SERVIS. Uutiskirje Helmikuu Toiminta alkaisi ensi kesäkuussa. KIPin alueella on ryhdytty toimiin. ammattipalokunnan

Transkriptio

1 SERVIS Uutiskirje Helmikuu 2016 KIPin alueen ammattipalokunta toteutumassa? KIPin alueella on ryhdytty toimiin oman ammattipalokunnan perustamiseksi. - Kyseessä olisi 24/7 valmiudessa oleva palokunta, joka palvelee koko suurteollisuusaluetta satama mukaanlukien. Palokunnalle on tarkoitus luoda toimintamalli, jossa koulutus ja toimintatavat ovat yhteneväiset kaupungin pelastustoimen sekä ensihoidon kanssa, kertoo KIP Servicen toimitusjohtaja Olli- Matti Airiola. Hänen mukaansa KIPin alueen yritykset hyötyvät omasta ammattipalokunnasta monella tavalla: mahdollisissa onnettomuustilanteissa palokunta reagoi nopeasti, mikä on vahinkojen rajaamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Palokuntalaiset myös tuntevat hyvin yritysten erityisriskit, minkä ansiosta he osaavat toimia varmuudella oikein hälytyksissä. - Palokunnan harjoitellessa erityiskohteissa yritysten oma henkilöstö saa palokunnalta asiantuntevaa ohjeistusta. Samalla yrityksille tulee tutuksi palokunnan toiminta, ja tarvittaessa esille voidaan nostaa kehittämiskohteita, Airiola jatkaa painottaen lisääntyvien resurssien tuomia mahdollisuuksia muuhunkin turvallisuustyöhön. Ammattipalokunnan etuja ovat muun muassa erityisriskien tunnistaminen ja toiminnan kustannustehokkuus. Toiminta alkaisi ensi kesäkuussa Palokunnan henkilöstö hoitaa sekä vartijan että palomiehen tehtäviä. Palokunnan perustamiseen liittyvät valmistelutyöt on aloitettu helmikuussa, ja varsinaisen työnsä se aloittaa suunnitelmien mukaan kesäkuun alussa. - Yritykset ovat oivaltaneet kiitettävästi ammattipalokunnan edut, kuten erityisriskien tunnistamisen sekä toimintamallin kustannustehokkuuden. KIP Servicen kalustoa on puolestaan kehitetty jo pitkään siten, että se on yhteensopiva pelastuslaitoksen ja ensihoidon kanssa, Airiola sanoo. KIP Service kontaktoi alueen yritykset helmikuussa. Yritysten on hyväksyttävä palokunnan perustamiseen liittyvät dokumentit 8. maaliskuuta mennessä. Toteutuminen edellyttää, että suurteollisuusalueen kaikki tuotannolliset yritykset lähtevät hankkeeseen mukaan. KIP Service tiedottaa lopputuloksesta maaliskuussa.

