KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010
|
|
- Teija Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesistöosasto/RO Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia pieniä tai pienehköjä järviä. Järvet sijaitsevat Sikojoen valuma-alueella (35.217) ja muodostavat kaksi Sikojokeen laskevaa järviketjua. Toisen järviketjun muodostaa Ylinenjärvi-Keskinenjärvi-Sikojärvi kokonaisuus, josta Tampereen Pyhäjärveen laskeva Sikojoki saa alkunsa. Toisen järviketjun muodostaa Pulkajärvi-Keskisenjärvi-Koivistonjärvi kokonaisuus, joka laskee Koivistonjärvestä laskevaa ojaa myöden Sikojokeen. Järvien valuma-alue on etenkin ylempien järvien osalta varsin metsäinen, mutta järviketjujen alaosilla pelto-alan osuus kasvaa selvästi. Peltoalan kasvu lisää järviin kohdistuvaa haja-kuormitusta ja heikentää veden laatua. Myös haja- ja vapaa-ajan asutusta on runsaasti etenkin Ylisenjärven ja Keskisenjärven rannoilla. Varsinaista pistekuormitusta tutkimusjärvien valuma-alueella on ainoastaan vähän. Pirkkalan suljetun ja maisemoidun kaatopaikan suotovesiä kulkeutuu Pulkajärven ja Keskisenjärven väliseen ojaan, mutta kuormitus on ollut kaatopaikan suunnalta viime vuosina erittäin vähäistä. Väliaikaista pistemäistä kuormitusta on aiheutunut myös Pirkkalan Golf-kentän laajennustöistä, joita on suoritettu Keskisenojan ja Koivistonjärven rannoilla. Keskisenkulman pikkujärvet ovat pääosin pienehköjä ja humuspitoisia järviä. Veden laatu heikkenee ketjun alaosan järvissä selvästi ketjun yläosan järviin verrattuna. Veden laadun heikkeneminen johtuu ennen kaikkea haja-kuormituksen lisääntymisestä. Järvillä on suuri virkistyskäyttöarvo, sillä Ylisenjärven ja Keskinenjärven rannoilla on runsaasti vapaaajan asutusta. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. tutki Ylisenjärven, Keskinenjärven, Pulkajärven, Keskisenjärven ja Koivistonjärven veden laadun lopputalvella ja loppukesällä 21 Pirkkalan kunnan toimeksiannosta. Lisäksi tutkittiin Vähäjärven veden laatua. Petkelejärvestä on talvinäytteet. Näytteet otettiin järvien syvimmiltä kohdilta, jotka on merkitty selvityksen liitteenä olevaan karttaan. ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere
2 2 Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 25. Tutkimuksen kohteena olleista järvistä löytyy aiempaa vedenlaatutietoa myös Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tietokannoista sekä ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta. Vedenlaatutulokset ovat selvityksen liitteenä. 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT Joulukuu 29 oli niukkavalumainen. Pakkaskausi alkoi kuun alussa jäätäen välittömästi pienemmät järvet. Pakkaset jatkuivat ja kiristyivät joulun tienoilla. Pakkaskausi kesti maaliskuulle ilman suojasäitä. Lunta satoi talven aikana varsin runsaasti. Sää lämpeni jo maaliskuussa, mutta lumien sulaminen alkoi vasta kuun lopulla, jolloin päivälämpötilat olivat selvästi plussalla. Huhtikuun alussa sää lämpeni huomattavasti ja lumet alkoivat huveta nopeasti. Yöpakkaset ja aurinkoiset päivät hidastivat kuitenkin välillä sulamisvaluntaa. Huhtikuussa satoi normaaliin tapaan niukasti. Toukokuussa satoi normaalia enemmän, minkä seurauksena järvien pinnat kohosivat tulvarajoille sulamisvalumien ja sateiden takia. Valumavesistä