heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA LOPPURAPORTTI

2 heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA Johdanto 1 Visio 2 Tavoitteet 3 Toiminta 4 Tulokset 8 Kehittämisen jatkaminen 14 Ohjelman hankkeet 15 Kirjallisuus 26 Lisätietoja 29

3 JOHDANTO Liikenne- ja viestintäministeriö on tukenut joukkoliikenteen kehittämishankkeita jo vuosia merkittävällä panostuksella. Vuosina toiminut henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI-ohjelma on koordinoinut erityisesti liikenteen telematiikkaa hyödyntävien joukkoliikenteen kehityshankkeiden välistä yhteistyötä ja samalla vastannut tiedon vaihdosta eri hankkeiden välillä. Tähän loppuraporttiin on koottu HEILI-ohjelman keskeiset tulokset. Raportti antaa lukijalleen kuvan siitä, miten henkilöliikenteen informaatiojärjestelmät ovat kehittyneet ohjelman toiminta-aikana. Raportin lopussa on lueteltu ohjelmassa mukana olleet yksittäiset hankkeet. Osa hankkeista on toteutettu HEILI-ohjelman ulkopuolella alan toimijoiden omana työnä. Loppuraportin on koonnut ohjelman koordinaattori Juhani Vehviläinen Jussa Consultingista. Hänen lisäkseen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Sabina Lindström, Armi Vilkman ja Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Yksittäisten hankkeiden kuvaukset on kirjoitettu hankkeiden tuottaman aineiston pohjalta. 1

4 VISIO HEILI ohjelman vision tehtävä on kuvata tavoitetila siitä, miten tiedotus vuonna 2006 palvelee matkalaisia. Vision pohjalta määriteltiin ohjelmakokonaisuudelle tärkeimmät tavoitteet ja tehtävät, jotta tavoitetila saavutetaan vuoden 2001 tilanteesta lähtien. Visio 2006 Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti valitsemastaan lähteestä tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen itselleen sopivat kulkutavat, reitin ja matkustusajankohdan ja matkan eri vaiheissa pystyäkseen tekemään matkan mukavasti ja varmasti sekä tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan olosuhteiden mukaan. Visio toteutuu, kun osapuolet muodostavat yhdessä tiedotuspalveluja tuottavia palveluketjuja, joissa toimintamallit ja osapuolien roolit ovat selvät. Vision sisältö tarkentuu ja selittyy seuraavasti: Vision lähtökohtana on tehdä matkustamisesta helpompaa ja sujuvampaa. Edellytyksenä tälle on helposti saatava ja luotettava liikenneinformaatio osana koko liikennejärjestelmää. Visio tavoitetila kuvaa vuotta Vuonna 2006 on kulunut kaksi vuotta Henkilöliikenteen info-ohjelman päättymisestä. HEILI-ohjelmassa toteutettiin tärkeimmät laajamittaiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi. Eri väestöryhmien tarpeet ja mahdollisuudet otetaan palveluiden suunnittelussa huomioon siten, että kuka tahansa saa tarvitsemansa tiedot. Palvelut voidaan yksilöidä kullekin käyttäjälle erikseen siten, että käyttäjä saa vain itselleen olennaista tietoa. Palveluissa otetaan huomioon myös alueellisten erojen ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet. Liikenteen tiedotuspalvelut on yhdistetty tai linkitetty niin tiiviisti yhteen, että käyttäjä saa valitsemastaan lähteestä koko matkaketjusta ja vaihtoehtoisista kulkutavoista tarvitsemansa tiedot. Jakelukanavia, joista tietoja saadaan, on useita. Palveluista matkalaiset saavat tarvittavat liikennetiedot esimerkiksi reiteistä, eri liikennemuodoista ja näiden yhteiskäytöstä, aikatauluista, liikenteestä ja olosuhteista luotettavasti ja ajantasaisesti. Päätöksen teko itselle sopivimmista matkustustavoista jää matkustajalle. Matkalaisten tietotarpeet ja soveltuvat palvelut ovat jonkin verran erilaisia matkaketjun eri vaiheissa: ennen matkaan korostuu reitinsuunnittelun ja aikataulutietojen tarve ja matkan aikana ajantasaisen liikenne- ja häiriötilannetietojen tarve. Vision mukaisten palveluiden toteuttamisessa tarvitaan useiden osapuolien yhteistyötä. Yhteistyössä eri osapuolien roolien eli esimerkiksi tehtävien, vastuiden, rahoituksen ja korvauksien on oltava mahdollisimman selvät. Useiden osapuolten hankkeiden ja järjestelmien kokonaisuuden yhteentoimivuuden varmistaminen vaatii yhteisesti sovittuja toimintamalleja. Palveluiden ja järjestelmien tulee perustua yleiseen avoimeen arkkitehtuuriin ja standardiratkaisuihin sekä lainsäädäntöön. 2 heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA

5 TAVOITTEET HEILIn tavoitteena oli kehittää matkustajille annettavaa informaatiota ja informaatiopalveluja sekä yksilö- että joukkoliikenteessä kaikki liikennemuodot kattaen. Erityisesti haluttiin panostaa palvelujen vaatimien tieto- ja tiedonvälitysjärjestelmien kehittämiseen. HEILIn tehtävänä oli edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tavoitteena oli varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjun tarvittavat osat toteutuvat. Lisäksi ohjelman toivottiin edistävän uusien palvelutuottajien ja innovatiivisten palveluiden kehittymistä. Ohjelmalla pyrittiin ohjaamaan työnjakoa päällekkäisyyksien välttämiseksi ja kertyneiden kokemusten siirtämiseksi muiden hyödyksi. Vision toteutuminen edellyttää, että matkustajainformaation palveluketjujen eri osat ovat olemassa ja toimivat. Henkilöliikenteen info-ohjelman tavoitteena oli varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Rahoituksen avulla työtä ohjattiin tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin ja jaettiin samalla hankkeisiin osallistuvien tahojen kanssa palveluiden toteuttamiseen liittyviä riskejä. Matkustajainformaation kehityksen tulee tapahtua koordinoidusti kohti yhteentoimivaa tiedotusjärjestelmää, joka vastaa käyttäjien tarpeita ja tuottaa liikennepoliittisten tavoitteiden mukaisia vaikutuksia. Ohjelmalla pyrittiin ohjaamaan työnjakoa, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään ja eri hankkeissa tehtävän työn kokemukset saadaan siirrettyä myös muiden hyödyksi. Lisäksi tavoitteena oli edistää osapuolien yhteistyötä ja varmistaa järjestelmien yhteentoimivuus. TAVOITTEET 3

6 TOIMINTA HEILI-ohjelma käynnistyi lokakuussa vuonna 2001 ja jatkuu vuoden 2004 loppuun. HEILI vastasi toimintaaikanaan myös liikenne- ja viestintäministeriön liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehittämisohjelman (FITS) hankealueen 5, matkustajainformaatio, toiminnasta. Liikenteen tiedotuspalveluiden toteuttamista pidettiin kuitenkin niin tärkeänä ja laajana alueena, että sitä varten perustettiin oma ohjelma, joka laajensi FITSin matkustajainformaatio-hankealueen omaksi ohjelmakseen ja joka vastasi samalla FITSin hankealueen 5 toiminnasta. Käytännön työn suuntaamiseksi ohjelma jaettiin viiteen itsenäiseen tavoitealueeseen, joilla kuvattiin kokonaisuutena, mitä palveluketjun osia tai toimintoja ohjelmassa toteutetaan ja kehitetään. Kullekin tavoitealueelle asetettiin toimintokohtaiset tavoitteet ja tulosodotukset. Tarpeet ja vaikutukset Toteuttettavat palvelut ja järjestelmät palvelevat käyttäjien tarpeita ja niillä saavutetaan halutut vaikutukset. Joukkoliikennetiedot Matkustajainformaatiossa tarvittavat tiedot ovat kattavasti olemassa ja palveluiden saatavilla. Henkilöliikenteen tiedotuspalvelut Ennen matkaa ja matkan aikana matkustajilla on käytettävissä tarpeita vastaavat tiedotuspalvelut. Joukkoliikenteen häiriönhallinta Häiriötilanteita syntyy mahdollisimman vähän ja häiriötilanteet hoidetaan yhteistyössä tehokkaasti. Toimintamallit ja säännöt Palvelut toimivat taloudellisesti ja organisatorisesti kestävällä tavalla ja ne perustuvat yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin ja sääntöihin. Kuva 1. Ohjelman tavoitealueet 4 heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA

7 Ohjelman etenemistä seurasi ja johti HEILIn johtoryhmä, joka kokoontui 2 3 kertaa vuodessa. Johtoryhmässä olivat edustettuina Liikenne- ja viestintäministeriö, Ratahallintokeskus, Tiehallinto, Ilmailulaitos, Kuntaliitto, Suomen Paikallisliikenneliitto, Suomen Taksiliitto, Linja-autoliitto, Ficom, VR Osakeyhtiö, Matkahuolto, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ja Tampereen kaupunki. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Harri Cavén liikenne- ja viestintäministeriöstä. HEILI-ohjelman koordinaattorina toimi Juhani Vehviläinen Jussa Consultingista. Käytännön toimintaa ohjasi työvaliokunta ja käytännön asioista vastasi ohjelman koordinaattori. Työvaliokunnan vetäjänä toimivat liikenneneuvos Seppo Öörni ( saakka) ja yli-insinööri Armi Vilkman-Vartia ( lähtien). Työvaliokuntaan kuuluivat liikenneja viestintäministeriön henkilöliikenneyksikön vastaavat virkamiehet sekä FITS-ohjelman koordinaattori. TOIMINTA 5

