TIIVISTELMÄ VERKOSTOYHTEISTYÖSTÄ KAUDELLA VERKOSTOYHTEISTYÖN ORGANISOITUMINEN JA PERUSTELUT...

Transkriptio

1 VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

2 Sisällys TIIVISTELMÄ VERKOSTOYHTEISTYÖSTÄ KAUDELLA VERKOSTOYHTEISTYÖN ORGANISOITUMINEN JA PERUSTELUT Verkostoyhteistyön tausta Yhteistyön tavoitteet Organisaatio Toiminnan rahoitus PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ Peruskoulutusyhteistyön tavoitteet Yhteisvalinta sosiaalityön koulutuksessa Käytännön opetuksen kehittäminen ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS AMMATILLISENA LISENSIAATINTUTKINTONA Koulutuksen tavoitteet ja toteutus Käynnissä olevat koulutukset ja niiden toteutus TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ Tohtorikoulutusyhteistyön tarve ja tavoitteet Tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien kehittäminen Tohtoriohjelman toiminta vuonna Tohtorikoulutusyhteistyön jatkuminen kaudella OPETUKSEN VERKKOVÄLITTEISYYDEN JA MONIMUOTOISUUDEN KEHITTÄMINEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA YHTEISTYÖ SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN VAHVISTAMINEN JA TUTKIMUSYHTEISTYÖ Liitteet

3 TIIVISTELMÄ VERKOSTOYHTEISTYÖSTÄ KAUDELLA Valtakunnalliseen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin muodostavat kaikki kuusi sosiaalityön koulutusyksikköä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sosnet perustettiin vuonna 1999, ja sitä koordinoi Lapin yliopisto. Sosnetin keskeiset yhteistyön tavoitteet ovat sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen, sosiaalityön ammatillisen osaamisen vahvistaminen tutkimukseen perustuvan opetuksen avulla, kunkin yliopiston erityisosaamisen hyödyntäminen valtakunnallisesti, opetusyhteistyön ja opetustarjonnan kehittäminen, yliopistokohtaisen erityisosaamisen syventäminen, jatkotutkintoihin liittyvän yhteistyön lisääminen sekä opetus- ja tutkimusklinikoiden käytön tehostaminen opetuksen apuna. Verkoston tehtävänä on sosiaalityön valtakunnallisena yhteistyönä: Järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus: Ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Erikoistumiskoulutus käynnistyi vuonna Erikoistumiskoulutuksessa opiskelee 96 opiskelijaa ja koulutuksesta vastaavat yhteistyössä yhdeksän osa-aikaista (50 %) professoria ja kolme osa-aikaista (50 %) ylipistonlehtoria. Sosnetin tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi sekä ennakoida korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen järjestelmän uudistumista sosiaalityön koulutustarpeiden osalta. Erikoistumiskoulutuksen erillinen toimintasuunnitelma on tämän toimintasuunnitelman liitteenä. Toteuttaa valtakunnallista tutkijakoulutusta: Sosiaalityön tohtorikoulutusyhteistyö käynnistyi vuonna Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisessa tohtoriohjelmassa opiskelee vuosien aikana 15 opiskelijaa, joista kahdeksan saa rahoituksen tohtoriohjelmasta. Vuoden 2013 lopussa Sosnet työsti suunnitelman verkostomaisen tohtorikoulutusyhteistyön jatkosta vuosina Uudessa tohtorikoulutusyhteistyön rakenteessa aloittaa syksyllä 2014 yliopistojen nimeämät 17 tohtorikoulutettavaa. Sosnet tarjoaa korkeatasoista sosiaalityön tohtorikoulutusta, edistää tohtoriopiskelijoiden kansainvälistymistä sekä vahvistaa tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja toisilta oppimista. Tavoitteena on edistää sosiaalityön tutkimuksen laatua ja tasoa sekä tehostaa sosiaalityön tohtorikoulutusta, johon on yhteiskunnallisesti merkittävä tarve sosiaalialan ainoana yliopistollisena oppiaineena. Tohtorikoulutusta kehitetään valtakunnallisen yhteistyön ohella erityisesti pohjoismais-baltialaisessa yhteistyössä osana Nordic-Baltic Doctoral Network -verkostoa sekä yhteistyössä Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin kanssa. Sosnet sai CIMO:n Kiina-ohjelmasta kaksivuotisen hankerahoituksen ( euroa) tohtorikoulutusyhteistyöhön GSCASS:n kanssa. Edistää yhteistyötä peruskoulutuksessa: Peruskoulutusyhteistyöhön liittyen verkoston yliopistot kehittävät sosiaalityön yliopistokohtaista profiloitumista ja tarkoituksenmukaista työnjakoa yhteisesti sovittavalla tavalla sekä toteuttavat yhteisvalintaa ja kehittävät käytännön opetusta. Yhteisvalinta on merkittävä osa verkoston toimintaa hyödyttäen kaikkia mukana olevia yksiköitä. Vuonna 2014 yhteisvalinnasta vastaa Jyväskylän yliopisto ja sen jälkeen Lapin yliopisto ja Turun yliopisto. Tavoitteena on selvittää käytännön opettajien koulutusten valtakunnallisen oppimisympäristön tai osittaisen yhteisen koulutuksen kehittämistä ja pilotointia. Tuottaa yhteistyössä verkkopohjaisia opetusratkaisuja: Verkko-opetuksen ja verkkovälitteisten opetusratkaisujen kehittäminen käynnistyi virtuaaliyliopistohankkeen turvin vuonna Sosnet kehittää valtakunnallisena yhteistyönä verkko-opetuksessa sekä 3

