SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Transkriptio

1 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Keskeiset havainnot vuodesta Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstön vaihtuvuus Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Koko ja osa-aikaisuus Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Ikärakenne Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Koulutus Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa Henkilöstökoulutus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työajan käyttö Poissaolojen kokonaismäärä Poissaolojen kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Poissaolojen kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Sairauspoissaolot ja terveysprosentti Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoissa Sairauspoissaolot Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työterveys ja työtyytyväisyys Työterveys Työterveys syyttäjänvirastoissa Työterveys Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työtyytyväisyystutkimus syyttäjälaitoksessa

4 Liitteet: Liite 1 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät ja henkilötyövuodet syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 2 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 3 Henkilötyövuosien jakaantuminen syyttäjiin ja toimistohenkilöstöön tilanne vuosina Liite 4 Miesten ja naisten osuus syyttäjistä syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 5 Henkilöstön keski-ikä tilanne vuosina Syyttäjien ikärakenne ja toimistohenkilökunnan ikärakenne syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 6 yli 56 vuotiaiden ikärakenne syyttäjälaitoksessa Liite 7 Syyttäjänvirastojen poissaolot ryhmittäin Liite 8 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain

5 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Yleistä Syyttäjälaitoksen henkilöstö 2011 on yhdeksäs syyttäjälaitoksen henkilöstöä käsittelevä henkilöstötilinpäätös. Raportissa esitetyt henkilöstön määrää ja ominaisuuksia kuvaavat luvut perustuvat tilanteeseen ja ovat siten sen päivän poikkileikkaustietoja henkilöstöstä. Osa tiedoista, kuten poissaolot, taas on vuoden 2011 aikana kertyneitä tietoja. Raportissa on omissa luvuissa syyttäjänvirastojen henkilöstöä koskevia lukuja ja omissa luvuissa Valtakunnansyyttäjänviraston luvut. Kappaleen keskeiset havainnot 2011 alla löytyy kappale, jonne on koottu koko syyttäjälaitosta kuvaavia yhteisiä keskeisiä tietoja. Raportin henkilöstöä kuvaavat tiedot on saatu sekä Priman henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmään syötetyistä tiedoista että henkilökunnan itse Hertta-järjestelmään tallentamista tiedoista siten, että ne on raportoitu palvelukeskuksessa ehrminforaportointijärjestelmästä. Tietojen vertailtavuus alkaa vuodesta 2002, osin vuodelta Työterveyshuollon kuluja ja koulutuskuluja koskevat tiedot on otettu taloushallinnon Raindance-järjestelmästä sekä ensimmäistä kertaa vuonna 2010 Terveystalon raportoinnista. 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2011 Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keskeisiä lukuja Syyttäjänvirastojen henkilöstön kokonaismäärä oli 524 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 362, toimistohenkilöstöä 166. Toimistohenkilökuntaan on laskettu mukaan myös harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät, yhteensä 10 henkilöä. Koko henkilöstöstä naisia oli 329 (63 %), miehiä 195 (37 %). Syyttäjistä naisia oli 172 (48 %), miehiä 190 (52 %). Syyttäjänvirastojen henkilömäärä henkilömäärä miehiä naisia Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin vuonna 2011 yhteensä 489,19 henkilötyövuotta (ml harjoittelijat ja työllistetyt). Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilöiden määrä vuoden 2011 aikana oli 11 henkilötyövuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilöstöä oli 43 henkeä, naisia oli 29 ja miehiä 14. Henkilötyövuosia käytettiin 38,3 henkilötyövuotta. Harjoittelijoiden määrä vuoden aikana oli yhteensä 0,75 henkilötyövuotta. Henkilöstön vakinaisuus Vakinaisia virkamiehiä oli 428 (82 %), näistä 22 hoiti toista virkaa. Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 96 henkilöä, joista 38 oli sijaisia ja 58 avoimen viran hoitajia tai 5

6 Henkilöstön ikä Palkkamenot tilapäisiä. Määräaikaisista henkilöistä naisia oli 69, miehiä 27. Määräaikaisesta henkilökunnasta syyttäjiin kuului 79 henkilöä (15,1 % henkilöstöstä), toimistohenkilökuntaan 7 ja harjoittelijoita ja työllistettyjä oli kaikkiaan 10 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 18 % työskenteli määräaikaisena. Henkilöstöstä kokoaikaisena työskenteli 502 henkeä (95,8 %), osa-aikaisena 22 (4,2 %). Osa-aikaisista 64 % oli naisia, 14 henkilöä. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 43, määräaikaisia oli 2. Osa-aikaisia oli 4 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,3 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,1 vuotta, naisten keski-ikä 45,2 vuotta. Keski-ikä laski 0,2 edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49 vuotta, määräaikaisen 34,4 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan ikä laski 0,2 vuotta, määräaikaisten nousi 0,9 vuodella. Ikäryhmittäin henkilöstö jakaantuu ikäryhmiin 35-44, ja 55 vuotiaat. Alle 34- vuotiaiden ryhmä on kasvanut 3 henkilöllä edellisestä vuodesta. Syyttäjänvirastoissa työskentelee 59 henkilöä jotka ovat 60-vuotiaita tai vanhempia. Valtakunnansyyttäjänvirastossa keski-ikä oli 50,6 vuotta (51,2). Naisten keski-ikä oli 49,7 vuotta, miesten 52,4 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstöstä 77 % on 45 vuotiaita tai vanhempia ja 7 henkilöä on täyttänyt 60 - vuotta. Ikäryhmissä alle 34 vuotiaat ja vuotiaat on kummassakin 5 henkilöä. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli euroa, nousua edelliseen vuoteen oli euroa. Vakituisen henkilökunnan palkkamenot olivat euroa, määräaikaisen henkilökunnan palkkamenot euroa. Sijaisina toimivien palkat olivat euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut nousivat euroa, myös määräaikaisten palkkakulut nousivat. Sijaisina toimivien määräaikaisten palkkakulut laskivat. Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia ja kaupanvahvistuksista suoritettuja korvauksia. Palkkamenot Valtakunnansyyttäjänvirastossa olivat euroa, palkkamenot nousivat kaikkiaan eurolla. Vakituisen henkilökunnan palkat olivat euroa, sijaisten ja määräaikaisten palkat yhteensä euroa. Palkkakulujen nousuun vaikutti mm. päällekkäiset ylitarkastajan ja valtionsyyttäjän määräykset. Henkilöstön vaihtuvuus Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 21 henkilöä, 46 henkilöä erosi taikka työ päättyi. Muihin valtion virastoihin taikka yksityiselle sektorille siirtyi yksi henkilö. Luvussa ei ole mukana oikeuslaitoksen sisällä virastosta toiseen siirtyneitä. Vuosien aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 71 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Eläkeiän saavuttavista on syyttäjiä 41 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 30. 6