8 Ohjelman hankkeet valittiin kolmella tavalla: 1. Ohjelma käynnisti itse ohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä kaikkia liikennemuotoja koskevia hankkeita (tarjouspyyntömenettely). 2. Eri osapuolet toivat ohjelmaan omia, käynnissä ja suunnitteilla olevia tärkeimpiä hankkeitaan. 3. Ohjelma järjesti kolme avointa hankehakua. Kullakin hakukierroksella pyrittiin painottamaan hakuja siten, että hankkeet tukivat kunkin tavoitealueen kehityksen ja toimintojen painotuksia. TAVOITEALUE Henkilöliikenteen tiedotuspalvelut Joukkoliikenteen häiriöhallinta Joukkoliikennetiedot ja niiden saatavuus Painopisteet Matkan suunnittelupalveluiden toteuttaminen Ajantasaisten ja häiriötiedotuspalvelujen toteuttaminen Yhdistelmäpalvelujen kehittäminen Tarpeet, mahdollisuudet Toimintamallien luominen Casekokeilut Reitti- ja aikataulutietojen tuottaminen ja ylläpito Ajantasaisen ja häiriötiedon tuottaminen ja ylläpito Hankkeille annettiin laaja vapaus toimia itsenäisesti. Tärkeintä oli niiden konkreettisuus ja pysyvien palveluiden syntyminen. Pelisääntöihin liittyvät kysymykset ja hankkeiden vaikutusten selvittäminen ohjattiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta toteutettavaksi FITS-ohjelmassa. Kuva 2. Ohjelman tavoitealueiden painotukset HEILI-ohjelmassa oli mukana kaikkiaan 40 hanketta, joista pääosa oli konkreettisia kehityshankkeita. Yksittäisten projektien määrä oli noin 50. Hankkeiden suoranainen työllistävä vaikutus oli noin 400 henkilötyövuotta, välillisesti vielä enemmän. heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA 6

9 Hankkeet rahoittivat niihin osallistuvat osapuolet. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö myönsi valtaosalle hankkeista ohjelmarahoitusta prosenttia hankkeiden kokonaiskustannuksista joko valtionavustuksena tai osallistumalla suoraan hankkeen kustannuksiin. Heili-ohjelman tavoitteita tukevien hankkeiden kokonaisrahoitus oli n. 24,7 miljoonaa euroa, josta ohjelmassa raportoitujen hankkeiden osuus oli noin 15 miljoonaa euroa. Lisäksi ohjelmaan osallistuvat tahot panostivat ohjelman tavoitteita tukeviin omiin hankkeisiinsa n. 9,7 miljoonaa euroa. HEILI LVM MUUT:Omat 9,7 9,7 Milj. 7,3 Milj. 7,7 Milj. 7,7 Kuva 3. Ohjelmarahoituksen jakautuminen TOIMINTA 7