4 verkkovälitteisessä ja sulautuvassa opetuksessa käytettävää oppimateriaalia ja opintokokonaisuuksia opetuksen kaikilla tasoilla sekä toteuttaa valtakunnallista verkko-opetusta (vuosittain noin 15 verkkokurssia). Lisäksi verkosto edistää sosiaalityön opettajien ja tutkijoiden verkkopedagogista osaamista. Kehittämistyö kohdentuu erityisesti verkkovälitteisten ratkaisujen avulla tuotettavien oppimateriaalien tuottamiseen sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä avointen yliopistojen kanssa. Valtakunnallisessa opetuksessa on tarjolla lukuvuosittain yli 10. Uuteen Soppioppimisympäristöön ( on koottuna kaikki verkkovälitteiseen opetusyhteistyöhön liittyvät materiaalit. Kehittää ja parantaa koulutusta ja sen laatua: Sosnetin toimintojen läpileikkaavana tavoitteena on sosiaalityön koulutuksen ja sen laadun kehittäminen ja parantaminen. Sosnet kehittää sosiaalityön koulutusta yksiköiden kanssa toteuttamalla yhteistä opetusta, tiivistämällä opetusyhteistyötä kaikilla tutkintotasoilla, tarkastelemalla sosiaalityön koulutuksen rakenteita ja sisältöjä ja tarjoamalla pedagogista tukea erityisesti monimuoto-opetukseen. Koulutuksen ja sen laadun parantamiseksi Sosnet tekee tiivistä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa ja tekee aktiivista vaikuttamistyötä kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeissa. Aktiivista vaikuttamistyötä tehdään erityisesti sosiaalityön aloituspaikkojen pysyväksi lisäämiseksi sekä sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Parantaa tutkimuksen kansainvälistymistä: Sosnetin kansainvälisen toiminnan painopiste on vahvasti tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämisessä. Pohjoismais-baltialainen tohtorikoulutusverkosto The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work järjestää vuosittain kesäkoulun. Sosnet aloitti vuonna 2013 yhteistyön kiinalaisen Chinese Graduate School of Social Sciences -tutkijakoulun kanssa sekä sai rahoituksen CIMO:lta tohtorikoulutusyhteistyön ja yhteisten oppimateriaalien kehittämiseen. Yhteistyössä painottuu alkuvaiheessa tohtorikoulutus, mutta sitä on tarkoitus laajentaa myös tutkimusyhteistyöhön sekä opettaja- ja opiskelijavaihtoon. Tehdä tutkimusyhteistyötä: Sosnetin tutkimusyhteistyö kohdentuu erityisesti yhteisten tutkimushankkeiden suunnitteluun ja rakentamiseen, sosiaalityön tutkimustoiminnan kokoamiseen ja valtakunnallisen tutkimuskokonaisuuden jäsentämiseen ja tutkimusohjelman laatimiseen. Ajankohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus nostaa esille kysymyksen siitä, minkälaisia osaajia tuleva yhteiskunta tarvitsee, jotta kykenemme vastaamaan kansalaisten ja asiakkaiden tarpeisiin sekä palvelurakenteiden tuottamiin haasteisiin Sosnet valmistelee yhteistyössä sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston kanssa kehittämis- ja tutkimushanketta, jossa jäsennettäisiin sosiaalialan tehtävissä tarvittavaa osaamista ennakoiden sosiaalialan tulevia koulutus- ja osaamistarpeita sekä tehtäviä sekä kirkastaen sosiaalisen käsitettä. Sosnetissa tehtävän verkostoyhteistyön painopisteet ja keskeisimmät haasteet vuosina ovat: Yhteistyön edellyttämän rahoituksen pitkäjänteinen ja riittävä turvaaminen. Aktiivinen vaikuttaminen sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi sekä korkeakoulujen erikoistumiskoulutusjärjestelmän uudistuksen ennakointi ja toimeenpano sosiaalityön koulutustarpeiden näkökulmasta. Toimivaksi todetun verkostomuotoisen tohtorikoulutusyhteistyön jatkaminen yliopistojen muuttuvassa tohtorikoulutusjärjestelmässä ja erityisesti tohtorikoulutuksen kansainvälistäminen. Käynnistyneen Kiina-yhteistyön kehittäminen ja juurruttaminen tohtorikoulutukseen ja yhteistyön laajentaminen muille koulutuksen osa-alueille ja tutkimukseen. Verkkovälitteisten ratkaisujen avulla tuotettavien oppimateriaalien kehittäminen sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen tuottaminen yhteistyössä. 4

5 1 VERKOSTOYHTEISTYÖN ORGANISOITUMINEN JA PERUSTELUT 1.1 Verkostoyhteistyön tausta Sosiaalityön koulutusta antavat yliopistot tiivistivät suunnitelmallisesti yhteistyötään ja rakensivat yhteistyöverkostoa jo 1990-luvulla. Toiminta käynnistettiin 1991 perusopetuksen kehittämiseen liittyvällä opetuksen vaihtopankkijärjestelmällä. Samana vuonna laitosten keskinäisesti asettama työryhmä esitti ensimmäistä kertaa lisensiaatintutkintona suoritettavan erikoistumiskoulutuksen käynnistämistä. Vuonna 1995 aloitettiin yhteinen sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu. Opetusministeriön kutsuma selvityshenkilö dosentti Anneli Pohjola laati vuonna 1998 tukenaan sosiaalityön koulutuksesta vastaavat professorit, sosiaalityön koulutuksen kehittämistä koskevan kokonaisesityksen (Opetusministeriön julkaisuja 57/1998). Selvityshenkilön esityksen pohjalta opetusministeriö ja yliopistot käynnistivät sosiaalityön koulutuksen kehittämishankkeen erityisosa-alueina peruskoulutuksen ja ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen kehittäminen. Työskentelyn tuloksena keväällä 1999 asetukseen yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/1994) liitettiin oma sosiaalityön peruskoulutusta koskeva pykälä 4 a (615/1999) ja syksyllä 2000 sosiaalityön ammatillista lisensiaatintutkintoa koskeva pykälä 14 a (901/2000). Sosiaalityön koulutuksen perusrakenteen jatkuvuus on turvattu myöhemmin toteutuneissa koulutuksen lainsäädäntöuudistuksissa. Vuonna 1999 perustettiin Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet. Vuoden 2000 alussa käynnistettiin ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus. Maaliskuussa 2000 yliopistot solmivat verkostoyhteistyöhön osallistumisesta sopimuksen koordinaatioyliopistona toimivan Lapin yliopiston kanssa. Verkostosopimus (liite 1) uudistettiin vuonna 2010 yliopistolakiin ja verkoston rahoitusperustaan liittyvien muutosten vuoksi. 1.2 Yhteistyön tavoitteet Sosnetin tehtävänä on vuonna 2010 allekirjoitetun perussopimuksen mukaisesti sosiaalityön valtakunnallisena yhteistyönä järjestää: jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus toteuttaa valtakunnallista tohtorikoulutusta edistää peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä tuottaa yhteistyössä verkkopohjaisia opetusratkaisuja kehittää sosiaalityön koulutusta ja sen laatua parantaa tutkimuksen kansainvälistymistä tehdä tutkimusyhteistyötä. 1.3 Organisaatio Yliopistoverkoston toimintaa johtaa johtoryhmä (ks. kuvio 1), jossa on edustus jokaisesta sosiaalityön koulutusyksiköstä. Sosnetin koulutuspäällikkö toimii johtoryhmän esittelijänä ja sihteerinä. Sosiaalityön koulutusyksiköiden avoimena keskustelufoorumina toteutetaan vuosittain sosiaalityön kevätseminaari, jonka yhteydessä pidetään verkoston yleiskokous ja johon kaikki opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat ovat tervetulleita. Vuonna 2014 kevätseminaari järjestetään Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiassa Jyväskylässä. Kevätseminaarin teemana on Tutkimusperustainen opetus sosiaalityössä. Kevätseminaarin järjestelyvastuu on kiertävä, jolloin vuonna 2015 kevätseminaari pidetään Turussa ja sen jälkeen vuonna 2016 Kuopiossa ja vuonna 2017 Lapissa. 5