saatiin siten keväällä edustavat näytteet. Kesäkuu oli vielä osin epävakainen ja sateita saatiin normaalisti. Heinäkuussa alkoi poikkeuksellisen pitkä hellejakso, jolloin satoi normaalia vähemmän ja haihdunta oli voimakasta. Pintavesien lämpötilat kohosivat jopa asteeseen. Hellekausi jatkui elokuun viimeiselle viikolle saakka. Sateet olivat kuuroittaisia ja alueelliset erot olivat sadannassa suuria. Lokakuussa satoi normaalia vähemmän, joten ojien virtaamat olivat hyvin niukkoja. Pienemmät ojat olivat kokonaan kuivia. Tämä näkyi pieninä virtaamina ja vähäisenä kuormituksena. Marraskuun alkupuolella oli runsaampia sateita ja virtaamat kohosivat hieman. Pakkaset alkoivat kuitenkin kuun puolivälin jälkeen ja pienemmät järvet jäätyivät. Pakkaset voimistuivat 2. päivän jälkeen ja suuremmatkin selät jäätyivät nopeasti. Järvien pinnat jäivät alhaalle, eikä valumaa juurikaan enää tapahtunut. Yhteenvetona vuodesta 21 voidaan todeta, että talvi oli happitilanteen kannalta normaalia vaikeampi. Keväällä valumat olivat runsaita mm. paksun lumipeitteen takia. Kesäkerrosteisuus muodostui jo toukokuun alussa. Keskikesällä pintavesi oli erittäin lämmintä, mikä esti sekoittumista ja ravinteiden pääsyä pintaveteen. Kun valumat olivat vähäisiä, päällysvesi köyhtyi ravinteista, ja levätilanne oli keskimääräistä parempi. Pitkä kerrosteisuus rasitti alusveden happivarastoja, jotka loppuivat kokonaan monissa järvissä. Syksy oli kokonaisuutena niukkavalumainen. Talvi tuli ankarana jo marraskuun puolivälissä. Veden pinnat jäivät alhaalle ja vesimassa varsin lämpimäksi. Talvesta 211 on siten tulossa järvien happitilanteen kannalta normaalia hankalampi.
3 3 mm Tampere, Pirkkala Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 1. Sademäärä kuukausittain vuosina 29 ja 21 sekä vuosien keskiarvo Tampere- Pirkkalan sääasemalla. 3. VEDEN LAATU 3.1 YLINENJÄRVI Ylinenjärvi on pienikokoinen (7,9 ha), mutta kokoisekseen melko syvä (kokonaissyvyys 1 m) järviallas. Ylisenjärven valuma-alue on metsäinen, mutta järven rannat ovat suurelta osin joko vapaa-ajan asuntojen tontteina tai peltoviljelyksessä Lopputalvi Ylisenjärven päällysvesi oli talvella lievästi sameaa, humuspitoista ja voimakkaan ruskeaa. Päällysveden ph oli selvästi happaman puolella ja haponsietokyky (alkaliniteetti) tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet lievästi rehevälle humusjärville tyypillisiä. Ylisenjärven päällysveden happitilanne oli tyydyttävä, mutta jo vesipatsaan puolivälissä happitilanne oli varsin heikko. Pohjan läheinen vesi oli lähes hapetonta. Hapettomuuden aiheuttama sisäinen kuormitus oli jo alkanut, vaikka happi ei ollutkaan ehtinyt kulua aivan loppuun. Sisäisen kuormituksen alkua osoittivat fosforipitoisuuden ja rautapitoisuuden nousu pohjan läheisessä vedessä. Suuria muutoksia ei Ylisenjärven talviaikaisessa tilassa näytä tapahtuneen. Lopputalvella 25 vesipatsaan happitilanne oli päällysvedessä parempi kuin talvella 21, mutta alusvedessä tilanne oli nyt hieman parempi. Todettakoon, että happitilanne vaihtele lopputalvisin hyvin paljon syksyn ja talven sääolojen mukaan. Etenkin jäätalven pituus ja alusveden lämpötila vaikuttavat merkittävästi kulloiseenkin happitilanteeseen. Päällysveden happivarastoja rasitti aikaisempi talven tulo ja syksyn niukkavetisyys.