2 2 Vesilaitostyöntekijöinä vesilaitoksella työskentelevät Mika Karvonen (vas.), Ilkka Hohenthal ja Pertti Viitasaari. Vesilaitoksen henkilöstö KIP Servicen palvelukseen Vesilaitoksella tapahtui vuodenvaihteessa merkittävä muutos edellisen operointisopimuksen päätyttyä. Jatkossa veden toimitusketju on kokonaan yksissä käsissä vesilaitoksella työskentelevän henkilöstön siirryttyä Kokkolan Energia Oy:n voimalaitokselta KIP Servicen palvelukseen. Samalla henkilöstömäärä kasvoi neljään, kun vesilaitokselle palkattiin yksi uusi vesilaitostyöntekijä. KIP Service vastaa pinta-, meri, talous- ja ioninvaihtoveden toimittamisesta asiakkaan rajapintaan. Toimitusketjun siirtyminen kokonaisuudessaan KIP Servicelle lisää ennen kaikkea joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Vesilaitoksen työntekijät tekevät keskeytyvää kaksivuorotyötä; maanantaista torstaihin kello 7-21 ja perjantaisin kello 7-17 vesilaitoksella on aina henkilöstöä paikalla. Muina aikoina vesilaitoksen valvontapalvelu hankitaan Kokkolan Energian voimalaitokselta vesilaitoksen henkilöstön pyörittäessä lisäksi varallaoloa. Kunnossapitopalvelut tuottaa Maintpartner. - Uudistukset ovat parantaneet toimintavarmuutta, kun kunnossapitokin on nyt päivystyksen piirissä. Myös kemikaaliturvallisuus on tärkeä osa toimivaa kokonaisuutta, vesilaitospäällikkö Petri Passoja sanoo. Hänen lisäkseen vesilaitoksen henkilöstöön kuuluvat vesilaitostyöntekijät Ilkka Hohenthal, Mika Karvonen ja Pertti Viitasaari. Pintaveden laatu tuo haasteita Siitä huolimatta, että vesi on yksi perusedellytys teollisuuden häiriöttömälle toiminnalle, harva tulee miettineeksi veden merkitystä ainakaan niin kauan, kun vesitoimituksiin ei liity ongelmia. - Itsekin olen pitänyt vettä itsestään selvyytenä, vaikka olen ollut suurteollisuusalueella töissä lähes kymmenen vuotta. Siirryin edellisestä työpaikasta suoraan vesilaitokselle vaiheessa, jossa täällä oli niin sanotusti tilanne päällä. Sen parempaa tapaa ei olisi ollut perehtyä laitoksen toimintaan, työt vesilaitoksella äskettäin aloittanut Pertti Viitasaari nauraa. Hänen mukaansa työ on vastannut aika hyvin ennakkokäsityksiä. Jos joku asia on tullut yllätyksenä, se on ollut tehtäväkentän laajuus. Myös Ilkka Hohenthal ja Mika Karvonen kuvaavat työtään vaihtelevaksi ja monipuoliseksi. - Valvontatyön lisäksi teemme töitä kentällä ja laboratoriossa. Tarvittaessa pitää pystyä orientoitumaan nopeasti työtehtävästä toiseen. Yksin työskentely edellyttää, että häiriötilanteissa on pystyttävä tekemään nopeita tilannearvioita ja osattava ratkaista, miten tilanteessa edetään seuraavaksi, he sanovat. - Käytännön työ on paljolti vesien puhdistamista. Huuhtelemme tarpeen mukaan aktiivihiili- ja hiekkasuodattimia, huolehdimme kemikaalien riittävyydestä ja analysoimme eri