7 Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jäi vuoden aikana yksi henkilö, muuten viraston henkilökunnassa ei tapahtunut muutoksia. Vuosina Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää eläkkeelle 12 henkilöä. Koulutus- ja sairauspoissaolot Syyttäjänvirastojen koulutustasoindeksi oli 6,1, Valtakunnansyyttäjänviraston 6,0. Syyttäjänvirastoissa henkilöstökoulutukseen osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan 1948 (2 357) koulutuspäivään. Koulutuspäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta 400 koulutuspäivällä. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 4,0 päivää. Virastojen välinen vaihtelu oli 0,0 6,9 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökoulutuksen kokonaismenot syyttäjänvirastoissa olivat euroa. Henkilöstökoulutukseen käytetyt rahat nousivat edellisestä vuodesta eurolla. Sairauspäiviä syyttäjänvirastoissa oli vuoden aikana yhteensä työpäivää, sairaustapauksia oli 763 ja sairauden takia poissaolleita henkilöitä kaikkiaan 284. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohti 6,3 päivää, kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui 993 euroa. Sairauspäivien määrä laski lähes 1000 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivien lukumäärän lasku kohdistui selkeästi pitkiin yli 60 päivää kestäviin sairauspoissaoloihin. Syyttäjänvirastojen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 45,8 %, edellisenä vuonna luku oli 46,5 %. Syyttäjänvirastojen sairauspäivät päivää päivää yli 60 päivää Yhteensä Valtakunnansyyttäjänvirastossa sairauspäivien lukumäärä oli 335, sairaustapauksia oli 88. Sairauspoissaolojen määrä laskii edelliseen vuoteen verrattuna 162 työpäivää, ja erityisesti tämä näkyi pitkien sairauslomien määrän laskuna. Koulutuspäiviin viraston henkilökunta osallistui 144 päivää. Koulutuspäivien lukumäärä laski noin 50 päivällä edellisestä vuodesta. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan keskeisiä lukuja Tässä kappaleessa olevat luvut ovat syyttäjänvirastojen ja Valtakunnansyyttäjänviraston keskeisiä koko henkilöstöä koskevia lukuja Henkilöstöä oli kaikkiaan 567 henkilöä. Henkilötyövuosia koko syyttäjälaitoksessa käytettiin 527,5 ja näistä työllistettyjen ja harjoittelijoiden osuus oli 11,6 henkilötyövuotta. 7

8 Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä syyttäjiä oli 384, muuhun henkilökuntaan kuului 183 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 209, naisten määrä oli 358, syyttäjistä 53 % oli miehiä. Syyttäjälaitoksen henkilömäärä mies nainen Yhteensä Syyttäjät muu henkilökunta YHTEENSÄ Vakinaisia virkamiehiä henkilökunnasta oli 469 henkilöä, näistä 28 hoiti toista virkaa. Määräaikaisena työskenteli 98 henkilöä, 17,2 % koko henkilökunnasta. Kokoaikaisena työskenteli 546 henkilöä, osa-aikaisena 21. Henkilöstön keski-ikä on 46,6 vuotta, syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä on 4,5 vuotta alhaisempi kuin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnan keski-ikä ylittää yli 3 vuodella valtionhallinnon suositteleman 43 vuoden tason. Syyttäjälaitoksen henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 Mies Nainen Yhteensä Syyttäjänvirastot 48,1 45,2 46,3 VKSV 52,4 49,7 50,6 Yhteensä 48,4 45,6 46,6 Syyttäjälaitoksen henkilökunnasta alle 35-vuotiaita on 83 henkilöä, ja ikärakenne painottuu tasaisesti 35-vuotiaisiin ja vanhempiin. Syyttäjälaitoksen henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 2011 lkm Mies Nainen Yhteensä % alle , , ,5 55 ja yli ,5 Yhteensä Henkilökunnasta eläkeiän saavuttaa 71 henkilöä vuoteen 2016 mennessä, tällä hetkellä nämä henkilöt ovat 59-vuotiaita taikka vanhempia. Syyttäjälaitoksen poissaoloista 54 % oli vuosilomapäiviä ja lomarahavapaapäiviä. Sairauspoissaoloja koko laitoksessa oli vuoden aikana työpäivää, tämä oli 9 % kaikista poissaolopäivistä. Poissaolon syy Palkat Päivät % osuus poissaoloista 01. VUOSILOMAT YLITYÖ/TASOITUSVAPAA LOMARAHAN VAIHTOVAPAA SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT KUNTOUTUS ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA OPINTO/TUTKIMUSVAPAA VIRKAVAPAUS MUUALLA PALV

9 3 Henkilöstö 09. ASEVELVOLLISUUS/SIV.PALV./ OSA-AIKATYÖMUODOT MUUT SYYT KOULUTUS YHTEENSÄ Vakansseja syyttäjälaitoksessa oli vuoden vaihteessa 531 (515). Näistä 39 (36) vakanssia oli Valtakunnansyyttäjänvirastossa ja 492 (479) syyttäjänvirastoissa. Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan organisaatiossa päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko ja osa-aikaisten lukumäärää, mukaan lukien työllisyystyöntekijät, harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset. Lukumäärää tarkasteltaessa ei ole merkitystä sillä, mistä henkilön palkkaus rahoitetaan. Lukumäärätiedossa ovat mukana kaikki henkilöt, joilla on ollut voimassaoleva palvelujakso Primassa 31.12, vaikka henkilö olisikin virkavapaalla tai muutoin poissa. Käsitteellä henkilötyövuosi tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä tms. normaalin työajan ylittävää työaikaa. Käsite henkilötyövuosi on vuosittain yhtenäisenä pysyvä käsite henkilöstöpanokselle, johon ei vaikuta esim. koko ja osa-aikaisten palvelussuhteessa tai vuoden sisällä palvelussuhteen kestossa tapahtuneet muutokset. Yhden kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Osa-aikaisen henkilön työvuosi on esim. jos henkilö tekee 75 % työajasta, henkilötyövuosina vastaavasti 0,75 henkilötyövuotta. Esimerkiksi palkallinen tai osapalkkainen sairausloma ei pienennä henkilötyövuotta. 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Henkilöstön kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa oli 524 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 362, toimistohenkilökuntaan kuului 162 henkeä (mukaan lukien harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät yhteensä 10). Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin yhteensä 489 henkilötyövuotta (mukaanlukien työllistetyt ja korkeakouluharjoittelijat). Jos työllistettyjä ja harjoittelijoita ei lasketa mukaan henkilötyövuosia kului kaikkiaan 478 henkilötyövuotta. 9