10 TULOKSET Ohjelman hankkeissa toteutettiin mm. palveluja ja järjestelmiä joukkoliikenteen matkan suunnitteluun ja tosiaikaiseen tiedotukseen sekä joukkoliikenteen häiriönhallintaan. Lisäksi ohjelmassa toteutettiin eri palveluiden tarvitsemia taustarakenteita, ns. informaatioinfrastruktuuria, jonka perustalle voidaan synnyttää palveluihin liittyvää liiketoimintaa. Ohjelmassa toteutettujen palveluiden välittömässä vaikutuspiirissä on päivittäin 2,5 miljoonaa suomalaista, internetpalvelut huomioituna palvelut ovat käytännössä jokaisen kansalaisen saavutettavissa. tietokannassa on nyt kaukoliikenteen bussivuoroa, kaikki junavuorot sekä Helsingin seudun ja Tampereen koko joukkoliikenne. Kantaan on tulossa myös Oulun ja muiden pienempien kaupunkien paikallisliikenteet. Lauttojen ja lentoliikenteen tietokantoja ollaan tekemässä. Helsingin seudulla on käytettävissä myös digitaalinen kevyen liikenteen väyläverkko. Tavoitealue Joukkoliikennetiedot ja niiden saatavuus Joukkoliikenteen informaatio perustuu luotettaviin, ajantasaisiin ja kattaviin lähtötietoihin, joita voidaan käyttää eri palveluissa. Heili-ohjelmalle vuonna 2001 asetettuna tavoitteena oli varmistaa, että joukkoliikenneinformaatiossa tarvittavia tietoja kerätään ja ylläpidetään ja että tiedot ovat tietojärjestelmistä saatavissa eri palveluketjujen käyttöön. Tiedot ovat luotettavia ja olennaisia tietoja ei puutu. Eri tiedon tuottajien tiedot ovat yhdistettävissä palveluiden käyttöön. Vuosille asetetut avaintulostavoitteet ovat joko toteutuneet tai toteutumassa lähivuosina. Suomessa on kansallinen liikenteen tietoarkkitehtuurikuvaus TelemArk. -kirjastossa voi tutustua standardoituihin tietolajeihin, rajapintoihin sekä sanomien tietomalleihin. XML-sanomana lähetetty tieto voidaan viedä melkein mihin palveluun tahansa. Ns. Digistop järjestelmään on digitoitu n pysäkkiä Suomen yli pysäkistä (pysäkeillä on tunnus ja koordinaatit). Suomen kunnista pysäkkien koordinaattitiedot on viety Digistop järjestelmään 261 kunnalla 443:sta (lokakuu 2004). Liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikenteen koonti- 8 heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA

11 Tavoitealue Henkilöliikenteen tiedotuspalvelut Ohjelman toiminnan painopiste on ollut koko toimintaajan henkilöliikenteen tiedotuspalvelujen kehittämisessä. Tätä osoittaa myös se, että vuonna 2001 tiedotuspalveluille määritellyt avaintulokset ovat toteutuneet lähes suunnitellusti, poikkeuksena liityntäpysäköinti, johon liittyviä hankkeita käynnistyi vasta vuoden 2004 alussa. Sen sijaan esim. internetpalveluiden ja reaaliaikaisten informaatiopalveluiden kehittyminen on ollut jopa nopeampaa kuin alunperin ajateltiin. Internetpalvelut Kaikilla keskeisillä joukkoliikenteen toimijoilla on omat internetsivunsa, joilta saa tietoa palveluista. Internetpalveluiden kehittämistä jatketaan tulevaisuudessakin voimakkaasti. Valtakunnallinen monen kulkutavan yhteinen reitityspalvelu ( julkaistaan kevään 2005 aikana yleisölle. Palvelu etsii asiakkaan antaman lähtöpaikan ja määräpaikan välille sopivia joukkoliikenneyhteyksiä kattaen koko Suomen. VR:n junat asemineen ovat kaikki mukana ja Matkahuollon vuoroista kaikki pikavuorot sekä suuri osa vakiovuoroistakin. Myöhemmin tietokantaa täydennetään lento- ja laivayhteyksillä. Matka.fi reitinhakupalvelun toiminta edellyttää, että joukkoliikenteen pysäkit ovat mahdollisimman kattavasti nimineen ja paikkatietoineen mukana, jotta kaikkiin kuntiin voida reitittää joukkoliikennematkoja. Palvelun käyttäjälle esitetään kuntakartan avulla ne kunnat, jotka ovat palvelussa mukana. Helsingin, Tampereen ja Oulun seuduilla on omat kehittyneet monen kulkutavan reitityspalvelunsa. Internetiä jakelutienä hyödyntäviä joukkoliikenteen informaatiopalveluja on toteutettu Joensuussa, Kuopiossa, Kouvolassa, Kotkassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Vaasassa. TULOKSET 9