3 3 vesiä. Iso osa työstä on prosessin ohjausta ja erilaisia säätöjä sen mukaan, millaisena vesi tulee meille ja millaisena sen pitää lähteä, Hohenthal tarkentaa. Öjanjärvestä otettava vesi puhdistetaan vesilaitoksella flotaatiomenetelmällä. Hiekkasuodatuksen jälkeen noin puolet vedestä menee ioninvaihtoveden ja puolet talousveden valmistukseen. - Erityisesti talvella Öjanjärven pintaveden laatu asettaa meille haasteita. Varsinkin tänä talvena pintaveden laatuasiat ovat vaatineet vielä tavallistakin enemmän töitä, Petri Passoja toteaa. Vesilaitoksen yhteystiedot: Vesilaitospäällikkö: Vesilaitos Virve-puhelin 24/7: Petri Passoja hoitaa vesilaitospäällikön tehtäviä. Porteilla valvotaan tehostetusti turvallisuuskäytäntöjä Suurteollisuusalueen porteilla on ryhdytty valvomaan tehostetusti turvallisuuskäytäntöjen noudattamista. Valvonta tapahtuu pistokokeilla satunnaisesti eri kohteissa. - Tehostettu valvonta on jouduttu ottamaan käyttöön muun muassa siksi, että porteilla leimaamisessa on ryhdytty lipsumaan, ja ajoneuvotunnistimia saatetaan siirtää ajoneuvosta toiseen, kertoo KIP Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Lång. Hänen mukaansa esimerkiksi leimauksista ei voida tinkiä, koska mahdollisissa onnettomuustilanteissa pelastusviranomaisten on tärkeä tietää, keitä ja paljonko ihmisiä alueella on sillä hetkellä. Matkustajien käytävä leimaamassa Pistokokeissa keskitytään turvallisuusoppaassa määriteltyihin asioihin. Näitä ovat muun muassa alueella liikkumisen luvanvaraisuus, mikä edellyttää asianmukaista kulkulupaa eli kulunvalvonta-avainta, ajolupaa Porteilla leimaamisella varmistetaan, että mahdollisissa onnettomuustilanteissa pelastusviranomaiset tietävät tarkasti, keitä henkilöitä on kyseisellä alueella. tai vierailukorttia. Sen lisäksi kulku- ja ajoneuvoluvat ovat henkilö- tai ajoneuvokohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa toiselle tai siirtää toiseen ajoneuvoon. Siirtyminen alueelle ja alueelta pois rekisteröidään kulkulupatunnistimella, ajoneuvot kuljettajineen kulkevat ajoneuvoporteista, ja matkustajien tulee leimata siirtymisensä omalla kulunvalvonta-avaimella. Jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat pyöröporteista. Porttien sisällä nopeusrajoitus on 30 km/h, ellei liikennemerkillä toisin osoiteta. Nopeuksia valvotaan säännöllisesti.

4 4 MERI Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Kalataloustarkkailu ILMA Kokkolan ilmanlaadun yhteistarkkailu Bioindikaattoriselvitykset MELU KIP-alueen meluselvitykset JÄTEVESI KIP-alueen yhteiset jätevesitarkkailut MAAPERÄ KIP-alueen maaperäselvitykset Perustilaselvityset POHJAVESI Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailu KIP-alueen sisäinen pohjavesitarkkailu KIPin alueen toimijat ovat mukana useissa erilaisissa yhteistarkkailuissa. Yhdessä ympäristön hyväksi Yhteistarkkailut ovat hyvä esimerkki yhteistyöstä, jota KIPin alueen eri tahot tekevät huolehtiakseen ympäristöstä, jossa toimivat. - Tarkkailuja on tehty jo vuosikymmeniä. Suurteollisuusalueella työskentelevillekin tulee monesti yllätyksenä, kuinka laajasti ympäristöä itse asiassa seurataan, sanoo KIP Servicen ympäristöpäällikkö Virve Heikkinen. Esimerkiksi Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu on yksi maan vanhimmista ja laajimmista. Siitä löytyy aineistoa 1970-luvulta lähtien. Vuosiraporttien lisäksi merialueen tilan kehityssuuntaa tarkastellaan useamman vuoden jaksoina yhteenvedoissa, joista tuorein valmistui viime vuonna. Merialueen tarkkailua koordinoi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Merialueen yhteistarkkailuun on liitetty myös kalataloustarkkailu, joka käsittää niin kalastustiedusteluja kuin koekalastuksia. Kalojen metallipitoisuuksia on seurattu Kokkolan edustalla vuodesta 1974 lähtien. Myös kalojen kutupaikkoja selvitetään hyvin käytännön läheisesti. Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailussa käynnistyi äskettäin toinen viisivuotinen tarkkailujakso. Tarkkailualue on laaja, sillä pohjavesialue ulottuu Kruunupyyn lentokentältä Ykspihlajaan saakka. Patamäen yhteistarkkailussa on yhdistetty toimijoiden velvoitetarkkailun ja muun tarkkailun tarpeet. - Kokkolan kaupunki ottaa vetensä Patamäestä. KIP alueesta vain pieni osa sijoittuu Patamäen pohjavesialueelle, mutta pohjaveden laadun seuranta koetaan teollisuuden piirissä niin tärkeänä asiana, että osa KIPin alueen toimijoista haluaa osallistua tarkkailuun vapaaehtoisesti, Heikkinen korostaa. Ilmanlaatutiedot nähtävillä reaaliajassa Ilmanlaadun tarkkailusta huolehtii Kokkolan kaupunki. Ykspihlajan koululla ja kaupungin keskustassa sijaitsevilta mittausasemilta saadaan jatkuvatoimisten mittausten tuottamia reaaliaikaisia tarkkailutuloksia. Niihin voi kuka tahansa käydä tutustumassa Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuportaalista. - Ilmanlaatumittausten lisäksi ilman epäpuhtauksien vaikutuksia luontoon seurataan bioindikaattoritutkimuksilla, joita on tehty muutaman vuoden välein yhteistyössä Pietarsaaren ja Kaustisen seutukuntien kanssa. Ilmanlaadun uusi tarkkailujakso alkaa ensi vuonna. Mukana on suurteollisuuden toimijoiden lisäksi alueen muuta teollisuutta, Heikkinen kertoo. Vuosina 2010 ja 2015 on tehty KIP alueen laitosten yhteistyönä laajat ympäristömeluselvitykset. Teollisuusalueen aiheuttama melua tarkasteltiin myös Kokkolan kaupungin teettämässä meluselvityksessä, joka valmistui Yhteenvetona voi todeta, ettei KIPin alueelta kantaudu häiritsevää melua läheisille asuinalueille eikä muihin helposti häiriintyviin kohteisiin. Suurteollisuusalueen toimijoilla on velvollisuus seurata jätevesiensä laatua. Niiden osalta tarkkailua on tehty pitkään yhteistyönä jo sen takia, että yrityksillä on vesistöön yhteiset purkupisteet. - Jätevesien tarkkailussa hyödynnämme useita jatkuvatoimisia mittauksia. Esimerkiksi KIP eteläisen jäte- ja jäähdytysvesien

5 5 purkupisteellä tarkkaillaan virtaamaa, lämpötilaa, ph-arvoja sekä vedenpinnan korkeutta altailla. Viime vuoden lopulla saimme käyttöömme uuden tiedonsiirtojärjestelmän, joka mahdollistaa mittaustulosten seurannan reaaliajassa. Tämä oli kaivattu parannus, altaiden tilannetta päivittäin seuraava Heikkinen kertoo. Yhteistyömahdollisuuksia alueella on valtavasti. KIP ympäristöryhmä on alueen toimijoille tärkeä foorumi, jossa useimmat yhteisistä hankkeista saavat alkunsa. - Ympäristötarkkailuun liittyvät säädökset ja vaatimukset tiukentuvat jatkuvasti. Seuraamme ympäristöryhmässä lainsäädännön muutoksia ja mielellään olemme askeleen edellä niin, että meillä on asiat kunnossa jo siinä vaiheessa, kun uudet vaatimukset astuvat voimaan, Heikkinen toteaa painottaen ennakoinnin periaatetta. Tavoitteena älykäs ympäristömittausverkko KIPin ympäristöryhmä, Boliden Kokkola sekä Kokkolan Satama ovat mukana Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen EAKR-rahoitteisessa SINNE-hankkeessa, jonka tavoitteena on muun muassa toteuttaa älykäs