4 Loppukesä Loppukesällä Ylinenjärven päällysveden ph oli kohonnut ja humusleima vähentynyt keskikesän kuivuuden takia. Hellejakso kerrosti järvet jyrkästi ja happitilanne muodostui alusvedessä huonoksi. Tosin kesällä 25 tilanne oli vieläkin heikompi alusveden ollessa kokonaan hapetonta. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat reheville järville tyypillisiä. Fosforipitoisuuden nousu johtui veden erittäin suuresta leväbiomassasta, mitä osoitti ylireheville vesille ominainen klorofylli-a pitoisuus. Ylinenjärven päällysveden klorofyllipitoisuus oli tutkimusjärvistä selvästi korkein. Kokonaisfosforipitoisuus oli myös korkea (kuvat 2 ja 5). Näkösyvyys oli vain,7 m. Levätuotanto oli kuluttanut typen pintavedestä eli järvi oli fosforirajoitteinen. Rehevyys oli nyt samalla tasolla kuin kesällä 25. Päällysveden hygieeninen laatu oli loppukesällä tyydyttävä, sillä lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi päällysvedessä 63 kpl/1 ml. Ulosteperäinen kuormitus saattaa olla peräisin haja-asutuksen jätevesistä tai esimerkiksi lintujen ulosteista. Veden lämpötilan mukainen harppauskerros sijaitsi neljän metrin tuntumassa ja koko alusvesi oli lähes hapeton. Pohjan tuntumassa veden fosfori- ja rautapitoisuus kohosivat selvästi, mikä osoitti sisäistä kuormitusta. Aikaisempia loppukesän tuloksia Ylinenjärvestä on käytettävissä vuosilta 21 ja 25. Rehevyys oli loppukesällä 25 suurempi kuin 21. Päällysveden rehevyystason nousu johtuu hyvin todennäköisesti limaleväbiomassan voimistumisesta. Limalevä on yleistynyt myös muissa Pirkanmaan humusjärvissä. Vuonna 21 rehevyys oli aavistuksen vähäisempää, mutta yleistilassa ei ollut tapahtunut muutoksia. Myös vesipatsaan happitilanne oli loppukesällä 21 viime vuosia parempi. Vuosina 25 ja 21 happitilanne on ollut huonompi ja näin ollen myös sisäinen kuormitus on ollut voimakkaampaa. Ylinenjärven veden yleislaatuluokka on tyydyttävä/välttävä voimakkaan rehevyyden ja alusveden vähähappisuuden vuoksi. Myös voimakas humusleima alentaa myös osaltaan virkistysarvoa. Järven virkistyskelpoisuusluokka on tyydyttävä. 3.2 KESKINENJÄRVI Ylinenjärven vedet laskevat lyhyen ojapätkän välityksellä Keskinenjärveen. Keskinenjärven rannat ovat mökkitonttien ympäröimät, joten järveen kohdistuva virkistyskäyttöpaine on suuri. Järven pohjois- ja länsirannoilla on myös peltoaluetta. Keskinenjärven pinta-ala on 9,3 hehtaaria ja suurin syvyys noin 4 metriä. Mataluuden vuoksi järvi ei tavallisesti kerrostu kesäaikaan Lopputalvi Lopputalvella 21 Keskisenjärven päällysvesi hapahkoa ruskeasävytteistä humusvettä. Veden ph oli 6,3 ja puskurikyky tyydyttävä. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat humusvedelle lähes luonnontilaiset ja lievästi rehevien järvien tasoa. Ylisenjärven päällysveden ravinnepitoisuuksiin nähden Keskisenjärven pitoisuudet olivat alhaisempia ja humusleima oli lievempi.
