Ilmastokuntoutuksen vaikutukset nivelpsoriaasia sairastavilla
|
|
- Siiri Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Ilmastokuntoutuksen vaikutukset nivelpsoriaasia sairastavilla Kirjoittajat: Sonja Bäckman, VTT, kuntoutusjohtaja, Psoriasisliitto Heikki Hurri, dosentti, LKT, toimitusjohtaja, Kuntoutus ORTON Oy Hannu Kautiainen, BA, tutkija, Kuntoutus ORTON Oy, Keski-Suomen keskussairaala, perusterveydenhuollon yksikkö Leena Paimela, dosentti, LKT, ylilääkäri, Kuntoutus ORTON Oy Mirja-Liisa Rontu, YTM, toiminnanjohtaja, Psoriasisliitto
2 2 Lähtökohdat Nivelpsoriaasia sairastaa Suomessa n henkilöä. Tavallisesti nivelpsoriaasi esiintyy yhdessä ihopsoriaasin kanssa, mutta se voi esiintyä myös yksin. Nivelpsoriaasi kuuluu spondylartropatia-ryhmän reumasairauksiin. Hoitamattomana se voi johtaa pysyviin nivelmuutoksiin sekä työ- ja toimintakyvyn rajoituksiin. Menetelmät Tutkimus on kuuden kuukauden seurantatutkimus Teneriffalla toteutetun kolmiviikkoisen ilmastokuntoutuksen vaikutuksista nivelpsoriaasia sairastavilla henkilöillä. Tutkimusaineiston muodosti 71 kuntoutujaa. Nivelten kipua, yleisvointia ja työkykyä kartoitettiin VAS-janalla, iho-oireita PASI:lla. Elämänlaatua mitattiin RAND-36:lla, 15 D:llä, HAQ:lla ja BDI:llä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin 12 kuntoutujan teemahaastattelulla ilmastokuntoutuksen vaikutuksia kuntoutujien fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tulokset Muutos ilmastokuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden nivelten kivussa ja yleisvoinnissa (VAS) oli tilastollisesti merkitsevä lähtötilanteeseen verrattuna koko seurantajakson ajan. Kuntoutujien itsearvioitu työkyky (VAS-jana) parani ilmastokuntoutusjakson aikana tilastollisesti merkitsevästi. Ero alkutilanteeseen oli merkitsevä vielä kuuden kuukauden kohdalla. Terveyteen liittyvän elämänlaadun asteikot (RAND-36) paranivat tilastollisesti merkitsevästi useimmilla osa-alueilla kolmeen kuukauteen mennessä. Kuuden kuukauden kohdalla myönteistä vaikutusta näkyi kaikissa muissa paitsi fyysisissä ja psyykkisissä roolitoiminnoissa. Sairaudesta aiheutuneet kustannukset vähenivät jonkin verran seurantajakson aikana. Haastateltavat kokivat saaneensa kuntoutuksesta tukea toimintakykynsä eri osa-alueisiin. Päätelmät Elämänlaatumittari RAND-36 osoittaa, että nivelpsoriaasia sairastavien elämänlaatu on huonompi kuin väestön keskimäärin. Ilmastokuntoutuksella on tilastollisesti merkitsevä vaikutus useimpaan RAND-36-elämänlaatu-ulottuvuuteen kuten myös nivelten kipuun ja yleisvointiin. Tulokset viittaavat siihen, että pitkäaikaissairas tarvitsee ylläpitävää kuntoutusta tai muuta tukea pitääkseen yllä työkykyään. Tutkimus tehtiin ilman
3 3 kontrolliryhmää, joten tuloksia voidaan pitää alustavina arvioitaessa ilmastokuntoutuksen vaikuttavuutta.