ympäristömittausverkko sekä tehdä mittauspilotointeja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toteutuessaan älykäs ympäristömittausverkko tuo merkittävän parannuksen ilmanlaadun ja meluarvojen reaaliaikaiseen seurantaan ja valvontaan. Samalla KIPin alueen on mahdollista saada käyttöönsä helposti asennettava ja ylläpidettävä, paikallisiin tarpeisiin soveltuva mittausverkko. - Menetelmää ja raportointia kehitetään tiiviissä yhteistyössä myös ympäristöviranomaisten kanssa, jotta menetelmän tuloksia voitaisiin aikanaan käyttää esimerkiksi ympäristölupahakemuksissa ja lupaehtojen seuraamisessa, kertoo professori Ismo Hakala yliopistokeskuksesta. Yksi iso haaste on hänen mukaansa se, kuinka tuloksia popularisoidaan tavallisille kaupunkilaisille siten, että tulokset todella kertovat heille jotain. Tähänkin pyritään hankkeen aikana kehittämään ratkaisu. Kustannus- ja aikasäästöjä - Mittaukset tuottavat arvokasta tietoa KIPin alueen toiminnan melu- ja ilmanlaatuvaikutuksista, mittauslaitteita esittelevät professori Ismo Hakala (vas.), projektitutkija Ilkka Kivelä ja projektipäällikkö Timo Hongell kertovat. Projektin ensimmäisessä vaiheessa ympäristömelua mitataan yliopistokeskuksen langattomalla CinetNoise-mittausjärjestelmällä. Vuoden 2018 syyskuuhun kestävän projektin ensimmäisessä vaiheessa ympäristömelua mitataan yliopistokeskuksen langattomalla CinetNoise-mittausjärjestelmällä. Järjestelmää on pilotoitu Yaran Siilinjärven kaivoksella, missä käytössä oli yhteensä 60 sensoria viidellä eri alueella. - Olemme käyneet turvakoulutukset, ja nyt ryhdymme käymään tarkempia keskusteluja mittauslaitteiden sijoituspaikoista. Melumittausten kanssa on tässä vaiheessa helpompi edetä, koska laitteita on jo käytettävissä. Pienhiukkasmittausten ja datan esittämisen osalta aloitamme pohjatöillä, Hakala toteaa. Alueelle asennetaan useita samanaikaisesti mittaavia mittauslaitteita, jolloin päästään nykyistä tarkemmin käsiksi eri toiminnoista aiheutuviin meluvaikutuksiin sekä esimerkiksi hajapäästöihin. Mittaukset tuovat arvokasta tietoa suurteollisuuden toiminnan melu- ja ilmanlaatuvaikutuksista eri osissa aluetta, eri sääoloissa ja eri vuodenaikoina. - Mahdolliset ongelmat ovat nykyistä nopeammin paikannettavissa, jolloin niihin voidaan reagoida samantien. Kustannussäästöjäkin syntyy, koska paikalle ei enää tarvita ihmisiä, kuten käsilaitteilla mitattaessa, Hakala luettelee älykkään mittausverkon hyötyjä. Lisätietoa projektista löytyy osoitteesta: cinetcampus.fi/projects/sinne

6 6 Virve-radioilla turvataan toimivat yhteydet muun muassa yrityksistä vartiointiin. Kuvassa vartija Marina Syrjälä. Yritysten omat Virve-radiot turvaavat viestiliikennettä KIP Service luovutti kymmenelle suurteollisuusalueen tuotannolliselle yritykselle sekä tehdaspalokunnille viime vuoden lopulla 25 Virve-radiota. - Laajentamalla Virve-radioiden käyttäjäkuntaa varaudumme tilanteisiin, joissa gsm- tai muiden julkisten verkkojen käyttö estyy teknisen vian tai suuren kuormituksen vuoksi. Virveradioilla varmistetaan, että yritykset saavat näissä tapauksissa yhteyden toisiin alueen yrityksiin, yritysten sisällä eri osastot pystyvät kommunikoimaan keskenään ja että yhteydet toimivat luonnollisesti myös vartioinnin ja