Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta"

Transkriptio

1 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä Välimerelle. Varsinkin Suomen kiinteät rautatieyhteydet Itämeren poikki ovat arvioinnin kohteena. Merenalaiset pitkät rautatietunnelit ja junalautat voivat ratkaista Suomen pääsyn Euroopan junaliikenteeseen. Pohjoisen Itämeren alla on luja kallioperä, joka tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia liikenneyhteyksien avaamiseksi. Helpoin ja turvallisin yhteys lienee Merenkurkun alueella, joka voisi olla ensimmäisenä koerakentamisen kohteena. 1. Johdanto Ilmastonmuutoksen vaikutus ja öljyvarantojen väheneminen pakottavat siirtämään liikennettä maanteiltä rautateille. EU:n liikennepolitiikan tavoite on rakentaa alueensa ratakorridorit ja muuttaa eri maiden junakalustoa yhteensopivaksi. Tämä muutos on hidas ja siihen voi kulua seuraavan sukupolven aika. Jäämeren vapautuminen jääpeitteestä lisää myös liikennettä pohjoiseen ja liikenne siirtyy Pohjoismaiden ja Venäjän liikennekorridoreille. Suomella ei ole vielä toimivia ratayhteyksiä EU-maihin, sillä Suomen ratojen venäläinen raideleveys tekee liittymisen hankalaksi. Vaarana on jäädä liikenteellisesti erilleen pohjoiseksi EU-maiden saareksi. Tämän takia Itämeren lahtien poikki kulkevaan liikenteeseen tarvitaan auto- ja junalauttojen lisäksi merenalaisia rautatietunneleita. Suomen kannalta ajankohta raideliikenteen voimakkaaseen kehittämiseen sopii, sillä varsinkin laivanrakennuksessa ja tietoliikennetekniikassa on nyt ilman työtä koulutettua henkilöstöä, jotka soveltuvat myös raidelogistiikan kehittämiseen. 2. Ratakorridorit Pohjoismaiden rataliikenteen uusia pääväyliä on selvitetty ja rakennettu viime vuosina EU:n tuilla. Ruotsin ja Norjan kiinteä ratayhteys Tanskan kautta Eurooppaan valmistui kymmenen vuotta sitten. Yhteys paranee vielä, kun toinen liikennetunneli Fehmarnin salmen poikki Tanskan ja Saksan välillä valmistuu. Junat voivat ajaa silloin pohjoisesta Ruotsin kautta EU-maihin ja Alppitunneleiden läpi jopa Välimerelle asti.

2 2 Tanskan, Ruotsin ja Norjan rataverkko on jo yhteydessä Jäämerelle ja palvelee Euroopan pohjoista ulottuvuutta. Suomen ja Viron välisen kiinteän ratayhteyden selvittäminen on käynnistynyt. Sen sijaan Suomen rataverkon yhdistäminen joko Norjan tai Venäjän kautta Jäämeren satamiin on vielä selvittämättä. Ruotsin rataverkosta on Haaparannan kautta yhteys Suomeen, mutta maiden erilainen raideleveys tekee liittymisen hankalaksi. EU:n ratakorridorien selvitykset ovat tekeillä Pohjoismaissa. Varsinkin Ruotsi ja Viro ovat aktiivisia etsiessään uusia ratayhteyksiä ja yhteistyökumppaneita (kuvat 1 ja 2). Suomen valtion liikennevirasto on järjestänyt viime vuosina omaa toimintaansa uudelleen, mutta EU:n ratakorridorit ovat saaneet vähän huomiota meillä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Baltian ratakorridorin alustavat selvitykset Rail Baltica Growth Corridor Varsovasta Tallinnaan sekä siihen liittyvä Suomenlahden liikenneväylän selvitykset H-TTransplan Helsingin ja Tallinnan välillä valmistuvat vuonna 2013 (Kuva 3). 3. Raideleveyden muutos Suomen rataverkko on ollut 150-vuotisen rakentamishistoriansa aikana osana Venäjän rataverkkoa. Suomen ratojen raideväli on 1524 mm. Raideväli Venäjällä ja Baltiassa on 4 mm kapeampi, mutta junat voivat käyttää samoja raiteita. Baltian maat (Viro, Latvia ja Liettua) aikovat nyt rakentaa uuden ratayhteyden Tallinnasta Varsovaan EU:n raideleveydellä 1435 mm. Tämä vaikuttaa Suomen ja Viron välisen raideliikenteen kehittymiseen. Merkittävä mahdollisuus Suomen rataliikenteelle EU maihin olisi, jos Pohjanlahden rannikon rata rakennettaisiin eurooppalaisella raideleveydellä (1435 mm). Tällöin eurooppalaiset junat voisivat liikkua helposti Suomen kautta Baltiasta Ruotsiin ja Jäämerelle seuraavasti (kuva 4): - Rail Baltican rata jatkuu EU-ratana Tallinnan uudesta kansainvälisestä liikennekeskuksesta Vimsin niemelle ja edelleen Suomenlahden poikki junalautalla tai junatunnelin kautta Kirkkonummen Porkkalaan tai vaihtoehtoisesti Helsingin Pasilaan. - Rata kulkee EU-ratana Kirkkonummelta, Salon, Turun ja Porin kautta Vaasaan. - Vaasasta ratayhteys kulkee Merenkurkun poikki junalautalla tai junatunnelin kautta Uumajaan. - Ratayhteys Uumajasta on jo Norjan satamien kautta Atlantin valtamerelle ja Jäämerelle. - Ruotsin rata kulkee EU-ratana Haaparannan kautta Tornioon ja sieltä Jäämerelle uutena EU-ratana Norjan Kirkkoniemen ja mahdollisesti Venäjän Petsamon satamiin.

3 3 - Vaihtoehtoisesti rata voi kulkea myös Suomen nykyisen rataverkon kautta Kirkkoniemelle ja Venäjän pohjoiseen rataverkkoon. - Eurooppalainen rata on Uumajasta Ruotsin Sundsvallin kautta Norjan Trondheimin satamaan. Tällöin Atlantin valtamereltä lähtevä itäsuuntainen ratakorridori voi kulkea Suomen poikki Venäjän Karjalaan ja Arkangeliin. Suomen raideleveyttä voidaan vähitellen muuttaa eurooppalaiseksi, jolloin lännessä. ajaisivat eurooppalaiset junat ja idässä Suomen ja Venäjän nykyinen junakalusto. Raideleveyden muutos voidaan tehdä myös erityislaitteilla vaunukalustoon, jonka telirakenne on muutokseen sopiva. Pitemmällä aikavälillä Rail Balticalla kulkevat junat varustetaan raidevälin vaihtamisteknologialla, joka sallii junan liikkumisen junan normaalilla aikataululla ( Rail Baltican selvityksessä on esitetty myös kahden kaksoisraiteen rakentamista (yhteensä 4 raidetta), joissa voisivat ajaa EU:n ja Venäjän junat vierekkäin. 4. Junalautan käyttö meriliikenteessä. Jaakko Blomberg ja Gunnar Okk käsittelevät liikennettä ja kuljetuksia julkaisussa. Suomen ja Viron yhteistyön mahdollisuudet Valtioneuvoston kanslian julkaisu 7/2008. Sivuilla selostetaan Rail Baltican suunnitelmaa ja Helsingin ja Tallinnan välistä rautatietunnelia. Hankkeen kustannuksista todetaan: Tunnelihankkeen arvioitu kustannus, noin kolme miljardia, on kuitenkin sellainen, että sen rahoittaminen pelkästään yksityissektorin varoin ei ole tämän hetkisen tiedon mukaan mahdollista. Suosituksissa esitetään lisäksi Helsinki-Tallinna junalauttayhteyden mahdollisuuksien selvittämistä. Junalauttayhteyttä ei ole enää Suomesta EU-maihin. Viimeinen yhteys Ruotsiin lopetettiin syksyllä Helsingin entiset tavarajunien raiteet satamiin on myös purettu. Uusi tunneliraide Keravalta tavarajunille Vuosaaren satamaan valmistui muutama vuosi sitten. Henkilöliikennettä ei ole kuitenkaan suunniteltu tunneliin. Laivojen päästövaatimukset (rikkidirektiivi) kiristyvät Itämerellä ja Pohjanmerelle, minkä vuoksi Viking Line tilasi syksyllä 2011 Turun telakalta uuden maakaasukäyttöisen autolautan. Sen sijaan junalautoista ei ole tehty uusia tilauksia. Selvitystä junalauttayhteyksistä Ruotsiin tai Viroon ei myöskään ole aloitettu. Sopivia lauttasatamien paikkoja on useita molemmin puolin Itämerta, mutta ratayhteydet rannalle ovat selvittämättä. Suomen laivanrakennustekniikka on tunnustetusti korkealla tasolla, jolloin myös uuden junalautan suunnitteluun ja rakentamiseen löytyvät Suomestakin hyvät resurssit. Uutta junalauttaa tulisi suunnitella Itämeren lahtien (leveys km) ylitykseen. Junalautan tulee olla nopeasti rantaan kiinnittyvä ja lisäksi tarvitaan rantaviivalla liikkumaton

