Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli)"

Oskari Tamminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli)

2 sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHTIA...3 Palvelurakenne... 3 Asumisväljyys... 3 Asumisen tavat ja väestörakenne... 4 Kulttuurielämä ja kilpailukyky SUUNNITELMA...5 Asemakaavallinen tarkastelu... 5 Avoin rakentaminen ja asumiskokeilu TAVOITTEET:...7 2

.. 4 Kulttuurielämä ja kilpailukyky... 4 2. SUUNNITELMA.

3 1. LÄHTÖKOHTIA Palvelurakenne Kohde sijaitsee Tahmelassa, Tahmelan Viertotien ja Hirvikadun risteyksessä, alueen ainoan palvelunoodin välittömässä yhteydessä. Kävelyetäisyydellä sijaitsevat mm. elintarvikekauppa, baari, kirjasto, taidetalo, kukkakauppa, kampaamo, kauneushoitola, lounasravintola ja yleinen sauna (A-kilta) Paikka palvelee myös erilaisia väliaikaisia käyttöjä festivaalien ja muiden tapahtumien aikana. Vaikka kyseessä on koko kaupungin mittakaavassa pieni alakeskus, sen merkitys on paikallisesti suuri. Alueen ytimen säilyttäminen yleisessä käytössä on koko alueen lähipalvelurakenteen kannalta tärkeää. Pispalan alueella sijaitsee kotitoimistoja ja muita pieniä yrityksiä asumisen lomassa. Työ ja asuminen ovat myös historiallisesti lomittuneet luontevasti Pispalassa kivijalkatoiminnan muodossa. Työskentelyn mahdollistaminen asumisen yhteydessä -vaikka toiminnan muodot luonnollisesti olisivat uudet - toisi lisäarvoa asumisviihtyvyydelle ja estäisi kaupunginosaa muuttumasta pelkäksi nukkumalähiöksi. Asumisväljyys Pispalaa on aina rakennettu tiiviisti. Avointa tilaa ja viheralueita on muihin tamperelaisiin kaupunginosiin nähden alueen sisällä verrattain vähän. Kaupunginosalle ovat olleet aikaisemmin tyypillistä piha- ja välitilojen eriasteiset siirtymät puolijulkisesta puoliyksityiseen tilaan. Väestörakenteen muutos on poistanut tämän kaltaisen, moninaisten kohtaamisten paikkana toimivan tilan lähes kokonaan. Jäljellä on mittakaavaltaan tiukkaa julkista katutilaa sekä suljettua, yksityistä pihatilaa. Tällaista kahtiajakoa suosiva rakentaminen tekee herkästi tiheään rakennetusta alueesta intiimin sijaan ahtaan. Sosiaalisen rakenteen ja nykypäivän yksilöllisyyttä suosivan elämäntavan muuttaminen ei ole realistista, joten suunnittelussa tulisi luoda tietoisesti koko aluerakenteen kannalta riittävästi avointa kaupunkitilaa ja puitteita julkiselle toiminnalle. Tämä toimisi vastapainona yksityistyneelle ja sisäänpäin kääntyneelle asumiskulttuurille. 3

muiden tapahtumien aikana. Vaikka kyseessä on koko kaupungin mittakaavassa pieni alakeskus, sen merkitys on paikallisesti suuri.

4 Asumisen tavat ja väestörakenne Alueen väestön ja rakennuskannan heterogeenisuus antaa moninaisia mahdollisuuksia dynaamiselle kaupunkitilan käytölle. Pispalassa rakennuskannan eri-ikäisyys sekä asumismuotojen monipuolisuus (suhteellisen edulliset vuokra-asunnot, omistusasunnot; pienkerrostalot, paritalot, erillispientalot, rivitalot) ovat säilytettäviä ja edelleen kehitettäviä arvoja. Uhkana koetaan alueen yksipuolistuminen vallalla olevalla asuntopolitiikalla, joka suosii pelkästään erillispientaloja omalla tontilla Suunnitteluratkaisuissa tulisi ottaa huomioon rakennustyyppien ja omistuspohjan monipuolisuus riittävän monimuotoisuuden tukemiseksi. Kulttuurielämä ja kilpailukyky Sosiaalinen monimuotoisuus kytkeytyy läheisesti kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Pispala ei ole koskaan ollut yksinomaan työläis- tai porvarikaupunginosa. Sen kulttuurisesti rikas historia on mahdollistunut osaltaan juuri monipuolisen väestöpohjan ansiosta. Kulttuurielämän ja luovan talouden mahdollisuuksien parantaminen on koko Tampereen mittakaavassa tärkeää. Alueet, joilla tähän vaadittavaa potentiaalia jo on, tulisi hyödyntää täydesti kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Paikallisten luovien alojen toimijoiden yritteliäisyyttä tulisi tukea kaikin tavoin. Liiketilojen osoittaminen sopiville paikoille tuottaa lisäarvoa huomattavasti pelkkää asumista enemmän. 4