pelastusviranomaisten suuntaan, KIP Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Lång perustelee investointia. Virve on viranomaisverkko, joka käyttää omaa tukiasemaverkostoa, joka on täysin riippumaton gsm-verkon toimivuudesta. KIPin alue on ainoa teollisuusalue Suomessa, jolla on Suomen Erillisverkot Oy:n lupa käyttää Virve-verkkoa muuhunkin kuin viranomaiskäyttöön. Kokkolan suurteollisuusalueella viranomaisverkon käyttöä hallinnoi KIP Service, joka on samalla toiminnasta vastuullinen taho Erillisverkkojen suuntaan. Apuväline myös rutiinien hoitamiseen Virve-verkossa viranomaiset saavat yhteyden KIPin alueen yrityksiin mutta yritykset eivät voi kuunnella viranomaisliikennettä. - Alueella on käytössä kaksi puhelinryhmää. Jokaisella yrityksellä on oma sisäinen puhelinryhmänsä, jonka kuulevat ainoastaan ryhmän jäsenet. Tämä mahdollistaa vaikkapa päivittäisten rutiinien hoitamisen, mikä onkin toivottavaa, koska se parantaa Virve-radioiden käytön osaamista. Edellisen lisäksi on toinen puhelinryhmä, jonka puhelut ovat kaikkien Virveverkkoa käyttävien kuultavissa, Lång kertoo. Virve-radion käyttö edellyttää käyttökoulutusta, jonka oli helmikuun alkuun mennessä käynyt 150 KIPin alueen työntekijää. - Jos tulee hätätilanteita, saamme nyt yhdellä soitolla viestin KIP Service on kilpailuttanut suurteollisuusalueen vartiointisopimuksen. Kilpailutuksen perusteella vartiointipalvelut tuottaa seuraavan sopimuskauden Securitas Oy. - Tämä on meille yksi merkittävimmistä sopimuksista koko alueelle. Virve-verkon ja radioiden toimivuutta testataan joka kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä radioihin lähetettävällä testiviestillä. Viesti lähetetään samaan aikaan, jolloin testataan väestöhälyttimiä. Långin mukaan lupa Virveverkon käyttöön saatiin hyvällä yhteistyöllä paikallisten viranomaisten kanssa. Yritykset ilmoittavat myöhemmin, onko niillä tarvetta lisäpuhelimiin. Securitas-yhteistyö jatkuu Pohjois-Suomen alueella, ja se avaa mahdollisuuksia myös sopimuksen kehittämiselle ja laajentamiselle, Securitas Oy:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Jan Pilvi kommentoi vuonna 2009 alkaneen yhteistyön jatkumista.

7 7 Henkinen ensiapu suuronnettomuustilanteissa Suuronnettomuuden sattuessa seurakuntien koulutetut työntekijät antavat toipumisen kannalta tärkeää henkistä ensiapua. Kun ihmistä koskettaa onnettomuus, henkisellä ensiavulla on toipumisen kannalta tärkeä merkitys. Keski-Pohjanmaalle on luotu henkisen ensiavun yhteistyökäytäntö suuronnettomuustilanteiden varalle. Henkistä ensiapua tarjotaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lisäksi organisoidusti myös suoraan onnettomuuspaikalla. Psyykkinen reagoiminen järkyttävän kokemuksen hetkellä on tervettä ja normaalia. Suuronnettomuuden sattuessa viranomaisresurssit voi olla sidottu omiin tehtäviin. Kirkon henkisen huollon, HeHun, organisaatio huolehtii suuronnettomuustilanteissa sokkivaiheen henkisestä avusta. HeHu-koordinaattori, diakoniatyöntekijä Taina Lamminen kertoo, että seurakuntien koulutetut työntekijät tarjoavat tukea suoraan onnettomuuspaikalla. - Onnettomuuden sattuessa HeHu-työntekijät toimivat yhteistyössä Kiurun ensihoitoyksikön ja hälytyskeskusten kanssa. HeHu-johtoryhmän