4 4 junalautan telakoituminen radan jatkeeksi. Tällöin juna voidaan koota kauempana rannasta ja ajaa suoraan radalta junalautalle. Junalautan ajatusmalliksi voi kuvitella maailman vanhinta alusta Nooan arkkia (1. Moos. 6:15-16). Sen mitat ovat pituus 150 m, leveys 25 m ja korkeus 15 m. Aluksessa on kaksi tai kolme kerrosta Junalautan keskimmäiselle kerrokselle, ratapihalle sopii 4 raidetta, yhteispituudeltaan noin 500 m. Alimpaan kerrokseen sijoitetaan tekniikan tilat ja vesisäiliöt lautan uppouman säätöä varten. Ylimmässä kerroksessa ovat ohjauskeskus, tilat henkilöstölle, matkustajille sekä pelastusvarusteet. Junalautan ratapihakerrosta voidaan tarvittaessa säätää myös hydraulinostureilla. Jos junalautan huippunopeus merellä on 45 km/h, niin meren ylitys (70 km) kestää noin 1,5-2 tuntia. Silloin koko matka-aika kiinteän mantereen rataverkojen välillä on 2-2,5 tuntia. Junalauttojen satamapaikkoja (junalautan telakoita) voidaan rakentaa nykyisiin Itämeren satamiin, joihin on jo junarata tai tarvittaessa tehdään uusi ratayhteys. Sopivia lauttasatamien paikkoja Suomenlahdella Viron puolella ovat: Vimsin niemen itäranta, Muugan satama, Vanha Satama, Paljassaari ja Paldiski. Suomen puolella paikat ovat: Vuosaaren sataman entinen telakka-allas, Kirkkonummen Porkkalan itäranta, Kantvikin satama ja Hangon satama. Junalauttayhteydet voidaan rakentaa Suomenlahden lisäksi, Merenkurkun poikki ja Ahvenanmaalta Suomeen ja Ruotsiin. Mantereen ratayhteydet junalauttojen lähtöpaikkoihin sijoitetaan lähelle tulevien rautatietunnelien suuaukkoja. Junalautat auttavat silloin junatunnelien rakentamistyössä ja toimivat myöhemmin varayhteyksinä junatunnelien kanssa. 5. Junatunnelit Suomen kiinteistä rautatieyhteyksistä Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon on tehty ehdotuksia kahdenkymmenen vuoden aikana. Merkittävimmät tunneliyhteydet ovat Merenkurkun tunneli, Suomenlahden tunneli, Ahvenanmaan molemmin puolin olevat Saaristomeren tunneli ja Ahvenanmeren tunneli. Taulukossa ovat tunnelien pituudet ja arvio rakentamiskustannuksista vuodelta Taulukossa 1. on neljä yli 60 km tunnelia. Kaikki tunnelit ovat meren alla Prekambrian kovassa kallioperässä. Edullisin rakennuspaikka on Merenkurkulla. Vaativin rakennuspaikka on Suomenlahden tunnelissa, varsinkin ylöstulossa Viron pehmeässä kalliossa. Pitkät rautatietunnelit meren alla edellyttävät paljon kallioperän geologisia tutkimuksia ja kalliotunnelin rakennustekniikan tuotekehittämistyötä. Työtä kannattaa tehdä yhdessä Pohjoismaiden kanssa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Viro), koska maita yhdistää samanlainen kallioperä ja tunnelien rakentamistekniikka. Prekambrinen kova kallioperä on tosin Virossa ja Tanskassa yli 100 metriä syvemmällä.

