidon karttumista. Tutkimukseksi voidaan kuitenkin hyväksyä myös perinteinen akateeminen tutkimus. Lisensiaatintutkimuksessa voidaan etsiä uudenlaisia tiedontuottamisen tapoja ja tutkimusraportoinnin muotoja. Tutkimuksessa voidaan käyttää ja kehittää käytäntötutkimukselle relevantteja tutkimusmetodien sovelluksia tai yhdistelyjä. Tutkimus voi olla yhtenäinen työ, artikkeli tai artikkelikokoelma ja se voi sisältää esimerkiksi käytännön oppaan. 13

14 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Lisensiaatintutkimuksen ohjaus Lisensiaatintutkimuksen ohjauksesta vastaavat yhdessä oman kotiyliopiston nimeämä ohjaaja sekä yliopistokohtaisen jaon perusteella koulutuksesta vastaava professori. Opiskelija on oikeutettu 20 tutkimuksen ohjaustuntiin koulutusaikana. Lisensiaatintutkimusten viimekätinen ohjausvastuu on kotiyliopistoissa. Tutkimuksen ohjauksen suhteen opiskelijoilta edellytetään omaaloitteisuutta ja aktiivisuutta. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Ennen lisensiaatintutkimuksen jättämistä tarkastettavaksi tulee opiskelijan ottaa yhteys koulutuksesta vastaavaan professoriin ja kotiyliopiston vastuuhenkilöön ja varmistaa, että työ on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Tutkimuksen muotoseikkojen suhteen opiskelijat noudattavat kunkin yliopiston omia käytäntöjä. Lisensiaatintutkimuksen tarkastavat tiedekunnan määräämät tarkastajat, ja se arvostellaan opiskelijan kotiyliopiston tiedekunnassa. Työn tarkastajien määräämisen jälkeen asianomainen laitos sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa mahdollisen tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastuk- 14 seen liittyvistä käytännön asioista. Tarkastustilaisuuksien luonne vaihtelee yliopistokohtaisesti, mutta pääsääntöisesti tilaisuudet ovat luonteeltaan seminaarityyppisiä tilaisuuksia, joihin ovat tervetulleita myös sosiaalityön käytännön ammattilaiset. Tarkastettavasta työstä laaditaan lausunto, joka toimitetaan opiskelijalle ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Lisensiaatintutkimus arvostellaan opiskelijan kotiyliopiston tiedekunnassa arvoasteikolla hyväksytty - kiittäen hyväksytty. Arvostelussa käytetään arvosanaa kiittäen hyväksytty, mikäli tutkimus lisää olennaisella tavalla sosiaalityön käytäntöjen tuntemusta tai viitoittaa tuottamallaan tiedolla sosiaalityön kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen liittyvästä lisensiaatintutkimuksesta on laadittu erillinen tarkastajille ja ohjaajille tarkoitettu kuvaus, joka on saatavilla Sosnetin verkkosivuilla ja koulutuksesta vastaavilta professoreilta. Lisensiaatintutkimuksen tarkastukseen liittyvissä asioissa opiskelijat noudattavat aina tiedekunnan ohjeistuksia ja käytäntöjä. Lisätietoja saa tiedekunnan opinto-oppaasta, www-sivuilta ja kansliasta.

15 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Koulutuksesta annettava todistus Tutkintotodistusta tulee anoa omasta tiedekunnasta. Ennen todistuksen anomista opiskelijan on hyvä pyytää ote opintosuoritusrekisteristä ja tarkastaa, että kaikki suoritukset ovat rekisterissä. Mikäli rekisteriotteessa on puutteellisuuksia tai epäselvyyksiä, opiskelijan tulee ottaa yhteys koulutuksesta vastaavaan professoriin. Lisensiaatin tutkinnon todistuksesta käy ilmi, että tutkinto on suoritettu sosiaalityön erikoistumiskoulutuksena määrätyllä erikoisalalla. Koulutuksen arviointi Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa on kiinnitetty huomiota sekä koulutuksen aikaiseen että koulutuksen jälkeiseen arviointiin. Arviointikäytäntöjen kehittämiselle on ollut erityinen tarve ja käyttöarvo, koska koulutus on uutta, eikä sen organisointi ole vakiintunut. Koulutusta arvioidaan sekä sen kuluessa että sen päätyttyä. Koulutuksen kuluessa tehtävä arviointi tehdään lähiopetusjaksoittain ja vuosittain. Arviointi toimii koulutuksen kehittämisen apuna. Sosnetin johtoryhmässä tehdään arviointia koulutuksen toteutumisesta vuosittain toimintakertomuksen hyväksymisen yhteydessä. Arviointi vaikuttaa erikoistumiskoulutusta koskeviin toimintasuunnitelmiin. Koulutusta arvioidaan myös sen päätyttyä. Loppuarvioinnin tarkoituksena on tarkastella koulutusta ja osaamisen kehittymistä kokonaisprosessina sekä peilata koulutuksen tuottaman osaamisen ja asiantuntijuuden käyttöä sosiaalityössä. Opiskelijat osallistuvat monin tavoin koulutuksen arviointiin ja kehittämiseen. Erikoistumiskoulutuksen kokonaisarviointi toteutettiin vuonna Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Johanna Hietamäen ja Heli Kantolan arviointiraportti Sosiaalityön ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen arviointitutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston julkaisusarjassa ja se on luettavissa Jyväskylän yliopiston ja Sosnetin nettisivuilla. 15

16 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET Tähän oppaaseen on sisällytetty kaikkien erikoisalojen tutkintorakenteet. Opintojaksokohtaiset kuvaukset ja kirjallisuus löytyvät kunkin erikoisalan omasta opetussuunnitelmasta ja koulutuksen verkkoympäristö Moodlesta. HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointipalveluiden erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne: I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIANTUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op) Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) Hyvinvointipalveluiden toimintajärjestelmät ja niiden muutokset (3 op) 1.2 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (6 op) Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op) Asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op) 2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op) 2.1 Hyvinvointipalveluiden hallinto (7 op) 2.2 Hyvinvointipalveluiden talous (8 op) 3 SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op) 3.2 Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuus (5 op) 3.3 Kehittämisen ja osaamisen johtaminen (5 op) 3.4 Palvelujen muuttuvat toimintatavat ja laatu (5 op) II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op) 4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op) 4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op) III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op 16

17 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET KUNTOUTTAVA SOSIAALITYÖ Kuntouttava sosiaalityö -erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne: I ERIKOISALAOPINNOT 55 op 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIANTUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op) Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) Kuntouttavan sosiaalityön yhteiskuntasuhde (3 op) 1.2 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (6 op) Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op) Kuntouttavan sosiaalityön ammatillinen perusta (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op) 2 KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERITYISKYSYMYKSET (15 op) 2.1 Työelämä ja taloudellinen turvattomuus (6 op) 2.2 Terveys ja hyvinvointi (3op) 2.3 Päihde- ja muut riippuvuudet (3op) 2.4 Muut kuntouttavan sosiaalityön erityiskysymykset (3op) a) Ikääntyminen ja vanhuus b) Kriminaalihuolto, vankeinhoito ja kuntouttava sosiaalityö c) muu kuntouttavan sosiaalityön erityiskysymys 3 KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op) 3.1 Kuntouttavan sosiaalityön teoreettinen tausta-ajattelu (5 op) 3.2 Kuntouttavan sosiaalityön prosessi (5 op) 3.3 Moniammatillisuus ja verkostot (5 op) 3.4 Sosiaalityön johtaminen (5 op) II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op) 4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op) 4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op) III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op 17

18 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET LAPSI- JA NUORISOSOSIAALITYÖ Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne: I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP 1 LAPSI- JA NUORISOSOSIAALITYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIAN- TUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op) Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elinolot (3 op) 1.2 Muuttuva asiantuntijuus (6 op) Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op) Lapsi- ja nuorisososiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op) 2 LAPSUUS JA NUORUUS (15 op) 2.1 Kulttuurinen lapsuus ja nuoruus (6 op) 2.2 Riskilapsuudet ja nuoruudet (9 op) 3 LAPSI- JA NUORISOSOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖ- MUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op) 3.2 Lapsi- ja nuorisososiaalityön toiminnalliset lähtökohdat ja yhteisölliset työtavat (6 op) 3.3 Lastensuojelun sosiaalityö (6 op) 3.4 Lapsipoliittinen työ (3 op) II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op) 4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op) 4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op) III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op 18

19 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET MARGINALISAATIOKYSYMYSTEN SOSIAALITYÖ Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö -erikoisalan opetussuunnitelman 120 op rakenne: I ERIKOISALAOPINNOT 55 op 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIANTUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op) Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) Yhteiskunnalliset muutosprosessit ja marginalisaatio (3 op) 1.2 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (6 op) Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op) Marginalisaatiososiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op) 2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op) 2.1 Elämänkulku ja sosiaaliset ongelmat (6 op) 2.2 Marginalisaatio, sosiaaliset ongelmat ja sukupuoli (3 op) 2.3 Vähemmistöt, syrjintä ja marginalisaatio (3 op) 2.4 Marginalisaatio alueellisena ilmiönä (3 op) 3 SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op) 3.2 Asiakastyö ja vuorovaikutus (5 op) 3.3 Moniammatillisuus, verkostot ja yhteisöllinen työote (5 op) 3.4 Vaikuttaminen päätöksentekoverkostoissa (5 op) II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op) 4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op) 4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op) III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op 19