puheenjohtaja, kirkkoherra Jouni Sirviö, kertoo seurakunnan olleen aina auttamassa onnettomuustilanteissa. - Suuronnettomuustilanteissa huolehdimme henkisestä ensiavusta ja käytännön toimenpiteistä organisoidusti pelastusjohdon alaisuudessa. Suuronnettomuuden sattuessa HeHu-hälytysryhmä saa hälytyksen suoraan hätäkeskukselta. Lamminen kertoo, että HeHun tehtävänä on potentiaalisten psykologisten uhrien sokkivaiheen apu. - Tehtävänämme on tarjota tukea ja huolenpitoa, jonka tarkoituksena on ennalta ehkäistä vakavampia jälkireaktioita, hän kuvailee. HeHu toimii yhteistyössä Kiurun henkisen ensiavun kanssa Suuronnettomuustilanteessa loukkaantuneet toimitetaan sairaaloiden ensiapuun, jossa tarjotaan myös henkistä ensiapua. Onnettomuuspaikalle jää yleensä muita ihmisiä, jotka voivat traumatisoitua tilanteesta. Onnettomuuden uhrien omaisetkin kuuluvat tähän joukkoon. Lamminen kertoo, että ihmisiä ei ole hyvä päästää onnettomuuspaikalta ilman mahdollisuutta tukeen ja käytännön apuun. - Yleensä päällä on sokki, joka suojaa ihmistä järkyttävältä kokemukselta. Henkinen ensiapu parantaa traumaattisille tilanteille altistuneiden psyykkistä ennustetta. HeHu on Lammisen mukaan yksi osa suuronnettomuuspalvelua. Jos onnettomuuspaikalla on suuri avuntarve, HeHu voi pyytää apua Kiurun henkisen ensiavun, HEAn, yksiköltä, ja toisinpäin. Kokkolan suurteollisuusalueella tai Kokkolan satamassa suuronnettomuus voi olla esimerkiksi tulipalo tai räjähdys. Suuronnettomuuden jälkeen apua pitää osata hakea omasta työterveydestä, tai sairaalan ensiavusta, jossa on asiaan perehtyneitä kriisityöntekijöitä. - Suurteollisuusalueella työterveys on jatkohoidon suhteen ratkaisevassa roolissa, Lamminen huomauttaa. Alueturvakoulutus myös nettiversiona Alueturvakoulutuksen voi käydä jatkossa myös netissä. Uusi käytäntö yhdenmukaistaa koulutusta ja tuo siihen joustavuutta. Samalla kun isäntä tekee Respa-ohjelmassa vierailija- tai urakoitsijailmoituksen, isäntä voi määritellä ohjelman lähettämään kyseiselle taholle koulutuslinkin sekä esitäytetyn lomakkeen. Linkin voi lähettää sähköpostillakin. Koulutuksen voi edelleen suorittaa myös Infopisteen asiakaspäätteellä tai osallistumalla perinteisesti järjestettyyn koulutustilaisuuteen. Alueturvakoulutus on voimassa kaksi vuotta suorittamispäivästä, ja ajoneuvolupa vuoden luvan luovuttamispäivästä.

8 8 Turvallisuusasioita kartoitetaan kyselyllä ja auditoinneilla KIPin alueen turvallisuusasioita kehitetään suurteollisuusalueella työskenteleville aliurakoitsijoille suunnatulla turvallisuuskartoituksella. Tilaajayritykset kartoittavat toimittajayritysten toimintaa työntekijöiden terveyden, turvallisuuden sekä laatu- ja ympäristöasioiden näkökulmista. Kartoitus koostuu kyselystä sekä osaan yrityksiin tehtävästä ulkopuolisesta auditoinnista. - Tavoitteena on muodostaa realistinen käsitys KIPin alueen toiminnan laadusta sekä parantaa yhdessä kaikkien toimijoiden turvallisuutta ja työhyvinvointia. Vastaukset ovat kaikkien suurteollisuusalueen ja sataman tilaajayritysten käytettävissä, kertoo Talousveden jakelu keskeytyi Juha Jääskeläinen uusi Securitaksen kohdepäällikkö Juha Jääskeläinen aloitti vuoden alussa Securitaksen uutena kohdepäällikkönä. Edellinen kohdepäällikkö Jarkko Vähälä