6 Vuonna 2014 verkostossa otetaan käyttöön verkkovälitteiset Sosiaalityön pedashop -tilaisuudet, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja tuetaan opettajien pedagogista osaamista. Ensimmäiset videoneuvotteluna järjestettävät pedashop-tilaisuudet pidetään ja Sosnetin organisaatio koostuu johtoryhmän ohella työvaliokunnista, joita työskentelee kaikilla Sosnetin tehtäväalueilla. Työvaliokunnat käsittelevät toiminta-alueelleen kuuluvia asioita ja valmistelevat niihin liittyviä esityksiä Sosnetin johtoryhmälle ja yliopistoille. Ne raportoivat toiminnastaan johtoryhmälle. Työvaliokunnat hyödyntävät toiminnassaan monipuolisesti video- ja puhelinkokouksia sekä Moodleoppimisympäristöä. Ne voivat myös tarvittaessa työskennellä yhdessä siltä osin kuin työstettävät asiat ovat yhteisiä. Työvaliokuntien puheenjohtajat osallistuvat tarvittaessa vierailevina asiantuntijoina johtoryhmän kokouksiin, kun siellä käsitellään työvaliokunnan asioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja ja tohtorikoulutusyhteistyön johtaja osallistuvat päättävinä jäseninä johtoryhmään tohtorikoulutusta käsittelevien asioiden osalta. Johtoryhmässä on myös erikoistumiskoulutuksen edustajina erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan puheenjohtaja ja hänen varajäsenenään työvaliokunnan varapuheenjohtaja. Tohtorikoulutusyhteistyötä toteutetaan temaattisissa pienryhmissä, joissa kussakin toimii kaksi vastuuohjaajaa. Temaattisten pienryhmien vastuuhenkilöt, tohtorikoulutusyhteistyön johtaja, Sosnetin koulutuspäällikkö ja johtoryhmä muodostavat suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä on vastata tohtorikoulutusyhteistyön suunnittelusta ja kehittämisestä sekä toimeenpanosta. Yliopistot HY, JY, ISY, LaY, TaY, TY Yliopistojen koulutusyksiköt Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet *kevätseminaari ja yleiskokous Johtoryhmä *koulutusyksiköiden professorit Peruskoulutusyhteistyö * viisi erikoisalaa *työvaliokunta Tohtorikoulutus *kolme teemaryhmää *tutkijakoulun suunnitteluryhmä Verkko-opetus *työvaliokunta Kansainvälinen toiminta * työvaliokunta *työvaliokunta * kelpoisuuskoetyöryhmä Erikoistumiskoulutus ammatillisena lisensiaatintutkintona Tutkimusyhteistyö *työvaliokunta Kuvio 1. Sosnetin organisoituminen. Sosnet toteuttaa tiiviisti yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Verkoston keskeisiin sidosryhmiin kuuluvia tahoja (mm. OKM, STM, Talentia, sosiaalialan osaamiskeskukset, sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto, tieteenalaverkostot, Sosiaalityön tutkimuksen seura avoimen yliopiston edustajat) tavataan säännöllisesti lukuisissa yhteistyötapaamisissa. Sosiaalihuollon koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä koskevan lainsäädäntömuutosten ennakointia ja siihen vaikuttamista varten toimii Sosnetin ja sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien yhteinen ns. evo-työryhmä. 6

7 Sosnetin organisaatiorakennetta ja sen kehittämisen tarpeellisuutta arvioidaan osana Sosnetin toiminnan kehittämistyötä vuosien aikana. 1.4 Toiminnan rahoitus Yliopistolain uudistukseen liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö lakkautti vuodesta 2000 saakka järjestetyn sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen erillisrahoituksen vuoden 2009 lopussa. Rahoitus oli osa ministeriön yliopistojen yhteiskunnalliseen toimintaan suunnattua rahaa. Vuodesta 2010 alkaen rahoitus on muodostunut jäsenyliopistojen osoittamista budjettivaroista. Siten erikoistumiskoulutus rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoille osoittamasta perusrahoituksesta. Vuoden 2010 Sosnetin perussopimus edellyttää yliopistojen osallistuvan verkoston rahoitukseen keskenään samansuuruisilla osuuksilla, koska myös yliopistojen saamat hyödyt ja erikoistumiskoulutusten opiskelijasisäänotot jakautuvat tasaisesti yliopistojen kesken. Vuonna 2010 toteutuneen rahoitusmuutoksen jälkeen toiminnan rahoitus on jouduttu neuvottelemaan vuosittain kuuden yliopiston keskushallinnon ja tiedekuntien osin vaihtuvien vastuuhenkilöiden kanssa. Kunakin budjettivuonna yliopistojen rahoituspäätökset ovat tulleet myöhään, esimerkiksi vuoden 2013 osalta kolmesta yliopistosta rahoitukset ovat tulossa vasta vuoden 2014 alkupuolella. Tilanne on merkinnyt lyhytjänteisyyttä ja epävarmuutta, sillä samaan aikaan yliopistojen rahoitustilanne on heikentynyt ja yliopistot ovat suhtautuneet vaihtelevasti koulutuksen rahoitukseen, koska tiedekuntien sisällä käydään kamppailua yhteiskuntatieteellisen alan eri oppiaineiden kesken niukentuneista varoista. Jatkuva budjettiepävarmuus on edellyttänyt myös erikoistumiskoulutuksen tarpeellisten toimintojen leikkaamista. Yliopistolain hengessä yliopistot tekevät resurssiratkaisunsa itsenäisesti kukin omista painoaloistaan ja prioriteeteistaan käsin, mikä on vaikeuttanut koulutuksen kokonaisuuden kehittämistä valtakunnallisena yhteistyönä. Verkoston perussopimuksen mukaisesti yliopistot osallistuvat toiminnan rahoitukseen yhtä suurella osuudella. Sosnetin toiminnan rahoitus jakaantuu kahteen osaan: yliopistojen verkostoyhteistyöhön osoittamista tehtävistä (professorit, yliopistonlehtorit ja koulutuspäällikkö), joiden kunkin laskennallinen osuus on noin euroa sekä lisäksi yliopistojen osoittamasta toimintamäärärahoituksesta. Opetustehtävät ja niiden jakautuminen yliopistojen kesken Sosnetin johtoryhmä on vuosien aikana tehnyt erikoisaloista vastaavien tehtävien sijoittumista koskevia päätöksiä, joilla on pyritty sopimaan yhteistyössä mukana olevien yliopistojen tasapuolisista vastuista sekä turvaamaan kaikkien erikoisalojen opiskelijoiden opetus. Päätöksiä on tehty perustuen kolmen yliopiston (Helsinki, Tampere ja Turku) esitykseen siitä, että jokaisessa yliopistossa olisi kaksi noin 50 % opetustehtävää (professori tai yliopistonlehtori). Osaksi tehtäviä ei ole saatu jaettua tasapuolisesti eri erikoisaloille yliopistojen tekemien opetusalapäätösten pohjalta. Verkoston tehtävät ovat toimintasuunnitelmaa laadittaessa sovittu yliopistojen vastuulle seuraavasti: Helsingin yliopisto: Hyvinvointipalvelut, professuuri (50 %) Lapsi- ja nuorisososiaalityö, ylipistonlehtoraatti (50 %) täytetty Itä-Suomen yliopisto: Hyvinvointipalvelut, professuuri (50 %) Lapsi- ja nuorisososiaalityö, professuuri (50 %) Jyväskylän yliopisto: Yhteisösosiaalityö, professuuri 50 % Yhteisösosiaalityö, yliopistonlehtoraatti (50 %) alkaen Lapin yliopisto: Kuntouttava sosiaalityö, professuuri (50 %) Koulutuspäällikkö (100 %) alkaen 7