4 4 Yhteenveto Tästä asiasta tiedettiin - Ilmastohoito on vaikuttava hoitomuoto ihopsoriaasia sairastavilla - Nivelpsoriaasi heikentää elämänlaatua vielä enemmän kuin ihopsoriaasi - Pitkäaikaissairaus aiheuttaa selvää kustannusten lisääntymistä Mitä tutkimus opetti - Ilmastokuntoutus vaikuttaa fyysisen toimintakyvyn ohella myös psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn, minkä takia sen tavoitteet on nähtävä ihon ja nivelten kunnon parantumista laajempina - Kanariansaarilla toteutettu kuntoutus ei ole kalliimpaa kuin Suomessa toteutettu moniammatillinen samanpituinen kuntoutusjakso - Määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä yhdistämällä ilmastokuntoutuksesta saadaan sekä tilastollisesti yleistettävää että merkityksiä esille tuovaa tietoa
5 5 Johdanto Nivelpsoriaasi (psoriaasiartriitti) on pitkäaikainen, tulehduksellinen reumasairaus, joka voi esiintyä missä tahansa nivelessä. Suomessa sitä sairastaa arviolta henkeä. Se on yhtä yleinen miehillä ja naisilla. Niveloireet voivat ilmaantua missä iässä tahansa, mutta yleisimmin tauti alkaa vuoden iässä. Niveloireet alkavat useimmiten vuosia iho-oireiden ilmaantumisen jälkeen, harvoin niveloireet alkavat ennen iho-oireita. Nivelpsoriaasin oireet ovat nivelten arkuus, turvotus ja aamujäykkyys, jänteiden ja niiden kiinnityskohtien tulehdukset (entesiitit) sekä sormien ja varpaiden makkaramaiset turvotukset (daktyliitit). Hoito on yksilöllistä taudin monimuotoisuuden takia. Nivelpsoriaasin ennuste vaihtelee taudin aktiivisuuden mukaan. Noin 20 %:lla tauti on vaikea ja johtaa pysyviin nivelvaurioihin. Ilmastokuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutuksen toteuttamista ympäristössä, jossa ilmaston voidaan olettaa edistävän kuntoutumista. Psoriaasi ja siihen liittyvä niveloireilu on yksi tällainen tilanne. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nivelpsoriaasia sairastavien ilmastokuntoutuksen vaikutuksia ja seurata niiden kestoa kuuteen kuukauteen asti kuntoutusjakson päättymisestä. Näin pitkään kestävää ja useita seurantakyselyjä sisältävää tutkimusta nivelpsoriaasia sairastavien ilmastokuntoutuksen vaikutuksista ei ole toistaiseksi tehty, ks. kuitenkin Snellman ym. (1, 2). Myös norjalainen Cato Mørk tutkimusryhmineen on tutkinut ilmastokuntoutusta sekä Kanariansaarilla että Turkissa (3,4) ja raportoinut myönteisistä vaikutuksista elämänlaatuun psoriaasi-potilailla tehdyissä tutkimuksissaan. Norjassa ilmastokuntoutuksella on vakiintunut asema nivelreuma-, selkärankareuma- ja psoriaasipotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa (5). Nivelreumaa sairastavien laitoskuntoutuksen vaikuttavuudesta on Suomessa järjestetty viiden vuoden seuranta (6). Ko. tuloksia ei voi kuitenkaan yleistää nivelpsoriaasi-potilaisiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ilmastokuntoutuksen vaikutusta ja sen kestoa. Kyselylomakkeessa kysyttiin ilmastokuntoutuksen vaikutuksista: 1.yleisesti sairauteen ja sen kanssa toimimiseen arjessa, 2. lääke- ja muun hoidon tarpeeseen, 3.liikuntatottumuksiin, 4.sairauden aiheuttamiin kustannuksiin, 4. nivelpsoriaasin oirekuvaan, 5.työ- ja toimintakykyyn, 6.terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja 7.henkiseen hyvinvointiin. Haastattelututkimuksella selvitettiin ilmastokuntoutuksen
6 6 vaikutuksia kuntoutujien fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tutkimus on toteutettu RAY:n tuella. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin neljältä ilmastokuntoutusjaksolta, jotka toteutettiin vuosina Teneriffalla. Kuntoutusjaksolle valinta edellytti hakijoilta nivelpsoriaasidiagnoosia, kytköstä työelämään ja kykyä osallistua liikuntapainotteiseen ohjelmaan. Tutkimusaineistoon valittiin kuusi työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä, koska hakijajoukossa ei ollut riittävästi työelämässä olevia hakijoita. Ne hakijat, jotka eivät aiemmin olleet olleet ilmastokuntoutuksessa tai joilla oli suuriin niveliin tai selkärankaan kohdistuva tautimuoto, olivat etusijalla. Kurssiohjelma sisälsi liikuntaa, terveyttä edistäviä opetusluentoja ja ohjattua ja valvottua auringonottoa. Lisäksi kukin kuntoutuja sai kolme hierontakäsittelyä ja kolme hengitysterapiakäyntiä jakson aikana. Valintakriteerit täytti 71 kuntoutujaa. Valinnassa tehtiin sukupuolipainotus hakijamäärien perusteella. Yksi henkilö jätti vastaamatta kuuden kuukauden seurantakyselyyn. Osallistujien demografiset tiedot (taulukko 1). TAULUKKO 1. Kuntoutujien demografiset tiedot. Muuttuja Naiset N = 40 Miehet N = 31 Yhteensä N = 71 Keski-ikä, ka (SD) 53 (8) 52 (8) 52 (8) Taudin kesto, vuotta, mediaani (range) 6 (1 28) 7 (0 23) 7 (0 28) Sosiaalinen tilanne, n (%): Työssä 37 (92) 22 (71) 59 (83) Työtön 2 (5) 1 (3) 3 (4) Kotona 0 (0) 1 (3) 1 (1) Työkyvyttömyyseläke 1 (3) 5 (16) 6 (9) Kuntoutustuki 0 (0) 2 (7) 2 (3) Kuntoutujista 19:llä (27 %) ei ollut nivelpsoriaasiin säännöllistä lääkitystä. Kuntoutujien nivelpsoriaasiin käyttämä lääkitys kuntoutusjakson alussa (taulukko 2). Lääkitys ei muuttunut olennaisesti seuranta-aikana.
