Strait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio

Transkriptio

1 1(6) Strait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio Ohjelma Norjan teknillinen tutkimusorganisaatio SINTEF Byggforsk, Trondheimin korkeakoulu NTNU sekä Norjan tielaitos Statens vegvesen (Norwegian Public Roads Administration) järjestivät viidennen Strait Crossings symposiumin Trondheimin teknillisen korkeakoulun tiloissa Aikaisemmat paikat olivat Stavanger 1986,Trondheim 1990, Ålesund 1994 ja Bergen Järjestelyistä päävastuun kantoivat: Eivind Gröv pj., Håvard Östlid, Kaare Flaate ja Kåre Senneset, joilla on vuosikymmenien kokemus kansainvälisistä konferensseista. Symposiumin ohjelmassa oli myös: - vastaanotto vanhassa arkkipiispan palatsissa, - urkukonsertti Nidaros katedraalissa, joka on suurimpia ja vanhimpia Pohjoismaissa, - vierailu rannikko- ja satamatutkimuslaboratoriossa. Siellä on rakennettu vuonosta suuri mallikoealue, jossa selvitetään vuonon kallioluiskan sortuman ( milj. m3) synnyttämän tsunami aallon vaikutusta vuonon pohjalla olevalle asutukselle, - veneretki Munkkisaareen, - symposiumin illallinen Britannia hotellissa sekä - symposiumin jälkeen oli mahdollisuus tutustua rannikon tietunnelikohteisiin.

2 2(6) Kuva 2. Geiranger vuono, jonka kallioluiskassa on sortumavaara. Sortuman vaikutusta alla olevalle asutukselle selvitetään mallikokeilla Trondheimissa Symposiumin aiheet Osanottajia oli 190 yli 20 maasta. Norjalaisten lisäksi osanottajia oli runsaasti Tanskasta, Ruotsista, Kiinasta ja Japanista. Suomesta oli kolme henkilöä ja Virosta yksi henkilö. Kirjoituksia symposiumin julkaisussa on 87 kpl (yhteensä 565 sivua). Julkaisun sai myös cd-levykkeenä. Kirjoitukset esitettiin kolmessa samanaikaisessa istunnossa ja osa esitettiin posteri-tauluina näyttelytilassa. Tilassa oli 11 näyttelyosastoa alan toimijoilta. Pyydettyjä esitelmiä olivat: - K.Björvik. Deputy Director Norwegian Public Road Administration. Avausanat. - Björn Nilsen. NTNU Trondheim. 30 vuoden kokemukset merenalaisista tunneleista. - Arne Instanes. Instanes Polar AS. Ilmaston muutoksen vaikutus rannikkorakenteisiin. - Cesar Queiroz. Word Bank. Washington DC. Infrarakenteiden rahoitus. - Oscar Bergheim E39 Hodaland-Rogaland. Kaasulauttayhteydet. (gas ferries). - Leif Magne Lillebakk. Norwegian Public Road Administration Molde. Ennustetut ja nykyiset liikennemäärät Strait crossings projekteissa.

3 3(6) Symposiumissa oli runsaasti keskustelua esitelmien johdosta. Tähän innosti norjalaisten isäntien luoma välitön ja avoin ilmapiiri. Saman ilmapiirin koki myös kauniilla Trondheimin kaupungilla, jossa valmisteltiin Juhannusjuhlia. Symposiumin aiheina olivat ensimmäistä kertaa myös pitkät meren poikki rakennetut riippusillat ja vinoköysisillat. Lisäksi oli vertailuja meren yli tai ali kulkevien kiinteiden yhteyksien välillä (silta tai tunneli). Useita silta-asiantuntijoita oli myös mukana osanottajina. Maailman merkittävimpiä liikennehankkeita käsiteltiin symposiumissa: - Japanin ja Etelä-Korean väliset liikennetunnelit - Japanin rautatietunneliyhteys Sakhalin saaren kautta Venäjälle - Venäjän suunnitelmat Beringin salmen rautatietunnelista - Kiinan uudet silta- ja tunneliyhteydet - Bosborin salmen rautatietunneli - Djibouti-Yemen silta ( m) - Messinan silta (5 060 m) - Fehmarnin silta- ja tunneliyhteyksien vertailu ( m) - Tukholman keskustan rautatietunnelin mereen upotettu väli - Oslo-Ski rautatietunnelin (18 km) esiselvitys - Norjan ja Kanadan kelluvat tiesillat - Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki ja rautatietunneli. Olli J. Keinänen. From fantasy to vision: process towards planning of Helsinki-Tallinn railway (6 sivua). Kirjoitus on myös kotisivulla: /Helsinki-Tallinna tunneli. - ym. Ilmaston muutoksen vaikutus rannikkorakenteisiin. Prof. Arne Instanes selosti Norjan ilmaston muutoksen vaikutusta rannikkorakenteisiin. Asia käsitellään runsaasti maailmalla kuluvan vuoden lopulla, kun kansainväliset raportit valmistuvat Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Selostus käsitteli IPCC:n (The Intergovernmental Panel on Climate Change) arviointeja ilmaston lämpötilan noususta ja merenpinnan kohoamisesta sekä Norjan mittaustuloksia Bergenistä. Lämpötilan nousu näkyy merivedenpinnan nousun lisäksi lisääntyvinä tuulina, aaltoina, ja tulvina ranta-alueilla. IPCC:n arvion mukaan meriveden pinta on noussut 1900-luvulla 0,17 m ja nousee luvulla lisää 0,18...0,59 m. Merivedenpinnan korkeus on ollut ylimmillään Bergenissä tasolla +1,52 vuonna Merivedenpinnan nousu on ollut tähän mennessä vähäistä 0,1 1,4 mm/vuosi. Maan kohoaminen on Bergenissä 1,7 mm/vuosi ja vähentää meriveden pinnan nousua. On arvioitu, että 0,25 metrin merivedenpinnan nousulla ei ole vielä vaikutusta Bergenin rannikkorakenteisiin. Tämän vuoksi vasta 50 vuoden päästä kannattaa tehdä merkittävämmät muutokset rannikkorakenteiden suunnitelmiin, jos nousun todetaan mittauksilla kiihtyvän.

4 4(6) Arne Instanesin mielestä Ilmaston muutos on otettava huomioon rannikkorakenteiden suunnittelussa seuraavasti: - Meriveden pinnan nousunopeuden seuranta mittauksilla on tärkeintä - Rannikkorakenteiden elinkaarimitoitusta käytetään suunnittelussa - Rakenteiden hyväksyttävä riskitaso arvioidaan - Paikalliset muut ympäristökuormitukset selvitetään - Paikallinen arvio tehdään kaikista ilmastonmuutoksen parametreista, kuten meriveden pinnan nousu, aaltojen koko, myrskyn aiheuttaman aaltoilu, tuulet ja virtaukset. Ilmaston muutos oli ajankohtainen aihe Norjassa, sillä Norjan Dagbladet julkaisi etusivuillaan miljööministeriön laatiman ennusteen vuodelle Lehden mukaan Trondheimissa lämpötila nousee kesällä 1,9 ja talvella 4,1 astetta. Pohjois-Norjassa lämpötila nousee talvella vielä asteen enemmän. Trondheimissa merivesi nousee 40 cm, Oslossa 40 cm ja Bergenissä 70 cm (virherajat cm). Vedenalaiset kelluvat tunnelit (Submerged Floating tunnels SFT). Håvard Östlid järjesti erikseen työryhmän kolme tuntia kestäneen istunnon mereen upotetuista kelluvista tunneleista Työryhmä on kokoontunut yli kahdenkymmenen vuoden aikana eri tunnelikokousten yhteydessä kehittäen upotettujen merenalaisten tunnelien rakentamistekniikkaa. Näiden rakentamista on suunniteltu Norjan vuonojen poikki, Japanin, Etelä-Korean ja Italian merialueilla. Toistaiseksi yhtään kohdetta ei ole rakennettu maailmalla. Kiina on nyt tullut mukaan selvitystyöhön. Kiinasta oli useita teoreettisia esityksiä varsinkin kelluvien tunnelien mitoituksesta ja koerakentamisesta. Tutkimus on Kiinan ja Italian yhteistyötä. Maailman ensimmäinen nopea Maglev-junayhteys on valmistunut keskustasta Shanghain lentokentälle Saksan ja Kiinan yhteistyönä. Ensimmäinen kelluva veden alainen tunnelikin valmistunee Kiinassa. Vedenalaiset pohjaan upotetut tunnelit (Immersed tunnels) Näistä oli useita esitelmiä mm. Bosborinsalmen rautatietunneli Turkissa ja Tukholman keskustan rautatietunnelin merenalainen osa. Tunnelitekniikka on ollut pitkään käytössä. Varsinkin vedenalaisten kalliotunnelien suuaukot tehdään upotettuina tunneleina käyttäen paikalle uitettavia betonitunnelielementtejä

5 5(6) Pitkät merisillat Pitkät meren poikki rakennetut riippusillat ja vinoköysisillat olivat ensimmäistä kertaa mukana Strait Crossings symposiumissa. Useita ylipitkiä siltasuunnitelmia (pituus 1 km...20 km) ja niiden teknisiä erityispiirteitä selostettiin. Meren yli tai ali kulkevien kiinteiden yhteyksien välillä on tavallisesti vertailua sillan ja tunnelin välillä. Tämän vuoksi on erittäin hyödyllistä, että silta-asiantuntijoita oli mukana symposiumissa. Sillat ja tunnelit ovat molemmat rakennuskohteita, joissa tarvitaan vaativaa rakennesuunnittelua ja erityisosaamista. Merenalaiset tunnelit (Subsea tunnels) Symposiumin useimmat esitelmät koskivat merenalaisia kalliotunneleita. Norja on johtavassa asemassa merenalaisten kalliotunnelien kehittämisessä ja rakentamisessa maailmassa. Norjassa on 40 merenalaista tunnelia, joista on 25 tietunnelia. Vardön tietunneli on vanhin vuodelta1982. Öljyteollisuutta varten on 8 putkitunnelia ja 8 tunnelia vesihuoltoa varten. Kaikki tunnelit on tehty kovaan kallioperään poraus-räjäytysmenetelmällä. Kallio tunnelien rakentamisessa luotetaan näyteporauksiin, esi-injektoitiin sekä kuivatetun ja lujitetun kalliorakenteen kantavuuteen. Norjan merenalaisista tunneleista on Bomlavuonon tunneli pisin 7,9 km ja Eiksund tunneli syvin, syvyydellä 287 m. Valitettavasti Eiksundin tunnelissa sattui heti symposiumin jälkeen sunnuntaiyönä (28.6.) autokolari, jossa henkilöautossa olleet nuoret neljä miestä ja kuorma-auton kuljettaja saivat surmansa. Tunneli täyttyi tulipalon johdosta kuumalla savulla (HeSa ). Turma järkytti suuresti norjalaisia ja tunnelin tekijöitä. Norjalaiset ovat suunnitelleet kovan kallioperän tunneleita mm. Venäjällä, Englannissa, Islannissa, Grönlannissa ja viimeksi Viron Saarenmaalla sekä Ahvenanmaan Föglön saarella. Föglön tunneli (5,5km) on noin 100 metrin syvyydellä rapakivigraniitissa ja sen rakentamiskustannus on noin 60 M eli 11 M /km. Suomessa on rakennettu vähän merenalaisia tunneleita. Helsingin ja Espoon jätevesien purkutunnelit ulottuvat merelle km etäisyydelle rannasta. Lisäksi on lyhyitä alle kilometrin mittaisia osia kunnallistekniikan ja metroliikenteen tunneleista meren alla. Kokemuksia symposiumista Kun Norjan kallioperä on samanlaista kuin Suomessa ja Ruotsissa, niin on järkevää hakea osaamista erityisesti Norjasta ja muista Pohjoismaista. Norjan tunneliyhdistys jakaa tietoa kalliorakentamisesta konferenssien ja julkaisujensa kautta avoimesti. Yhdistys tekee julkaisuja myös englanniksi. Norjan tielaitos julkaisee ohjeita tietunneleista ja kalliorakentamisesta, jotka palvelevat myös merenalaisten liikennetunnelien suunnittelua.

6 6(6) Osanottajille jaettiin Norjan tunneliyhdistyksen uusimmat julkaisut: No 17 Underground openings operations, maintenance and repair (2008) ja No 18 Subsea tunnels (2009). Molemmat julkaisut ( sivua) ovat erittäin hyödyllisiä Suomessa, koska samoja asioita selvitellään Helsingissä. Eräitä merkittäviä norjalaisia seikkoja kalliotunnelien alkusuunnittelua varten: - Kalliotutkimuksiin varattava 3-7 % rakentamiskustannuksista - Norjan tielaitos vaatii kalliokaton paksuudeksi meren alla vähintään 50 m (cave-in mahdollinen), mikäli yksityiskohtaiset tutkimukset eivät osoita kalliota hyväksi. - Hankkeen omistaja ja käyttöhenkilöstö mukaan työn alkuvaiheeseen - Geologiset ja merikartat ja leikkaukset esitetään kartalla 1: : Seismiset ja akustiset luotaukset alkuvaiheessa tehdään alueellisena - Heikkouskohtiin sydännäytekairaukset ja porakonekairaukset - Seisminen nopeus, ja RQD luokitus sopivia menetelmiä laadun arviointiin - Heikkousvyöhykkeiden laatu ja sijainti selvitettävä - Jatkuva rakennusgeologinen kartoitus tunneleissa tärkeätä - Alkuvaiheen kalliosuunnittelija ja geologi työssä projektin loppuun asti - Meriveden suolapitoisuuden vaikutus tukirakenteisiin huomioitava - Kalliokaton pysyvyyden ja vuotovesien yhteisvaikutuksen seuranta jatkuvaa - Varautuminen äkillisiin vuotoihin, sillä kaikki vuotovedet on pumpattava pois - Tunnelien vuotovedet meren alla ovat samansuuruisia kuin mantereella - Suurimmat vuodot meren alla kohdissa, kun kallion päällä ei ole maapeitettä Arne Instanesin esittämä puheenvuoro voi rauhoittaa mediassa käytävää keskustelua, jossa annetaan pelottavia kuvia kaupunkiin tulvivasta merivedestä. Bergenin kokemuksia voidaan soveltaa myös Suomen rannikkorakenteisiin, kun tarkempia paikallisia mittaustuloksi lisätään ennusteisiin. Prof. Arne Instanes kannattaisi kutsua Suomeen luennoimaan esimerkiksi tulevaan Aaltoyliopistoon. Trondheim on erinomainen vaihtoehto suomalaisille nuorille opiskelupaikaksi ja myös jatkotutkintoja varten. Geotekniikan prof. Kåre Senneset pyysi viemään terveisiä Tim Länsivaaralle Tampereelle. Hänen väitöskirjansa valmistui siellä muutama vuosi sitten. Liikenneyhteys Suomesta Trondheimiin on vielä melko hankala joko lentäen Oslon kautta tai autolla/junalla Ruotsin poikki. Merenkurkun neuvosto teetti selvityksen Vaasa - Umeå tie-/ratatunnelista jo vuonna Ajatus Suomen poikki kulkevasta Sinisestä tiestä ja radasta Joensuusta Merenkurkun kautta Trondheimiin voisi olla mahdollista? Pohjoismaat olisivat tällöin kiinteässä yhteydessä EU:n rataverkkoon myös Baltian kautta, kun Suomenlahden tunnelin lisäksi rakennettaisiin tunneli Pohjanlahden poikki. Espoossa Usko Anttikoski