säilytettäviä ja edelleen kehitettäviä arvoja.

5 2. SUUNNITELMA Asemakaavallinen tarkastelu Suunnitelman kaupunkikuvallisessa tarkastelussa on tutkittu katutilan muodostumista ja sen suhdetta rakentamiseen. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin useita tehokkuusvaihtoehtoja. Tiivis, suhteellisen tehokas (e=0.45) asuminen antaa mahdollisuudet korttelin osan varaamiseksi kulttuurikäyttöön. Toisaalta jo tiiviin kaupunkimaisen ympäristön väljentäminen voisi lisätä Pispalan nykyisten asukkaiden asumisviihtyvyyttä, esimerkkinä normaalin erillispientalotehokkuuden (e=n.0,25) tuottama ympäristö. Korttelin koillisnurkan toriaukion luonne tulisi olemaan osin kulttuurikäyttöä suosiva, osin kaupallisen toiminnan mahdollistava. Paikkaa käytetään jo nyt kaikenlaisten lastentapahtumien ja festivaalien areenana. Avoimissa, paikallisten kulttuuritoimijoiden järjestämissä työpajoissa rakentuva ja alati muuntuva patsaspuisto, myyjäiset ja markkinat sekä kokeileva viherrakentaminen voisivat olla elävöittäviä teemoja aukiolla. 3d-puutarha Zurichissä. kuva: J.Partanen 5

Toisaalta jo tiiviin kaupunkimaisen ympäristön väljentäminen voisi lisätä Pispalan nykyisten asukkaiden asumisviihtyvyyttä, esimerkkinä normaalin erillispientalotehokkuuden (e=n.

6 Avoin rakentaminen ja asumiskokeilu Suunnittelussa on haettu vaihtoehtoja perinteiselle pientaloasumiselle. Avoin, modulaarinen rakentamistapa mahdollistaa perusosan muuntumisen eri talotyyppien välillä (pientalo, pienkerrostalo, paritalo, sivuasunnollinen pientalo). Lisäksi on tutkittu dynaamisen kaupunginosakulttuurin edellytyksiä ja mahdollisuuksia työn, asumisen ja julkisen kaupunkitilan lomittumisen keinoin. Suunnitelma sallii rakennusten avautumisen julkiseen kaupunkitilaan ja näiden asuntojen osan muuntumisen työtilaksi (esim. lounaskahvila, työpaja, myymälä). Avoin asuntorakentaminen. Perusosa, muunto-osa ja lopputila. Tontti soveltuisi oivallisesti kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten ominaisuuksiensa puolesta esim. tietyn teeman ympärille rakennetulle asumiskokeilulle. Tällöin haetaan ensin teemaan sopivat ehdokkaat asukkaiksi. Teema voi olla esimerkiksi ekologinen asuminen, kulttuuritoiminnan tai työpaikkojen ja asumisen yhdistäminen jne. Yhdessä sitoutuneen ryhmän kanssa haetaan toteutuksesta huolehtiva rakennusliike tai talotoimittaja(t) sekä suunnittelija(t). Asukasryhmä laatii heti alkuvaiheessa alustavan kustannuslaskennan ja rahoitussuunnitelman yhteistyössä toteuttajan kanssa. Toimijaosapuolet sopivat toteuttamisen ehdoista, aikataulusta ja kustannuksista sekä työnjaosta neuvottelemalla keskenään sekä kaupungin kanssa. Näin varmistettaisiin asukkaiden sitoutuminen hankkeeseen, toteutusaikataulu ja laatu. Asukkaat lunastavat tontin kaupungilta ja toimivat tilaajana rakennusliikkeen tms. huolehtiessa urakoinnista ja rakentamisesta. Tämän kaltainen menettely tuottaisi kiinnostavaa, toiminnoiltaan joustavaa ja modernilla tavalla yhteisöllistä kaupunkia. Standardista poikkeavalle asumiselle on tutkitusti kysyntää. Ihmisten erilaisia tarpeita on vaikea tyydyttää ilman yksilöllisiä eroja huomioon ottavia ratkaisuja. Tarpeet myös muuntuvat elämänvaiheiden mukaan, jolloin asunnon muuntojoustavuus nousee arvotekijäksi. Kokeilu nostaisi myös kaupungin positiivista imagoa innovatiivisena asumiskulttuurin kehittäjänä. Taloudellinen hyöty kiinteistökaupasta olisi edelleen tontin haltijalle sama kuin perinteisellä menettelyllä. Menettelyä on käytetty useissa Keski-Euroopan maissa, eikä käytännön esteitä toteuttamiselle ole Suomessakaan. 6