5 5 Keskinenjärven mataluudesta huolimatta pohjan läheinen vesi oli hapetonta. Kovin selvää ravinnepitoisuuksien nousua ei pohjalla kuitenkaan todettu. Keskinenjärven lopputalvisessa veden laadussa ei näytä tapahtuneen selviä muutoksia. Tosin järven humusleima ja myös ravinnepitoisuustaso vaihtelee vallitsevan valumatilanteen mukaan. Esimerkiksi talvien 197 ja 1996 tuloksiin verrattuna pinnan läheinen vesi on ollut talvella 25 ja 21 selvästi humuspitoisempaa ja ravinteikkaampaa Loppukesä Loppukesällä Keskinenjärven päällysveden fosforipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin lopputalvella, mikä johtui päällysveden suuresta leväbiomassasta. Päällysveden klorofyllipitoisuuden perusteella levää oli erittäin reheville vesille tyypillisesti (kuva 5). Suurikaan limalevämäärä ei juurikaan näy silmämääräisenä muutoksena, mutta lisääntynyt sameusarvo paljastaa levien läsnäolon (sameus 5, FNU ja näkösyvyys,7 m). Päällysveden klorofyllipitoisuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Keskinenjärven rehevyysluokka oli rehevä, mutta selvästi alhaisempi kuin Ylinenjärvessä. Päällysveden hygieeninen laatu oli loppukesällä tyydyttävä, sillä lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi päällysvedessä 4 kpl/1 ml. Ulosteperäinen kuormitus saattaa olla peräisin haja-asutuksen jätevesistä tai esimerkiksi lintujen ulosteista. Helteisestä säästä johtuen Keskinenjärvi oli normaalista poiketen kerrostunut ja pohjan läheinen vesi oli hapetonta. Merkittävää sisäistä kuormitusta ei kuitenkaan todettu. Aiempia loppukesän vedenlaatutuloksia on Keskinenjärvestä vuosilta 21 ja 25. Suuria muutoksia veden laadussa ei näytä tapahtuneen. Keskinenjärven veden yleislaatuluokka on tyydyttävä. Yleislaatuluokkaa laskee järven suuri leväbiomassa kesäisin. Järven virkistyskelpoisuusluokka on hyvä-tyydyttävä. Ylempänä olevaan Ylinenjärveen verrattuna Keskinenjärven veden laatu on hieman parempi. 3.3 PULKAJÄRVI Pulkajärvi on tutkimusjärvistä syrjäisin ja valuma-alueeltaan luonnontilaisin. Järven pinta-ala on noin 14,7 ha ja suurin syvyys noin 11 metriä. Järven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni, joten vesi vaihtuu Pulkajärvessä hitaasti. Näin ollen suuri osa järveen tulevasta ravinnekuormituksesta sedimentoituu. Pulkajärven valuma-alue on pääosin kallioista metsä-aluetta, jossa ei ole lainkaan peltoa. Järven länsipäässä on ainoastaan muutama vapaa-ajan asunto Lopputalvi Lopputalvella Pulkajärven päällysvesi oli lievästi hapanta, kirkasta ja lievästi ruskeaa humusvettä. Veden puskurikyky oli tyydyttävä ja happitilanne melko hyvä. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat humusvedelle erittäin alhaisia ja karuille vesille tyypillisiä. Pulkajärven happitilanne oli hyvä eikä minkäänlaista sisäistä kuormitusta todettu, sillä fosforipitoisuus oli pohjan lähelläkin alhainen. Aikaisempiin vuosiin verrattuna Pulkajärven veden laatu ei ole juurikaan muuttunut. Lopputalven happitilanne oli hieman parempi kuin talvella 25 ja humusleima oli lievempi.
6 Loppukesä Myös loppukesällä Pulkajärven vesi oli kirkasta ja niukkaravinteista. Näkösyvyys oli 1,9 m, jota voidaan pitää humusjärvelle normaalina. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat karulle järvelle ominaisia. Myös levää esiintyi päällysvedessä niukasti, vaikkakin klorofyllipitoisuus oli lievästi reheville järville ominainen. Klorfyllipitoisuuden perusteella Pulkajärvessä ei esiinny samanlaisia leväongelmia kuin Ylinenjärvessä ja Keskinenjärvessä. Pulkajärven päällysvesi oli humusvesille tyypillisesti lievästi hapanta ja veden puskurikyky oli melko hyvä. Humusleima oli kesällä sama kuin lopputalvella. Pulkajärvi oli tutkimusjärvistä niukkahumuksisin (kuva 4). Päällysveden kemiallisen hapenkulutuksen ja väriarvon perusteella Pulkajärvi luokitellaan mesohumoosiseksi järveksi. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä (fek.kolit 21 kpl/dl). Harppauskerros sijaitsi noin 4 metrin syvyydessä. Jo harppauskerroksessa happitilanne oli heikko, sillä happea todettiin 2,9 mg/l. Pohjalla vesi oli hapetonta. Pohjan läheisyydessäkin ravinnepitoisuudet pysyivät kuitenkin melko alhaisina, vaikka rautaa oli liuennut sedimentistä jo selvästi. Alusveden happivaje/hapettomuus on kerrostuville humusjärville luonnollinen ilmiö humuksen happea kuluttavan vaikutuksen vuoksi. Aikaisempia loppukesän tuloksia Pulkajärvestä löytyi ainoastaan vuosilta 1988 ja 25. Näihin verrattuna veden laatu ei ole oleellisesti muuttunut. Myös aikaisemmin alusvesi oli niukkahappinen ja pohjan läheinen vesi oli hapetonta. Päällysveden ph on vuodesta 1988 hieman kohonnut ja puskurikyky parantunut. Päällysveden ravinnetaso on pysynyt samana. Pulkajärven veden laatua voidaan pitää luonnontilaisena. Kirkkaisiin järviin verrattuna yleislaatuluokkaa kuitenkin heikentää veden tummuus ja alusveden ajoittainen hapettomuus. Pulkajärven veden yleislaatuluokka onkin hyvä-tyydyttävä. Virkistyskelpoisuusluokka on erinomainen-hyvä. 3.4 KESKISENJÄRVI Pulkajärvestä alkunsa saava vesireitti jatkuu noin kilometrin mittaisen ojan välityksellä Keskisenjärveen. Keskisenjärveen laskevaan ojaan suotautuu vesiä Pirkkalan suljetulta kaatopaikalta. Keskisenjärvi on pienikokoinen (5,2 ha) ja matalahko (suurin syvyys noin 4,5 m) järvi. Järven rannalla on joitakin vapaa-ajan asuntoja ja koillisrannalla myös peltoaluetta. Muutoin järven valuma-alue on metsäinen Lopputalvi Lopputalvella Keskisenjärven päällysvesi oli lievästi sameaa, lievästi rehevää ja mesohumoosista. Päällysveden laatu oli selkeästi huonompi kuin Pulkajärvessä. Sähkönjohtavuus oli korkeampi, samoin typpipitoisuus ja myös fosforia oli enemmän. Nämä muutokset viittaavat kaatopaikan suotovesien vaikutukseen. Päällysveden puskurikyky ph muutoksia vastaan oli hyvä. Happitilanne oli Keskisenjärvessä erittäin heikko. Happea oli vain pintavedessä ja siinäkin vain 1,6 mg/l. happitilanteen heikkous oli jo uhkana kalakannalle. Myös sisäinen kuormitus oli käynnistynyt. Fosforipitoisuus oli pohjalla kolminkertaistunut. Aiempia tuloksia Keskisenjärvestä on vuosilta 1977, 1996 ja 25. Päällysveden ph ja puskurikyky näyttävät tasaisesti nousseen vuoden 1977 arvoista. Ravinnepitoisuustasossa on myös loiva nouseva
7 7 suuntaus. Pohjan läheisen veden happitilanne on ollut heikko jo aiemminkin, mutta talvella happitilanne oli kokonaisuutena seurannan heikoin. Heikkoon tilanteeseen on voinut vaikuttaa entisen kaatopaikan suunnasta tullut valuma (myös laajat hakkuut voivat liata järviä) Loppukesä Loppukesällä Keskisenjärven päällysveden rehevyys oli huomattavasti voimakkaampaa kuin yläpuolisen Pulkajärven. Klorofyllipitoisuus oli mm. yli kolminkertainen. Rehevyystason kohoamisesta johtuen vedessä oli sameutta ja näkösyvyys (1,1 m) oli alhainen. Päällysveden happamuustaso oli lähes neutraali ja haponsietokyky hyvä. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä (fek.kolit 8 kpl/dl). Keskisenjärvi oli lämpötilakerrostunut, sillä lämpötilaeroa pinnan ja pohjan välillä oli 1 C. Päällysveden happikyllästysaste oli hyvä (79 %), mutta jo 3 metrin syvyydessä esiintyi voimakasta happivajetta. Pohjan läheinen vesi oli hapetonta. Merkittävää sisäistä kuormitusta ei loppukesällä kuitenkaan havaittu. Vuoteen 25 verrattuna kesätilanne oli selvästi perempi, talvitilanne taas selväti huonompi. Mikäli Keskisenjärven veden laatua verrataan yläpuoliseen lähes luonnontilaiseen Pulkajärveen, veden laatu on muuttunut selvästi huonommaksi. Muutos huonompaan näkyy myös verrataessa tuloksia vuoteen 25. Keskisenjärven yleislaatuluokka on tyydyttävä-välttävä ja virkistyskelpoisuusluokka tyydyttävä. 3.5 KOIVISTONJÄRVI Koivistonjärvi on pinta-alaltaan pieni järviallas (4,2 ha), jonka suurin syvyys on noin 4 metriä. Keskisenjärvestä Koivistonjärveen laskevan ojan sekä Koivistonjärven itäpuolen rannoille rakennettiin ainakin loppukesän 25 näytteenottoaikana Pirkkalan golf-kenttää. Tästä aiheutui selviä vaikutuksia Koivistonjärven veden laatuun. Koivistonjärven veden laatuun vaikuttavat myös järven ympärillä olevat peltoalueet, joita on varsin runsaasti Lopputalvi Lopputalvella Koivistonjärven päällysvesi oli lievästi sameaa, väriltään tummaa ja lievästi hapanta. Näkösyvyys oli,9 metriä, joka oli samaa tasoa kuin yläpuolisissa Keskisenjärvessä (kuva 1). Myös päällysveden ravinnepitoisuudet olivat moninkertaisia yläpuolisiin järviin verrattuna. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin reheville järville ominainen (kuva 2). Myös typpeä esiintyi selvästi enemmän kuin muissa tutkimusjärvissä (kuva 3). Ravinnepitoisuusnousujen ohella selvää kuormitusvaikutusta osoitti veden myös elektrolyyttipitoisuuden nousu yläpuolisiin järviin verrattuna. Koivistonjärven happitilanne oli lopputalvella voimakkaasti heikentynyt, sillä päällysvedessä happipitoisuus oli vain,83 mg/l ja happikyllästysaste ainoastaan 6 %. Näin alhainen happipitoisuus on uhka kalakannalle. talveen 25 verrattuna happitilanne oli selvästi heikompi. Voimakasta savisameutta ei nyt havaittu Loppukesä Loppukesälläkin Koivistonjärven päällysvesi oli sameaa. Näkösyvyys oli ainoastaan,6 m. Humusta päällysvedessä esiintyi vain hiukan enemmän kuin yläpuolisissa järvissä (kuva 4).
8 8 Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat korkeita ja jopa moninkertaisia ylempien järvien pitoisuuksiin verrattuna (kuvat 3 ja 4). Fosforipitoisuus oli erittäin reheville järville tyypillinen. Veden klorofyllipitoisuus oli reheville vesille ominainen. Päällysveden hygieeninen laatu oli selvästi heikompi kuin yläpuolisissa järvissä, sillä lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi 98 kpl/1 ml. Veden hygieeninen laatuluokitus oli välttävä. Päällysveden happitilanne oli välttävä, koska siinäkin oli havaittavissa selvää happivajetta (kyll.% 58). Aiempia vedenlaatutuloksia Koivistonjärvestä on vuosilta 1993 ja 25. Koivistonjärven vesi oli jo syksyllä 1993 varsin runsasravinteista, sillä kokoomanäytteen veden kokonaisfosforipitoisuus oli 59 µg/l. Pääosa fosforista oli liukoisessa fosfaattimuodossa, eikä savipartikkeleihin sitoutuneena. Selvästi kohonneet ravinnepitoisuudet viittasivat kuitenkin jo vuonna 1993 selvään hajakuormituksen vaikutukseen. Rehevyys oli voimakkainta vuonna 25, jolloin siihen vaikutti golfkentän työmaa. Rehevyystaso on pysynyt kuitenkin korkeana myös vuonna 21. Koivistonjärven veden laatu oli tutkimusjärvistä selvästi heikoin. Veden yleislaatuluokka ja virkistyskelpoisuusluokka olivat välttäviä. 4. YHTEENVETO Keskisenkulman pienten järvien veden laatu tutkittiin Pirkkalan kunnan toimeksiannosta kevättalvella ja loppukesällä 21. Järvet sijaitsevat samalla vesistöalueella ja muodostavat kaksi ojien välityksellä olevaa järviketjua. Järvien perustyyppi on ruskeavetinen humusjärvi. Seuraavissa kuvissa on vertailtu järvien keskinäistä veden laatua sekä vuosien 25 ja 21 tilannetta. Näkösyvyys on puhtaissa humusjärvissä 1-3 metriä. Hyvin ruskeissa järvissä näkösyvyys on vain metrin luokkaa. Myös sameus ja rehevyys laskevat näkösyvyyksiä. Ruskeimpia ja pienimmän näkösyvyyden omaavia olivat Ylinenjärvi ja Keskinenjärvi. Koivistonjärvessä oli myös sameutta ja rehevyyttä. Humusleima oli vähäisin Pulkajärvessä ja Keskinenjärvessä ja niissä näkösyvyys oli suurin (kuvat 1 ja 2). Suuria muutoksia ei ole vuoteen 25 verrattuna tapahtunut. m Ylinenjärvi Keskinenjärvi Pulkajärvi Keskisenjärvi Koivistonjärvi,5 1 1,5 2 2,5 3 talvi 25 talvi 21 kesä 25 kesä 21 Kuva 1. Keskisenkulman pikkujärvien näkösyvyydet (m) vuosina 25 ja 21.
9 9 mg O 2 /l 3 25 talvi 25 talvi 21 kesä 25 kesä Ylinenjärvi Keskinenjärvi Pulkajärvi Keskisenjärvi Koivistonjärvi Kuva 2. Keskisenkulman pikkujärvien päällysveden (1 m) kemiallinen hapenkulutus (COD(Mn)) vuosina 25 ja 21. Pintavedessä oli happivajetta kaikissa järvissä. Normaali pintaveden happipitoisuus on lopputalvella 1-12 mg/l. Kesällä happea on yleensä 8-1 mg/l. Happipitoisuuteen vaikuttaa mm. rehevyys ja etenkin vesitilanne. Heikko vesitilanne näkyi talvella selvästi vuotta 25 alempina happipitoisuuksina. Keskisenjärvwen ja Koivistonjärven happitilanne oli jopa huono (kuva 3). Kesällä happivaje jää vähäisemmäksi. Koivistonjärvessä sitä kuitenkin oli. Pohjalla vesi oli kaikissa järvissä hapetonta tai vähähappista kerrosteisuuskausien lopulla. mg/l talvi 25 talvi 21 kesä 25 kesä Ylinenjärvi Keskinenjärvi Pulkajärvi Keskisenjärvi Koivistonjärvi Kuva 3. Keskisenkulman pikkujärvien pintaveden happipitoisuudet vuosina 25 ja 21. Fosforipitoisuuden perusteella selvästi rehevin oli Koivistonjärvi (kuva 4). Loppukesällä fosforia oli yllättävän runsaasti myös Ylinenjärvessä ja Keskinenjärvessä. Fosforipitoisuutta kohotti runsas leväbiomassa (kuva 6). Typpipitoisuudet olivat normaalitasolla (4-6 µg/l) lukuun ottamatta Koivistonjärveä (kuva 5), johon tulee hajakuormaa pelloilta ja mahdollisesti myös golfkentän suunnalta.
10 1 µg P/l talvi 25 talvi 21 kesä 25 kesä 21 erittäin rehevä rehevä lievästi 1 karu Ylinenjärvi Keskinenjärvi Pulkajärvi Keskisenjärvi Koivistonjärvi Kuva 4. Keskisenkulman pikkujärvien päällysveden (1 m) fosforipitoisuus ja sen perusteella määritetty rehevyystaso vuosina 25 ja 21. µg N/l talvi 25 talvi 21 kesä 25 kesä Ylinenjärvi Keskinenjärvi Pulkajärvi Keskisenjärvi Koivistonjärvi Kuva 5. Keskisenkulman pikkujärvien päällysveden (1 m) kokonaistyppipitoisuus vuosina 25 ja 21. klorof.-a ylirehevä erittäin rehevä rehevä lievästi rehevä Ylinenjärvi Keskinenjärvi Pulkajärvi Keskisenjärvi Koivistonjärvi Kuva 6. Keskisenkulman pikkujärvien päällysveden (-2 m) klorofyllipitoisuus ja sen perusteella arvioitu rehevyystaso loppukesällä 25 ja 21.