10 SYYTTÄJÄNVIRASTOJEN HENKILÖTYÖVUODET ,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 10, ,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 152,7 146,9 Työllistetyt ja harjoittelijat 300 Sihteerit ,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331,3 331,5 Syyttäjät Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden määrä nainen 300 mies

11 Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden määrä mies nainen Henkilöstöstä miehiä oli 195 (37 %) ja naisia oli 329 (63 %). Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain Mies Nainen Yhteensä Syyttäjänvirasto Lkm % Lkm % Lkm HELSINKI 40 48, ,8 83 LÄNSI-UUSIMAA 13 32, ,5 40 ITÄ-UUSIMAA 9 21, ,6 42 KANTA-HÄME 9 32, ,9 28 SALPAUSSELKÄ 19 40, ,6 47 LÄNSI-SUOMI 24 39, ,7 61 PIRKANMAA 15 38, ,5 39 POHJANMAA 14 35, ,1 39 KESKI-SUOMI 8 33, ,7 24 ITÄ-SUOMI 20 38, ,5 52 OULU 16 36, ,6 44 LAPPI 5 25, ,0 20 AHVENANMAA 3 60,0 2 40,0 5 Yhteensä , ,8 524 Syyttäjänvirastojen henkilömäärä oli edellisen vuoden tasolla, henkilöitä oli vuodenvaihteessa 3 vähemmän. Syyttäjien määrä nousi kuudella, mutta toimistohenkilökunnan määrä laski kaikkiaan yhdeksällä. Vuodenvaihteessa virastoissa työskennelleet 10 harjoittelijaa ja työllistettyä nostavat vuodenvaihteen lukua. Ilman harjoittelijoita ja työllistettyjä toimistohenkilökunnan lukumäärä vuodenvaihteessa oli 7 pienempi kuin edellisenä vuonna. 11

12 Naisten osuus henkilöstöstä on 63 % ja naisten määrä henkilöstöstä on nyt korkein syyttäjälaitoksessa mitattu. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien syyttäjien määrä mies nainen Miesten osuus syyttäjistä on 52 % ja naisten 48 %. Naisten osuus syyttäjistä on lukumääräisesti korkeimmalla tasolla, miesten lukumäärä vastaavasti laski hieman edellisestä vuodesta. Itä-Uudellamaalla on prosentuaalisesti ja Helsingissä lukumääräisesti eniten naissyyttäjiä. Kaikissa syyttäjänvirastoissa, myös Ahvenanmaalla, työskenteli naissyyttäjiä vuonna Yhdessätoista syyttäjänvirastossa naissyyttäjien osuus on vähintään 40 %. Toimistohenkilökunta on lähes täysin naisvaltaista (5 miestä, joista 2 harjoittelijaa). Syyttäjien lukumäärä virastoittain Mies Nainen Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % HELSINKI 36 58, , ,1 LÄNSI-UUSIMAA 13 46, ,6 28 7,7 ITÄ-UUSIMAA 8 25, ,2 31 8,6 KANTA-HÄME 9 50,0 9 50,0 18 5,0 SALPAUSSELKÄ 19 57, ,4 33 9,1 LÄNSI-SUOMI 24 53, , ,4 PIRKANMAA 15 51, ,3 29 8,0 POHJANMAA 14 58, ,7 24 6,6 KESKI-SUOMI 8 53,3 7 46,7 15 4,1 ITÄ-SUOMI 20 60, ,4 33 9,1 OULU 16 57, ,9 28 7,7 LAPPI 5 41,7 7 58,3 12 3,3 AHVENANMAA 3 75,0 1 25,0 4 1,1 Yhteensä , ,

13 Syyttäjänvirastoissa työskentelevän toimistohenkilökunnan määrä mies 150 nainen Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilötyövuodet syyttäjänvirastoissa HELSINKI 1,0 1,9 1,9 2,6 1,5 LÄNSI-UUSIMAA 0,4 0,6 0,7 0,8 0,9 ITÄ-UUSIMAA 0,3 0,6 1,0 1,0 1,2 1,4 KANTA-HÄME 0,7 0,7 1,8 0,6 SALPAUSSELKÄ/ PÄIJÄT-HÄME 0,3 0,3 KAAKKOIS-SUOMI 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,6 0,5 0,6 LÄNSI-SUOMI/ VARSINAIS-SUOMI 0,4 0,3 0,6 0,5 0,3 0,5 0,8 PIRKANMAA 0,5 0,1 1,0 0,5 0,5 0,8 0,8 SATAKUNTA 0,3 0,3 POHJANMAA 3,2 2,7 0,5 3,8 4,8 3,7 3,4 3,3 1,6 KESKI-SUOMI 0,5 1,3 0,5 0,9 0,5 2,1 1,0 ITÄ-SUOMI 0,8 1,2 0,1 2,1 0,7 0,3 1,4 1,0 0,5 OULU 0,8 0,9 0,9 1,6 1,0 1,0 1,5 1,7 LAPPI 0,1 0,3 0,4 0,3 0,6 AHVENANMAA YHTEENSÄ 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 10,8 Syyttäjänvirastoissa työskenteli vuonna 2011 korkeakouluharjoittelijoita ja työllistettyjä 11 henkilötyövuoden verran. Lukumäärä laski edellisestä vuodesta. 13

14 Henkilötyövuodet nimikkeittäin Henkilötyövuodet 2008 Henkilötyövuodet 2009 Henkilötyövuodet 2010 Henkilötyövuodet 2011 Nimikkeet yhteensä apulaissyyttäjä 16,6 16,4 7,4 5,1 hallintosihteeri 13,3 13,6 13,0 11,4 harjoittelija 2,3 1,7 3,0 2,8 henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 johtava kihlakunnansyyttäjä 14,3 14,3 14,2 12,0 johtava maakunnansyyttäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 295,8 291,3 307,2 311,8 korkeakouluharjoittelija 3,0 3,7 3,8 3,1 lakimiesharjoittelija 0,2 maakunnansyyttäjä 1,4 1,1 1,5 1,5 osastosihteeri 14,0 13,0 11,4 11,5 siivooja 0,2 0,2 toimistosihteeri 138,9 133,5 134,1 126,9 virastomestari 1,5 1,5 1,3 1,0 YHTEENSÄ 503,3 492,4 499,0 489,2 Vakansseja syyttäjänvirastoissa oli vuodenvaihteessa kaikkiaan 492. Viroista 339 oli syyttäjän vakansseja ja 153 toimistohenkilökunnan vakansseja. Vuoden 2011 aikana lakkautettiin kahdeksan toimistohenkilökuntaan kuuluvaa vakanssia. Kihlakunnansyyttäjän virkojen määrä nousi 14:ta, ja oli vuoden 2009 vakanssimäärän tasolla. Syyttäjänvirkojen lukumäärän väheneminen vuonna 2010 johtui apulaissyyttäjän virkojen lakkauttamisesta. Syyttäjänvirastojen vakanssit , 2011 ja Syyttäjänvirasto Syyttäjät Toimisto kaikki Syyttäjät Toimisto kaikki Syyttäjät Toimisto kaikki Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme/ Salpausselkä Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi/ Länsi-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa YHTEENSÄ

15 Syyttäjänvirastojen palkkakulut tilinpäätöksen mukaan Palkat sivukuluineen TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Vak. virkamiesten palkat Sijaisina toimivat määräaikaiset Määräaikaiset Lisä- ja ylityökorvaukset Lomarahat Työsuhdepalkat Muut palkat ja palkkiot Sair.vak.lain muk. palaut Yhteensä Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli euroa, nousua edelliseen vuoteen oli euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut nousivat euroa, myös määräaikaisten palkkakulut nousivat. Sijaisina toimivien määräaikaisten palkkakulut laskivat. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia ja kaupanvahvistuksista suoritettuja korvauksia Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2011 oli 43 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 14 ja naisia 29. Henkilöstöstä oli vuoden vaihteessa 4 henkilöä virkavapaalla sekä yksi valtionsyyttäjä työskentelemässä Eurojustissa. Henkilötyövuosia käytettiin kaikkiaan 38,3, ilman harjoittelijoita luku oli 37,6. Henkilötyövuosien määrän nousuun vaikuttivat mm. ylimääräinen valtionsyyttäjä. Vakansseja Valtakunnansyyttäjänvirastossa on 36. Henkilöiden lukumäärä ja henkilötyövuodet Mies Lkm % Nainen Lkm % Yhteensä Lkm HTV:t kaikki HTV:t (pois työll ja harj) , , ,3 37, , , ,7 36, , , ,0 36, , , ,6 36, , , ,3 34, , , ,3 35, , , ,3 34, , , ,2 36, , , ,6 36,3 15

16 39,0 38,0 37,0 36,0 35,0 34,0 33,0 32,0 31,0 30,0 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet ,3 37,2 37,6 36,9 36,6 36,3 36,7 35,3 35, Henkilöstöryhmiin jaettuna syyttäjät käyttivät henkilötyövuosia 19,3 ja muu henkilökunta 18,3 htv:tä. Harjoittelijoita oli 0,8 htv:tä. Syyttäjiin lasketaan valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjät, neuvotteleva virkamies sekä syyttäjän tehtävissä toimivat ylitarkastajat. 45,0 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet ,0 35,0 0,8 0,8 1,1 1,7 0,5 0,8 0,8 30,0 25,0 17,1 17,2 17,2 18,1 18,0 17,9 18,3 Harjoittelijat ja työllistetyt 20,0 muu henkilökunta 15,0 Syyttäjät 10,0 5,0 0,0 17,5 18,4 17,0 17,8 18,4 18,1 19, Vakinaisten virkamiesten palkkakulut ovat nousseet eurolla. Sijaisina toimivien ja määräaikaisten palkkakulut kasvoivat euroa. Luku muodostuu päällekkäisistä ylitarkastajan ja valtionsyyttäjän määräyksistä sekä eurojust-valtionsyyttäjän palkkauksesta. Muut palkat ja palkkiot sisältävät mm. kouluttajille maksettuja koulutuspalkkioita sekä Eurojust-päivystyksestä maksettuja päivystyspalkkioita. Palkkioista puolet muodostuu näistä Eurojust-palkkioista. 16

17 Valtakunnansyyttäjänviraston palkkakulut tilinpäätöksen mukaan Palkat sivukuluineen TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Vakinaisten virkam.palkat Sijaisina toimivat määräraik Muut määräraikaiset Lomarahat Lisä- ja ylityökorvaukset Muut palkat ja palkkiot Sairausvak.lain muk.palautukset Yhteensä Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vuonna 2011 henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 428 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä), eli 81,7 %. Näistä 22 henkilöä hoiti toista virkaa. Määräaikaisia henkilöstöstä oli 96 henkilöä, 18,4 % henkilöstöstä. Määräaikaisista oli naisia 69 (72 %) ja miehiä 27 (23 %). Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 21 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 14 %. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat seuraavat: naisista 23 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 11 %. Palvelujakson tyyppi syyttäjänvirastoissa Syyttäjänvirastot Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H./TILAP./VARAH Yhteensä Vakinaisten virkamiesten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 41 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä). Määräaikaisia virkamiehiä oli yhteensä 2, määräaikaisten osuus oli 4,6 %. (Määräaikainen= ei taustavirkaa VKSV:ssä tai syyttäjänvirastoissa). 17

