Taiteilijaresidenssitoiminta laitoksissa

Transkriptio

1 Taiteilijaresidenssitoiminta laitoksissa TEKSTI PAULIINA LAPIO, HELENA RATINEN; sitaatit Eeva-Liisa Saarman, Helena Hjelt, Pauliina Lapio ja Helena ratinen KUVAT MATTI HÄYRYNEN Mikä mieli on maata 20 vuotta odotushuoneessa jonottamassa tuonpuoleista? Mikä pidentyneen eliniän merkitys on, jos se tarkoittaa, että se maataan odottamassa seuraavaa ateriaa? Pelkkä perushoito ei riitä mielekkääseen elämään. Kuinka pian täältä pitäisi kuolla pois, jotta omaisille ei tulisi paha mieli? Kuinka pitkään täällä pitäisi roikkua, jottei omaisille tulisi paha mieli? Onko tässä yhtälössä mitään paikkaa sille miltä elämä minussa tuntuu? Tässä raportissa kuvataan taiteilijaresidenssitoiminnan kokeilupilottia Jyväskylän ympärivuorokautisen hoivan ja asumisen yksiköissä syksyllä Raportti pohjautuu tanssitaiteilija Helena Ratisen päiväkirjaan residenssikaudeltaan vuonna 2015 Jyväskylässä. Perinteiset taiteilijaresidenssit on määritelty näin: Taiteilijaresidenssien tavoitteena on tarjota resursseja työskentelyyn, rohkaista vuorovaikutusta ja aktivoida taide-elämää residenssipaikkakunnalla. Taiteilijat valitaan useimmiten hakemusten perusteella, mutta joskus myös kutsumenettelyllä. Residenssin ylläpitäjä määrittelee siihen liittyvät

2 ehdot, kuten kuinka pitkäaikaiseen käyttöön residenssi voidaan myöntää, ja minkä taiteenalan ammattilaisille se on tarkoitettu. Taiteilijaresidenssitoiminta laitoksissa on uusi kokeilu Jyväskylässä, jossa edellisen kaltaista taiteilijaresidenssitoimintaa sovelletaan hoivayhteisöön. Siinä taiteilija ei asu residenssissä, mutta työskentelee päivittäin yhteisössä taiteen keinoin yksikön kanssa yhteistyössä sopien. Tässä kokeilussa valittu taiteilija kutsuttiin mukaan läänintaiteilijan ja hoivayhteisön yhteisen arvioinnin ja kokemuksen sekä toiveiden perusteella. Tässä raportissa on käytetty tanssitaiteilija Helena Ratisen residenssipäiväkirjaa pohjana ja taustamateriaalia erityisesti taiteilijan näkökulmaa ja kokemuksia peilaamaan. Taiteilijaresidenssihankkeen vastuuhenkilöt: Projektikoordinaattori: Taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Pauliina Lapio / Taiteen edistämiskeskus /Keski-Suomen aluetoimipiste (pauliina.lapio@minedu.fi / p ) Residenssitaiteilija: Tanssitaiteilija Helena Ratinen (Jomon-Shindo -rentoutusohjaaja ja DanceAbility ohjaaja) Vastaanottava taho: Ympärivuorokautisen hoivan ja asumisen yksiköt Hannala, Keljo (2 osastoa) ja Jokihovi Vastuuhenkilö: Palvelupäällikkö Eeva-Liisa Saarman sekä virikeohjaaja Helena Hjelt /Jyväskylän kaupunki, vanhusten ympärivuorokautinen asuminen ja hoito

3 Kohderyhmä: Kohderyhmäksi valittiin ennen residenssikauden alkua ennen kaikkea osastojen asukkaat, sekä vuodepotilaat että itse liikkuvat. Muistiosasto oli mukana taiteilijan pyynnöstä. Lisäksi tässä pilotissa kohderyhmänä pidettiin läheisten päiväkotien lapsia ja henkilökuntaa, asukkaiden omaisia sekä vapaaehtoisia. Myös hoivakotien henkilökunta otettiin mukaan taiteilijan kehonhuollollisen ammattitaidon vuoksi, siksi henkilökunnalle järjestettiin muutamassa yksikössä shindo-rentoutusta. Tavoitteet: Pilotin eri osapuolilla oli erilaiset tavoitteet ja lähestymistavat residenssikauteen. Tavoitteet saavutettiin erinomaisesti kuultujen kommenttien ja palautteen perusteella. Alkukartoituksessa ennen residenssipilotin aloittamista todettiin kestämätön tilanne taiteen käytön kannalta, jossa lyhytkestoiset hankkeet ja yksittäiset taiteilijat vierailevat laitoksissa vailla pidempikestoista suunnitelmaa saati rahoitusta. Lyhyet hankkeet ja yksittäiset taide-esitykset ovat tehneet selväksi sen, että kysyntää taiteelle on. Laitoksen on ongelmallista valvoa vierailujen ja projektien laatua tai tietää ylipäätään mistä taiteilijan rahoitus tulee ja mitkä ovat reunaehdot. Taiteilija tai erilaiset esitykset tulevat ja menevät jättämättä mitään varsinaisesti pysymään pitkäkestoisesti. Myös tulokset jäävät raportoimatta. Lisäksi haavoittuvassa hoivayhteisössä asukkaat ovat niitä, joille myös pitkäkestoisella toiminnalla olisi hyötyä. Pilottikohteella on yksi virikeohjaaja, jonka varaan koko virikeohjelma ja taidetoiminta nojaavat, joten senkin vuoksi tällä pilotilla lähdettiin kokeilemaan uutta ja kestävää mallia, jossa sama taiteilija tai sama toiminta olisi mukana arjessa pidemmän jakson. Tällä pilotilla lähdettiin nimenomaan kokeilemaan millaista laitoksen arki olisi, jos taide olisikin läsnä jatkuvasti, päivittäin, osana laitoksen arkea. Ennen residenssikauden alkua ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon näkökulma oli ennen kaikkea vaikuttaa asukkaiden arkeen: Meillä on toiveena ja tavoitteena tarjota kulttuuripalveluita ja elämyksellisyyttä niille asukkaille, jotka eivät sitä muuten pysyisi saamaan. Yhdistää vanhusten ja lasten elämä keskenään sekä saada taiteen kautta toisenlainen yhteys asukkaiden ja henkilökunnankin välille. Haluamme kartoittaa taiteen hyvinvointivaikutuksia asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan näkökulmasta. kuvailee Vanhusten ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelupäällikkö Eeva-Liisa Saarman. Tanssitaiteilija Helena Ratinen odotti kauden alkua ammatillisen kehittymisen näkökulmasta mutta myös inhimillisyyden ja vuorovaikutuksen näkökulmasta: Tämä pilotti herättää uteliaisuutta. Hoitolaitos on mielenkiintoinen rajapinta. Miten muistisairaan kanssa kommunikoidaan? Saanko hänestä joka päivä uuden ystävän? Miten taide solahtaa hoitolaitoksen arkeen niin asukkaiden kuin hoitajienkin ja omaisten monisäikeiseen