11 11 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Limnologi Reijo Oravainen LIITTEET: Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta TIEDOKSI: Pirkanmaan ELY-keskus
12
13
Pirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018
Pirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018 Riina Ruususaari RAPORTTI 2019 nro 180/19 Pirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018 Tutkimusraportti nro 180/19, 11.1.2019 Ruususaari, R. 2018. Pirkkalan järvitutkimukset
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotRAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA
Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus
LisätiedotKAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014
Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset
SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotHARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006
HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.10.2007 Kirje nro 651 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 2 3.1 Iso-Tappuri... 2 3.2 Kivikesku... 3 3.3 Koukkujärvi... 4 3.4 Pikku-Koukkujärvi... 4 3.5 Sanasjärvi...
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 1 2.1 Iso-Inha... 1 2.2 Onkemäenjärvi... 2 2.3 Pikku-Inha... 3 2.4 Pyhäjärvi, Vakkalanselkä... 3 2.5 Ruokojärvi... 4 2.6 Suonojärvi... 4 2.7
LisätiedotALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008
1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotPIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007
Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SÄÄ- JA VALUMAOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 3 3.1 Iso Oravajärvi... 3 3.2 Kivilahtijärvi...
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004
1 th Hell 15.10.2004 Kirje no 671 KARHOISMAJAN VESIREITTIEN KUNNOSTUSYHDISTYS RY KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004 SISÄLLYSLUETTELO:
LisätiedotHausjärven järvitutkimukset vuonna 2018
Liite nro 6 16.1.2019 Ympla 13 Hausjärven järvitutkimukset vuonna 2018 Riina Ruususaari RAPORTTI 2018 nro 1009/18 Hausjärven järvitutkimukset vuonna 2018 Tutkimusraportti nro 1009/18, 28.11.2018 Ruususaari,
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
LisätiedotKAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 2012 JA 2014 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU
Vesistöosasto/RO 15.1.214 Kirjenumero 814/14 Tammelan kunta Kaukjärvi kirkkaammaksi-hanke Jenni Kemppi Hakkapeliitantie 2 313 TAMMELA KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 212 JA 214
LisätiedotSIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006
No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN
LisätiedotJuurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017
1 / 9 LAUSUNTO A 3876 27.9.2017 Yara Suomi Oy PL 20 Tiedoksi: 71801 SIILINJÄRVI Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta / Ympäristötoimisto Siilinjärven kunta Kolmisopen kyläyhdistys Tekninen osasto
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotCOOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN
28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotVihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016
28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotKARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013
LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET
LisätiedotLähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon
Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS
LisätiedotLammaslammen vedenlaatu vuonna 2017
Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Näytteenotto... 3 3. Ilmastus vuonna 217... 3 4. Sääolosuhteet sekä virtaama- ja näkösyvyyshavainnot...
LisätiedotKVVY. Tampereen kaupunki VUONNA 2016 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU. Marika Paakkinen Kirjenro 424/17.
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 Tampereen kaupunki VUONNA 2016 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU Marika Paakkinen 20.3.2017 Kirjenro 424/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotMetsä Tissue Oyj Mäntän tehdas
Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...
LisätiedotSammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014
7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet
LisätiedotHARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 411/2018 Jennifer Holmberg ja Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan
LisätiedotSelvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka
Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ
LisätiedotLUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2018
LUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 1/1 Jennifer Holmberg ja Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 AINEISTOT JA MENETELMÄT
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotPURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39
PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. HYDROLOGISET TIEDOT... 1 3. VEDEN LAADUN ARVOSTELUPERUSTEET... 2 4. JÄRVILAUSUNNOT... 4 4.1 HÄMEENLINNAN A (35.233)...
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotKarkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018
3.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Karkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018 Karkkilan Kovelonjärvi on pieni järvi, pinta-alaltaan noin eli 15 ha (0,15 km 2 ) ja kuuluu Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
Lisätiedot