5 5 Kiinteät ratayhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon Yhteys tunneliyhteys pintayhteys korkeustaso rak. kust. km km maksimi +/- M AHVENANMAA Ahvenanmeri Tunneli Penger (suuret merisillat) yli Juna- ja autolautta (lautta 45 km) Saaristomeri (ja Ahvenanmaa) Tunneli Penger Tunneli myös Ahvenanmaalla SUOMENLAHTI Porkkala Pasila MERENKURKKU Tunneli ja penger Tunneli (2kpl) ja penger 60+20= Taulukko 1. Kiinteät ratayhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon (arvio vuodelta 2007) 6. Johtopäätöksiä Rataliikenneyhteyksiä tulee tarkastella Pääkaupunkiseutua laajemmalti ja ottaa mukaan myös EU:n muut kiinteät ratayhteydet, joita suunnitellaan välittämään liikennettä Jäämereltä Välimerelle. Ennen rautatietunnelihanketta tulisi kuitenkin ensin rakentaa junalauttayhteys, jolloin rautatien paikka mantereella on selvinnyt aikaisemmin. Molemmat hankkeet varmistavat toisiaan poikkeustilanteissa. Ensimmäiseen pitkään merenalaiseen rautatietunneliin kohdistuvat suurimmat riskit, koska vastaavia rakentamis- ja käyttökokemuksia ei ole Pohjoismaissa. Merenkurkun tunneli on halvin ja turvallisin rakentaa. Se tulisi toteuttaa ensimmäisenä hankkeena ns. prototyyppinä. Siitä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää muissa ratatunneleissa. Merenkurkun tunnelia varten tulisi muodostaa Pohjoismainen ohjausryhmä ja hankkia rahoitus EU:n infrahankkeiden tutkimus- ja rakentamisrahoista. Hankkeella on kansainvälistä merkitystä.

6 6 Kirjallisuutta Suomen geoteknillisen yhdistyksen kotisivuilla on koottuna kalliotunnelien rakentamista koskevia kirjoituksia Ajankohtaista/ Suomenlahden tunneli (Helsinki-Tallinna) Kuva1. Bothnian corridor

7 kuva 2. Baltic Adriatic corridor 7

8 Kuva 3. Rail Baltica Growth Corridor Helsinki- Berlin. Olli Keinänen. Road map towards Helsinki-Tallinn transport strategy. Esitelmä Tallinnassa huhtikuu

9 Kuva 4. Itämeren kehärata ja yhteys Jäämerelle. Usko Anttikoski ja Ago Vilo

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. /Muistio 30.8.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä Välimerelle. Varsinkin

Lisätiedot

EUROOPAN POHJOINEN ULOTTUVUUS KULJETUSTEN KANNALTA

EUROOPAN POHJOINEN ULOTTUVUUS KULJETUSTEN KANNALTA EUROOPAN POHJOINEN ULOTTUVUUS KULJETUSTEN KANNALTA Usko Anttikoski, Baltirailyhdistys, Suomi, us.anttikoski@kolumbus.fi Tiivistelmä Kirjoitus on suomennos Usko Anttikosken esitelmästä (Europe s Northern

Lisätiedot

Suomenlahden rautatietunneli Rakennettavuuden arviointia

Suomenlahden rautatietunneli Rakennettavuuden arviointia Baltirail ry. Usko Anttikoski muistio 22.1.2005 1(6) Suomenlahden rautatietunneli Rakennettavuuden arviointia Taustaa Helsinki-Tallinna-Seura ry:n kustantama kirja, Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki. Tarua

Lisätiedot

Usko Anttikoski Muistio 14.9.2007. Suomen kiinteät liikenneyhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon. Rakennettavuuden alustavaa arviointia.