7 7 TAULUKKO 2. Kuntoutujien nivelpsoriaasiin käyttämä lääkitys ennen ilmastokuntoutusta. Hoito N (%) Lääke Metotreksaatti 45 (63) Leflunomidi 3 (4) Siklosporiini 3 (4) Sulfasalatsiini 11 (15) Hydroksiklorokiini 2 (3) Biologinen lääke 6 (8) Kortisoni 12 (17) Strategia Ei reumalääkitystä 19 (27) Yksittäishoito 25 (35) Yksittäishoito ja kortisoni 9 (13) Yhdistelmähoito 9 (13) Yhdistelmähoito ja kortisoni 3 (4) Biologinen 6 (8) Kyselylomake perustui erikseen tätä tutkimusta varten suunniteltuihin kysymyksiin sekä standardoituihin mittareihin: Health Assessment Questionnaire (HAQ) - toimintakykykyselyyn (7), geneerisiin elämänlaatumittareihin 15 D:hen (8) ja RAND- 36:een (9), psoriaasin vaikeusasteeseen (engl. Psoriasis Area and Severity Index, PASI) (10) ja Beckin depressiokyselyyn (BDI) (11). Tutkimuksessa käytettiin Visual Analogue Scale-janaa (VAS) arvioitaessa kuntoutujien kokemaa kivun määrää, yleisvointia ja työkykyä. Fysioterapeutti tutki kuntoutusjakson alussa ja lopussa arkojen ja turvonneiden nivelten lukumäärän 1 ja teki yleisarvion taudin aktiivisuudesta VASia käyttäen. Sairaanhoitaja määritti PASIn. Nivelten ja ihon kunnon määrittämiseen fysioterapeutti ja sairaanhoitaja olivat etukäteen saaneet perehdytyksen reumatologilta ja dermatologilta. Tutkimuksen tulokset on esitetty käyttäen keskilukuna keskiarvoa tai mediaania ja hajontalukuina keskihajontaa (SD). Ajassa tapahtuneen muutoksen tilastollista merkitsevyyttä testattiin permutaatiotestillä tai käyttäen toistomittausten GEE-mallia. Luottamusvälit estimoitiin käyttäen bootstrap-menetelmää. RAND-36 terveyteen liittyvän 1 Yhteensä 68 nivelen tilanne tutkittiin, arkuus 68 nivelestä ja turvotus 66 nivelestä.
8 8 elämänlaadun ulottuvuuksien väestönormeja painotettiin tutkimuspopulaation sukupuoli- ja ikäjakaumaa vastaavaksi (9). Kultakin neljältä kuntoutusjaksolta arvottiin kolme henkilöä osallistumaan haastatteluun. Näin haastatteluaineisto käsittää yhteensä 12 kuntoutujan puhelimitse tehdyt haastattelut, jotka toteutettiin noin kolmen kuukauden kuluttua jakson päättymisestä strukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluissa käytetyt teemat olivat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla (12). Tulokset PASI, arkojen ja turvonneiden nivelten lukumäärä sekä fysioterapeutin arvio kuntoutujan taudin aktiivisuudesta mitattiin seurannassa kuntoutusjakson alkaessa ja loppuessa. Nivelten kipua, kuntoutujan yleisvointia sekä HAQ:a seurattiin kuuteen kuukauteen asti. (Taulukko 3.)
9 9 TAULUKKO 3. PASIssa, arkojen ja turvonneiden nivelten lukumäärässä, fysioterapeutin arviossa taudin aktiivisuudesta, nivelten kivussa, kuntoutujan yleisvoinnissa ja toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset kuuden kuukauden seuranta-aikana. Muuttuja Kuntoutusjakson alkaessa, Ka Kuntoutusjakson loppuun, Ka (95 3 kuukauteen, Ka (95 % LV) 6 kuukauteen, Ka (95 % LV) (SD) % LV 2 ) PASI 7.9 (10.6) -5.7 (-7.7, -4.0) Arkojen nivelten määrä Turvonneiden nivelten määrä Fysioterapeutin yleisarvio taudin aktiivisuudesta (VAS; 0-10 cm) Nivelkipu (VAS; 0-10 cm) Yleisvointi (VAS; 0-10 cm) Toimintakyky (HAQ) p< (11) -9 (-12, -7) p< (6) -5 (-6, -4) p< (1.9) -2.5 (-3.0, -2.0) p< (-3.5, -2.4) -1.7 (-2.3, -1.1) -1.0 (-1.5, -0.4) p<0.001 p<0.001 p< (-3.5, -2.4) -1.3 (-1.8, -0.7) -0.8 (-1.3, -0.3) p<0.001 p<0.001 p= (-0.30, (-0.20, (-0.14, ) 0.03) 0.01) p<0.001 p=0.007 p=0.097 PASI oli kuntoutuksen loppuessa 0 22:lla (31 %) ja alle kymmenen 68:lla (96 %) kuntoutujalla. PASI pienentyi vähintään 75 % lähtötilanteesta 28:lla (47 %) ja vähintään 90 % 14:llä (24 %) kuntoutujalla, joilla PASI oli korkeampi kuin nolla kuntoutuksen alkaessa. Kuva 1 havainnollistaa kuntoutusjakson vaikutusta nivelten kipuun, kuntoutujien yleisvointiin ja toimintakykyyn. 2 Luottamusvälit estimoitu käyttäen bootstrap-menetelmää.
10 10 10 Kuntoutujan arvioima nivelkipu Ennen Jälkeen 3kk 6kk Mittausaika 10 1, ,8 Yleisvointi Toimintakyky, HAQ 0,6 0,4 3 0,2 2 1 Ennen Jälkeen 3kk 6kk 0,0 Ennen Jälkeen 3kk 6kk Mittausaika Mittausaika KUVA 1. Kuntoutujan arvioima nivelkipu, yleisvointi ja toimintakyky kuuden kuukauden seurantaaikana. Keskiarvot luottamusväleineen. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Kuntoutujat toivat haastattelussa esille ilmastokuntoutuksen vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyynsä. Tutkijan tekemät luokittelut perustuvat haastateltavien alkuperäisiin vastauksiin. (Taulukko 4.)
11 11 TAULUKKO 4. Ilmastokuntoutuksen vaikutukset kuntoutujien fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. N = 12. Toimintakyvyn Yläluokka Alaluokka Pelkistetyt ilmaukset osa-alue Fyysinen toimintakyky Työkykyyn vaikuttavien fyysisten edellytysten säilyminen Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen edellytysten parantuminen Itsehoitomotivaa tion ja valmiuksien lisääntyminen - tuki- ja liikuntaelimistön, fyysisen kunnon ja työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja ylläpysyminen - kipujen lieventyminen - liikunnan ja/tai liikkumisen lisääntyminen tai ylläpysyminen - hyödyllisten ohjeiden ja neuvojen saaminen fysioterapeutilta tuki- ja liikuntaelimistön (itse)hoitoon - hyvien kokemuksien saaminen liikunnasta Psyykkinen toimintakyky Sosiaalisen integraation lisääntyminen ja syrjäytymisriskin vähentyminen Sosiaalisen toiminnan edellytysten parantuminen Identiteetin jäsentyminen vuorovaikutukses sa muiden - mielialan parantuminen - henkisen jaksamisen lisääntyminen - psyykkisen ja sosiaalisen tuen saaminen vertaisryhmältä - ihon kunnon parantuminen - sairauden jäsentyminen osaksi elämää - itsearvostuksen ja/tai minäkuvan parantuminen kanssa Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen Yhdessä toimimisen edellytysten parantuminen - sosiaalisten kontaktien lisääntyminen - itsensä hyväksymisen lisääntyminen ryhmässä - sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutustaitojen parantuminen tai ylläpysyminen Kyselylomakkeessa Beckin depressiokyselyssä tuli esille samansuuntainen vaikutus kuin haastattelussa, sillä siinä depressioasteikko laski alkutilanteen 9 (SD 7) pisteestä -4 (95 % LV: -5, -3) pisteellä kuntoutusjakson loppuun mennessä (p<0.001). Kuuden
12 12 kuukauden kohdalla alenema oli vielä -2 (95 % LV: -3, -1) pistettä (p=0.001), joka oli tilastollisesti merkitsevä. Elämänlaatu Kuvassa 2 esitetään RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun ulottuvuudet ennen kuntoutusta ja niiden poikkeamat sukupuoli- ja ikäpainotetuista väestönormeista (9). Nivelpsoriaasia sairastavilla tulos on selvästi huonompi fyysisen toimintakyvyn, fyysisen roolitoiminnan (fyysiset esteet työssä tai muissa tavanomaisissa päivittäisissä tehtävissä), tarmokkuuden, sosiaalisen toimintakyvyn, kivun ja koetun terveyden osaalueilla. Psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueella ei ollut tilastollista eroa kuntoutuksen alussa väestöön nähden. FyTo RAND36 -ulottuvuus RoFy RoPs Tarm PsHy SoTo Kivu KoTe Pistemäärä KUVA 2. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun ulottuvuudet ennen kuntoutusta ( ) suhteessa suomalaisiin sukupuoli- ja ikäpainotettuihin väestöarvoihin (katkoviiva) (keskiarvot ja niiden luottamusvälit). RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun asteikot paranivat tilastollisesti merkitsevästi kaikissa paitsi psyykkisissä roolitoiminnoissa (psyykkiset esteet työssä tai muissa tavanomaisissa päivittäisissä tehtävissä) kolmeen kuukauteen mennessä. Kuuden kuukauden kohdalla myönteistä vaikutusta näkyi kaikissa muissa paitsi fyysisissä ja psyykkisissä roolitoiminnoissa (taulukko 5).
13 13 TAULUKKO 5. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun ulottuvuuksien alkutilanne ja muutokset kolmen ja kuuden kuukauden seuranta-aikoina. Ulottuvuus Alkutilanne Muutos Ka (SD) 3 kuukauteen Ka (95 % LV) 1 6 kuukauteen Ka (95 % LV) 1 Fyysinen toimintakyky (FyTo) 68.9 (18.2) 8.1 (4.5, 11.7) 5.7 (2.6, 8.8) <0.001 <0.001 Roolitoiminta/fyysinen (RoFy) 53.6 (36.4) 12.2 (3.0, 21.5) (-9.8, 7.3) 0.77 Roolitoiminta/psyykkinen 77.3 (35.5) 3.4 (-4.7, 11.6) (-16.2, 3.4) 0.20 (RoPs) Tarmokkuus (Tarm) 55.2 (21.1) 13.7 (9.5, 17.9) 10.3 (6.3, 14.3) <0.001 <0.001 Psyykkinen hyvinvointi (PsHy) 71.4 (17.2) 8.4 (4.9, 11.9) Sosiaalinen toimintakyky (SoTo) < (22.5) 10.4 (5.6, 15.2) <0.001 Kivuttomuus (Kivu) 52.3 (19.5) 15.2 (10.0, 20.3) <0.001 Koettu terveys (KoTe) 50.6 (18.1) 6.4 (2.8, 10.0) < (2.4, 9.2) (3.0, 12.9) (6.3, 16.3) < (0.5, 6.4) Luottamusvälit estimoitu käyttäen malliperusteista (GEE) bootstrap keskivirhettä. Tutkimuksessa käytettiin myös toista geneeristä elämänlaatumittaria, 15 D:tä. 15 D - terveyteen liittyvän elämänlaadun keskiarvo (SD) oli alussa 0,86 (0,08). Myönteinen muutos jatkui kolmen kuukauden ajan. Kuuden kuukauden kohdalla 15 D palautui lähes alkutilanteen tasolle, kuva 3.
14 14 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 15D 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Ennen Jälkeen 3kk 6kk Mittausaika KUVA 3. 15D-terveyteen liittyvän elämän laadun tulokset kuuden kuukauden seuranta-aikana. Keskiarvot luottamusväleineen. Luottamusvälit on estimoitu käyttäen malliperusteista (GEE) bootstrap keskivirhettä. Työkyky VAS-janalla mitattuna kuntoutujien itsearvioitu työkyky parani ilmastokuntoutuksen aikana tilastollisesti merkitsevästi (p<0.001). Tämän jälkeen työkyky heikkeni, mutta havaittu muutos oli vielä merkitsevä kuuden kuukauden kohdalla (p=0.018), kuva 4.
15 Työkyky Ennen Jälkeen 3kk 6kk Mittausaika KUVA 4. Itsearvioitu työkyky kuuden kuukauden seuranta-aikana. Keskiarvot luottamusväleineen. Luottamusvälit on estimoitu käyttäen malliperusteista (GEE) bootstrap keskivirhettä. Niistä kuntoutujista, jotka uskoivat työkykynsä todennäköisesti heikentyvän tulevaisuudessa, yli puolet piti koko seurantajakson ajan jotakin toimintakykyä parantavaa kuntoutusta parhaana keinona pystyäkseen jatkamaan työelämässä. Heti kuntoutuksen jälkeen -seurannassa jotakin toimintakykyä parantavaa kuntoutusta piti parhaana keinona työssä pysymiseksi 73 % vastanneista. Nivelpsoriaasin aiheuttamat kustannukset Nivelpsoriaasin aiheuttamat kokonaiskustannukset 12 kuukautta ennen kuntoutusta olivat keskimäärin 524 euroa (95 % LV: 422, 628) kuntoutujaa kohden. Valtaosa (63 %) ilmoitetuista kuluista aiheutui terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvistä kustannuksista. Kuntoutujat ilmoittivat nivelpsoriaasin aiheuttamiksi kokonaiskustannuksiksi 219 euroa (95 % LV: 153, 319) kuuden kuukauden ajalta ilmastokuntoutuksen jälkeen. Valtaosa (64 %) ilmoitetuista kuluista aiheutui terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvistä kustannuksista. Vuositasolle arvioitaessa (2*219 euroa) kustannukset olisivat olleet 438 euroa, mikä on noin 100 euroa vähemmän kuin ennen kuntoutusta.
16 16 Pohdinta Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada kattava käsitys ilmastokuntoutuksen vaikutuksista nivelpsoriaasia sairastavien työ- ja toimintakykyyn ja perustaudin aiheuttamiin oireisiin. Tutkimus osoitti, että kuntoutujilla oli paljon arkoja ja turvonneita niveliä, eli heillä oli aktiivi nivelpsoriaasi. Kuitenkin noin kolmannes oli ilman nivelpsoriaasin säännöllistä lääkehoitoa, mikä saattaa kertoa taudin alihoidosta. Muutokset arkojen ja turvonneiden nivelten määrässä olivat merkittäviä. Korkeaannoksisella ultraviolettisäteilyllä saattaa olla immunosupressiivista vaikutusta. Ilmastokuntoutus vaikutti yleisvointiin, elämänlaatuun, henkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn merkitsevästi kuuden kuukauden seurantaan asti. RAND-36:n muutosherkkyys osoittautui paremmaksi kuin 15 D:n tässä tutkimuksessa. RAND 36:ssa havaitut muutokset olivat sekä tilastollisesti että kliinisesti merkitsevinä pidettäviä. Rand- 36-mittarin osa-alueiden kliinisesti merkitsevänä erona (minimally clinically important difference, MCID) pidetään 3-5 lukuarvon eroa (13). HAQ:n perusteella tutkimus ei osoittanut tilastollisesti merkitsevää muutosta kuntoutujien fyysisessä toimintakyvyssä. Tosin kuntoutujien HAQ-indeksi oli alhainen koko seurantajakson ajan, eli kuntoutujilla oli suhteellisen hyvä toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa huolimatta aktiivisesta nivelpsoriaasista. Tutkimuksen tulokset ovat johdonmukaisia: kliinisen puolen myönteiset tulokset näkyvät vähäisempinä kustannuksina kuntoutujien vuotuisissa sosiaali- ja terveydenhuoltomenoissa kuntoutusjakson jälkeen. Samoin tutkimuksen kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen osuus tuottivat samansuuntaista tietoa ilmastokuntoutuksen vaikutuksista. Kuntoutujien haastattelututkimus tuki lomaketutkimuksen havaintoa, että kuntoutujat saavat ilmastokuntoutuksesta tukea sekä fyysiseen, psyykkiseen että sosiaaliseen toimintakykyynsä. Ilmastokuntoutus parantaa yksilön itsearvostusta ja toimintaedellytyksiä muiden ihmisten kanssa, mikä vähentää riskiä syrjäytyä yhteiskunnasta. Moniammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on vankkaa, satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa (14). Moniammatillisen työryhmän vieminen ilmastokuntoutusjaksolle on kuitenkin kallista. Siksi siellä on tavallisimmin vain muutaman ammatin edustaja. Kuntoutujia ohjaavilla ammattilaisilla on haasteellinen tehtävä, kun heidän tulee hallita sekä sairausspesifiset asiat iho- ja nivelpsoriaasista että pystyä ohjaamaan kuntoutujia terveellisiin elämäntapoihin ja muihin kuntoutuksen sisältöihin. Yksisuuntainen tiedonsiirto ammattilaiselta kuntoutujalle
17 17 ei ole riittävää, koska kuntoutujien monesti yksilölliset tiedon ja taidon tarpeet eivät tule tällöin tyydytetyiksi. Kuntoutuksen tutkimuksen ja terveystaloustieteen kannalta on kiintoisaa, että moniammatillisuutta on pystytty tiivistämään niinkin paljon kuin tässä tutkimuksessa, ja saatu merkittävinä pidettäviä vaikutuksia. Ilmastokuntoutusjakson kustannuksia on verrattu Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apilasta saatuihin tietoihin nivelpsoriaasikurssin vuorokausihinnasta. Ilmastokuntoutuksen vuorokausihinta oli 135 euroa. Apilan kursseista Kela maksaa 164 euron vuorokausihinnan. Vuorokausihinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä ilmastokuntoutuksessa kuntoutujilla on ollut puolihoito, kun taas Apilassa kuntoutujat ovat olleet täysihoidossa. Suomessa toteutetun nivelpsoriaasikuntoutuksen kustannuksia lisää erityisesti moniammatillisen työryhmän käyttäminen kuntoutustyössä. Teneriffalla kuntoutujien käytössä on ollut vain kaksi terveydenhuollon ammattilaista, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja. Koska tässä tutkimuksessa ei ollut käytössä kontrolliryhmää, sitä ei voi pitää varsinaisena vaikuttavuustutkimuksena. Jatkotutkimushaasteena olisikin rakentaa vertaileva asetelma nivelpsoriaasipotilaiden Suomessa ja Kanariansaarilla toteutetun laitoskuntoutuksen välille. Tässä tutkimuksessa suomalaista ja Kanariansaarilla toteutettua reumakuntoutusta pystyttiin vertailemaan kuntoutusjaksosta aiheutuneiden kustannusten osalta, mikä toi esille sen, että Kanariansaarilla toteutettu laitoskuntoutusjakso on varteenotettava vaihtoehto Suomessa toteutetulle kuntoutusjaksolle. Tutkimuksessa on käytetty useita Suomessa käytettyjä standardoituja mittareita. Elämänlaatumittareiksi valittiin geneerinen elämänlaatumittari RAND-36 sekä Suomessa Harri Sintosen kehittämä 15 D. Toimintakykymittariksi valittiin HAQ, jota käytetään laajalti reumaa sairastavien parissa. Elämänlaatumittaripatteristoon olisi voinut lisätä Arthritis Disability Indexin (ADI), jota on käytetty aiemmin pohjoismaisessa psoriaasia sairastavien elämänlaatu- ja ilmastokuntoutustutkimuksissa (15, 4). Tämä olisi lisännyt tulosten vertailumahdollisuuksia aiempiin tutkimuksiin. Jatkotutkimuksen kannalta olisi hyödyllistä sopia Pohjoismaiden ja kotimaisten reumakuntoutumislaitosten kesken mittareista, joita (ilmasto)kuntoutuksen vaikutuksia arvioitaessa käytettäisiin. Näin tutkimusten ja kuntoutuspalveluiden vertailtavuus paranisi, mikä edistäisi nivelpsoriaasia sairastavien, ja muiden tulehduksellista reumatauteja sairastavien kuntoutuksen kehittämistä.
18 18 Tutkimus nosti esille myös nivelpsoriaasia sairastavien ilmasto- ja muun kuntoutuksen kehittämis- ja tutkimustarpeet. Kuntoutusjakson ohjelman sisällössä on tärkeää huomioida kuntoutuja fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena ja omaksua kuntoutujakeskeinen orientaatio ohjaus- ja opetustilanteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Vaikuttavuustutkimuksissa on otettava huomioon myös terveystaloudellinen ulottuvuus. Kiitokset Kiitokset dosentti Leena Koululle, joka on osallistunut tutkimuksen suunnitteluun ja antanut käyttöön dermatologisen osaamisensa.
19 19 Kirjallisuus 1 Snellman E. Heliotherapy of Psoriasis. An Experimental and Clinical Study. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen julkaisuja, ML: Snellman E., Lauharanta J., Reunanen A. ym. Effect of heliotherapy on skin and joint symptoms in psoriasis: a 6-month follow-up study. Br J Dermatol 1993; 128: Mørk C. & Wahl A. Improved quality of life among patients with psoriasis after supervised climate therapy at the Canary Islands. J Am Acad Dermatol 2002; 47: Mørk C., Özek M. & Wahl A. Psoriasis og psoriasisartritt - er sydenopphold behandling eller velferstilbud? Tidsskr Nor Lægeforen. 2004; 124: Forseth KØ. Utenlandsbehandling av pasienter med revmatisk sykdom. Tidsskr Nor Lægeforen 2007; 127: Puolakka K., Kautiainen H., Möttönen T. ym. Cost of Finnish statutory inpatient rehabilitation and its impact on functional and work capacity of patients with early rheumatoid arthritis: experience from the FIN-RACo trial. Scand J Rheumatol 2007; 36: Fries J.F. The assessment of disability: From first to future principles. Br J Rheumatol 1983; 22 (suppl.): Sintonen H. The 15 D measure of health-related quality of life. Properties and applications. Ann Med Aalto A-M., Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina - Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Helsinki: Stakes, Tutkimuksia Schmitt J. & Wozel G. The Psoriasis Area and Severity Index is the Adequate Criterion to Define Severity in Chronic Plaque-Type Psoriasis. Dermatology 2005; 210:
20 20 11 Beckin depressiokysely. Saatavissa www-muodossa ko.pdf 12 Tuomi J. & Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi Hays RD & Morales LS. The RAND-36 measure of health-related quality of life. Annals of Medicine 2001; 33: Rissanen P. & Aalto A-M. Yhteenveto kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnista. Teoksessa Kannattaako kuntoutus? Asiantuntijakatsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. 2002; Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen raportteja Zacharie H., Zacharie R., Blomqvist K. ym. Quality of Life and Prevalence of Arthritis Reported by 5795 Members of the Nordic Psoriasis Associations. Teoksessa Jan A. Monsbakken, Hugh Zacharie ja Robert Zacharie (toim.) Quality of Life in Nordic Patients with Psoriasis. The NORDPSO Study. Ballerup, Denmark: LEO Pharma. 2004:
21 21 English summary The effects of climate therapy on people with psoriatic arthritis Background In Finland, around people suffer from psoriatic arthritis. Psoriatic arthritis usually exists together with skin psoriasis, but can also be found without it. Psoriatic arthritis belongs to the group of spondyloarthropathy rheuma diseases. Ineffective treatment can lead to permanent changes in joints and restrictions in work and functional capacity. Methods This study is a six-month follow-up on effects of a three-week-long rehabilitation period on people with psoriatic arthritis. The climate therapy was carried out in the Canary Islands. 71 people participated in the study. The Visual Analogue Scale (VAS) was used to measure pain in joints, general condition and ability to work and PASI for the measurement of severity of skin lesions. RAND-36 and 15 D(imensional), the Health Assessment Questionnaire (HAQ) and Beck s depression inventory (BDI) were used to measure quality of life. In addition, 12 persons were interviewed to find out the effects that climate therapy has on patients physical, mental and social functional capacity. Results Compared with the baseline the change in the participants joint pain and general condition (VAS) was statistically significant during the whole of the follow-up. The participants self-evaluated work capacity (VAS) improved statistically significantly during the climate therapy. The difference was still significant after six months. The generic life quality indicator RAND-36 showed positive effects in most of the studied areas through the follow-up. A slight decrease in direct health care costs was observed. The participants felt that the therapy provided support for various areas of their functional capacity. Conclusions RAND-36 shows that the quality of life of psoriatic arthritis patients is worse than that of others in the same age and sex groups in the population. Climate therapy has a statistically significant effect on most of the RAND-36 dimensions, as well as on the joint pain and the patients general condition. Chronically ill persons need some mode of
22 22 support on a regular basis to sustain their working capacity. This study was carried out without a control group. Therefore, the results are to be viewed as preliminary. Further research is needed to find out climate therapy s efficiency compared with that of other rehabilitation methods. SONJA BÄCKMAN, The Finnish Psoriasis Association, sonja.backman@psori.fi HEIKKI HURRI HANNU KAUTIAINEN LEENA PAIMELA MIRJA-LIISA RONTU Englanninkielisen tekstin tarkastaja: lääketieteen opiskelija Kristian Schone, Tarton yliopisto