20 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET YHTEISÖSOSIAALITYÖ Yhteisösosiaalityö-erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne: I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIANTUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op) Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) Yhteisösosiaalityön haasteet globalisoituvassa yhteiskunnassa (3 op) 1.2 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (6 op) Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op) Yhteisösosiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op) 2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op) 2.1 Paikallisyhteisöt (5 op) 2.2 Kulttuuriyhteisöt ja vertaisryhmät (5 op) 2.3 Institutionaaliset yhteisöt (5 op) 3 SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op) 3.2 Työmuodot ja prosessit 10 op 3.3 Ammatillisuus ja etiikka 5 op II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op) 4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op) 4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op) III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op 20

21 YHTEYSTIEDOT Sosnetin puheenjohtaja ja johtoryhmän jäsenet Sosnetin puheenjohtaja: professori Maritta Törrönen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos HELSINGIN YLIOPISTO Puh. (09) YHTEYSTIEDOT Sosnetin johtoryhmän kokoonpano : Jäsenet: Varajäsenet: Maritta Törrönen, puheenjohtaja HY Erja Saurama Ilse Julkunen HY Helena Blomberg-Kroll Juha Hämäläinen, varapuheenjohtaja Mirja Satka Kyösti Raunio Katja Forssén, puheenjohtaja ISY Riitta Vornanen JY Aila-Leena Matthies TaY Ilmari Rostila TY Leo Nyqvist HY HY ISY JY TaY TY Johtoryhmän sihteeri on Sosnetin koulutuspäällikkö. Tutkijakouluasioiden osalta johtoryhmään osallistuu THL:n edustaja ja tutkijakoulun puheenjohtaja. Sosnetin työvaliokuntien puhenjohtajat, hankkeiden henkilöstö ja erikseen kutsuttavat asiantuntijat osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan. 21

22 YHTEYSTIEDOT Koulutuksesta vastaavat professorit Kunkin erikoisalan koulutuksesta vastaa kaksi osa-aikaista professoria, jotka työskentelevät verkoston eri yliopistoissa: Hyvinvointipalveluiden erikoisala: professori Marketta Rajavaara Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos PL 18, HELSINGIN YLIOPISTO Puh professori Sari Rissanen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, KUOPIO Puh Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala: professori Sanna Väyrynen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta PL 122, ROVANIEMI Puh professori Jari Heinonen Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, JYVÄSKYLÄ Puh Lapsi- ja nuorisosiaalityön erikoisala: professori Leo Nyqvist Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos TURUN YLIOPISTO Puh. (02) , professori Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, KUOPIO Puh Marginalisaatiokysymysten erikoisala: professori Irene Roivainen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö TAMPEREEN YLIOPISTO Puh. (03) professori Jari Heinonen Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, JYVÄSKYLÄ Puh

23 YHTEYSTIEDOT Yhteisösosiaalityön erikoisala: professori Leena Eräsaari Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, JYVÄSKYLÄ Puh professori Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, KUOPIO Puh Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta Erikoistumiskoulutuksesta vastaavat professorit ja Sosnetin koulutuspäällikkö muodostavat erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan, jonka tehtävänä on suunnitella, kehittää ja arvioida koulutusta sekä esittää johtoryhmälle opetussuunnitelmat, opiskelijavalinnat sekä koulutuksia koskevan toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman vuosittain. Työvaliokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 23

24 YHTEYSTIEDOT Henkilöstö koordinaatioyliopistossa Professori Anneli Pohjola Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta PL 122, ROVANIEMI Puh Koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta PL 122, ROVANIEMI Puh. (016) , Koulutussihteeri Outi Piipponen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta PL 122, ROVANIEMI Puh Sijaisena marraskuuhun 2012 saakka: Eveliina Ojaniemi Puh Koordinaatiovastaava - Koordinaatiotehtävät - Yleishallinto, talous - Johtoryhmän ja erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan sihteerin tehtävät - Opintoasiat, opinto-opas - Verkoston viestintä - Lähiopetusjaksojen käytännön järjestelyt - Talousasiat - Yhteystietojen päivitys - Ryhmätyönohjauksen ja tutkimuksen ohjauksen seurantatehtävät - www-sivut 24

25 YHTEYSTIEDOT Sosiaalityön koulutusyksiköt Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos PL HELSINGIN YLIOPISTO Käyntiosoite: Snellmaninkatu 10 Yliopiston vaihde: (09) Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Käyntiosoite: Ohjelmakaari 10 D Yliopiston vaihde: (014) Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, KUOPIO Yliopiston vaihde: Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta PL ROVANIEMI Käyntiosoite: Yliopistonkatu 8, A-siipi Yliopiston vaihde: (016) Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö TAMPEREEN YLIOPISTO Käyntiosoite: Linna Yliopiston vaihde: (03) Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos TURUN YLIOPISTO Käyntiosoite: Assistentinkatu 7, Publicum, 3. krs. Yliopiston vaihde: (02)