4 monenkirjavaan kudokseen? Olen iloinen siitä, miten taide pystyy tulemaan niin lähelle asukkaita. Osaksi arkea, osaksi perustoimintaa. Edistämään arjen sujuvuutta ja käytäntöjä, tuomaan iloa ja nopeita käänteitä sekä yllätyksinä ja pitkäkestoisempina punoksina. pohtii Helena Ratinen juuri residenssikauden lähtökuopissa. Taiteen edistämiskeskuksen näkökulmasta tällä pilotilla edistettiin nimenomaan taiteen hyvinvointivaikutusten ja osallisuuden esille tuomista ja taiteen käytön näkyväksi tekemistä myös niiden ihmisten arjessa, jotka eivät omaehtoisesti pääse taiteen äärelle. Myös taiteen saaminen osaksi sosiaali- ja terveyssektorin perustoimintaa ja rakenteita on yksi pitkän linjan tavoite. Tällä pilotilla ja projektilla tähdätään nimenomaan pitkäkestoiseen toimintaan, pois lyhytkestoisista ja kestämättömistä malleista. Taiteen hyvinvointivaikutuksisista puhutaan paljon ja taiteen soveltavan käytön ammattilaisia on Keski-Suomessa kiitettävästi. Kokemusta ja osaamista taiteen vaikutuksista pitkällä tähtäimellä saadaan tekemällä pitkäkestoisia suunnitelmia. Meillä ja maailmalla taiteen käytön vaikutuksista saadut tulokset puhuvat sen puolesta, että taide vaikuttaa yksilöön myös hyvinvoinnin näkökulmasta. toteaa Taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Pauliina Lapio. Tavoitteita oli hyvin moninaisia ja monisyisiä, eikä niitä ole helppo edes eritellä. Tärkeimpänä näkökulmana nähtiin etukäteen juuri residenssikauden suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys sekä taiteellisen laadun varmistaminen. Lisäksi se, että mukana on kaksi vahvaa organisaatiota yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, on ollut oleellista. Saavutettavuuden näkökulma on ollut molempien ykköstavoite. Aikataulu: Pilotin kesto oli kokonaisuudessaan kuusi viikkoa yhtäjaksoisesti, kokopäiväisenä (6 H päivä + taustatyö ja raportointi). Residenssikauden valmistelu kesti kaikkinensa pari kuukautta aktiivisesti. Valmistelu aloitettiin kesäkuussa 2015 läänintaiteilija Lapion kutsuessa sote-esimiehet koolle ja

5 ensimmäinen palaveri saatiin järjestymään syyskuun alkuun. Taiteilijaresidenssi käynnistyi Valmisteluun menee siis useampi kuukausi. Itse residenssissä aikataulu oli laadittu viriketoiminnan ohjaajan toimesta lukujärjestysmuotoon, joka oli ehdottomasti hyvä keksintö. Näin ollen muutenkin lyhyesti residenssikaudesta saatiin kaikki irti niin, että taiteilija ei väsy ja alkuajasta ei mene aikaa hukkaan valmistelua ja suunnittelua ajatellen. Tässä jo vahvistui se, miten tärkeä vastuuhenkilön olemassaolo on residenssitoiminnalle. Rahoitusmalli Jaksamistani ja työpäivän mielekästä rytmittymistä tuki vahvasti lukujärjestys, jonka ohjaaja Helena Hjeltin kanssa residenssijaksolleni laadimme. Sen avulla tiesin, missä minun tulee kulloinkin olla ja mitä tekemässä. Koska rakenteet olivat selkeät, minun energiani fokusoitui varsinaiseen sisällöntuottamiseen, joka tässä residenssissä oli asukkaiden kohtaaminen. Koska jokainen työrupeama oli etukäteen määritelty johonkin kestoon, osasin asettua kulloiseenkin tilanteeseen, vaikka se olisikin ollut haasteellinen. Toisaalta maltoin lähteä tilanteista pois, vaikka ne olivat kuinka tunteisiin vetoavia, koska aikataulu toimi minulle oman jaksamisen viitekehyksenä. Helena Ratinen Taiteilijaresidenssitoiminnan pilottijakso toteutettiin Taiken läänintaiteilijan projektitoiminnan määrärahalla. Näin ollen palkkakustannukset, työnohjaus sekä dokumentointi kustannettiin tästä kokonaisuudessaan. Alkuneuvotteluissa kuitenkin sovittiin, että jatkossa rahoitus tulee olemaan vähintään puolet ja puolet ja siihen tähdätään. Tällä pilotilla haetaan vastauksia ja kokemuksia jatkorahoitusta varten. Kertaluontoisuuden leima jätettiin heti pois myös rahoituksen osalta ja alustava kustannuslaskelma tehtiin jo siitä, paljonko kustannukset tulisivat vuositasolla olemaan, jos residenssitaiteilija työskentelisi jatkuvasti yksiköissä. Erona ns. perinteisiin taiteen keinoin tehtyihin hoivalaitoshankkeisiin oli tässä se, että hoivayhteisö ja Taiteen edistämiskeskus (ts. läänintaiteilija) sopivat keskenään residenssin sisällöstä ja periaatteista ennen kuin taiteilijaa oli edes valittu. Taiteilija ei siis osallistunut rahoituksen hakemiseen tai ns. apuraharumbaan vaan reunaehdot ja realiteetit oli sovittu yleisellä tasolla etukäteen yhteisölähtöisesti asiakkaiden näkökulmasta. Kuitenkin niin, että taiteilijan vapaus ja ammattitaito säilyisi keskiössä itse toiminnan hetkellä. Tulevaisuuden rahoitusmalli on suunnitteilla, siinä pyritään yhdistämään julkinen raha, avustukset ja yritysyhteistyö eli yksityinen raha. Infrastruktuuri ja vastuut Koko laitostoiminnan residenssijakso suunniteltiin hyvin nopeasti ja perustui aikaisemmin tehtyyn hyvään yhteistyöhön. Sen vuoksi luottamus oli alusta asti mukana tekemisessä kaikkien osapuolten välillä, toisten

6 toimintatavat ja työkulttuuri oli selvä. Jos tekijät olisivat ennestään tuntemattomia, infran rakentaminen olisi kestänyt kauemmin. Alla olevassa taulukossa on esitetty eri toimijoiden vastuualueita tässä residenssipilotissa. Tätä mallinnetaan jatkossa kokemuksen karttuessa. Taike = läänintaiteilija sote = vastaanottava taho esimies + virikeohjaaja TAIKE: Koordinoiva tarkkailija - Taiteilijavalinnat yhdessä sotetoimijan kanssa - Pilotin suunnittelu - Yhteistyö ja verkostoituminen sote taidekenttä rahoittajat - hallinnollinen vastuu - Rahoituksen laskeminen yhteistyössä sote toimijan kanssa palkkauksessa ja työolosuhteissa - tulokset ja niistä tiedottaminen - Tuotannollinen osaaminen; tiedottaminen, palvelumuotoilu, pilotin koordinointi - työnohjauksen järjestäminen - dokumentoinnin järjestäminen Hoivayksikkö/sote Toiminta kohdistuu suoraan asukkaiden elämään - Vastuu asiakkaista, asukkaista, hoivatyö ja huolenpidon velvoite - taiteilijan työolosuhteiden järjestäminen, turvallisuusasiat - Aikataulutus ja sisällöt yhteistyössä taiteilijan kanssa - tilojen järjestäminen - tuloksista raportointi omassa yksikössään - Rahoituskuvioiden suunnittelu yhteistyössä Taiken kanssa Ohjaaja oli minulle napanuora ja simultaanitulkki. Hän kuuluu taloon ja hänellä on lupa ja tieto toimia. Vierailijana ei ihan arvaa kovin omatoimiseksi järjestelyjen suhteen ryhtyä. Helena Ratinen Jo aiemmin mainittu lukujärjestys nousi tässä residenssissä arvoonsa. Taiteilijan työaika oli tarkasti mietitty käytännön toimintojen ja taiteilijan jaksamisen huomioiden. Niin sanottua tyhjää aikaa tai järjestelyä ei tarvinnut aloittaa residenssikauden aikana vaan työaikaa pystyttiin suuntaamaan sinne missä sitä

7 tarvittiin. Tällä tavoin pystyttiin saamaan residenssipilotista kaikki hyöty niin sanotusti irti ja kaikki kohderyhmät tavoitettua. Jatkossa aikataulun printtaaminen henkilökunnan taukohuoneeseen on hyvä juttu jotta tiedetään myös laajemmin missä ja milloin taiteilija liikkuu. Ehkä muuta toimintaa voi jatkossa myös suunnata tähän lukujärjestykseen perustuen? Ikäihmisten arki laitoksissa on samaan tyyliin aikataulutettu kuin päiväkodissa, jossa on tietyt ajat ruokailulle, päiväunille ja perushoidollisille toimenpiteille, joten aktiivista aikaa jää loppujen lopuksi hyvin vähän. Toki taiteilijan olemassaolo voi jatkossa mennä siihen suuntaan että tässä aikataulussa voi olla yksilökohtaista vaihtelua (vierailut huonepotilaiden luona jne.) Minulla meni kolme viikkoa ennen kuin asiat vain loksahtivat paikalleen. Siihen saakka päällimmäisenä tunteena oli epätietoisuus siitä, teenkö oikeita asioita, osaanko havainnoida tilanteiden ydinkohtia. Sen jälkeen tuli loistava kolmen viikon onnistumisen putki ja varmuus oman työn merkityksestä. Varmaankin tältä tuntuu kuolla: jäi tunne, että just kun oppi niin loppui - kaikki jäi niin kesken! Helena Ratinen

8 Taiteen ja taiteilijan rooli hoivayhteisössä residenssin aikana Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista on paljon tutkimustuloksia ja tämän raportin ei ole tarkoitus esitellä niitä. Tämä residenssipilotti oli kaikkien osapuolten mukaan erinomaisen onnistunut, niin henkilökunnan, asukkaiden, esimiesten, omaisten kuin taiteilijankin näkökulmasta. Myös päiväkotilasten vierailut saivat kiitosta. Helena Ratisen residenssipäiväkirja on luettavissa ohessa, joten sieltä löytyy hyvää analyysiä itse taiteilijan työstä ja tuloksista tarkemmin. TULOKSIA JA VAIKUTTAVUUTTA Elämän mielekkyyden näkökulma Yhteisöllisyys Virikkeellisyys ja osallistuminen Vaikutukset hyvinvointiin, vireyteen ja mielialaan Henkilökunnan motivaatio ja jaksaminen Omaisten kiitollisuus ja tyytyväisyys hoivan laatuun Läsnäolon merkitys Tanssihetki on lyhyt kohtaamisen hetki, joka onnistuessaan tuottaa hyvä asukkaalle. Vaikka taiteilija poistuu, VAIKUTUKSET jäävät ja kantavat asukasta jopa koko päivän. Asukkaalla on hyvä olla, koska on tullut kohdatuksi. Myös iltahoito helpottuu, koska asukas on edelleen hyvällä tuulella, vaikkei edes muistaisi miksi. Helena Ratinen

9 TULEVAISUUS Taiteilijaresidenssitoiminta laitoksissa jatkuu osana läänintaiteilija Lapion työnkuvaa. Kolmivuotisen kauden aikana toiminta pyritään jalkauttamaan niin, että se on osana arkea suunnitellusti ja rakenteellisesti. Kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä taiteilijoiden, sote - sektorin ja Taiken kanssa. Tulevaisuudessa rahoitus on tietenkin se kysymys, mikä on tähän mennessä ollut kompastuskivenä. Mutta myös toiminnan pitkäkestoisuuden tajuaminen ja kehittämistoimintaan sitoutuminen ovat avainasemassa tässä toiminnassa. Annan mielelläni lisätietoja residenssipilotista ja tulevaisuuden suunnitelmista! Pauliina lapio Läänintaiteilija Taiteen käytön, hyvinvoinnin ja osallistamisen kehittämisohjelma Taiteen edistämiskeskus /Arts Promotion Centre Finland / Centret för konstfrämjande Keski-Suomen toimipiste p pauliina.lapio@minedu.fi