18 Palvelujakson tyyppi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Mies Nainen Yhteensä Palvelujakson tyyppi VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H/TILAP./VARAH. 1 1 Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 3.3 Henkilöstön vaihtuvuus Valtionhallinnon henkilöstön vaihtuvuustiedot koskevat vaihtuvuutta koko vuoden aikana. Vaihtuvuuden käsitteitä ovat lähtövaihtuvuus ja tulovaihtuvuus. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin kun, hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen lähtövaihtuvuus) tai, kun hän lähtee budjettitalouden ulkopuolisen työnantajan palvelukseen (ulkoinen lähtövaihtuvuus). Tulovaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen tulovaihtuvuus) tai, kun hän siirtyy valtionhallinnon palvelukseen esim. muun työnantajan palveluksesta, lomautukselta tai tulee ensimmäistä kertaa työelämään (ulkoinen tulovaihtuvuus). Osa määräaikaisista on vaihtuvuustilastossa kahteen kertaan, koska järjestelmä laskee vaihtuvuudeksi yli päivän mittaiset katkot virkasuhteessa. Keskimääräinen henkilöluku on laskettu kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2011 oli 6,1 % (vaihtuvuus syyttäjälaitoksen ulkopuolelle), sisäinen lähtövaihtuvuus 0 %. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuuslukuun 69 sisältyvät myös eläkkeelle jääneet henkilöt, muuhun valtion virastoon tai yksityiselle sektorille siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Vanhuuseläkkeelle jäi kaikkiaan 20 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle 1 henkilö. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 46 henkilöllä työ päättyi tai henkilö irtisanoutui, lukuun sisältyvät harjoittelijat ja työllistetyt. Muuhun valtion virastoon tai laitokseen siirtyi yksi henkilö. Luvun pienuuteen vaikuttaa se, että kaikille lähteneille henkilöille ei ole tallennettu järjestelmään lähtösyytä. Henkilöstön vaihtuvuus Alkaneet Päättyneet Keskim. Palvelujakson tyyppi palvelujaksot palvelujaksot Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset ,5 6,1 2.Määräaikaiset ,7 111,4 Yhteensä ,2 25,8 18

19 Henkilöstön vaihtuvuus, ulkoiset ja virastojen vaihdot ajalla Palvelujakson tyyppi Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset ,3 5,1 2.Määräaikaiset ,1 141,2 Yhteensä ,4 30,5 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa eläkkeelle jääneet irtisanoutuneet muu valtion virasto tai laitos yksityisen palvelukseen siirtyneet 1 - kuolleet palvelussuhde jatkuu Yhteensä Vaihtuvuusluvuissa ei ole mukana harjoittelijoiden ja työllistettyjen päättyneitä palvelussuhteita Syyttäjänvirastoista eläkkeelle jääneet (lkm) Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Viraston vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2011 oli 2,5 %. Ulkoiseen vaihtuvuuslukuun 5 sisältyvät muuhun valtion virastoon tai yksityiselle siirtyneet (1), harjoittelijat (3 jaksoa), ja määräaikaisen virkasuhteen päättyminen (1). Eläkkeelle virastosta jäi vuoden aikana yksi henkilöä. 19

20 2011 Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.VAKINAISET 1 40,6 2,5 2.MÄÄRÄAIKAISET 4 4 2,9 275 Yhteensä ,5 0 20, Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.VAKINAISET ,2 7,9 2.MÄÄRÄAIKAISET 6 6 3,3 360 Yhteensä ,5 0 36, eläkkeelle jääneet irtisanoutuneet muu valtion virasto tai laitos yksityisen palvelukseen siirtyneet - kuolleet - palvelussuhde jatkuu Yhteensä Luvuissa ei ole mukana harjoittelijoita. 3 Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jääneet (lkm)

21 3.4 Koko ja osa-aikaisuus Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Henkilöstöstä kokoaikaisia vuonna 2011 oli 502 henkilöä. Osa-aikaisia oli 22, joista 14 oli naisia ja 8 miehiä. Osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä nousi kolmella edellisestä vuodesta, ja oli samalla tasolla kuin vuonna Osa-aikaisista neljä oli harjoittelijoita ja kolme työllisyystyöntekijöitä. Osa-aikaisten lukumäärä sisältää sellaisten henkilöiden lukumäärän, joilla on palvelujaksolla osa-aikaisuus esim. osa-aikaeläkkeen vuoksi. Lukumäärässä ei siten ole mukana mm. osittaisella hoitovapaalla olevia henkilöitä, koska tämä tieto viedään poissaolojen kautta palkanmaksuun. Sama määrittely koskee kaikkia oikeushallinnossa työskenteleviä Yht. Yht. Yht. % Mies Nainen Yht. % Mies Nainen Yht. Mies Nainen KOKO- AIKAISET , , ,8 OSA- AIKAISET , , ,2 Yhteensä Yht. % Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä oli kokoaikaisia 39, osa-aikaisena työskenteli 4 henkilöä. Vuonna 2007 osa-aikaisia ei ollut lainkaan, muina vuosina osa-aikaisia on ollut 2-3 henkilöä. Koko/osa-aikaisuus Koko/osapäiväisyys Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä KOKOAIKAISET OSA-AIKAISET Yhteensä Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät määriteltiin organisaatiouudistuksen yhteydessä uudelleen. Johtoon on kirjattu 13 henkeä, johtavat kihlakunnansyyttäjät ja johtava maakunnansyyttäjä. Asiantuntijoihin ovat kihlakunnansyyttäjät ja toimeenpaneviin töihin kuuluu koko toimistohenkilökunta Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä henkilöstöryhmä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % JOHTOTASO 14 2,7 3 0,6 17 3,2 11 2,1 2 0,4 13 2,5 ASIANTUNTIJA , , , , , ,6 TOIMEENPANEVA 3 0, , ,4 5 1, , ,9 Yhteensä , , , ,

22 Henkilöstön rakenne nimikkeittäin Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä johtava kihlakunnansyyttäjä kihlakunnansyyttäjä apulaissyyttäjä SYYTTÄJIÄ YHTEENSÄ hallintosihteeri osastosihteeri toimistosihteeri virastomestari MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ Yhteensä Syyttäjänvirastojen johto on hyvin miesvaltaista, myös syyttäjistä 52 % on miehiä. Vuonna 2010 apulaissyyttäjien vakanssit lakkautettiin ja tilalle perustettiin kihlakunnansyyttäjän virkoja. Apulaissyyttäjän nimikkeellä toimivat syyttäjät ovat syyttäjiä, jolla ei ole riittävää syyttäjä- tai tuomarikokemusta, ja heidät on nimitetty aluksi kuuden kuukauden pituiseen apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Toimistohenkilökunta taas on lähes täysin naisvaltaista. Toimistosihteereiden luvussa on mukana myös 6 harjoittelijaa ja 4 työllisyystyöntekijää Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöryhmät on luokiteltu eri tavalla kuin syyttäjänvirastoissa. Henkilöstöryhmät on luokiteltu seuraavasti: johtoon kuuluvat virastojen ja laitosten johtajat. Esimiehiin luetaan sellaiset johto-, työnjohto ja esimiestyöt, joissa työnjohtamiseen ja esimiestehtävien osuus työajasta on puolet. Asiantuntijoihin kuuluvat virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatöitä, johto- ja esimiestöiden osuus on alle puolet kokonaistyöajasta. Toimeenpaneviin töihin kuuluvat sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella ja tehtäviin ei sisälly esimies ja johtamistehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran (määrittely Valtion työmarkkinalaitoksen VPL-luokituksesta). Valtakunnansyyttäjänviraston johto on miesvaltainen. Asiantuntijoista enemmistö on naisia. Valtakunnansyyttäjänvirasto Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO ESIMIEHET ASIANTUNTIJATYÖT TOIMEENPANEVAT TYÖT Yhteensä