Lisäksi on tutkittu dynaamisen kaupunginosakulttuurin edellytyksiä ja mahdollisuuksia työn, asumisen ja julkisen kaupunkitilan lomittumisen keinoin.

7 3. TAVOITTEET: Työn ja asumisen, julkisen ja yksityisen lomittumisella estetään kaupunginosaa muuttumasta pelkäksi nukkumalähiöksi. Kulttuurielämän ja luovan talouden mahdollisuuksien parantaminen on tärkeää. Alueet, joilla vaadittavaa potentiaalia on, tulee hyödyntää täydesti. Suunnittelussa tulee luoda aluerakenteen kannalta riittävästi avointa kaupunkitilaa ja puitteita julkiselle toiminnalle vastapainoksi yksityistyneelle asumiskulttuurille. Suunnitteluratkaisuissa tulee ottaa huomioon rakennustyyppien ja omistuspohjan monipuolisuus riittävän sosiaalisen monimuotoisuuden tukemiseksi. Yleinen etu tulee ottaa huomioon suunnittelussa pelkän taloudellisen hyödyn sijaan. Tämä tarkoittaa myös nykyisten käyttäjien ja tulevien mahdollisuuksien huomioon ottamista. Liite: piirustukset Ehdotuksen laatijat: Pispalan Asukasyhdistys ry/ Pispalan Kulttuuriyhdistys ry/ Veikko Niskavaara Mikko Lipiäinen p p mukana hankkeessa: Pirkanmaan Yhteisöasujat ry suunnitelma: Arkkitehtitoimisto Anomal/Jenni Partanen arkkitehti SAFA p

Suunnittelussa tulee luoda aluerakenteen kannalta riittävästi avointa kaupunkitilaa ja puitteita julkiselle toiminnalle vastapainoksi yksityistyneelle asumiskulttuurille.

12 - muuntojoustavuus tutkittu perusratkaisu, joka mahdollistaa erilaisten käyttäjien tarpeisiin vastaamisen sekä muuntumisen elämäntilanteen mukaan - kustannustehokkuus: pohjaratkaisuiden joustava hintahaitari varustelun ja viimeistelyn tasosta riippuen(low cost-- huippuvarusteltu) - minimimäärä kiinteitä installaatioita: vyöhyke jolla vesi- ja viemäriasennuksia voidaan viedä (rakenteelliset ratkaisut: asennuslattiat, hormivyöhykkeet tms.) rakennuksen ulkoasu voi määräytyä vapaasti, ympäristön vaatimuksia noudattaen arkkitehtitoimisto anomal jenni partanen provastinkatu 7a tampere jepa@kolumbus.fi gsm avoin rakentaminen

installaatioita: vyöhyke jolla vesi- ja viemäriasennuksia voidaan viedä (rakenteelliset ratkaisut: asennuslattiat, hormivyöhykkeet tms.

Samankaltaiset tiedostot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla