KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/2012 1

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I AIKA Klo 12:45-14:22 PAIKKA Scandic hotelli Kajanus, Koskikatu 3, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 118 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot Kajaani DC Cluster Kostamuksen biovoimalahanke, BIOKOS Henkilöstösiirtojen toteuttaminen Kainuun maakunta -kuntayhtymästä Tiedoksi merkittävät asiat Talouden seurantaraportti ajalta Kainuun asutuksen muistomerkin maa-alan omistus / lahjoitus 127 Selitys eduskunnan oikeusasiamiehelle Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n kantelusta koskien Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja maakuntahallituksen sekä asianomaisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden menettelyä liittyen Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluun 128 Ympäristöministeriön vastinepyyntö vahvistettavana olevaa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaa koskevista lausunnoista 129 Lausuntopyyntö aluehallintouudistuksen toimeenpano ja toteutuminen, työryhmän raportti eduskunnalle annettavaa selontekoa varten 130 Virkamääräys talousjohtaja Eija Tolonen-Manniselle Paikallinen virka- ja työehtosopimus koskien hoitotakuun toteutumista neurologian poliklinikalla/tehy Kainuu ry 132 Paikallinen virka- ja työehtosopimus koskien hoitotakuun toteutumista neurologian poliklinikalla/jyty 133 Paikallinen virka- ja työehtosopimus koskien hoitotakuun toteutumista neurologian poliklinikalla/juko ry

2 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ KOKOUSAIKA klo 12:45-14:22 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Haataja Minna 12:45-14:22 jäsen Poistui 125 aikana Jokelainen Alpo 12:45-14:22 puheenjohtaja Piirainen Raimo 12:45-14:22 I varapuheenjohtaja Kinnunen Anneli 12:45-14:22 II varapuheenjohtaja Huttu Lauri 12:45-14:22 jäsen Karppinen Veli-Matti 12:45-14:22 jäsen Kemppainen Tapani 12:45-13:45 jäsen Okkonen Arto 12:45-14:22 jäsen Sarparanta Tiina 12:45-14:22 jäsen Törrö Leena Pärkkä Leena-Kaisa Poissa Lukkari Anne jäsen 12:45-14:22 jäsen 12:45-14:22 Vaalan kunnan edustaja Muut osallistujat Säkkinen Timo 12:45-14:22 mv:n puheenjohtaja Polvinen Osmo 12:45-14:22 mv:n I vpj Seppänen Juhani 12:58-14:22 mv:n II vpj Saapui 121 aikana Yliniemi Kalevi 12:45-14:22 sihteeri Ahopelto Maire 12:45-14:22 sosiaali- ja terveysjohtaja Teittinen Jorma 12:45-14:08 kehittämisjohtaja Poistui 129 jälkeen Tuominen Anssi 12:45-14:22 koulutustoimialan johtaja Kärnä Irma 12:45-13:45 va. talousjohtaja Poistui 125 jälkeen Heikkinen Hannu 12:45-14:08 suunnittelujohtaja Poistui 129 jälkeen ALLEKIRJOITUKSET./.2012./.2012 Alpo Jokelainen Puheenjohtaja Kalevi Yliniemi Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT

3 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS./.2012./.2012 Lauri Huttu Tiina Sarparanta PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja nähtävillä maakunnan kansliassa, Kauppakatu 1, 2. krs. perjantaina

4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 118 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Kainuun maakunnan hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä kokoukseen vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätösehdotus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä (4 2 mom.). Tämä esityslista on postitettu Maakuntahallitus toteaa kokouksen sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myöntää läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja puheoikeuden. Hyväksyi.

5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 119 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Hallintosäännön 15 :n 3 mom. mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Lauri Huttu ja Tiina Sarparanta. Hyväksyi.

6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 640/81/813/2012, 782/81/812/2010, 620/81/813/2012 MH 120 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat: Kokouspöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijapäätökset: Henkilöstön vuosilomaa-, sairautta-, työaikavapaata-, virkavapaata-, palk kaus ta-, virantoimitusmatkaa- ja henkilöstökoulutuksia koskevat pää tök set: - maakuntajohtaja Alpo Jokelainen :t hallintojohtaja Kalevi Yliniemi :t , 12 - vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi :t kehittämisjohtaja Jorma Teittinen :t 67 - aluekehitysjohtaja Pentti Malinen :t suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen :t - henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen :t 28, va. talousjohtaja Irma Kärnä :t 22-25, tietohallintojohtaja Veijo Romppainen :t 1-30, vs. tietohallintojohtaja Ville Turunen :t 66 - sairaalainsinööri Pentti Keränen :t , 7 - arkistopäällikkö Hilkka Karivuo :t ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen :t hankintapäällikkö Laila Härkönen :t 79-82, 5 - kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen :t toimistopäällikkö Anja Martiskainen :t palkkahallinnon tiiminvetäjä Jaana Kilpeläinen :t palkkahallinnon tiiminvetäjä Pirjo R Heikkinen :t rahoitussihteeri Liisa Moilanen :t 12 - laskentasihteeri Raisa Heikkinen :t laskentasihteeri Pirjo Heikkinen :t pääkirjanpitäjä Eija Sirviö :t 49-55, 1 Muut kuin em. päätökset: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen: - Henkilöstöpäätös : Lomautuspäätöksen muuttaminen ( 10) - Muu päätös : Kaunein kainuulainen kulttuuriympäristö -va lo ku va kil pai lu/kai nuun maakunta -kuntayhtymän osallistuminen ( 8)

7 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Täyttölupatoimikunnan päätökset : - ICT-tukihenkilö /tietohallinto ( 30) - 2 projektityöntekijää /tekniset palvelut ( 31) - lomautuksen (1 vk) peruminen osto- ja myyntilaskutiimien osalta, yht. 25 hlöä ( 32) - v lomien siirtäminen vuodelle pv ylittävältä osal ta/hylkäys pää tös/ta lous pal ve lut ( 33) - 2 ICT-tukihenkilöä, ts /tietohallintopalvelut ( 34) Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi: Henkilöstöpäätökset: - Lomautuspäätöksen muuttaminen/hannu Hänninen ( ) -Olli Vesalan virkavapaus aj ( ) Talousjohtaja Irma Kärnä: Rahoituspäätös : Kuntatodistuslainan nostaminen ( 4) Tietohallintojohtaja Veijo Romppainen: - Henkilöstöpäätökset : Lomautuspäätökset ( :t 14-18) Henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen: - Henkilöstöpäätökset : Lomautuspäätökset ( :t 2-4) - Muut päätökset : Koulutusapurahan myön tä minen/ko ti lai nen Sari, Heikkinen Riitta, Sippula Maritta ( :t 3-5) Sairaalainsinööri Pentti Keränen: - Henkilöstöpäätökset : Lomautuspäätökset ( :t 32-35) Hankintapäällikkö Laila Härkönen: - Hankintapäätökset: Mapo-hankkeen vetokaappien hankin ta ( 8), Teppanan hoitotalon eläinlääkinnän anes tesia lait teis ton hankinta ( 9) Maakunnallinen veteraaniasiamies Reijo Inget: - Päätökset veteraanin tukipalvelusetelin myöntämisestä ( :t ) Kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen: - Henkilöstöpäätökset ja : Lomautuspäätökset ( :t 7-8) Työhyvinvointipäällikkö Marko Klemetti: - Muu päätökset : Kaija Patrosen hen ki lö kun ta etuus ha kemus ( 3), Kainuun Tyvi ry:n työhyvinvointitukihakemus ( 4) Viranhaltijapäätösten yhteenvedot on nähtävillä Kainuun maakunta -kun ta yh ty män kansliassa, Kauppakatu 1, 2. kerroksessa sekä maakun ta hal li tuk sen kokouksessa. Täyttölupatoimikunnan pää tök set ovat nähtävillä maakuntahallituksen kokouksessa.

8 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Lausunnot: 1) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Sanna Schrode rus ovat antaneet Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ym päris tö kes kuk sel le seuraavan sisältöisen lausunnon koskien lau sun topyyn töä Kivivaara Peuravaara tuulipuiston ympäristövaikutusten arvioin ti oh jel maa: "Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella ja Suomussalmella si jait se val le Kivivaara Peuravaaran alueelle tuulivoimapuistoa. Tuu li voima puis toa suunnitellaan 27-50:lle tuulivoimalaitokselle, joiden vuo si tuotan to on noin GWh valitusta vaihtoehdosta riippuen. Voimalat lii te tään sähköverkkoon rakentamalla Seitenoikean sähköasemalta 110 kv voimajohto hankealueella sijaitsevalle sähköasemalle. Hankkeen toteu tuk sel le esitetään kolme vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä suun nitel laan 50 tuulivoimalaa Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueelle ja toises sa 27 voimalaa Hyrynsalmelle. Nollavaihtoehdossa hanketta ei to teute ta. Kainuun ELY-keskus pyytää yhteysviranomaisena lausuntoa Ki vi vaara Peura vaa ran tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. YVA-me net te lyn tarkoituksena on vähentää hankkeen haitallisia vai kutuk sia, edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja lisätä tietoa päätök sen teon tueksi. Arviointiohjelmassa määritellään muun muassa arvioi ta vat toteuttamisvaihtoehdot ja kuinka arviointi tullaan toteuttamaan. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa lausuntonaan seuraavaa: Monipuolisen uusiutuvan ja paikallisen energian tuotannon lisääminen on yksi Kainuun maakuntaohjelmaan ja ilmastostrategiaan määritellyistä ta voit teis ta vastata globaalin ilmastomuutoksen haasteeseen. Kainuun il mas to stra te gias sa tavoitellaan vuositasolla 75 GWh tuu li voi ma tuo tantoa vuoteen 2020 mennessä. Suunniteltu hanke lisää tuulivoiman tuotan toa Kainuussa ja siten edistää ilmastostrategian ja maa kun ta oh jelman tavoitteita. Voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuu li voima-aluei ta. Kainuussa on toteutettu yhteistyössä viiden muun Itä- ja Kes ki-suo men maakunnan kanssa Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys, jossa on määritetty potentiaaliset tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maa kun ta kaa voi tuk sen näkökulmasta. Vuonna 2013 käynnistyvän Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä on tarkoitus kä si tel lä tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita Sisä-Suomen tuu li voima sel vi tyk sen ja sitä täydentävien selvitysten pohjalta. Suunniteltu Ki vivaa ra Peura vaa ran hankealue kuuluu Sisä-Suomen tuu li voi ma sel vi tykses sä määriteltyihin potentiaalisiin tuulivoima-alueisiin. Voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa osoitetut maan käyt töva rauk set on huomioitu arviointiohjelmassa. Arviointiohjelman maakuntakaavaa käsittelevässä kohdassa lue tel laan Kainuun maakuntakaava-aluetta koskevat yleismääräykset. Nii hin esitetään lisättäväksi rantojen käyttöä ja turvetuotantoa koskevat

9 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I mää räyk set. Arviointiohjelmassa esitettyihin selvityksiin ei ole huomautettavaa." 2) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Sanna Schrode rus ovat antaneet Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuk sel le seuraavan sisältöisen lausunnon koskien lausun to pyyn töä Keski-Suomi - Oulujoki 400 KV voimajohtohankkeen ym pä ris tö vai ku tus ten arviointiselostusta: "Keski-Suomen ELY-keskus pyytää lausuntoa 400 kilovoltin voi ma joh tohank keen ympäristövaikutustenarviointiselostuksesta. Arvioidussa hankkees sa valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee 400 ki lo vol tin voimajohtoa Keski-Suomen ja Oulujoen välille. Suunnitellun voi ma joh don päätepiste on etelässä Petäjävedellä tai Laukaassa ja pohjoi ses sa Oulujokivarressa Muhoksella (Pyhänselkä). Kainuussa voimajohto sijoittuisi Vaalan alueelle, jonne hankkeessa on esi tet ty kolme reittivaihtoehtoa. Vaihtoehdot sijoittuisivat pääosin ny kyisten 220 ja 400 kilovoltin jännitteisten voimajohtojen yhteyteen. Ala vaih toeh dot 3C 1 ja 3C 2 sijoittuisivat uuteen maastokäytävään. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on vähentää voima joh to hank keen haitallisia vaikutuksia, lisätä kansalaisten vai ku tusmah dol li suuk sia ja saada tietoa päätöksenteon tueksi. Ar vioin ti se los tukseen on koottu muun muassa arvioidut ympäristövaikutukset, kuinka arvioin ti on suoritettu ja mitä epävarmuuksia arviointiin liittyy. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa lausuntonaan seuraavaa: Voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen esi tetään lisättäväksi Kainuun kokonaismaakuntakaavassa alueelle osoitetut tär keä pohjavesialue, Oulu-Kajaani-Vartius -käytävä ja rautatieliikenteen pää ra ta. Voimajohtohankkeen reittivaihtoehto 3C kulkee tärkeän poh jave si alu een läpi ja vaihtoehto 3C 2 sijoittuu Oulu-Kajaani-Vartius -käy tävän alueelle ja maakuntakaavassa osoitetun pääradan länsipuolelle. Kainuun kokonaismaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta kos kien määräyksiä rantojen käytöstä, turvetuotannosta, lii ken ne tur val lisuu des ta ja liito-oravien esiintymispaikoista. Kainuun maakunta -kuntayhtymän aiemmassa arviointiohjelman lau sunnos sa esitetyt asiat on otettu huomioon hankkeen vai ku tus ten ar vioin nissa ja toteuttamisvaihtoehtojen vertailussa. Mahdolliset voi ma joh to hankkee seen liittyvät Kainuun alueelle sijoittuvat alueidenkäyttötarpeet voidaan ottaa huomioon vuonna 2013 käynnistyvän Kainuun maa kun ta kaavan tarkistamisen yhteydessä. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole muuta huomautettavaa arvioin ti se los tuk seen." 3) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heik ki nen ovat antaneet Pohjois-Pohjanmaan liitolle seuraa van sisältöisen lausunnon koskien lausuntopyyntöä Poh jois-poh-

10 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I jan maan maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan luonnosta: "Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uu dis ta misen syksyllä Uudistaminen koskee vuonna 2005 vahvistettua Pohjois-Poh jan maan maakuntakaavaa ja Himangan alueella voimassa olevia Keski-Pohjanmaan maakuntakaavoja. Ensimmäisessä vaiheessa täy den ne tään ja päivitetään muun muassa soiden käyttöä ja luonno nympä ris töä, tuulivoima-alueita, palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liiken ne jär jestel mää koskevia merkintöjä. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on päättänyt ko kouk sessaan asettaa maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan luon nok sen maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja MRA 30 mukaisesti jul ki ses ti nähtäville väliseksi ajaksi. Poh jois-poh janmaan liitto pyytää lausuntoa Kainuun maakunta -kuntayhtymältä maakun ta kaa van uudistamisen 1. vaihekaavan luonnoksesta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen, 1. vai he kaavan luon nos Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa lausuntonaan, että Pohjois-Poh jan maan 1. vaihekaavan luonnos on laadittu asiantuntevasti. Kai ken kaikkiaan luonnos on selkeä ja antaa hyvät mahdollisuudet alueen kehittämiselle ja yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnoksessa on osoitettu maa tuuli voi ma loi den alueita (316 ja 322), Pelsosuon turvetuotantoalue ja luonnon suo je lu alue Pyhännällä, jotka rajautuvat voimassa olevassa Kainuun maa kun ta kaa vas sa osoitettuun maa- ja metsätalousvaltaiseen alu eeseen. Maa- ja metsätalousvaltainen alue ei ole ristiriidassa Pohjois-Pohjan maan 1. vaihekaavan luonnoksessa osoitettujen tur ve tuo tan to alueiden, tuulivoima-alueiden tai luonnonsuojelualueiden kans sa. Voimassa olevassa Kainuun kokonaismaakuntakaavassa Kajaanin länsi osaan, lähelle maatuulivoimaloiden aluetta 316 on osoitettu Pön tönsuon Natura verkostoon kuuluva alue, joka on syytä ottaa huo mioon tuulivoimaloiden alueita suunniteltaessa. Kainuussa on toteutettu yhteistyössä viiden muun Itä- ja Keski-Suomen maa kun nan kanssa Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys, jossa on määritetty po ten ti aa li set tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maa kun ta kaa voituk sen näkökulmasta. Lähellä 1. vaihekaavan luonnoksessa osoitettua maa tuu li voi ma loi den alueita 316 ja 322 sijaitsee Sisä-Suomen tuu li voima sel vi tyk ses sä esille noussut potentiaalinen tuulivoimatuotantoon sovel tu va alue Kainuussa. Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen yh tey des sä on tarkoitus käsitellä tuulivoiman tuotantoon soveltuvia aluei ta Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen ja sitä täydentävien sel vi tysten pohjalta. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnoksessa osoitetaan Rokuan val ta kun nal li ses ti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma, joka rajautuu Kainuun maakuntakaavassa osoitettuun Natura 2000-verkostoon kuu luvaan alueeseen ja luonnonsuojelualueeseen. Lisäksi lähellä alueiden rajaa on luontomatkailun kehittämiskohde. Suunniteltu arvokas tuuli- ja

11 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I ran ta ker ros tu ma tukee Rokuan alueen monipuolisia luontoarvoja. Kainuun kokonaismaakuntakaavassa ei ole käsitelty kevyenliikenteen yh teyk siä. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnoksessa osoi tetaan kevyenliikenteen yhteystarve valtatie 22:n länsipuolelle Muhokselta Kai nuun rajaan saakka. Kainuun kokonaismaakuntakaavassa valtatietä 22 koskee seuraava suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa suun nitte lus sa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteutumista eri tyi ses ti kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä. Esitetty yhteystarve tu kee Kainuun kokonaismaakuntakaavassa määritettyjä suun nit te lu tavoit tei ta. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnoksessa valtatie 22 Mu hoksel ta Kainuun rajaan on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieksi. Voi mas sa olevassa Kainuun maakuntakaavassa kyseinen tie on osoi tettu valtatieksi. Merkintä tukee valtatien 22 kehittämistavoitteita. Voimassa olevassa Kainuun kokonaismaakuntakaavassa ei ole käsitelty tuu li voi ma-aluei ta, turvetuotantoalueita tai arvokkaita tuuli- ja ran ta kerros tu mia. Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä on tarkoitus käsitellä muun muassa tuulivoiman tuotantoon soveltuvia aluei ta, soiden käyttöä, liikenneyhteyksiä sekä valtakunnallisesti ar vokkai ta tuuli- ja rantakerrostumia. Kainuussa on parhaillaan valmisteilla Kai nuun suo-ohjelma ja yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kanssa to teutet ta va Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma, jotka otetaan huomioon maakuntakaavan tarkistuksessa. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnos perustuu monipuolisiin selvi tyk siin. Luonnoksen kaavaselostukseen on syytä tuoda selkeämmin esil le vedenalaiseen luontoon kohdistuvien vaikutusten ja porotalouteen koh dis tu vien vaikutusten arviointia tuulivoimatuotantoa koskien. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnoksen kaavaselostuksessa soi den luontoarvojen arvioinnin sekä soiden käytön varausten vai ku tusten yhteydessä on viitattu Venäjältä Kainuun eteläosan kautta kul ke vaan met sä suo vyö hyk kee seen. Mainittu vyöhyke ei ole ollut esillä vas taa vanlai se na käsitteenä Kainuun maakuntakaavassa tai maa kun nal lisissa suun ni tel mis sa, joten vyöhykkeen määrittelyä olisi syytä käsitellä tarkem min kaava-aineistossa. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole muuta huomautettavaa 1. vaihe kaa van luonnoksesta." 4) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heik ki nen ovat antaneet Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle seu raa van sisältöisen lausunnon koskien lausuntopyyntöä Pohjois-Kar ja lan maakuntakaavan 3. vaiheen luonnoksesta: "Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe on luonnosvaiheessa. Maakun ta kaa va koskee koko Pohjois-Karjalan maakunnan aluetta. Sii nä käsi tel lään uusina asioina kalliokiviainesten ottoalueet, ar vok kaat kal lio alueet, teol li suus mi ne raa lien ja malmien esiintymisalueet, ra ken net tu kulttuu ri ym pä ris tö, perinnemaisemat, sotahistorialliset koh teet, tuulivoima, vir kis tyk sen ja matkailun kehittämisalueet, pyö räi ly rei tit sekä puo lus tus-

12 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I voi mien ja ra ja var tio lai tok sen harjoitus- ja am pu ma-aluei den suo ja-alueet. Tar kis tuk si na maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin käsitellään soranja ra ken nus ki vien ottoalueet, ar vok kaat maisema-alueet, kiinteät muinais jään nök set, mat kai lu alu eet ja -koh teet, ulkoilu- melonta- ja moot to rikelk kai lu rei tit, kai vos alu eet, puo lus tus voi mien ja rajavartiolaitoksen varas to-, harjoitus- ja am pu ma-alu eet ja niihin liittyvät melualueet, rau ta tiealu eet/ilo mant sin rata se kä muut tarpeelliset tarkistukset. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pyytää maankäyttö- ja ra ken nus ase tuksen 13 :n mukaisesti lausuntoa maakuntakaavan luonnoksesta mm. Kai nuun maa kun ta -kuntayhtymältä. Maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos on laadittu asiantun te vas ti ja kaavaselostus on selkeä ja havainnollinen erilaisine lii tekart toi neen. Vahvistuessaan ko. maakuntakaava tulee antamaan hyvät edel ly tyk set maakunnan kehittämiselle ja yksityiskohtaisemmalle alueiden käy tön suun nit te lul le. Maakuntakaavaluonnos on Kainuuseen rajoittuvilta osin ke hit tä mis tavoit teil taan ja maankäyttövarauksiltaan pääosin sovitettu yhteen voi massa ole van Kainuun maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaavaluonnoksessa käsitellään ajankohtaisia asioita, kuten esi mer kik si tuulivoima. Maakuntakaavassa yhtenä si säl tö ko ko nai suu tena ovat erilaiset reitistöt ja niiden tarkastelu uusien periaatteiden nä kökul mas ta. Reitistöjen tarkastelu on näkemyksemme mukaan tar koi tuksen mu kais ta ja tarpeellista ottaen huomioon mm. reitistöjen käyt tö määrät ja ke hit tä mis mah dol li suu det sekä maakuntakaavan oi keus vai ku tukset muuhun suun nit te luun ja viranomaisten toimintaan. Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu melontareitti ja kolme pyö räily reit ti yh teyt tä Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajalle ulottuvaksi. Kainuun maa kun ta kaa vas sa melonta- ja pyöräilyreittejä ei ole osoitettu. Lisäksi maa kun ta kaa va luon nok ses sa osoitetut ulkoilu- ja moot to ri kelk kai lu rei tistö jen muu tok set aiheuttavat yhteensovittamistarvetta maakuntien rajalla. Kainuussa on toteutettu yhteistyössä viiden muun maakunnan kanssa Si sä-suo men tuulivoimaselvitys, jossa on määritetty potentiaaliset tuu livoi ma tuo tan toon soveltuvat alueet maakuntakaavoituksen nä kö kul masta. Poh jois-kar ja lan maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu Valtimon Pu ka ro mä en tuulivoimaloiden alue sijoittuu osin maakuntien rajalle. Tuuli voi ma po ten ti aa lis ta aluetta löytyy myös vaara-alueen jatkeelta Kai nuusta Sot ka mon kunnan alueelta. Voimassa olevassa Kainuun maa kun takaa vas sa ei ole käsitelty tuulivoimaa. Kainuun ko ko nais maa kun ta kaavan tarkistuksen yh tey des sä on tarkoitus käsitellä tuulivoiman tuo tantoon soveltuvia alueita em. tuulivoimaselvityksen ja sitä täydentävien sel vi tys ten pohjalta. Tällöin tuu li voi ma-aluei den yhteensovitus maa kuntien raja-alueella tulee ajankohtaiseksi. Kainuun maakunta -kuntayhtymä varautuu tarvittaessa maakuntien vä liseen yhteiseen neuvotteluun maakuntakaavojen yhteensovittamiseksi."

13 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I ) Kainuun maakunta ja perustetun Kainuun sosiaali- ja ter vey denhuol lon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat ovat antaneet Poh jois-suo men aluehallintovirastolle seu raa van sisältöisen kannan oton koskien kannanottopyyntöä Kainuun hallintokokeilun päätty mi nen: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Puolangan kunnas sa: "Kainuun kuntajohtajat ja maakuntajohtaja valtuutti ko koukses sa hallintojohtaja Kalevi Yliniemen laatimaan tehtyjen päätöksien ja käy ty jen neuvottelujen pohjalta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pyy tä män kannanoton. Tehdyt päätökset Kainuun maakunnan perussopimuksen 22 :n mukaan maakunta purkau tuu hallintokokeilulain päättyessä Saman sopimuksen voi maan tu lo mää räyk ses sä todetaan, että tällä sopimuksella kumotaan Kai nuun liitto kuntayhtymän ja Kainuun sairaanhoito- ja eri tyishuol to pii ri -kuntayhtymän voimaan tulleet perussopimukset. Puolangan kunta on päättänyt järjestää itse perustason sosiaali- ja terveys pal ve lut. Kunta on kilpailuttanut niiden järjestämisen ja tehnyt hankin ta pää tök sen hankkia ne Attendolta. Attendo on tarjouksessaan si toutu nut vastaamaan myös erikoissairaanhoidon kustannuksista. Kainuun kunnat ovat perustaneet Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kun ta yh ty män. Kuntayhtymän täysjäseniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuh mo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenenä kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ym pä ris tö tervey den huol los sa. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puo les ta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityis huol to niiltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai järjestävät sen muulla tavalla sekä jäsenkuntien puolesta kaikki muut kun tien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ot tamat ta lasten päivähoitoa. Puolanka on kuntayhtymän osajäsen. Osa jäse nyys koskee erityishuoltoa ja ympäristöterveydenhuoltoa. Pe rus so pimus on liitteenä. Liite: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän pe rus sopi-mus Puolangan kunta on päättänyt hakea Pohjois-Pohjanmaan sai raan hoi topii rin kuntayhtymän jäsenyyttä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hal li tus on päättänyt lähettää Puolangan jäsenyyshakemuksen jä senkun tien sa ratkaistavaksi suosituksilla, ettei Puolankaa otettaisi jä se neksi. Osa jäsenkunnista on jo tehnyt suosituksen mukaisen päätöksen. Näyt tää ilmeiseltä, että kuntalain mukainen määräenemmistö ei tule hyväk sy mään Puolangan kunnan jäsenyyden mahdollistavaa pe rus so pimuk sen muutosta. Käydyt neuvottelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän pe rus so pi mus neuvot te luis sa Puolangan kunnan edustaja on esittänyt, että Puolangan

14 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Maakuntajohtajan ehdotus: kun ta on halukas tulemaan osajäseneksi erikoissairaanhoitopiiriin. Kunta esitti, että se korvaisi asukkaidensa saamat palvelut kulloinkin voimas sa olevan tuotehinnaston mukaisesti. Neuvotteluissa on todettu, että tä mä sopii myös muille kunnille, mutta terveydenhoitolain 76 :n mu kaista tasausjärjestelmää ei kyetä yksin Puolangan kunnalle tekemään. Muiden kuntien osalta maksuosuus on täysin riippumaton asukkaiden saamis ta erikoissairaanhoitotapahtumista. Puolangan kunnan neuvottelija ei ole voinut hyväksyä osajäsenyyttä ilman heitä koskevaa ta sausjär jes telmää. Muuta Lääkäreiden lähettämät ja kiireellistä hoitoa tarvitsevat puolankalaiset tul laan hoitamaan Kainuun keskussairaalassa vaikka kunta ei jäsen olisi. Laskutus on tällöin aina tuotehinnaston mukainen. Terveydenhoitolain 39 :n mukaisesti sairaanhoitopiiri kuntayhtymän on alkaen järjestettävä alueensa ensihoitopalvelut. Kainuun maakun ta -kuntayhtymä on jo järjestänyt alueellaan ensihoidon. Puolangan kun nan osalta maakunnalla on ensihoidosta päättyvä so pimus HES Sairaankuljetus Oy:n kanssa. Vuoden 2013 alkaen Kainuun so si aa li- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on suunnitellut järjestävänsä alu eel laan ensihoidon omana toimintana. Ensihoidon järjestäminen Puolan gan kunnan osalta ei ole katsottu olevan perustetun Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän velvoite. Yhteenveto Erikoissairaanhoitolain 3 :n mukaan kunnan on kuuluttava johonkin erikois sai raan hoi to pii rin kuntayhtymään. Kainuun vanhat eri kois sairaan hoito pii rin kuntayhtymät ovat määräaikaisen hallintokokeilulain seu rauk sena lakanneet olemasta. Perustettu Kainuun sosiaali- ja ter vey den huol lon kun ta yh ty mä ei huolehdi Puolangan kunnan asukkaiden eri kois sai raanhoi dos ta, koska Puolangan kunta ei hyväksy kuntayhtymän pa kol lis ta yh teis toi min taa laajempia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista huoleh ti mis ta eikä muiden kuntien hyväksymää palvelutapahtumista riip puma ton ta kustannusten jakoa. Paraslain 5 edellytti, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huo leh tii terveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen teh tä vis tä, on oltava vähintään noin asukasta. Puolangalla on noin asukasta. Hallintokokeilu on osoittanut, että Puolangalla ei oli si ollut perusteita poiketa pitkien etäisyyksiensä takia tästä asu kaspoh ja vaatimuksesta. Paraslain 5 ei hallintokokeilulain takia koskenut Kai nuun kuntia ja senkin määräaika loppuu samaan aikaan hal lin to kokei lu lain kanssa. Näin on sinänsä lain mukaisilla päätöksillä syntymässä vuo den 2013 alusta lähtien laiton tila, jossa Puolangan kunnan asuk kaiden terveys ja henki saattavat olla vaarassa." Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä tai pöytäkirjoihin

15 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Maakuntahallitus: merkittyjä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi sekä merkitsee annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.

16 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Kajaani DC Cluster MH 121 Hanketiimi Hakijana Kainuun Etu Oy yhteyshenkilönään Antti Toivanen. Kajaani DC Cluster -hankkeen lähtökohtana on aktivoida EDC Park -hank keen aikana muodostunut virtuaalinen klusteri toimivaksi ja alu een kasvua, kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä edistäväksi klus te rik si, jonka toiminnasta rahoittajat ja jäsenyritykset saavat lii ketoi min nal lis ta hyötyä uusien liiketoimintamahdollisuuksien myötä. Hankkeen tavoitteena on tukea uuden toimialan ja klusterin muodos tu mis ta data centterin ja sen palveluiden ympärille sekä luoda jat ku vuus klusterille varmistamalla sen hallinnointi, ylläpito ja ke hit tymi nen. Tavoitteena on saada hankkeeseen mukaan 10 yritystä ja sitout taa klusterin yritykset vahvasti mukaan toimintaan ja taata kluste rin jatkuvuus hankkeen jälkeen. Kajaani DC Cluster -hanke on jaettu neljään eri toi men pi de ko ko naisuu teen, jotka yhdessä mahdollistavat hankkeen tavoitteiden saavut ta mi sen ja muodostavat Kajaani DC Clusterin toiminnan ytimen ja pal ve lu tar jon nan. Toimenpidekokonaisuudet ovat: - Tutkimus- ja koulutushankkeet Niin uuden, kehittyvän, klusterin kuin aluekehityksenkin kannalta pysy vä yritys- ja tutkimustoiminta ovat elintärkeitä asioita ja tutkimusja koulutushankkeet ovat yksi tie uuteen, pysyvään yritystoimintaan alu eel la. - Verkostot Klustereiden ydin ja keskeinen elementti ovat erilaiset verkostot. Kajaa nin DC -klusteri kokoaa yhteen Kajaanin alueen ja ICT-toimialalla toi mi vat yritykset, yhteisöt, oppilaitokset ja tutkimuksen sekä kytkee alu eel le tulevat uudet suuryritykset ja PK-yritykset (niin kansalliset kuin kansainväliset) mukaan paikalliseen toimintaan. - Ekotehokkuus Kainuun Edun Ecological Data Center -projektin tuloksena syntynyt Ka jaa ni DC Clus ter hyväksyttiin conributoe -jäseneksi The Green Grid -or ga ni saa ti oon, joka koostuu yli 175:stä kansainvälisestä yrityk ses tä ja jot ka yhteistyössä kehittävät Data Center -ympäristöihin liit ty viä eko te hok kuus mit ta rei ta. Ekotehokkuuden kehitys synnyttää huip pu osaa jia Kainuussa. Yhteistyö maailman johtavien tek no lo giayri tys ten kanssa avaa mahdollisuuden Kajaanin am mat ti kor kea koulul le olla ensimmäinen tutkintoon johtava "Data Center" -kouluttaja

17 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Maakuntajohtajan ehdotus: maa il mas sa. - Pilvipalvelut EDC Park -hankkeen aikana aloitettujen toimenpiteiden vaikutukset alu een yrityksiin alkavat konkretisoitua vuoden 2012 jälkimmäisellä puo lis kol la ja vaikutusten tulokset realisoituvat Kajaani DC Cluster -hank keen aikana. Palvelinliikenteen virtualisointi ja pilvipalveluiden käyttö da ta kes kuksis sa pienentävät palvelinten kokoa, vähentävät energiankulutusta se kä ylläpito-, operointi- ja energiakustannuksia. Pilvipalvelut voidaan määritellä jaetuksi tiedon prosessoinniksi, päällekkäisiksi proses soin neik si ja jaetuiksi tietokannoiksi, jotka toimivat virtuaalisesti. Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on a ja kokonaiskustannusarvio on , jo hon haetaan Kainuun kehittämisrahaa Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksissaan ja ja puolsi hankkeen rahoittamista. Rahoitusryhmässä käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puol si hankkeen rahoittamista. Erillisliite nro: 1 Lisätietoja asiasta antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi (hal lin to la ki 44 ). Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään ra hoi tuspää tök sen seuraavin ehdoin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle Kainuun ke hit tä mis rahaa 60 % kuitenkin enintään jäljempänä olevan ra hoi tussuun ni tel man osana. Vuoden 2014 osalta maakuntajohtaja valtuutetaan tekemään erikseen päätös hankkeen edistymisen mukaan. Hankkeen rahoitussuunnitelma: Enintään % Kainuun kehittämisraha Hakijan rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä

18 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Hankkeelle hyväksyttävät kulut: Yhteensä Henkilöstökulut Laitteet, tarvikkeet, aineet Asiantuntijapalvelut Projektihenkilöstön koulutus Puhelin, posti Painatus- ja ilmoituskulut Matkustuspalvelut Toimistopalvelut Vuokrat Muut menot Yhteensä Kainuun kehittämisrahaa voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien pro jek ti suun ni telmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään suunnittelija Paula Karppinen, jo ka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Maakuntahallitus: Hyväksyi.

19 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Kostamuksen biovoimalahanke, BIOKOS MH 122 EU:n ENPI Karelia-ohjelma Kainuun maakunta -kuntayhtymän hanke-ehdotus Kostamuksen bio voi ma lai tos (BIOKOS) on läpäissyt Karelia ENPI CBC -ohjelman en sim mäi sen ja toisen vaiheen valintaprosessit. Kaikki mukana olevat venäläiset ja suomalaiset yhteistyöpartnerit ovat sitoutuneet hank keen toteuttamiseen ja rahoitukseen. Hanke käynnistyy sen jälkeen, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt hank keen omalta osaltaan. Hankkeen ydinsisältö Kostamuksen kaupungin omistukseen toimitetaan kaasutukseen perus tu va biopolttolaitos, joka tuottaa lämpöä ja sähköä Kostamuksen kau pun gin jäteveden käsittelylaitoksen yhteydessä. Alueella ovat val mii na kaukolämpöverkko ja sähkön siirtoverkko. Rakennettava laitos käyttää polttoaineena kuivattua lietettä, jota saa daan suoraan jäteveden käsittelylaitokselta ja joka kuivataan pro ses sis sa. Jätevesipuhdistamon nykyinen lietteen kui vaus jär jes telmä toimii laitoksen esikuivaimena, josta esikuivattu liete siirretään ter mi seen kuivaukseen, missä se savukaasujen avulla kuivataan kaa su tus kel poi sek si (kosteusprosentti alle 27 %). Lisäksi laitos voi sa man ai kai ses ti käyttää puuhaketta ja mm. yhdyskuntajätettä. Kaasu tus lai tok ses sa voidaan käyttää myös kaatopaikoille menevää pala vaa jätettä, mikä on merkittävä parannus jätteiden kä sit te ly on gelmiin Kostamuksessa. Laitoksessa palava materiaali kaasutetaan ja prosessin lop pu tuottee na syntyy synteesikaasua. Kaasu käytetään polttomoottorin poltto ai nee na ja moottoriin kytketyn generaattorin avulla tuotetaan sähköä. Polttomoottoreista savukaasut johdetaan rumpukuivaimeen, jos sa ne kuivattavat lietteen. Kaasutus on eksoterminen prosessi, johon ei tarvita ulkopuolista energiaa. Prosessissa syntyvä ylimääräinen lämpöenergia hyödynnetään lämmön talteenottolaitteiston avulla jätevesipuhdistamon läm mi tys tarpei siin. Syntyvä sähköenergia hyödynnetään jätevesipuhdistamon säh kön käyt tö tar pei siin. Prosessissa syntyvä tuhka käytetään maanpa ran nus ai nee na. Biovoimalaitos tuottaa 0,97 MW lämpöä ja 0,37 MWe sähköä. Bioenergian käytön koulutusta Kostamuksessa ja Kainuussa

20 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus I Investoinnin lisäksi projektissa järjestetään koulutusta alan hen ki lökun nal le rajan molemmilla puolin. Kun kyseessä on uusi innovaatio, han ket ta markkinoidaan ja toimintaperiaatteita esitellään kaupunkien ja piirien energialaitosten henkilökunnalle sekä energiahuollosta päät tä vil le tahoille Kainuussa ja Karjalan tasavallassa. Kaksi laaja-alaista bioenergia forumia Kajaanissa ja Kos ta mukses sa Hankkeessa järjestetään kaksi forumtapahtumaa, joissa esitellään asian tun ti joi den ja bioenergia-alan yritysten toimesta uusimpia bioener gian hyödyntämistä edistäviä teknologisia sovellutuksia ja käytän tö jä Euroopassa ja Venäjällä. Kajaanin forumissa (2013) esitellään ja markkinoidaan suomalaisia ja eurooppalaisia bioenergiaratkaisumalleja ja alan yritykset esit te levät uusinta alan teknologiaa. Kostamuksen forumissa (2014) esitellään Kostamuksen uuden biolai tok sen toimintaperiaatteita sekä esitellään muita Venäjällä käy tössä olevia bioenergiatekniikoita. Laitteiston toimintaperiaatteet Esidesinfioitu ja suodatettu liete syötetään pumppaamalla kuivuriin, jos sa sitä käsitellään lietteestä haihtuvasta vedestä valmistetulla tulis te tul la höyryllä. Tulistukseen käytetään kaasumoottorin pa ko kaasua. Kuivuri toimitetaan valmiina kokonaisuutena sisältäen pää laitteet, sähköistyksen ja automaation. Kuivattu liete johdetaan rumpuperiaatteella toimivaan termiseen kaa sut ti meen, jossa kiintoaine monivaiheisesti kaasuuntuu. Lietteen li säk si kaasutuksessa voidaan hyödyntää erilaisia puuperäisiä poltto ai ne ja kei ta. Kaasutin toimitetaan valmiina kokonaisuutena. Kaa sutuk ses sa syntyvä tuhka poistetaan kaasutinrummun loppupäässä ole van tuhkakartion ja sulkuruuvin kautta. Kaasu suodatetaan noin 400 C lämpötilassa keraamisella kynttiläsuodattimella. Kaasua jääh dy te tään ilmaesilämmittimellä ennen sen johtamista moottoriin. Kaasumoottori toimitetaan valmiina kokonaisuutena. Kaasumoottori hyö dyn tää termisesti tuotetun kaasun korkealla hyötysuhteella. Moot to riin kytketty generaattori tuottaa sähköä 400 V jännitteellä, net to säh kön tuot to on noin 300 kw. Uutta innovaatiota Rakennettava biopolttolaitos edustaa uusinta kainuulaista in no vaatio ta. Sen toimintaa on kehitelty Suomessa jo useita vuosia. Pro sessis sa käytettävä kaasutin on todettu Patentti- ja rekisterihallituksen toi mes ta uudeksi keksinnöksi, lietteen puhdistusmenetelmälle on