23 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstö vuosina , syyttäjät eriteltynä erikseen. Syyttäjiin on tässä luettu mukaan valtionsyyttäjät, ylitarkastajat (syyttäjät) sekä neuvotteleva virkamies. Valtakunnansyyttäjänvirasto Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO SYYTTÄJÄT ASIANTUNTIJATYÖT TOIMEENPANEVAT TYÖT Yhteensä Ikärakenne Tavoitteena on, että eri ikäluokissa olisi mahdollisimman sama määrä henkilöitä. Tällöin eläkkeelle jäädään tasaisesti. Keski-ikää olisi hyvä tarkastella ikäjakaumana, pelkkä keskiikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa. 43-vuotta on se keski-ikä, jolloin eri ikäluokissa on henkilöitä suunnilleen yhtä paljon. Mikäli keski-ikä on yli 43 vuotta, se on jo merkki henkilöstön liiallisesta ikääntymisestä. Yli 45-vuotiaiden osuus kuvaa henkilöstöryhmää, joiden työkyvyn ylläpitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jotta henkilöstön ikärakenne olisi tasainen, 45-vuotiaiden ja vanhempien määrä ei saisi ylittää 45 % henkilökunnasta Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 46,3 (46,5) vuotta. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 49 vuotta, määräaikaisen 34,4 vuotta. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien naisten keski-ikä on 45,2 vuotta, joista vakituisten naisten keski-ikä on 48,1 vuotta, määräaikaisten 34,4 vuotta. Kaikkien miesten keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 48,1 vuotta. Vakituisten miesten keski-ikä on 50,3 vuotta, määräaikaisten 34,1 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa laski hieman edellisestä vuodesta. Henkilökunnan ikä aleni tai pysyi lähes ennallaan kaikissa muissa tarkastelukohdissa paitsi määräaikaisten naisten ikä nousi yli puoli vuotta Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä ,2 46,9 46,5 46,0 46,1 46,3 45,6 44,8 44,

24 Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä Vuoden 2010 luvut eivät sisällä työllisyystyöntekijöitä, mutta sisältävät harjoittelijat Keski-ikä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä VAKINAISET 50,2 48,3 49, ,2 48,5 49, ,3 48, MÄÄRÄAIKAISET 34,1 36,2 35, ,1 33,6 33, ,1 34,4 34,4 96 Yhteensä 49, , , , ,1 45,2 46,3 524 Kaikkien syyttäjien keski-ikä oli 44,7 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä oli 48,5 vuotta, naisten 40,6 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä on edellisen vuoden tasolla, naissyyttäjien ikä nousi 0,1 vuotta. Syyttäjänvirastoittain tarkasteltuna syyttäjien keski-ikä oli yli 49 vuotta vain Kanta-Hämeessä. Alhaisin syyttäjien keski-ikä oli Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa, hieman yli 40 vuotta ja Ahvenanmaalla alle 40-vuotta. Syyttäjien keski-ikä syyttäjänvirastoittain Miesten keski-ikä Mies lkm % Naisten keski-ikä Nainen lkm % Syyttäjien keski-ikä Yhteensä lkm HELSINKI 45, ,1 43, ,9 44,2 62 LÄNSI-UUSIMAA 46, ,4 42, ,6 44,0 28 ITÄ-UUSIMAA 44,5 8 25,8 37, ,0 40,2 31 KANTA-HÄME 50,2 9 50,0 45,9 9 50,0 48,1 18 SALPAUSSELKÄ 47, ,6 39, ,4 43,9 33 LÄNSI-SUOMI 50, ,3 41, ,7 46,2 45 PIRKANMAA 51, ,7 45, ,3 47,4 29 POHJANMAA 52, ,3 35, ,7 45,4 24 KESKI-SUOMI 52,1 8 53,3 41,4 7 46,7 47,1 15 ITÄ-SUOMI 50, ,6 38, ,4 45,5 33 OULU 48, ,1 39, ,9 44,4 28 LAPPI 48,2 5 41,7 45,9 7 58,3 46,8 12 AHVENANMAA 49,3 3 75,0 32,0 1 25,0 45,0 4 Yhteensä 48, ,5 40, ,5 44,7 362 Toimistohenkilöstö oli syyttäjiä iäkkäämpää, keski-ikä oli 50,8 vuotta. Syyttäjänvirastojen toimistohenkilökunta oli 50-vuotiasta tai vanhempaa yhdeksässä syyttäjänvirastossa. Itä-Uudenmaan oli nuorin toimistohenkilökunta, keski-ikä 44,4 vuotta. Syyttäjälaitoksessa työskennelleiden harjoittelijoiden keski-ikä oli 26,3 vuotta. Työllisyystyöntekijöitä ei ole laskettu mukaan ikäjakaumiin. 24

25 Toimistohenkilökunnan keski-ikä syyttäjänvirastoittain (ei työllistetyt ja harjoittelijat) Miesten keski-ikä Naisten keski-ikä Yhteensä lkm HELSINKI 37,0 46,1 20 LÄNSI-UUSIMAA 48,8 11 ITÄ-UUSIMAA 44,4 8 KANTA-HÄME 53,8 10 SALPAUSSELKÄ 53,5 14 LÄNSI-SUOMI 47,0 16 PIRKANMAA 52,0 10 POHJANMAA 52,6 15 KESKI-SUOMI 57,4 9 ITÄ-SUOMI 52,7 19 OULU 52,9 16 LAPPI 51,6 7 AHVENANMAA x 1 Yhteensä 37, Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta yli 45-vuotiaita on yhteensä 296 henkilöä, 56,5 % henkilökunnasta. Miehistä yli 45-vuotiaita oli 128 henkilöä, naisista 168 henkilöä. Syyttäjistä yli 45 vuoden iän on ylittänyt 177 henkilöä, 49 %. Toimistohenkilökunnasta vastaavasti yli 45-vuotiaita on 119 henkilöä, 76 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 55-vuotiaiden ja yli ryhmä on pienentynyt kuudella henkilöllä edellisestä vuodesta. Ikäryhmä vuotiaat kasvoi kahdeksalla henkilöllä ja nuorten alle 35-vuotiaiden ikäryhmä kasvoi kahdella henkilöllä. Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm alle 35 vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja yli vuotiaat Yhteensä Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin Ikäryhmä toimisto syyttäjä toimisto syyttäjä toimisto syyttäjä alle ja yli Yhteensä

26 Syyttäjänvirastojen ikärakenne ikäryhmittäin alle 35 vuotiaat vuotiaat vuotiaat 55 ja yli vuotiaat Mies Lkm Nainen lkm Yhteensä Lkm % Syyttäjänvirastojen ikärakenne , henkilöiden määrä ikäryhmissä 80 % % 40 % 20 % 0 % tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä ja yli alle 35 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 21 henkilöä, näistä syyttäjiä oli 13 henkilöä ja toimistohenkilökuntaa 8 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttaa vuoteen 2017 mennessä 71 henkilöä. Näistä syyttäjiä on 41 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia

27 Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavien henkilöiden lukumäärä vuosina v 64 v 63 v 62 v 61 v 60 v 59 v Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä ylittää tavoiteltavan tason 3,3 vuodella, tavoitetason ollessa 43 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa on ollut aikaisemmin tasaisessa nousussa, vuonna 2003 keski-ikä oli 44,3 vuotta ja vuonna ,6 vuotta. Vuosina 2010 ja 2011 keski-ikä on hieman laskenut, vuonna 2010 keski-ikä oli 46,5 vuotta ja ,3 vuotta. Vuonna 2010 keski-ikää laski hieman alhaisempi henkilömäärä ja nuorien henkilöiden lukumäärän nousu ja vuonna 2011 eläkkeelle jäävien määrä ja henkilökunnan nuorentuminen. Toimistohenkilökunnan keski-ikä on lähes kuusi vuotta korkeampi kuin syyttäjien keski-ikä. Toimistohenkilökunnan keski-ikä ylittää syyttäjänvirastojen keski-iän yli neljällä vuodella. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 56 % on 45-vuotiaita taikka vanhempia, tavoitetason ylittää 296 (328) henkilöä. Syyttäjänvirastoista eläkkeelle vuosina 2010 ja 2011 jääneiden ikä työkyvyttömyyseläke vuotiaat vuotiaat vuotiaat 2 66-vuotiaat 1 67-vuotiaat 1 1 YHTEENSÄ

28 3.6.2 Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston keski-ikä oli 50,6 vuotta. Viraston kaikkien miesten keski-ikä oli 52,4 vuotta, naisten keski-ikä oli 49,7 vuotta. Vakituisten virkamiesten keski-ikä oli 51,6 vuotta. 45 vuotta täyttäneiden osuus henkilöstöstä oli 33 henkilöä (77 %). Eläkkeelle ei siirtynyt henkilöitä vuosien aikana, vuonna 2007 eläkkeelle jäi kaksi henkilöä, vuonna 2008 yksi henkilö, vuonna 2009 kaksi henkilöä ja vuonna 2010 yksi henkilö. Vuonna 2011 eläkkeelle jäi samoin yksi henkilö. Vuosina viraston henkilökunnasta jää eläkkeelle kaksitoista henkilöä. Vakinaisten ja määräaikaisten keski-ikä Keski-ikä Mies Nainen Keskiikä yhteensä Mies Nainen Keskiikä yhteensä Mies Nainen Keskiikä yhteensä VAKINAISET 51,1 50,1 50,4 51,6 50, ,4 51,2 51,6 MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä 51,1 50,5 50,7 51, ,2 52,4 49,7 50, Keski-ikä Valtakunnansyyttäjänvirastossa 49,9 50,7 51,2 50, ,8 47,9 vuotta ,7 45,8 45, Ikärakenne ikäryhmittäin Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. alle ja yli Yhteensä

29 20 Valtakunnansyyttäjänviraston ikärakenne ikäryhmittäin alle ja yli Miesten lkm Naisten lkm Yhteensä Henkilöstöryhmistä asiantuntijat ovat nuorimpia Keski-ikä henkilöstöryhmissä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä SYYTTÄJÄT 53,3 50,1 51, ,3 50,1 52,4 22 ASIANTUNTIJAT 49,1 49,1 9 46,5 46,5 11 MUU HENKILÖKUNTA 40,5 54,3 51, ,5 53,8 51,3 10 Yhteensä 51, , ,4 49,7 50,6 43 Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää vuosina eläkkeelle yhteensä 12 henkilöä. Näistä miehiä on 4, naisia Ikä Yhteensä Mies Nainen

30 3 Eläköityminen Valtakunnansyyttäjänvirastossa Mies Nainen Eläkkeelle jääneiden ikä Koulutus 4.1 Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksillä kuvataan henkilöstön koulutustasoa. Se kertoo organisaation ammatillisella pohjakoulutuksella mitatusta osaamispotentiaalista. Tavoitteena on mahdollisimman korkea arvo, kuitenkin niin, että se on sidoksissa organisaatiossa tehtävien vaatimaan tasoon. Koulutustasoindeksi muodostuu sen mukaan, millainen koulutusaste kullakin henkilöllä on. Eri koulutusasteet on luokiteltu indekseihin niin, että alin indeksi on perusasteen indeksi 1,5 ja ylin indeksi on tutkijakoulutusasteen 8. Koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärä niiden koulutustasoindeksillä ja saadut tulot lasketaan yhteen. Lopuksi em. tulojen summa jaetaan henkilöiden kokonaismäärällä. 30

31 * Taulukoissa käytetty koulutusluokittelu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan: alempi perusaste = kansakoulu ylempi perusaste = keski- tai peruskoulu keskiaste = ammattikoulutasoinen ja alempitasoinen opistokoulutus, pelkkä ylioppilastutkinto alin korkea-aste = ylempi opistotutkinto esim. merkonomi, teknikko alempi korkeakouluaste = esim. yliopistojen ja korkeakoulujen välitutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot ylempi korkeakouluaste = yliopistojen ja korkeakoulujen ylemmät tutkinnot, mm. entiset ylemmät kandidaatintutkinnot, nykyiset maisterintutkinnot, lääketieteen lisensiaatin tutkinto tutkijakoulutusaste= lisensiaatin (ei lääketieteen) ja tohtorin tutkinnot Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa on 6,1, laskennassa on mukana yhteensä 492 henkilöä. Koulutustasoindeksi on sama kuin edellisenä vuonna, ja korkeampi kuin vuosina (5,9). Tätä aiempiin vuosiin indeksiä ei voida verrata, koska laskutapa muuttui vuoden 2004 alussa. Koulutusrakenne koulutusasteittain * Koulutusrakenne koulutusasteittain Lukumäärä %- jakauma Lukumäärä %- jakauma Lukumäärä %- jakauma Alempi perusaste 5 1,0 4 0,8 4 0,8 Ylempi perusaste 22 4,4 21 4,2 17 3,5 Keskiaste 57 11, , ,0 Alin korkea-aste 69 13, , ,8 Alempi korkeakouluaste 8 1,6 9 1,8 12 2,4 Ylempi korkeakouluaste , , ,3 Tutkijakoulutusaste 4 0,8 3 0,6 6 1,2 Tutkinnon suorittaneet Koulutustasoindeksi 6,0-6,1-6,1 - YHTEENSÄ *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi Syyttäjänvirastojen koulutusrakenne % 1 % 3 % 12 % Alempi perusaste 13 % Ylempi perusaste Keskiaste 68 % 2 % Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 31

32 (vuonna 2011 viidessä syyttäjänvirastossa määritelty syyttäjän koulutustasoksi keskiaste) Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoittain syyttäjänvirasto syyttäjä toimistohenkilökunta syyttäjänvto keskim. henkilöitä laskennassa HELSINKI 6,9 3,7 6,1 79 LÄNSI-UUSIMAA 6,9 4,0 6,1 37 ITÄ-UUSIMAA 6,8 4,2 6,2 35 KANTA-HÄME 7,1 4,2 6,0 28 SALPAUSSELKÄ/ PÄIJÄT-HÄME 6,9 3,5 5,9 43 KAAKKOIS-SUOMI LÄNSI-SUOMI/ VARSINAIS-SUOMI 6,9 4,5 6,2 58 PIRKANMAA 7,0 4,1 6,2 38 SATAKUNTA POHJANMAA 7,0 4,8 6,2 37 KESKI-SUOMI 7,0 3,6 5,7 24 ITÄ-SUOMI 7,0 4,1 5,9 48 OULU 7,0 4,5 6,2 42 LAPPI 7,0 4,4 6,0 19 AHVENANMAA 7,0 3,5 6,1 4 Yhteensä 6,9 4,0 6,1 492 Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6 (423 henkilöä) ja määräaikaisten 6,7 (69 henkilöä). Määräaikaisten henkilöiden koulutustasoindeksi on korkea, koska määräaikaisista virkamiehistä yli 82 % on syyttäjiä. Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 6,9 ja toimistohenkilökunnan 4, Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutustasoindeksi oli 6,0. Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6,1 (41 henkilöä). Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 7,3 ja asiantuntijoiden 5,7. Toimistohenkilökunnan koulutustasoindeksi oli 3,8 vakinaisella henkilökunnalla Koulutusrakenne, Lukumäärä %- Luku- %- Luku- %- koulutusasteittain * jakauma määrä jakauma määrä jakauma Alempi perusaste ja keskiaste 8 22,2 9 21,4 9 21,4 Alin korkea-aste 4 11,1 4 9,5 4 9,5 Alempi korkeakouluaste 3 8,3 3 7,1 3 7,1 Ylempi korkeakouluaste 15 41, , ,6 Tutkijakoulutusaste 6 16,7 6 14,3 6 14,3 Tutkinnon suorittaneet Koulutustasoindeksi 6,0-6,0 6,0 YHTEENSÄ henkilöä *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi 32

33 4.2 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan henkilöstölle joko viraston järjestämää tai ulkopuolelta ostettua koulutusta, joka toteutuu työaikana. Myös lyhyet alle päivän mittaiset koulutustapahtumat luetaan mukaan koulutukseen. Henkilöstökoulutukseen luetaan ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen sekä ammatillisen pätevyyden hankkimiseen liittyvä koulutus, työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä em. koulutukseen kiinteästi liittyvät tutustumismatkat. Viraston sisäiseksi koulutukseksi katsotaan sellainen koulutus, jota virasto järjestää työntekijöilleen tai oikeusministeriö järjestää hallinnonalan virastoille ja joka on sen luonteista, että se on kohdennettu nimenomaan vain oikeusministeriön hallinnonalalle. Vastaavasti viraston ulkopuolinen koulutus on sellaista koulutusta, johon henkilökunta osallistuu, mutta jota ei ole erityisesti kohdennettu oikeusministeriön hallinnonalalle (esim. yliopiston tai Hausin kurssit). Henkilöstökoulutuksen kustannuksia ovat työnantajalle aiheutuneet koulutukseen käytetyn työajan työvoimakustannukset sekä muut koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Koulutusinvestoinneilla tarkoitetaan henkilöstökoulutukseen kohdistettuja investointeja koko raportointivuonna. Tällaisia koulutuspanoksia ovat koulutuspäivät, koulutusajan palkka ja muut koulutuskustannukset. Koulutuspäivät on raportoitu henkilökunnan itse Herttaan viemistä tiedoista, kulut kirjanpidosta Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa Syyttäjänvirastojen henkilöstöstä 384 (73 %) osallistui vuoden 2011 aikana johonkin koulutukseen. Edelliseen vuoteen verrattuna koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä laski 8 henkilöllä. Koulutuspäiviin syyttäjänvirastojen henkilökunta osallistui yhteensä (2 357) päivälle, tämä on 409 päivää vähemmän kuin vuonna Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 4,0 päivää (4,7 päivää vuonna 2010). Koulutuspäivien palkkakustannukset olivat (+ sivukulut), matkakuluja koulutuspäivistä aiheutui euroa (mukana eivät ole arvonlisäverot), erilaisia kurssi ja konferenssipalveluita ostettiin eurolla ja VKSV kohdisti koulutukseen euroa (kouluttajien matkakuluja, palkkioita, tilavuokria jne). Koulutusmenoihin panostettiin syyttäjänvirastoissa yhteensä euroa. Koulutusmatkojen matkakustannukset on otettu kirjanpidosta toimintokoodilta 99500, eikä luku siten välttämättä ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. 33