8 Tampereen yliopisto: Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, professuuri (50 %) Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yliopistonlehtoraatti (50 %) täytetty Turun yliopisto: Lapsi- ja nuorisososiaalityö, professuuri (50 %) (Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, opetusvastuu myös Kuntouttavasta sosiaalityöstä, yliopistonlehtoraatti (50 %) suunnitteilla jatkossa) Yliopistot vastaavat erikoistumiskoulutuksen professoreiden ja yliopistonlehtoreiden palkkauksesta ja muista tehtävän hoitamisen kannalta välttämättömistä kustannuksista. Keskeinen erikoistumiskoulutukseen liittyvä haaste on koulutuksesta vastaavien tehtävien riittävyys ja pysyvyys. Erikoistumiskoulutus on tutkintoon johtavaa pysyvää koulutustoimintaa, jolloin myös siitä vastaavat opetustehtävät tulisi vakinaistaa. Yliopistoissa on viime vuosien aikana edetty tehtävien vakinaistamisen suuntaan, mutta osa tehtävistä on edelleen määräaikaisia. Verkoston toimintamenorahoitus Verkoston toimintaan tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla verkosto toteuttaa valtakunnallisen sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen (mm. lähiopetusjaksot, tuntiopetus, metodologinen kesäkoulu, virtuaaliopetuksen organisointi, lakisääteinen työnohjaus ja koulutussihteerin työpanos) sekä sosiaalityön perus- ja jatkokoulutuksen valtakunnallista ja kansainvälistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä ja verkoston edellyttämän hallinnon. Verkoston rahoituksen käytön suunnittelusta ja toteutuksesta päättää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden professoreista koostuva Sosnetin johtoryhmä. Rahoituksen käytöstä raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä ja se toimitetaan verkoston jäsenyliopistoille. Vuosille erikoistumiskoulutuksen toimintarahoitus supistuu merkittävästi, noin kolmannekseen aiemmasta. Sosnetin toimintarahoituksesta käytyjen neuvottelujen pohjalta yhteistä toimintarahaa on euroa / vuosi vuosina Käytettävissä ovat myös siirtyvät määrärahat. Verkoston toimintamäärärahoituksen määrä tarkoittaa, että verkoston toimintaa joudutaan supistamaan entisestään huomattavasti. Edellytetty priorisointi on vaativaa, koska verkoston järjestämä erikoistumiskoulutus on lakisääteinen ja sillä on hyväksytyt opiskelijat ja opetussuunnitelmat. Tammikuussa 2014 laaditussa verkoston alustavassa taloussuunnitelmassa vuosille verkoston yhteistä toimintarahaa kohdennetaan em. palkkausmenojen ohella pääosin erikoistumiskoulutuksen opetuksen toteutukseen, tohtorikoulutuksen opetukseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja verkkoopetuksen ylläpitokustannuksiin sekä välttämättömiin hallintokuluihin. Toimintoihin kohdistetut summat ovat huomattavasti aiempia vuosia pienempiä. Tavoitteena on täsmentää taloussuunnitelmaa sekä verkoston talouteen liittyviä periaatteita Sosnetin johtoryhmän kokouksessa alkuvuodesta Taloussuunnitelma hyväksytään vuosittain, jotta verkoston toimintaa saadaan toteutettua tarkoituksenmukaisella tavalla. Aiemmilla päätöksillä verkosto on sitoutunut siihen, että yliopistojen vastuulla olevien tehtävien ohella yhteisistä toimintamenoista katetaan koordinaatioyliopistossa työskentelevän koulutussihteerin (100 %) ja Itä-Suomen yliopistossa työskentelevän verkko-opetusyhteistyöstä vastaavan osa-aikaisen (50 %) ylipisto-opettajan palkkausmenot. Muu verkoston toimintaa tukeva rahoitus Yliopistoilta tulevan rahoituksen ohella Sosnetilla on sen perustoimintaa tukevia hankkeita, jotka on toteutettu muulla rahoituksella. Kaikkia kuutta yliopistoa hyödyttävät ulkopuoliset hankerahoitukset ovat 8

9 mahdollistuneet tiiviin Sosnet-yhteistyön turvin. Muuta rahoitusta on vuosien aikana ollut yli 1,5 miljoonaa euroa. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallista tohtoriohjelmaa organisoidaan osana Sosnetin toimintaa. Suomen Akatemia myönsi hakemuksesta kaudelle kahdeksan (8) tohtorikoulutuspaikkaa ja yhteisen koordinaattorin Valtakunnallisen sosiaalipolitiikan tutkijakoulun (VASTUU) kanssa vuosille Vuosille tohtoriohjelma sai kaksi (2) paikkaa. Edellä mainittujen rahoitettujen paikkojen turvin tohtoriohjelmassa jatkaa kahdeksan (8) palkattua tohtorikoulutettavaa sekä oheispaikkalaisia vuosien aikana. Tohtoriohjelman saama toimintarahoitus kaudella oli yhteensä euroa ja kaudella yhteensä euroa. Sosnetin tohtoriohjelma on koordinoinut seitsemän maan yhteistä pohjoismais-baltialaista tutkijakoulutusverkostoa, Nordic-Baltic Doctoral Training Network in Social Work (NBSW). Verkoston toimintaa on rahoittanut NordForsk ja sen rahoitus vuosille oli kokonaisuudessaan noin euroa. NBSW-verkosto jatkaa toimintaansa rahoituksen päätyttyäkin ja selvittää yhteistyölle muita rahoitus- ja toimintamahdollisuuksia. Vuonna 2014 NBSW-verkoston koordinointia jatkaa Aalborgin yliopisto. Sosnet käynnisti vuonna 2013 yhteistyön kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences (GSCASS) kanssa. Yhteistyö perustuu Sosnetin yliopistojen allekirjoittamaan sopimukseen. Yhteistyön tiivistämiseksi Sosnet valmisteli hankkeen, jossa tavoitteena on suomalaisen tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen. Hankkeen tarkoituksena on luoda yhteinen vertailevaa tutkimusta painottava opintokokonaisuus Sosnetin ja GSCASS:n yhteistyönä. Hanke sai CIMO:n Kiina-ohjelmasta euroa vuosille Sosnetilla oli valtakunnallinen ESR-rahoitteinen Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys -hanke vuosina ja AHOT korkeakouluissa -hankkeen Sosiaalialan osahanke yhdessä sosiaalialan ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina Hankkeiden yhteenlaskettu rahoitus oli yli euroa. Hankkeiden teemaa jatkavia uusia hankehakemuksia aletaan työstää uuden ESR-ohjelmakauden käynnistyessä. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen turvaamiseksi Sosnet on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen, että valtio korvaisi sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen järjestämisen vastaavankaltaisesti kuin erikoislääkäreiden koulutuksessa. Ratkaisu vahvistaisi kuntien sosiaalihuollon kehittämistä sekä turvaa sosiaalityön erikoisasiantuntijuuden yhdentyvässä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan tekemään esiselvityksen sosiaalihuollon erityisvaltionosuusjärjestelmäksi. Esiselvityksen toimeksianto piti sisällään muun muassa ehdotuksen laatimisen siitä, kuinka sosiaalityön maisterikoulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa teoriaopetus, tieteellinen tutkimus ja käytännössä tapahtuva opetus tulisi järjestää sekä tehdä arvio sosiaalihuollon koulutukseen suunnattavan erityisvaltionosuuden määrällinen tarve. Esiselvitys luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle lokakuussa Sosiaalihuollon koulutusta ja tutkimusta koskevaa lainsäädäntövalmistelutyötä tehdään virkamiestyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia sekä sosiaalihuoltolakia koskevat esitykset annetaan Eduskunnalle kevään 2014 aikana. Tulossopimuskausi tulee olemaan ratkaiseva sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen tulevan rahoitusperustan osalta, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tarkistettava evo-rahoituksen mahdollinen laajeneminen terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon koulutukseen ja tutkimukseen ratkeaa sen kuluessa. Siksi on tärkeää, että yliopistot turvaavat tässä valmisteluvaiheessa Sosnetin toiminnan ja rahoitusperustan, sillä se tulee luomaan pohjan tulossa olevalle sosiaali- ja terveysministeriön ns. evo-rahoituksen linjauksille. 9