Usko Anttikoski Muistio 14.9.2007. Suomen kiinteät liikenneyhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon. Rakennettavuuden alustavaa arviointia. Usko Anttikoski Muistio 14.9.2007 Suomen kiinteät liikenneyhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon. Rakennettavuuden alustavaa arviointia. 2 Usko Anttikoski muistio 14.9.2007 Suomen kiinteät liikenneyhteydet

Lisätiedot

Strait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio

Strait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio 1(6) Strait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio Ohjelma Norjan teknillinen tutkimusorganisaatio SINTEF Byggforsk, Trondheimin korkeakoulu NTNU sekä Norjan tielaitos Statens vegvesen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor

Midway Alignment of the Bothnian Corridor Midway Alignment of the Bothnian Corridor 04-02-15 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 153 FinEst Link -aloite Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi HEL 2015-013756 T 04 03 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valtuuttaa

Lisätiedot

Kuva:H.Kutvonen, 2013. Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.

Kuva:H.Kutvonen, 2013. Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10. Kuva:H.Kutvonen, 2013 Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.2015 Ossi Ikävalko 1 Panu Nykänen: Teknologian menneisyyttä jahtaamassa, Kirjoituksia

Lisätiedot

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Toimialajohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto 9.2.2018 Kehittämisellä yhteiskunnallista vaikuttavuutta..vaikutuksia tutkitaan paljon

Lisätiedot

Helsinki-Tallinna-tunneli mitä me siitä oikein tiedämme?

Helsinki-Tallinna-tunneli mitä me siitä oikein tiedämme? 30 Helsinki-Tallinna-tunneli mitä me siitä oikein tiedämme? Ulla Tapaninen Dosentti, TkT Helsingin kaupunki ulla. tapaninen@utu. fi Käydessäni keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa mahdollisesta Helsingin

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 1 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 9.11.1999 Näkemys ja ehdotus Helsingin yleiskaavan 2002 kehittamiseksi Helsingin - ja Suomen - kansainvalista asemaa ei kehityskuvaluonnoksessa 12.8.99 ole

Lisätiedot

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät

Lisätiedot

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK Lähtökohdat Suomen logistinen asema Kaukana globaalista markkinasta; 2 vuorokauden etäisyys Keski-Euroopasta!

Lisätiedot

Jäämeren rataselvitys

Jäämeren rataselvitys Jäämeren rataselvitys 9.3.2018 Toimeksianto Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 29.6.2017 Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Suomen liikennetunnelit

Suomen liikennetunnelit Suomen liikennetunnelit M Nummelin 4.2.2016 24.1.2016 Tietunnelit Tietunneleita ovat tunnelit, jotka ovat yli 100 metriä pitkiä eikä niiden katsota olevan normaaleja siltoja. Tietunnelidirektiivi koskee

Lisätiedot

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019 KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019 Sisällysluettelo 1.JOHDANTO...3 2.YLEISTIETOA...3 2.1 Vastuut ja yhteystiedot...3 2.2 Julkaiseminen...4 3.RATAVERKOLLE PÄÄSY...4 3.1Rataverkon käyttö...4 3.2 Liikennöintiä

Lisätiedot

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Helsinki-Turku nopea junayhteys Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata lyhyesti Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Kehärata lyhyesti

Lisätiedot

Lahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p

Lahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p Lahden seudun Meriklusteri Tilaisuuden avaus 24.1.2019 Ville Uimonen ville.uimonen@ladec.fi p. 050 574 3222 Vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen ennätysvuosi uusien risteilyalusten markkinoilla. Lomailuun

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin 10.9.2019 Neuvottelut suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi käyntiin Käynnistetään neuvottelut

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

TYÖOHJELMA

TYÖOHJELMA LENTORADASTA SAATAVAN MAANKÄYTTÖPOTENTIAALIN JA SEN AGGLOMERAATIOETUJEN SELVITTÄMINEN HEL 2017-002139 Taustaa Uudenmaan liiton johdolla valmisteltu liikenne- ja kasvukäytävähanke North Sea Baltic Connector

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Rataverkon kokonaiskuva

Rataverkon kokonaiskuva Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Esityksen sisältö Agenda 1 Rautateiden renessanssi Agenda 2 Kitkattoman

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.

Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8. Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.2018 2 Jäämerenrataa suunniteltiin jo 1920 luvulla 3 Selvitystyön taustalla

Lisätiedot

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät. Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 sivu 1 Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomaan käytettävä kulutus suhteutettuna talouden tuloihin Kesäkulutus Euroopassa SUHTEELLINEN KULUTUS ERI MAISSA VIRO 60.2 % 17 % LATVIA BULGARIA

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Trafin julkaisuja Trafin näkökulmia Helsinki-Tallinna tunnelihankkeeseen Suppea analyysi. Ville Vainiomäki

Trafin julkaisuja Trafin näkökulmia Helsinki-Tallinna tunnelihankkeeseen Suppea analyysi. Ville Vainiomäki Trafin näkökulmia Helsinki-Tallinna tunnelihankkeeseen Suppea analyysi Ville Vainiomäki Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 6/2018 Sisällysluettelo 1 TAUSTA... 1 2 ALUSTAVAT SUUNNITELMAT

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

Metallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet?

Metallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet? 1 Metallitanko, jonka pituus on 480 cm, jaetaan kahteen osaan. Toinen osista on 60 cm pitempi kuin toinen. Mitkä ovat osien pituudet? Tapa 1 Merkitään toista osaa x:llä, toista y:llä ja piirretään asiaa

Lisätiedot

LOHJAN SATAMARADAN LAKKAUTTAMINEN. Ratasuunnitelma Yleisötilaisuus

LOHJAN SATAMARADAN LAKKAUTTAMINEN. Ratasuunnitelma Yleisötilaisuus LOHJAN SATAMARADAN LAKKAUTTAMINEN Ratasuunnitelma Yleisötilaisuus 23.8.2018 Lohjan satamaradan lakkauttaminen, Yleisötilaisuus Liikenneviraston rooli ja tehtävät Rautatien lakkauttaminen Ratasuunnitelma

Lisätiedot

2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51)

2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51) 2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51) Päivämäärä milloin kohteella käyty: Tietoja kohteesta: Harjavallan rautatieasema, Asema-aukio 3 Harjavalta. Asema sijaitsee rataosalla

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä

Lisätiedot

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset 1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Tausta Suojelun sosioekonomiaa:

Lisätiedot

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO 19.4.2011 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1 ESIPUHE Työ on jatkoa Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö Sonckin sali 21.5.2013

Liikenne- ja viestintäministeriö Sonckin sali 21.5.2013 Liikenne- ja viestintäministeriö Sonckin sali 21.5.2013 Uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisuehdotuksia rautatieliikenteeseen Satamajohtaja Jaakko Nirhamo BOTHNIAN GREEN LOGISTIC CORRIDOR -HANKE Pori

Lisätiedot

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n

Lisätiedot

Kehärata, Viinikkalan rautatietunnelin ja läntisen suuaukon rakennusurakka.

Kehärata, Viinikkalan rautatietunnelin ja läntisen suuaukon rakennusurakka. Kehärata, Viinikkalan rautatietunnelin ja läntisen suuaukon rakennusurakka. Tieto Versio 2 URL http://dk.mercell.com/permalink/22584647.aspx Ulkoinen hankinta ID 283153-2013 Hankinnan tyyppi Jälki-ilmoitus

Lisätiedot

FinEst Link Linjausvaihtoehdot Alkuperäinen 12/2017, käännös ja vähäiset muutokset 07/2019

FinEst Link Linjausvaihtoehdot Alkuperäinen 12/2017, käännös ja vähäiset muutokset 07/2019 FinEst Link Linjausvaihtoehdot Alkuperäinen 12/2017, käännös ja vähäiset muutokset 07/2019 1 Sisällys 1. Raportin sisältö... 3 2. FinEst Link linjaus... 3 3. The FinEst Link, pituusleikkaus... 9 4. Linjausvaihtoehtojen

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 17.11.2014 1195 HEL 2014-008244 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot