Elinvoimaa osaamisesta

Transkriptio

1 Lappeenranta strategia Elinvoimaa osaamisesta Lappeenrannan kaupungin elinkeino-ohjelma Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti.

2 Elinkeino-ohjelma Elinkeino-ohjelma yhdessä Venäjä-ohjelman toimenpiteiden kanssa muodostaa yhteisen perustan visiossa kuvattujen ja kaupungin elinvoiman vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiselle. Kaupallisten palvelujen kehittämistavoitteet on kuvattu Venäjä-ohjelmassa. Vuoden loppuun mennessä tavoitellaan osaamiseen, Venäjän naapuruuteen ja kansainväliseen sijaintiasemaan perustuen kunnianhimoisesti yhteensä uutta työpaikkaa. Tavoitteeseen yltäminen edellyttää vahvaa kumppanuutta elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa sekä eritoten yritysten aktiivista ja kasvuhakuista toimintaa. Sadan uuden osaamispohjaisen työpaikan kaupungin verotuloja lisäävä vaikutus on 2014 yht. 1 milj. euroa. Edelleen vuodelle tavoitellaan kaikkiaan osaamispohjaista työpaikkaa, mikä tarkoittaisi 7 milj. euron vuosittaista verotulojen lisäystä. Elinvoimaa kansainvälisyydestä ja osaamisesta elinkeino-ohjelman toimenpidekokonaisuudet ovat: 1. Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä (Kaupunginhallitus, konsernijaosto) 2. Yliopisto- ja korkeakoulukeskittymän kehittäminen (Kaupunginhallitus, Tulevaisuusjaosto ; vahva kumppanuus: oppilaitokset 3. Maakunnan matkailun kehittäminen (Wirma Lappeenranta Oy) 4. Aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen (Kaupunginhallitus) 5. Lappeenranta-brändin vahvistaminen vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää (Wirma Lappeenranta Oy) 6. Hankinnoilla tuloksia ja elinvoimaa (Etelä-Karjalan hankintapalvelut)

3 1. Elinkeinorakenteen uudistuminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä Työllisyyden parantuminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle. Veropohjan vahvistuminen työllisyyttä parantamalla ja yritysten investointeja lisäämällä. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Vuoden loppuun mennessä syntyy yli 100 uutta osaamispohjaista työpaikkaa ja kärkialoille 25 sijoittautunutta yritystä. Tuetaan Lappeenrannan kärkialoja: energia- ja ympäristötekniikka, terveys- ja hyvinvointipalvelut, luovat alat sekä ICT osaaminen. Kaupunki tukee omalla toiminnallaan (kaavoitus, infra) yritysten kehittymistä. Alueelle on syntynyt toimivat ja kasvavat verkostot (klusterit), jotka hyödyntävät kansainvälisiä markkinoita. Toteutetaan kärkialoihin keskittyvää sijoittautumismarkkinointia. Terveysalan osalta keskitytään venäläisiin yrityksiin yhdessä kansallisen toimijan, Team Finland -verkoston kanssa. Käynnistetään aktivointi- ja hautomotoiminta uudella toimintamallilla 2014 alusta. Kohderyhmänä ovat erityisesti osaamispohjaiset aloittavat yritykset ja olemassa olevat yritykset toimialasta riippumatta. Sijoittautumismarkkinointi on hyvin keskittynyttä ja tuloksellista. Kaikilla avaintoimijoilla, Wirma, kaupunki, LUT, Saimia, Technopolis, on yhteinen perusmarkkinointimateriaali sijoittautumismarkkinointiin. Resurssit pitkäjänteiselle työlle on varmistettu. Vuoden lopussa sijoittautuneita yrityksiä on 25 kpl Vuosina syntyy 25 uutta osaamispohjaista yritystä sekä 15 jo olemassa olevaa yritystä aloittaa uuden liiketoimintakokonaisuuden. Vuoden lopussa yli 100 työntekijää Otetaan käyttöön uudistettu, sähköisiä palveluita korostava yrityspalvelukonsepti yhteistyössä ELY-keskuksen, TEtoimiston ja yritysten kanssa. Luodaan kokeiluympäristöjä yhteistyössä LUTin/Saimian/Sampon ja yritysten kanssa puhtaan ympäristön ja kestävän hyvinvoinnin kokonaisuuksiin. Asiakkailla on helppokäyttöiset interaktiiviset sähköiset palvelut. Henkilökohtainen palvelu kohdistetaan kansainvälistymis- ja kasvupotentiaalia omaaviin osaamispohjaisiin asiakkuuksiin. Sähköisten palveluiden osuus% Kokeiluympäristökokonaisuudet: Jätteetön maailma, veden puhdistus, hajautettu energian tuotanto ja jakelu, kuntoutus- ja vaativan sairaanhoidon palveluiden vientitoiminta, innovatiiviset terveys- ja hyvinvointipalvelut Kokeiluympäristöjen synnyttämät työpaikat

4 2. Yliopisto- ja korkeakoulukeskittymän kehittäminen Työllisyyden parantuminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Lappeenranta on yksi Suomen kuudesta suuresta korkeakoulukeskittymästä. Tuetaan oppilaitosten strategisten päämäärien toteutumista ja Skinnarilan kampusalueen kehittymistä. Koulutukseen hakeutuneiden määrä Muuttohalukkuus-tutkimus Opiskelijoiden asuntotakuu Tuetaan oppilaitosten ja yritysten monialaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä syvennetään yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Oppilaitosten ja yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan määrä, laatu sekä kaupallistuneiden innovaatioiden määrä kasvavat. t&k-menot Lappeenrannan seudulla v. 2011: 768 /asukas, tavoite : 1000 /asukas Lisätään kaikkien opintoasteiden kansainvälisyyttä. Käynnistetään oppilaitosten koulutusvientitoiminta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opintojen määrä kasvaa Venäjänkielisiä osaajia tulee elinkeinoelämän käyttöön ja palveluiden saatavuus venäjäksi paranee Koulutusvientituotteet ja niiden liikevaihto, määrä, kasvu-% Tuetaan Green Campuksen toteuttamista Skinnarilanniemessä ja sen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa Lappeenrannassa ja globaaleilla markkinoilla. Green Campus/LUT toimenpiteitä toteutetaan suunnitelman mukaan Saimian ja Technopolis Oyj:n kanssa. Innovaatio- ja kehitysalusta on laajentunut koko kaupunkiseudulle.

5 3. Maakunnan matkailun kehittäminen Työllisyyden parantaminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Majoitusvuorokausien määrä ja yritysten liikevaihdon kasvu. Pallonlahtea, Linnoitusniemeä, Kaupunginlahtea ja Myllysaarta kehitetään ja markkinoidaan kokonaisuutena. Maakunnan matkailumarkkinointia tehostetaan yritysten ja kuntien avulla. Ranta-alueesta tulee matkailun ympärivuotinen käyntikortti ja Saimaan alueen suosituin kohde. Alueen markkinointi ja matkailurakenteet ovat selkeät ja tulokselliset. Alueen toimijat ovat sitoutuneet kehittämään yhdessä matkailupalveluja. Lappeenrannassa on tunnettuja ja menestyviä kulttuurikohteita. Majoitusvuorokausien määrä, hotellien käyttöaste gosaimaa-brändi nousee selkeästi tunnettuudessa. Matkailuyritykset osallistuvat laajasti gosaimaa-markkinointiin. gosaimaa-verkkosivujen kävijämäärät/uudet kävijät/ keskim. vierailuaika, kansallinen bränditutkimus Kehitetään matkailupalveluja, eritoten Rauha-Ukonniemen aluetta ja tiivistetään yhteistyötä alueella toimivien yritysten välillä. Edistetään Saimaan kanavapuiston ja Huhtiniemen investointeja sekä muita matkailuinvestointeja. Matkailutoimialan työllistävä vaikutus kasvaa 25 % vuoden loppuun mennessä. Sähköistetään matkailijoiden infopalveluita ja kehitetään liikkuvia palveluita. Yritykset ovat vahvasti mukana infopalveluiden tuottamisessa. Matkailuneuvonnan käyttäjämäärät ja asiakastyytyväisyys kasvavat (Asiakastyytyväisyyskysely) Sähköisten palveluiden osuus koko info-panostuksesta Tuetaan terveys- ja hyvinvointipalveluyritysten palvelupakettien konseptointia. Terveys- ja hyvinvointipalveluyritysten määrä ja liikevaihto kasvavat.

6 4. Aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen Työllisyyden parantuminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Veropohjan vahvistuminen työllisyyttä parantamalla ja yritysten investointeja lisäämällä. Työpaikkojen määrä on kasvanut Opiskelijoiden työllistymisaste alueelle ja työllistyneiden ja koulutukseen päässeiden määrä. Kaupunki ottaa kasvavan vastuun työllisyyden hoidosta ja työttömille suunnattujen toimenpiteiden aktivoinnista. Työllisyyden hoito linkitetään vahvasti elinkeinopolitiikkaan ja avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Alueen yritykset ja järjestöt aktivoituvat työllistämisessä. Nuorisotakuun toteutuminen. Yrityskummitoiminta Työvaltainen oppiminen Oppisopimusten määrä Kiinnitetään sosiaali- ja terveydenhuolto entistä tiiviimmin työkykyä ylläpitäviin ja työllistäviin prosesseihin. Selvitetään työllisyyden maakunnallisen toimintamallin toimivuus, vahvistetaan omistajaohjausta. Kannustetaan 2. asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston koulutuksen järjestämistä elinkeinoelämän tarpeisiin. Monipuolistetaan oppisopimusten ja muuta käytännönläheistä koulutustarjontaa vähentämään koulupudokkaiden määrää. Työvoimahallinnon ja kuntoutuksen yhteistyö tiivistyy. Perustetaan sosiaalinen yritys Sosiaaliset kriteerit otetaan käyttöön hankinnoissa Pajatoiminta tehostuu Työllistyminen omalle alueelle %:ia valmistuneista Yhteistyö laajenee alueen elinkeinoelämän kanssa. Oppisopimuksiin ja räätälöityihin koulutuksiin osallistuneiden määrä Aktivoidaan Lappeenrannan työnantajia nuorisotakuun toteuttamiseen vuotiaat työttömät työnhakijat työllistyneiden ja koulutukseen päässeiden määrä

7 5. Lappeenranta-brändin vahvistaminen vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Työllisyyden parantuminen. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Veropohjan vahvistuminen työllisyyttä parantamalla ja yritysten investointeja lisäämällä. Kaupungin vetovoimaisuutta ja tunnettuutta mittaavat kyselyt. Toteutetaan jatkuvaa brändimarkkinointia ja sijoittautumismarkkinointitoimia strategian painopisteiden mukaisesti. Vetovoimatekijöinä yliopisto- ja opiskelijakaupunki, Skinnarilan kampus, kasvu, kansainvälisyys, ostovoima, matkailu, läheisyys, saavutettavuus, kansainväliset yhteydet, yhteistyökykyinen innovatiivinen uusiutuva elinkeinoelämä, viihtyisyys ja Saimaa. Toteutetaan markkinointikampanjoita, joiden avulla kaupungin tunnettuus kasvaa ja imago vetovoimaisena kaupunkina paranee. Lappeenrantaan halutaan muuttaa opiskelemaan ja asumaan. Yritysten kiinnostus sijoittua Lappeenrantaan kasvaa. Kuntien imagotutkimus Kaupungit: muuttohalukkuus-tutkimus Lappeenrantaan sijoittuneiden yritysten määrä Imagotutkimus, kuinka haluttu Lappeenranta on opiskelijakaupunkina. Tiivistetään yhteistyötä ja luodaan toimintamallit elinkeinoelämää tukevalle vuoropuhelulle elinkeinoelämän ja alueen muiden sidosryhmien kanssa. Rakennetaan Lappeenranta-brändiä alueen elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien, kuten oppilaitosten kanssa. Lappeenranta-brändi koetaan yhteiseksi asiaksi. Lappeenranta koetaan yritysystävälliseksi kaupungiksi. Valtakunnalliset yrittäjäbarometrikyselyt ja omat sidosryhmäkyselyt Yritysvaikutuksia arvioidaan ennakkovaikutusten eli EVAarvioinnin avulla. Koulutetaan kaupunkikonsernin ao. henkilöstö brändilähettiläiksi. Jalkautetaan strategiaan pohjautuvat viestinnän ja markkinoinnin perusviestit koko organisaatioon. Kaupunkikonsernin henkilökunta on sisäistänyt kaupunkikonsernin brändin sisällön sekä viestinnän ja markkinoinnin perusviestit ja toteuttaa niitä omassa toiminnassaan ja ovat Lappeenrannan brändilähettiläitä. Työtyytyväisyys- ja asiakastyytyväisyyskyselyt. Kehitetään Green Energy Showroom -ikkuna Lappeenrannan seudun uusiutuvan energian innovaatioihin, kehitysympäristöihin ja yrityksiin. Lappeenranta tunnetaan globaalina energia ja ympäristötekniikan osaajana. Kuntien imagotutkimus Myös Lappeenrannan maaseutualueilla tuetaan ja aktivoidaan yrittäjyyttä ja tarjotaan mahdollisuus luonnonläheiseen asumiseen. Maaseutuyritysten määrän kehitys Väestökehitys

8 6. Hankinnoilla tuloksia ja elinvoimaa Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Hankinnoissa on otettu käyttöön innovatiivisia hankintamenettelyjä. Hyödynnetään hankintojen potentiaali paikallisen yritystoiminnan vahvistamisessa ja työllistäjänä. Toimittajat otettu varhaisessa vaiheessa mukaan palveluiden ja tuotteiden määrittelyyn. Hankinnat eriytetään palvelukokonaisuuksittain ottaen huomioon paikallisen elinkeinoelämän tarjonta. Suurimmat hankintayksiköt sekä kaupunkikonsernissa että Eksotessa ovat ottaneet toimittajamarkkinoiden johtamisen käytännöt käyttöönsä viimeistään vuoden 2015 aikana. Esikaupallisia hankintamenettelyjä sovelletaan aktiivisesti yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuissa (jätehuolto, vesihuolto, energia jne.). Ensimmäiset sovellukset toteutettu 2014 Esikaupallisten hankintamenettelyjen määrä