10 2 PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ 2.1 Peruskoulutusyhteistyön tavoitteet Sosiaalityön peruskoulutusta koskeva asetus (615/1999) oli selkeä edistys alan koulutuksen yhtenäisten laatuvaatimusten kehittämisessä. Tällä hetkellä jokaisessa sosiaalityön koulutusyksikössä on vähintään kaksi sosiaalityön professuuria, ja koulutus toteutuu sosiaalityön oppiaineen varassa. Se sisältää vähintään 30 opintopistettä käytännön opetusta, joka jakaantuu sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Vuonna 2005 toteutettu tutkinnonuudistus turvasi sosiaalityön koulutuksen perusrakenteen jatkuvuuden voimaan tulleet yliopistoasetuksen (794/2004) muutokset sekä uudistunut Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005) ja sen uusi liite säätävät sosiaalityön koulutuksen kuudessa yliopistossa järjestettäväksi kandidaatin ja maisterin tutkinnoiksi. Sosiaalityön koulutus tulee jatkossakin taata lainsäädännön turvin. Sosnetin tavoitteena on saavutetun yhtenäisen koulutusrakenteen puitteissa vahvistaa synergiaetuja tiivistämällä peruskoulutuksessa tehtävää yhteistyötä. Yhteistyötä tehostetaan, jotta olemassa olevien resurssien varassa voidaan vastata koulutuksen ja tutkimuksen haasteisiin oikealla tavalla. Koulutusyksiköillä on erilaista erityisosaamista, jolloin yhteistyön kautta eri yksiköt voivat hyödyntää toisten yksiköiden osaamista. Sosnetin peruskoulutukseen liittyvä yhteistyö on vuosien mittaan tiivistynyt erityisesti yhteiseen verkkoopetukseen, käytännön opetukseen, aiemmin suoritettujen opintojen ja osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, opiskelijavalintoihin ja sosiaalityöntekijöiden ammatillisiin kelpoisuuksiin liittyen. Tulevina vuosina Sosnetissa panostetaan voimakkaasti peruskoulutusyhteistyön kehittämiseen ja valtakunnallisen yhteistyön tiivistämiseen. Erityisinä kehittämisen painopisteinä ovat opetukseen liittyvän oppimateriaalien tuottaminen ja kehittäminen yliopistojen yhteistyönä. Lisäksi tavoitteena on tuottaa ja järjestää valtakunnallisia verkkokursseja. Tähän liittyvää yhteistyötä on kuvattu tarkemmin tämän toimintasuunnitelman luvussa 5 Opetuksen verkkovälitteisyyden ja monimuotoisuuden kehittäminen. Peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä valmistellaan peruskoulutuksen työvaliokunnassa ja Sosnetin johtoryhmässä. Koska monelta osin koulutusyksiköiden tekemä opetusyhteistyö on verkko-opetukseen liittyvää opetusyhteistyötä, käsitellään näitä asioita myös verkko-opetuksen työvaliokunnassa. Peruskoulutuksen työvaliokunnan tehtäviksi on määritelty: Perustutkinto-opetuksessa tehtävän yhteistyön kehittäminen, esim. mahdolliset yhteiset perusopinnot ja kandidaattivaiheen opintojen laajempi synkronoiminen. Yhteisvalinnan kehittäminen ja sen etenemisen seuranta. Käytännön opetuksen ja harjoittelun kehittäminen ja arviointi. Yhteistyö sosiaalityöntekijän kelpoisuuskoetyöryhmän kanssa. Työvaliokunta käsittelee muun muassa käytännön opetuksen ja yhteisvalinnan kehittämistä, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen kysymyksiä ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnoista (sosionomi AMK ja ylempi AMK) myönnettäviä opintokorvaavuuksia sosiaalityön koulutuksessa sekä verkkoopetukseen ja englanninkieliseen opetukseen liittyviä yhteistyötarpeita. Sosnetin tavoitteena on kehittää maisteriopintoväylää sosiaalityön koulutukseen tulevina vuosina muun muassa alan työvoimatarpeisiin vastaamiseksi. Tätä varten tehdään yhteistyötä eri yliopistojen avoimen yliopiston toimijoiden kanssa. Vuosina Sosnet osallistui yhdessä sosiaalialan ammattikorkeakoulujen kanssa ESR-rahoitteiseen AHOT korkeakouluissa -hankkeen Sosiaalialan osahankkeen toteuttamiseen. Hankkeen taustatukena toimi Sosnetin peruskoulutuksen työvaliokunta. Hankkeessa ovat Sosnetin yliopistojen ohella mukana sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston edustajina Diakonia-ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitettiin aiemmin 10

11 hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä käytäntöjä tuottamalla tietoa korkeakoulujen nykyisistä käytännöistä ja opiskelijoiden kokemuksista ja näkemyksistä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia malleja ja tapoja todentaa opiskelijoiden osaamista ja tuotettiin välineitä työskentelyn helpottamiseksi. AHOT-käytäntöjen selkiyttäminen on merkityksellistä, jotta AHOT tilanteissa sosiaalialan opintoihin hakeutuneet tulevat tasa-arvoisesti kohdelluiksi. Hanke toteutui vuosien aikana. Hankkeen loppuraportti julkaistiin Sosnetin julkaisusarjassa vuonna Hankkeen päätyttyä AHOT-toiminta jatkuu edelleen Sosnetin yliopistojen keskinäisenä yhteistyönä. Syksyn 2013 aikana on valmisteltu valtakunnallista linjauspaperia, johon on hahmoteltu niitä asioita, joista yliopistojen olisi keskenään tarpeen muodostaa yhteinen näkemys ja linja. Paperin valmistelussa hyödynnetään keskeisesti hankkeen tuloksia. Linjauspaperia valmistellaan Sosnetin peruskoulutuksen työvaliokunnassa ja sitä on tarkoitus käsitellä yhteisesti toukokuussa 2014 järjestettävässä sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaarissa Jyväskylässä. Sosnetin ja hankkeessa mukana olleiden ammattikorkeakoulujen tavoitteena on jatkaa hankkeen myötä hyvin käynnistynyttä yhteistyötä ja etsiä aktiivisesti rahoitusmahdollisuuksia työskentelyn jatkamiselle. Tavoitteena on tehdä uusi hankehakemus, kun uusi ESR-hankerahoitus avataan haettavaksi vuonna Hankkeen yhtenä tavoitteena oli sosiaalialan korkeakoulututkintojen (sosionomi AMK, ylempi AMK ja yliopistojen sosiaalityön koulutus) tuottaman osaamisen vertailtavuus, mutta se jäi ainakin osittain saavuttamatta, koska ensin oli tuotettava tietoa lähtötilanteesta ja nykykäytännöistä. Jatkohankkeen alustavana tavoitteena on sosiaalialan eri koulutusten (sosionomi AMK, ylempi AMK, sosiaalityöntekijä) osaamisen jäsentäminen eri työympäristöissä (vrt. sosiaalinen lapsityö, nuorisotyö, aikuistyö, vanhustyö jne.) sekä alan tehtävärakenteiden kehittäminen. Tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja tulevaisuuden sosiaalialan osaamisen kehittämiseen, tutkimiseen, tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kiinnostusta on myös työstä oppimisen käytäntöjen ja sen ohjauksen yhteiseen tarkasteluun. 2.2 Yhteisvalinta sosiaalityön koulutuksessa Vuonna 2005 käynnistettiin valintakoeyhteistyön suunnittelu sosiaalityön koulutuksessa. Aloite valintayhteistyön kehittämiselle tuli Tampereen yliopistosta, jossa oli opetusministeriön rahoittama hanke opiskeluprosessien kehittämiseksi yhteiskuntatieteellisellä alalla. Sosiaalityössä valintayhteistyön tavoitteena on ollut vähentää opiskelijavalintoihin liittyvää päällekkäistä työtä, välttää päällekkäishakua eri yksiköiden kesken sekä kehittää valintakoetta sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että sosiaalityön koulutukseen saataisiin valikoitua alalle motivoituneita ja hyviä hakijoita. Työskentelyssä tarvitaan nykyisten käytäntöjen kartoittamista ja analysointia sekä erityisesti valintakokeen laadintaan liittyvää koulutusyksiköiden keskinäistä työskentelyä, joka edellyttää erillistä resurssointia. Ensimmäinen valintakoeyhteistyökokeilu toteutettiin sosiaalityössä kesällä 2006 Jyväskylän, Lapin ja Tampereen ylipistojen kesken. Saatujen kokemusten jälkeen Sosnetin johtoryhmän kokouksessa päätettiin syyskuussa 2006, että valintayhteistyön kehittämistä on mielekästä jatkaa vasta, kun käytettävissä on yhteisvalinnan mahdollistava atk-ohjelma. Opetusministeriö rahoitti Sosnetin hanketta Valintayhteistyö sosiaalityön koulutuksessa vuosina Hankkeen tavoitteena oli laajentaa sosiaalityön koulutusyksiköiden valintayhteistyötä, kehittää alalle soveltuva valintaprosessi sekä ottaa käyttöön yhteisvalinta hankkeen myöhemmässä vaiheessa. Hanke käynnistyi selvityshenkilön palkkaamisella neljäksi kuukaudeksi huhtikuussa Selvitystyön pohjalta Sosnetin johtoryhmä nimesi hankkeelle työryhmän suunnittelemaan ja toteuttamaan valintayhteistyötä. Yhteisvalintaa koordinoi yhteiskuntatieteellisen alan valintayhteistyöprojekti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Projektilla on valtakunnallinen ohjausryhmä ja oppiaineryhmät, joiden puheenjohtajat ovat myös koordinaatioryhmän jäseniä. Sosiaalityön oppiaineryhmän puheenjohta- 11

12 jana on toiminut lehtori Jorma Hänninen Jyväskylän yliopistosta. Yhteisvalinnassa tarvittava ATKjärjestelmä hankittiin Joensuun yliopistosta. Keväällä 2009 järjestettiin yhteisvalinta neljän sosiaalityön koulutusyksikön, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen, kesken. Valintakokeen suunnittelusta ja tarkastuksesta vastasivat Jyväskylä ja Tampere. Vuonna 2010 yhteisvalinnassa olivat ensimmäisen kerran mukana kaikki kuusi sosiaalityön yliopistoyksikköä. Valintakokeen suunnittelun ja tarkastuksen hoitivat vuonna 2010 Lappi ja Turku, vuonna 2011 Itä-Suomen yliopisto, vuonna 2012 Helsingin yliopisto ja vuonna 2013 Tampereen yliopisto. Yhteisvalintaa jatketaan vuonna 2014, jolloin valintakokeen suunnittelusta ja tarkastuksesta vastaa Jyväskylän yliopisto. Kokeen suunnittelussa toimii apuna sosiaalityön oppiaineryhmä. Keväällä 2014 suunnitellaan yhteisvalinnan jatkumista ja sovitaan seuraavien vuosien valintakokeen suunnitteluun ja tarkastamiseen liittyvistä käytännöistä ja vastuuyksiköistä. Lisäksi tavoitteena on kehittää valintakokeen muotoa ja mallia soveltuvaksi paremmin sosiaalityön yhteisvalintaan. Sosiaalityön yhteisvalinta on tärkeä oppiaineen kehittämisen kannalta, sillä se mahdollistaa sosiaalityöhön soveltuvan valintakoemallin kehittämisen koulutusyksiköiden määrittämällä tavalla. Tulevina vuosina tavoitteena on yhteisvalintaan liittyvien käytäntöjen kehittäminen niin, että sosiaalityöhön saataisiin jatkossakin valittua alalle hyvin soveltuvia opiskelijoita. Valintakokeen suunnitteluun ja tarkastamiseen liittyviä käytäntöjä on tarpeen kehittää sekä vähentää niihin liittyvää työmäärää oppiainetasolla. Lisäksi on tarpeen selvittää valintakoekirjaksi soveltuvan oppikirjan laatiminen yliopistojen yhteistyönä. 2.3 Käytännön opetuksen kehittäminen Verkostossa on toteutettu sosiaalityön käytännön opetukseen liittyvää kehittämistyötä systemaattisesti jo vuosien ajan. Sosiaalityö pääaineena suoritettu yhteiskunta- tai valtiotieteiden maisterin tutkinto tuottaa Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain (272/2005; 3 ) mukaisen pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin. Käytännön opetusta edellytetään Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), jonka 15 :ssä todetaan, että yhteiskuntatieteelliseen alaan kuuluvaan sosiaalityön koulutukseen kuuluu pakollinen harjoittelu. Käytännön opetus on laajuudeltaan Sosnetin keskinäisen sopimukseen ja aiempaan asetukseen pohjautuen vähintään 30 opintopistettä jakautuen perus-, aine-, ja syventäviin opintoihin. Sosiaalityön käytännön harjoittelu on keskeinen osa sosiaalityön opetusta teoreettis-opillisten ja tieteellistutkimuksellisten ainesten ohella. Yliopistojen sosiaalityön opetussuunnitelmissa harjoittelu ilmaistaan käytännön opetuksen käsitteellä, jolla tarkoitetaan sosiaalityön käytännössä tapahtuvaa opetusta. Käytännön opetukseen osallistuu yliopiston lehtori tai professori sekä käytännön ohjaava sosiaalityöntekijä. Opetusta on sekä käytännössä että käytäntöön nivoutuvissa seminaareissa. Sosiaalityön koulutusyksiköiden yhteinen ongelma on vakiintuneen järjestelmän ja resursoinnin puuttuminen alan käytäntöihin kiinnittyvässä koulutuksessa. Sosnet koordinoi valtakunnallista Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys (ESR) -hanketta vuosina Hankkeen tavoitteena oli rakentaa alueelliset erityisyydet huomioiden tutkimus- ja opetusympäristöjä käytännön opetukseen sekä tuottaa yhteisiä koulutusmateriaaleja ja järjestää käytännön opettajien koulutusta. Hanke tuki sosiaalityön koulutusyksiköiden käytännön opetuksen rakenteiden muotoutumista ja vaikutti sen organisoimiseksi ja resursoimiseksi pidemmällä aikavälillä. Kaikkien yliopistojen yhteyteen on rakentunut sosiaalityön opetus- ja tutkimuskeskuksia/-klinikoita (7 kpl) (esitys näistä ks. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43), joissa käytännön opetuksen rakenteita ja sisältöjä kehitetään aluelähtöisesti. Helsingissä ja Turussa opetus- ja tutkimuskeskustoiminta on vakiintunut. Muut yliopistot ovat suuntaamassa aikaisempaa opetussosiaalikeskustoimintaa uudelleen toimintaympäristön muuttuessa. Hanke osallistui sosiaalityön käytännön opetuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevan esityksen valmisteluun, jonka tavoitteena on sosiaalityön opetus- ja tutkimuskeskustoiminnan vakiinnuttaminen ja pysyvä resursointi. Vuonna 2012 julkaistiin artikkelikokoelmateos Sosiaali- 12

13 työn käytännönopetus liikkeessä, jossa analysoidaan sosiaalityön käytännönopetukseen liittyviä pedagogisia ratkaisuja, ohjausta ja oppimista, työmuotoja ja mallintamista sekä kehittämissuuntia ja uusia avauksia. Julkaisua hyödynnetään tulevina vuosina kehittämistyössä ja oppikirjana sosiaalityön koulutuksessa, erityisesti käytännönopetuksessa. Hankkeen tuotoksia esiteltiin Sosiaalityön tutkimuksen päivillä helmikuussa Hankkeen ohjausryhmä piti tärkeänä, että sosiaalityön koulutuksen työelämäyhteistyötä, käytännönopetusta ja tiedontuotantoa kehitetään jatkossakin esimerkiksi jatkohankkeen muodossa. Opetus- ja tutkimuskeskustoiminnalle on monin paikoin luotu vasta perustaa. Rakennerahastokauden ohjelmaesitys on valmistunut, ja haut avautuvat kesällä Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisia rakennerahastotoimia koskevissa esityksessä linjataan, että osaaminen-teeman valtakunnallinen toiminta kohdistuisi kehittämiskohteisiin, jotka edellyttävät laajaa, poikkihallinnollista ja kansallisesti mittaviin verkostoihin pohjaavaa otetta. Yliopistoyksiköiden yhteyteen muodostuneissa opetus- ja tutkimuskeskuksissa on tähän mennessä keskitytty pitkälti käytännön opetuksen kehittämiseen. Käytännön opetuksen tavoitteellisen kehittämisen haasteena on tiedontuotanto ja muun muassa opinnäytteiden kytkeminen alan tavoitteelliseen kehittämistyöhön. Tämän vuoksi opetus- ja tutkimuskeskuksia on tarpeen vahvistaa kehittämällä alueilla tehtävää käytäntöihin kiinnittyvää tutkimusta. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää terveydenhuollon puolella ervaalueilla omat tutkimusohjelmat, joten myös sosiaalialalla nämä tulisi miettiä valmiiksi tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä järjestämislakia ennakoiden. Sosnetin johtoryhmä päätti vuoden 2011 loppupuolella, että sosiaalityön koulutusyksiköiden opetus- ja tutkimusklinikoita vahvistetaan tutkimuksellisesti ja laaditaan alueelliset tutkimusohjelmat sosiaalihuollon ja sen tutkimuksen vahvistamiseksi. Kehittämistyötä jatketaan kaudella Hankkeen päättymisen jälkeen käytännön opetuksen kehittäminen jatkuu verkostoyhteistyönä sillä tavalla, että vuonna 2014 työstetään e-oppikirjaa sosiaalityön työmenetelmistä. Oppikirjaa toteutetaan osana Sosnetin verkko-opetuksen ja oppimateriaalien kehittämistä, ja siitä vastaavat Helsingin ylipisto sekä kirjoittajina toimivat Irma Lehtonen, Hanna Pulkkinen ja Mari Suonio. E-oppikirja valmistuu keväällä 2014, jolloin se voidaan ottaa käyttöön sosiaalityön opetuksessa syksystä 2014 alkaen. Sosiaalityön koulutusyksiköt ovat järjestäneet käytännön opetuksen ohjaajina toimiville sosiaalityöntekijöille käytännönopettajakoulutuksia. Viime vuosien aikana koulutuksia on järjestetty erityisesti erillisen rahoituksen turvin. Tavoitteena on selvittää vuoden 2014 aikana, voitaisiinko niitä toteuttaa valtakunnallisena yhteistyönä. Tarkoituksena on kartoittaa koulutusten sisältöjä, arvioida toimintaa ja etsiä soveltuvia valtakunnallisen yhteistyön paikkoja ja muotoja, kuten yhteisiä materiaaleja, videoluentoja ja yhteistä ympäristöä. Toimintaan on tarkoitus ottaa mukaan yliopistoista ne keskeiset opettajat ja muut toimijat, jotka vastaavat käytännönopetuksesta. Sosnetin verkkovälitteisen opetuksen kehittäminen on tässä yhteistyössä tiiviisti mukana. Hallitusohjelmassa on yhtenä toimena sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jonka osana uudistetaan myös EVO-tutkimus- ja koulutusrahoitus. Nykyisellään koulutus- ja tutkimusevo koskee lääketieteen toiminta-aluetta. Sosnet osallistuu aktiivisesti valmisteilla olevaan uudistukseen. Tavoitteena on, että yhdentyvässä sosiaali- ja terveydenhuollossa ratkaistaan muun muassa sosiaalityön käytännön opetuksen rahoitus ns. EVO-rahoituksena. Sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionsuutta koskeva esiselvitys tehtiin vuoden 2013 aikana, ja siitä vastasi ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionosuudesta on tarkoitus säätää valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa, jota koskeva hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle kevään 2014 aikana. Mikäli laki vahvistetaan, se mahdollistaisi uudella tavalla myös sosiaalityön käytännön opetuksen toteuttamisen. 13

14 Tulevina vuosina työelämäyhteistyötä tiivistetään ja vahvistetaan myös yhteistyössä sosiaalialan ammattikorkeakoulujen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Yhteistyöhön kytkeytyy sekä kehittämistyö että tutkimus. Peruskoulutukseen liittyvät haasteet vuosina : - Sosiaalityön kelpoisuuden tuottavan koulutuksen valtakunnallisen yhtenäisyyden ja koulutuksen laadun turvaaminen - Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevien valtakunnallisten käytäntöjen kehittäminen ja juurruttaminen osaksi yliopistollista sosiaalityön koulutusta - Verkostoyhteistyön tiivistäminen entisestään sosiaalityön peruskoulutuksessa verkkovälitteisen opetusyhteistyön ja materiaalien kehittämisessä erityisesti sosiaalityön perusopintoihin - Sosiaalityön käytännön opetuksen tavoitteellinen kehittäminen ja sen rahoitusrakenteiden ratkaiseminen pitkäjänteisesti osana yhdentyvää sosiaali- ja terveydenhuoltoa - Opetus- ja tutkimuskeskusten vakiinnuttaminen työelämäyhteistyön sekä koulutuksen ja tutkimuksen vuoropuhelun vahvistamiseksi - Yhteisvalinnan kehittäminen ja erityisesti sosiaalityöhön soveltuvan valintakokeen kehittäminen ja valintoihin liittyvän työmäärän vähentäminen 14

15 3 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS AMMATILLISENA LISENSIAATINTUTKINTONA 3.1 Koulutuksen tavoitteet ja toteutus Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005; 16 ). Koulutuksen lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja tutkivaan työotteeseen perustuvan ammattitaidon edistäminen. Tavoitteena on syventää sosiaalityön asiantuntijuutta, vahvistaa ammatillista identiteettiä ja sosiaalialan kehittämistä omalla erikoisalalla. Erikoistumiskoulutus tähtää sosiaalityön asiantuntijuuden syventämiseen tutkimuksen keinoin. Sosiaalityöstä on kehittynyt yhteiskunnallisesti monimuotoinen toiminta-alue, jossa korostuu vahva erityisosaaminen. Ammatillinen vaativuus kumuloituu toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa ja siinä toteutuvassa sosiaalisten ongelmien laajenemisessa ja vaikeutumisessa. Hyvinvointipalveluihin kohdistuvat taloudelliset vaateet ja niistä seuraavat palvelujen uudelleenorganisoituminen muuttavat näiden palvelujen alkuperäistä tukitehtävää. Tätä kautta myös sosiaalityön ulkoiset toimintapuitteet ja sisäinen orientaatio tulevat täsmennettäviksi uudella tavalla. Suomalainen yhteiskunta kohtaa vaikeita sosiaalisia ongelmia ja haasteita, kuten kansalaisten köyhyyden ja hyvinvointi- ja terveyserojen lisääntyminen, sosiaalisten ongelmien monimutkaistuminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien yleistyminen, lasten ja nuorten turvattomuuden kasvu ja lastensuojelun lisääntynyt tarve, sekä nuorten työmarkkinoille kiinnittymisen vaikeudet. Sosiaalityön erikoistumiskoulutus pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin tuottamalla alalle erikoistunutta osaamista ja käytännön työstä lähtevää tutkimustietoa. Sosiaalityön erityisosaamiseen tähdätään jo maisteritasoisessa peruskoulutuksessa, jonka painopisteenä on tuottaa akateemista asiantuntijuutta sosiaalialan kentälle. Peruskoulutuksen lähtökohtana ovat analyyttisyys ja tieteellisyys. Nykyisessä murroksessa tarvitaan yhä enemmän spesifeihin kysymyksiin kohdentuvaa syvenevää osaamista. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen tarve nousee mm. nopeasti muuttuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaalityön erityisosaamisen syventämisen vaateesta sekä hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja uudelleen organisoitumisen paineista. Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä tapahtuva palvelurakenteen muutos tuottaa paineita erityispalveluiden uudelleenorganisointiin ja erikoisosaamisen vahvistamiseen. Sosiaalihuollossa ei ole aikaisemmin ollut erityispalveluiden rakennetta, joka uudessa kuntarakenteessa ja eheytyvässä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä tulee rakennettavaksi, mikä tuottaa aikaisempaa suuremman tilauksen erikoistumiskoulutukselle. 3.2 Käynnissä olevat koulutukset ja niiden toteutus Jatkokoulutuksena suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus on vuosina käynnissä kaikilla asetuksessa säädetyillä viidellä erikoisalalla: kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yhteisösosiaalityö ja hyvinvointipalveluiden erikoisala. Kullakin erikoisalalla opiskelee 18 sosiaalityöntekijää ja hyvinvointipalveluiden erikoisalalla 24 sosiaalityöntekijää. Verkoston keskinäisen sopimuksen mukaan jokaisessa verkoston yliopistossa opiskelee sama määrä erikoistumiskoulutuksen opiskelijoita eli kussakin on yhteensä 16 opiskelijaa. Erikoistumiskoulutuksen käytännön toteutuksesta vastaavat Sosnetin yliopistoissa työskentelevät osaaikaiset professorit. Vuosina päätettiin erikoistumiskoulutuksesta vastaavien tehtävien jakautumisesta tasapuolisemmin yliopistoyksiköiden kesken. Kuuden yliopiston intressien yhteensovittaminen oli haastavaa ja vaati kompromisseja. Tiiviin yhteistyön tuloksena sovittiin, että vuodesta

16 alkaen tehtävät ja vastuut (mukaan lukien Sosnetin toiminnan kokonaisvastuuta hoitava koulutuspäällikkö vuoden 2014 alusta) jakautuisivat yliopistoittain seuraavasti. HY UEF JY LaY TAY TY Lanu Yhteisö Kunto Margi 50 % professori 50 % professori 50 % professori 50 % professori Lanu 50 % yo-lehtori Lanu 50 % professori Hyvinvointi 50 % professori Hyvinvointi 50 % professori Yhteisö 50 % yo-lehtori 100 % Koulutuspäällikkö Margi 50 % yo-lehtori Margi 50 % yo-lehtori Vuosi 2014 on toinen opiskeluvuosi kuntouttavan sosiaalityön ja marginalisaatiokysymysten sosiaalityön sekä kolmas opiskeluvuosi lapsi- ja nuorisosiaalityön, yhteisösosiaalityön ja hyvinvointipalveluiden erikoisalojen koulutusryhmille. Näiden erikoisalojen seuraava opiskelijahaku on tarkoitus järjestää vuonna 2015 ja opetussuunnitelmaa uudistetaan vuosien aikana. Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalojen seuraava opiskelijahaku järjestetään vuonna Koulutus koostuu neljästi vuodessa järjestettävistä kolmipäiväisistä lähiopetusjaksoista, jotka ovat kaikille opiskelijoille pakollisia. Lisäksi tutkintoon sisältyy kirjallisia tehtäviä, verkko-opetusta ja tutkivan asiantuntijuuden ohjausta ja lisensiaatintutkimus. Erikoisaloista lapsi- ja nuorisosiaalityö ja yhteisösosiaalityö sekä kuntouttava sosiaalityö ja marginalisaatiokysymysten sosiaalityö toteuttavat erikoisalakoulutusta osittain yhdessä opetussuunnitelmien mahdollistamissa puitteissa. Kaikilla erikoisaloilla vuoden ensimmäinen lähiopetusjakso pidetään sosiaalityön tutkimuksen päivien yhteydessä, vuonna 2014 sosiaalityön tutkimuksen päivät pidetään Itä-Suomen yliopistossa Lähiopetusjaksoon sisältyy aina erikoisalan omaa opetusta ja tutkimusseminaarit. Toinen lähiopetusjakso rakentuu valtakunnallisen sosiaalityön metodologisen kesäkoulun yhteyteen ja se pidetään yleensä joko touko- tai elokuussa. Vuonna 2014 kesäkoulun järjestämisvastuussa ovat Tampereen ja Turun yliopistot, ja se pidetään Tampereen yliopistossa teemalla Yhteiskunnallisen muutoksen haasteet sosiaalityön tutkimukselle. Vuosittaisen kesäkoulun järjestelyvastuu on kiertävä ja vuonna 2015 kesäkoulun järjestämisvastuu on Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoilla ja vuonna 2016 Helsingin ja Lapin yliopistoilla. Kahden muun vuosittaisen lähiopetusjakson osalta erikoisalat tekevät synergiaetujen saamiseksi osittain yhteistyötä lähiopetusjaksojen järjestämisessä. Koulutuksen järjestämisen aikana on osoittautunut, että opintojen menestyksekäs suorittaminen edellyttää joustavia työjärjestelyjä ja työnantajan tukea. Tämä korostuu erityisesti koulutuksen loppuvaiheissa, kun suuri osa opiskelijoista tekee intensiivisesti lisensiaatintutkimustaan. Vaativissa sosiaalityön tehtävissä ajan irrottaminen opinnoille voi olla haastavaa. Opiskelijat hakevat apurahoja ja koulutusrahastolta aikuiskoulutustukea. Koulutuksesta vastaavat professorit kirjoittavat lausuntoja apurahahakemuksiin. Vuonna 2013 toteutettiin ensimmäistä kertaa uudistettuna lakisääteinen Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op). Opintojakson päämääränä on vahvistaa sosiaalityön erityisluonteen tunnistamista ja kehittämistä, tukea sosiaalityön ammatti-identiteetin kehittymistä ja sosiaalityön asiantuntijana toimimista sekä avata uudenlaisia mahdollisuuksia, mihin ohjauksessa paneudutaan erityisesti koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen suhteen lujittamiseen kunkin opiskelijan henkilökohtaisessa ammatillisessa kontekstissa. Aiemmin koulutukseen sisältynyttä ryhmätyönohjausta (8 op) on muutettu selkeämmin koulutuksen idean suuntaan tutkivasta sosiaalityöstä ja asiantuntijuuden kehityksestä. Ohjauskeskusteluissa ryhmä työstää kokemuksiaan työelämästä, sosiaalityön erikoistumiskoulutuksesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Vuosina tutkivan asiantuntijuuden ohjaus toteutetaan Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalojen opiskelijoilla. Yksityiskohtaisempi kuvaus erikoistumiskoulutuksen toteutuksesta vuosina on tämän toimintasuunnitelman liitteenä 2. 16