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotEnemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotKuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
LisätiedotGAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta
GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotOnko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?
Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5
LisätiedotNivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015
Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoitolinjat Kokonaisvaltainen sekä nivel- että ihosairauden hoito Tulehduksen kontrollointi, oireiden
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Mickael Parviainen LT, kirurgi, ortopedi Esityksen sisältö Aineiston kuvaus Varusmiespalvelun
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotPelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016
Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Jonna Koivisto Tutkija Game Research Lab Prof. Frans Mäyrä Tutkimusta mm. liikuntaa ja terveyttä edistävien
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotGreen carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi
Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita
LisätiedotGOOD WORK LONGER CAREER:
Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between
LisätiedotLiitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot.
Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot. Mittari FIM FSQ AMPS WMFT BBS FAC 10m r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo)
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ
Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn
LisätiedotSOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA
liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotPerusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)
SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus
LisätiedotToimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa
Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä
LisätiedotOSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.
OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.2009 ESITYKSEN TEEMAT 1.Ryhmien lähtökohdat 2.Asiakkaiden alkutilanteita
LisätiedotOMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti
OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille Tutkimus kuntoutuspalvelusta Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena 1. Kuntoutuksen toteutus
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia 1 Vertailutiedon käyttö kuntoutumista edistävän hoitotyön ohjauksessa kotihoidossa laitoshoidossa RAI-seminaari johtajille Helsingissä14.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotKaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli
Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotRavitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu
LisätiedotIkäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne
11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
LisätiedotPsoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus, PsoriLife-tutkimus
Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus, PsoriLife-tutkimus Markku Pekurinen ja Ulla Tuominen, Stakes Mirja-Liisa Rontu, Sonja Bäckman ja Ritva Siikamäki, Psoriasisliitto 7.6.2007 Psoriasiksen
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina. Kuntoutuspäivät Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen
Sopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina Kuntoutuspäivät 6.6.2019 Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen 1 Esityksen rakenne Selvityksen tausta Kurssimuodon kuvaus Selvityksen tavoitteet Aineisto
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
LisätiedotToimintakykyä arvioitava
ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotKun aika ei hoida! Finlandia-talo
Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Masennuksen merkitys Veli-Pekka Valkonen, ylilääkäri 6.5.2015 Oikeus hyvinvointiin Mistä syistä eläköidytään? Päivitetty: 30.4.2015 - Anna palautetta tai kysy Seuraava
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotHYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö
HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotLAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA
LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
LisätiedotKnowledge expectations from the perspective of aged dialysis patients
Knowledge expectations from the perspective of aged dialysis patients Mirkka Rantanen, RDH, MNS-student 1 Tapio Kallio, RN, MNSc 3 Kirsi Johansson, RN, PhD, Coordinator 1,2 Sanna Salanterä,RN, PhD, Professor
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotAlueellinen yhteistoiminta
Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotVajaakuntoisuus työllistymisen esteenä
Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotKotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen
Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali
LisätiedotValkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä
LisätiedotJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU
Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?
ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien
LisätiedotUusi kipu- ja toimintakykymittari PTA
Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
Lisätiedot