12 Internetsivuilta voidaan tutkia joukkoliikenneyhteyksiä sekä varata ja ostaa lippuja. Myös karttapalvelut ovat hyvin suosittuja. Myös pienet kunnat haluavat antaa tietonsa netin kautta. Keväällä 2004 julkaistun kuntakyselyn mukaan kunnat tarvitsevat helppoa työkalua nettiaikataulujen tekoon. Kun aikataulut ovat sähköisessä muodossa, ne voidaan viedä helposti myös muihin välineisiin: tehdä aikataulujulkaisuja, pysäkkitulosteita ja matkapuhelinpalveluita. Sähköinen asiointi Lääninhallitukset kehittävät sähköistä asiointia bussiyrittäjien kanssa. VALLU tietojärjestelmässä on pysäkit, reitit ja liikenteenharjoittajien liikenneluvat. Lupien reittejä voidaan katsoa kartalla. Seuraava askel on liikennelupien hakeminen ja käsittely sähköisellä lomakkeella. Vallu -tietojärjestelmän hyödyntämistä myös informaatiopalvelujen lähtöaineistona kehitetään. Terminaalit ja pysäkit Ohjelman hankkeissa on parannettu matkustajainformaatiota mm. asentamalla linja-autoasemille informaatio-ohjelmistoja ja laitteita (Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Hämeenlinna, Mikkeli, Turku, Oulu, Tampere, Kuopio). Kampin terminaalin informaatiojärjestelmän suunnittelu ja toteutus on hyvässä vauhdissa ja järjestelmä valmistuu vuonna Ratahallintokeskus varustaa tärkeimmät asemat uusilla näytöillä ja kaiutinjärjestelmillä. Tampereella on uusia pysäkkinäyttöjä ja Helsingin pysäkeille on tulossa 3. sukupolven näytöt. Pienemmissä kaupungeissa on paikallisliikenteen tietoja tarjoavia näyttöjä keskeisillä torialueilla. Joukkoliikenteen ja matkailun tietoja tarjoavia infokioskeja on isoimmilla asemilla. Kouvolassa joukkoliikenneinfokioskeja on viety myös läheiselle kävelykadulle ja kauppakeskukseen. Ajantasaiset järjestelmät Helsingin seudulla ja Tampereella on toteutettu reaaliaikajärjestelmä, jolla seurataan bussien kulkua kaduilla satelliittipaikannuksen avulla. Kummassakin on oma radioverkko bussien ja ohjauksen viestintään. On keskusteltu, että olisi varattava tietty radiotaajuus koko maassa joukkoliikenteen tarpeisiin. Reaaliaikajärjestelmän avulla matkustajat saavat todellista tietoa bussien ja raitiovaunujen kulusta. Reaaliaikajärjestelmässä kannattaa aina ottaa mukaan myös liikennevaloetuus. Sekä matkustajat että liikenteenharjoittajat hyötyvät eniten siitä, että järjestelmässä olevat kulkuvälineet saavat valon vaihtumaan vihreäksi tullessaan risteykseen, näin reitin ajoaika, täsmällisyys ja autokierto nopeutuu. Pelkkää informaatiota varten kallista järjestelmää ei kannata tehdä. Nyt on rakenteilla junien, laivojen reaaliaikaseuranta sekä Oulun kaupungin reaaliaikajärjestelmä, jossa mukana on myös maksujärjestelmä (vanha älykorttijärjestelmä korvataan integroidulla järjestelmällä). Oulussa käytetään kaupallista radioverkkoa. heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA 10

13 Matkapuhelinpalvelut Matkapuhelinpalveluita on kokeiltu erilaisia, esim. matkan maksamista ja reittioppaan käyttöä käsipuhelimella. Helsingissä annetaan raitioliikenteen häiriötietoja matkapuhelimeen. Palvelu on rakennettu siten, että liikennelaitos voi keskittyä häiriönpoistoon ja yksityinen palveluyritys hoitaa tiedottamisen. Tampereella internetin kautta annetaan ensin tiedot käyttäjästä eli kerrotaan mitä tietoja matkapuhelimeen halutaan. Kun matkapuhelimella otetaan yhteyttä, käyttäjä tunnistetaan ja palvelu antaa vakioreittien lähtö- ja määräpysäkkien seuraavat 5 lähtöä parilla napinpainalluksella. Myös muun tyyppiset kyselyt ovat mahdollisia; matkapuhelimeen saa halutessaan myös tiedot matkakortin saldosta tai palvelulla voidaan maksaa esim. uimahallikäynti. TULOKSET 11

14 12 Tavoitealue Joukkoliikenteen häiriönhallinta Tavoitealueen yleisenä tavoitteena oli luoda puitteet mahdollisimman sujuvalle ja luotettavalle joukkoliikenteelle. Ohjelman erityisenä tavoitteena oli selvittää ja toteuttaa toimintamalleja, joilla matkaketjun toimivuus varmistetaan matkan eri vaiheiden välillä. Osatavoitteena liikennettä seuraamalla ja tietoa välittämällä on auttaa ennakoimaan toimintaa matkaketjun seuraavissa vaiheissa, jotta häiriötilanteita ei syntyisi. Lisäksi pyrittiin selvittämään ja toteuttamaan toimintamalleja, joilla joukkoliikenteen palvelutuottajat toimivat yhteistyössä häiriötilanteissa siten, että syntyvät häiriötilanteet hoidetaan tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa matkustajille. Ohjelmassa toteutetut häiriönhallinnan tavoitteita tukevat palvelut on pääosin kuvattu edellä kohdassa henkilöliikenteen tiedotuspalvelut. heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA Tavoitealue Tarpeet ja vaikutukset Ohjelman tavoitteena oli varmistaa, että toteutettavat palvelut perustuvat käyttäjien tarpeisiin ja että niissä otetaan huomioon eri väestöryhmien erilaiset edellytykset käyttää palveluja. Synergiaetujen saavuttamiseksi HEILI-ohjelman hankkeiden arvioinnit, hankearvioinnin kehittämiseen liittyvät yleiset tutkimukset ja selvitykset toteutettiin pääsääntöisesti samaan aikaan käynnissä olleen FITS-ohjelman hankealueella 2 Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet. FITS-ohjelman loppuraportin mukaan joukkoliikennematkustamista palvelevat ELMI eli Reaaliaikainen matkustajainformaatiojärjestelmä ja pääkaupunkiseudun Reittiopas auttavat kulkumuodon ja reitin valinnassa, tehostavat aikataulutiedon hakua, vähentävät epävarmuutta sekä auttavat hyödyntämään odotusaikaa. Reittiopas tukee matkustamista ennen matkaa, ELMI matkan aikana. Kumpikin järjestelmä on koettu tärkeäksi ja hyödylliseksi. Reittiopas osoittautui yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattavaksi hankkeeksi. Nykyisin joukkoliikenteen telematiikkaan liittyen arvioihin on sisällytetty lähinnä nykyisten matkustajien suoria aikasäästöjä. Vaikutusarviointimenetelmiä tuleekin FITS-ohjelman suositusten mukaan jatkossa kehittää suuntaan, jossa pystytään arvioimaan hankkeiden pitkäaikaisvaikutuksia sekä vaikutuksia joukkoliikennematkustamisen kokonaismäärään.

15 Tavoitealue Toimintamallit ja säännöt Ohjelma pyrki siihen, että palveluilla ja järjestelmillä on taloudellisesti ja organisatorisesti kestävät toimintamallit. Palveluiden ja järjestelmien tuli perustua yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin ja sääntöihin, jotka varmistavat järjestelmien yhteentoimivuuden. Hyvänä esimerkkinä yhteentoimivista järjestelmistä voidaan pitää joukkoliikenteen valtakunnallista aikataulu- ja reittitietojen koontitietokantaa, joka mahdollistaa tulevaisuudessa lukuisten erilaisten palveluiden tarjoamisen julkishallinnolle, yrityksille ja erityisesti yksittäisille joukkoliikenteen matkustajille. Ohjelman toimesta pyrittiin erityisesti kannustamaan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin mukaisia ratkaisuja sekä kansalliseen liikennetietokirjastoon kerättyjen rajapintakuvausten mukaisia toteutuksia. Yleiset selvitykset, projektien tukipalvelut ja hallinnolliset uudistukset jätettiin tälläkin tavoitealueella FITS-ohjelman hankealueen 1 Liikennetelematiikan palveluiden edellytykset tehtäväksi. Ohjelman hankkeissa havaitut ongelmat ja kehitysehdotukset välitettiin kuitenkin FITS-ohjelman tietoon. Ohjelman arviointi HEILI-ohjelma arvioitiin yhdessä FITS-ohjelman kanssa vuoden 2003 lopulla. Arvioinnin yhteydessä haastatellut liikenteen asiantuntijat olivat melko tyytyväisiä ohjelmien ja hankealueiden etenemiseen ja siten suomalaisen liikennetelematiikan kehittymiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että HEILI-ohjelma on onnistunut tavoitteissaan tuottaa konkreettisia palveluja ja ohjelman lähtökohdaksi asetettu, toteutukseen tähtäävä toimintamalli oli oikea. Erityisen tärkeänä tuloksena on pidetty myös alan osapuolten yhteistyön tiivistymistä ja uusien toimijoiden ja kontaktien syntymistä. TULOKSET 13

16 KEHITTÄMISEN JATKAMINEN Tiedotus kulkumahdollisuuksista ja liikenteen sujuvuudesta ohjaavat matkustajia käyttämään energiaa säästäviä reittejä sekä ympäristöystävällisiä ja turvallisempia kulkuvälineitä. Tiedotus poikkeavista tilanteista parantaa turvallisuutta. Tiedotus lisää matkustamisen mukavuutta ja turvallisuuden tunnetta. Toteuttamalla eri väestöryhmille suunnattuja tai henkilökohtaisia palveluja voidaan huomioida eri väestöryhmien tarpeet ja erilaiset edellytykset informaation vastaanottamiseen. Riittävän informaation avulla kynnys liikkua madaltuu ja liikkuminen tuntuu turvalliselta. Toimiva ja nykyaikainen tiedotus luo positiivista kaupunkikuvaa, haja-asutusalueilla tiedotus tukee joukkoliikenteen käyttöä. Kaikkien tavoitettavissa olevat tiedotuspalvelut liikenteestä ovat tietoyhteiskunnan peruspalveluja. Tiedotus vaihtoehtoisista kulkumuodoista ja matkaketjusta auttaa matkustajia käyttämään tarkoituksenmukaisia, taloudellisia reittejä ja kulkuvälineitä. Julkisin varoin toteutettavan informaation tulee ohjata taloudellisten liikennemuotojen ja reittien käyttöön. Tiedotus mm. kulkumahdollisuuksista, palveluista ja liikenteen sujuvuudesta vaikuttaa kysynnän määrään ja suuntautumisen ja siten suoraan liikennettä harjoittavien yritysten tuloihin. Tieto liikenteen häiriötilanteista auttaa yrityksiä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti häiriöiden poistamiseksi. Tiedotus ja häiriötilanteiden hallinta lisäävät matkustajien mukavuutta ja lisäävät kuljetuspalveluiden käyttöä. HEILIn työn pohjana olleen vision toteutumisen kannalta ongelmana voidaan nähdä jo toteutettujen ja tulevien tietovarastojen laatu ja kattavuus, luotettavan lähtöaineiston puute ja erityisesti tietoinfrastruktuurin ylläpidon järjestäminen. Eri järjestelmien yhteen toimivuudessa nykytilanteessa on vielä parantamisen varaa ja jatkossa tuleekin erityisesti huomioida yhteinen järjestelmäarkkitehtuuri ja eri järjestelmien välisten rajapintojen kehittäminen siten, että tiedonvaihto eri järjestelmien välillä toimii tehokkaasti. Samoin yhteistyön pelisäännöt ja tiedon tuottamisen vastuunjako tulee sopia eri tahoja tyydyttävällä tavalla. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet lainsäädännön uudistamistarpeisiin siten, että yleistä etua palvelevien järjestelmien tiedot saadaan palveluiden toteuttajien käyttöön. Tulevaisuuden kannalta suurimpia haasteita on löytää joukkoliikenteen informaatiopalveluille luonteva isäntä, jonka vastuualueelle informaation ylläpito ja jakelu kuuluu. Yksittäisiä isäntiä löytyy jo nyt, mutta valtakunnallisten, multimodaalisten palveluiden osalta selkeää vastuutahoa ei vielä ole olemassa. Palveluiden kehittämisen kannalta tulee huomioida eri liikennevälineitä yhdistävät matkaketjut, joissa matkustaja saa ennen matkaa ja matkan aikana tarvitsemiansa matkaan liittyviä tietoja. Pelkkien joukkoliikennetietojen lisäksi esimerkiksi henkilöauton käyttö tulee tuoda mukaan palveluihin yhtenä vaihtoehtoisena matkustusvälineenä. Ajantasaisten tietojen käyttö nousee tärkeäksi elementiksi, koska sen avulla matkustajalle voidaan tiedottaa poikkeavista tilanteista. Ajantasaisten tietojen hyödyntämisen rinnalla tärkeäksi asiaksi nousevat lyhyen aikavälin ennusteet. HEILI-ohjelman tuloksina syntyneitä tietovarastoja ja osaamista voidaan tulevaisuudessakin hyödyntää uusia palveluita ja yhteistyömuotoja kehitettäessä. Matkustajainformaation sekä erilaiset telemaattisten järjestelmien merkitys tulee korostumaan entisestään. Joukkoliikenneoperaattorit ja kuntasektori joutuvat yhteistyössä etsimään yhä uusia keinoja joukkoliikennepalvelujen tuottamiseksi kustannustehokkaasti palvelutason siitä kärsimättä. 14 heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA

17 OHJELMAN HANKKEET Ohjelman hankkeiden esittely on sijoitettu tässä kuvauksessa sen tavoitealueen alle, johon hankkeella on suurin liittymäpinta. Yleisesti ottaen yksittäinen hanke tukee useita ohjelman tavoitealueita, esim. reitinsuunnittelupalvelut tukevat matkasuunnittelua, mutta niiden taustalla on tietovarasto, joka voi välittää tietoa myös muiden järjestelmien käyttöön. Yhteystietoluettelon yksittäisten hankkeiden vastuuhenkilöistä voi ladata HEILI-ohjelman www-sivuilta osoitteessa Joukkoliikenteen tiedotuspalvelut - Matkan suunnittelu Wilim@ matkainfo Wilim@ matkainfo on joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmä, joka toteutettiin toimittajan ja Joensuun, Kouvolan, Kuopion, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunkien yhteistyönä. Palvelun taustalla oleva ohjelmisto jakaantuu karkeasti jaettuna kahteen osaan, ylläpitokäyttöliittymään ja julkiseen käyttöliittymään. Julkinen käyttöliittymä käsittää www- ja sms -palvelut. Vaasan ja Kotkan kaupungit liittyivät hankkeeseen myöhemmissä kehitysvaiheissa. Linkki palveluun löytyy kaupunkien kotisivuilta. Lisätietoja: kirjallisuusluettelon lähde nro 11 TKL:n www-pohjainen reitinsuunnittelupalvelu Hankkeessa toteutettiin Tampereen kaupungin alueella toimiva palvelu, joka mahdollistaa joukkoliikennematkojen reitityksen ovelta-ovelle. Palvelussa ovat mukana Tampereen kaupungin liikennelaitoksen bussit. Palvelu on tuotantokäytössä nimellä Repa Reittiopas ja sen kotisivu on Lisätietoja: kirjallisuusluettelon lähde nro 50 OHJELMAN HANKKEET 15

18 Joukkoliikenteen tiedotuspalvelut - Ajantasainen tiedotus Helsingin HEILI HELMI-järjestelmän jatkokehitys HELMI on vuonna 1999 käynnistynyt Helsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmä. Helsingin HEILI on liikenne- ja viestintä-ministeriön Henkilöliikenteen info-ohjelmaan HEILI sisältyvä hanke, jonka tavoitteena oli kehittää ja laajentaa HELMIjärjestelmää. Hankkeessa toteutettiin HELMIin uusi radioverkko, joka perustui IT-radiotekniikkaan. Pysäkeillä olevien ajantasaisten aikataulujen ulkonäköä parannettiin ja samalla taulut yhdistettiin rakenteellisesti pysäkkikatokseen. Tauluun liitettiin myös liikennehäiriöistä tiedottava erillinen kenttä. Liikennevaloetuuksien toimintaa tehostettiin pysäkki-ilmaisimella. Samoin kehitettiin valopilkku-opaste, jonka avulla havaitaan helposti vialliset joukkoliikenneilmaisimet. Lisätietoja: kirjallisuusluettelon lähteet nro 40, 41 Hankkeen kotisivu on PARAS - Tampereen bussi-info Tampereella on toteutettu ajantasainen bussiliikenteen informaatiojärjestelmä. Järjestelmä välittää pysäkeille sijoitettujen informaatiotaulujen ja julkisissa tiloissa sijaitsevien monitorien välityksellä ajantasaista tietoa seuraavaksi pysäkille saapuvista linja-autoista. PARAS-hankkeen kotisivu OULA paikallisliikenteen matkustajainformaatio ja liikennevaloetuusjärjestelmä Hankkeen aluksi laadittiin suunnitelmat ja tarjouspyyntöasiakirjat Oulun ja Lahden paikallisliikenteeseen ajoneuvopaikannukseen perustuvan ajantasaisen matkustajainformaatiojärjestelmän toteuttamisesta. Työ tehtiin Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n johdolla. Työn tuloksena käynnistettiin ajantasaisen paikallisliikenteen informaatiojärjestelmän toteutus Oulun kaupungissa keväällä Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna Lisätietoja: kirjallisuusluettelon lähteet nro 30, 46, Helsingin joukkoliikennepysäkin varustaminen matkustajanäytöllä 1. vaihe määrittely Projektin tavoitteina oli selvittää tiedonsiirron toteuttaminen digitaalista televisioverkkoa (DVB-T) hyödyntäen ja mahdollisesti GSM/GPRS -tiedonsiirtoa (paluukanava) hyödyntäen, sopivan näytön tuotteistaminen ja täten yksittäisten näyttöjen hintojen laskeminen alhaiselle tasolle. Lisäksi päämääränä oli tehdä toteutusesitys 250 joukkoliikennepysäkin varustamisesta laadukkailla ja edullisilla näyttötauluilla ja tämän edellyttämä projektisuunnitelma. Hankkeen 2. vaiheen laajuus todettiin niin suureksi, että toteutukseen sitoutuminen vaatii vielä tarkemmat selvitykset kuin mitä tämän selvityksen aikataulu- ja kustannusresursseilla oli mahdollista saavuttaa. Hankinnan toteuttaminen ns. palvelusopimusmallina saattaisi olla tulevaisuuden ratkaisu. Lisätietoja: kirjallisuusluettelon lähde nro 7 Erillisenä kehityshankkeena oli PARAS-pysäkkiaikataulujärjestelmän 3. vaihe (mobiilireaaliaikaisuus), jossa pyrittiin välittämään reaaliaikaista odotusaikatietoa myös matkapuhelimeen. Hanke ei toteutunut. Lisätietoja: kirjallisuusluettelon lähteet nro 47, 48 heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA 16