siirtyi puolestaan hoitamaan yksikön päällikön tehtäviä. - Securitaksen palveluksessa olen työskennellyt vuodesta Toimenkuvaani kuuluvat erilaiset kehittämistehtävät, eli yhdessä Jarkon ja asiakkaiden kanssa mietimme, miten asioita voidaan tehdä entistä paremmin, Juha Jääskeläinen kertoo. KIPin alueella Securitaksen vastuulla ovat muun muassa valvomotoiminta kuten kulunvalvonta ja Infopiste, asiakkaiden vastaanotto, kuljetukset, kamera- ja kulunvalvonta, ajoneuvojen lupamenettelyt, alueen hälytysten vastaanotto, yhteydenpito hätäkeskukseen sekä nopeusvalvonta. Suurteollisuusalueella Securitaksen palveluksessa tekee Talousveden jakelu suurteollisuusalueella keskeytyi kuudeksi päiväksi helmikuun alussa. Jakelu keskeytettiin, koska Öjanjärven huonon vedenlaadun takia talousvedelle asetetut rauta- ja alumiinipitoisuuksien suositusrajat ylittyivät. Huono vedenlaatu on aiheuttanut ongelmia myös ioninvaihtoveden tuotannolle. Keskiviikkona ( ) illansuussa tulleeseen tietoon suositusrajojen ylittymisestä reagoitiin nopeasti, sillä jo seuraavana aamuna kello 7.20 ruokaloille toimitettiin ensimmäiset erät pullotettua juomavettä, ja 18 lavan pullovesierän jakelu aloitettiin ennen kahdeksaa. Katkon aikana toimitettiin 56 vesipisteeseen kaikkiaan yli litraa pullotettua juomavettä. Öjanjärven huonon vedenlaadun takia jo viime vuonna on Juha Jääskeläinen (oik.) on Securitaksen uusi kohdepäällikkö Jarkko Vähälän siirryttyä hoitamaan yksikön päällikön tehtäviä. säännöllisesti vuoroja noin 20 henkilöä. Jarkko Vähälä muistuttaa lisäksi parista ajankohtaisesta asiasta. - Päivittämättömiä ajoneuvotunnistimia on edelleen runsaasti, eli ne kannattaa hoitaa kuntoon mahdollisimman pian. Tärkeää on myös muistaa, että päihteiden suhteen alueella on nollatoleranssi. KIP Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Lång. Käytännössä kysely toteutetaan siten, että tilaajayritykset ovat lähettäneet aliurakoitsijayritysten yhteyshenkilöille nettilinkin, jota kautta kyselyyn pääsee vastaamaan. Auditointiryhmä kootaan tilaajayritysten edustajista. - Vastaajien on hyvä huomioida, ettei kysymyksiin ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia, sillä haluamme nimenomaan kartoittaa nykytilanteen ja sen pohjalta kehittää toimintaa. Tuotannollisilla tilaajayrityksillä on paljon osaamista, jota aliurakoitsijat voivat hyödyntää omassa turvallisuustyössään, Lång painottaa tiedon jakamisen etuja. aloitettu selvitykset siitä, miten riittävä vedentuotanto voidaan turvata joka tilanteessa, myös kulutuksen nykyisestään kasvaessa. Selvitykset jatkuvat vielä talven ajan, ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään kesäkuukausina. Port Towerissa käyttöön toinenkin hissi Port Towerissa on ollut viime syksystä saakka käytössä kaksi hissiä. Kahden hissin ansiosta liikkuminen kerroksesta toiseen on entistä sujuvampaa ja nopeampaa. Kun hisseillä ei ole käyttäjiä, ne asettuvat automaattisesti keskenään eri kerroksiin niin, että asiakas saa käyttöönsä aina lähempänä olevan hissin. Servis Uutiskirje Julkaisija: KIP Service Oy Päätoimittaja: Olli-Matti Airiola puh Jakelu: KIP Service Oy:n asiakkaat ja sidosryhmät. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tuottaja: T:mi CommJob/ Jorma Uusitalo